o2-shower eli happirikastin

[kukari]

Mulla on nyt ollut tuo Panasonicin XE9, jossa on o2-shower ja ionisaattori. tähän asti olen pitänyt hapetinta ja ionisaattoria päällä kokoajan, mutta onkohan siinä järkeä?
Kuluttaako se laitetta?
Kuluttaako se enemmän sähköä?
Muita etuja tai haittoja?

"Suomensin" otsikkoa -eepponen

 

[Samppa]

Sähköä nuo eivät merkittävissä määrin vie, eikä laite kulune sen enempää ovatpa ne päällä, tai ei. Eduista nyt on sitten vaikeampi sanoa mitään. Ei taida löytyä tutkimustietoa siitä, että onko ko. toiminnoista käytännön hyötyä. Itselläni on ionisaattori ollut aina päällä (o2:sta ei ole), enkä ole havainnut mitään merkittävä eroa ilmanlaadussa pumppua edeltävään aikaan. Mutta kerran moisia toimintoja on, niin samahan ne on pitää päällä. Turha ostaa kallista pumppua, jos ei sen "ominaisuuksia" sitten käytä.

 

[eepponen]

Tässä ketjussa ( LINKKI ) macc kertoo, että hänen pumppunsa (HE9) happirikastin toimii 55W:n teholla.

 

[macc]

Oikeastaan voisi testata, onko tehonkulutus pysynyt samalla tasolla näin pakkasilla...

 

[macc]

Löytyi hivenen lisää tietoa tuosta Panan happirikastimen toiminnasta:

http://industrial.panasonic.com/ww/products_e/product_cat2/AYD0000_e/AYD0000_e.html

Tuossa linkissä siis kuvataan membraani-suodattimen toimintaa, joka on avain hapen osamäärän kasvattamiseen sisätiloihin puhallettavassa lisäilmassa. Järjestelmän toimintakaavio löytyy sivulta 34 Panan HE-laitteiden huoltoohjekirjasta, joka puolestaan löytyy täältä (liki 13 megaa):

http://www.kaelte-bast.de/dateien/pana/th/sm_cs-he9.12dke.pdf


Alla oleva selvitys membraaneista on peräisin Aga:n sivuilta.

Membraani

Membraanit ovat ohuita synteettisiä kalvoja, jotka päästävät molekyylejä lävitsensä eri nopeudella riippuen molekyylin koosta ja sähköisistä ominaisuuksista. Kalvoja valmistetaan eri materiaaleista ja niiden ominaisuudet vaihtelevat, mutta tyypillisesti ne päästävät nopeasti läpi kaasuja kuten happi, hiilidioksidi, vety ja vesi. Hitaasti kalvon läpäiseviä kaasuja ovat mm. typpi ja argon. Membraaniin perustuvassa kaasugeneraattorissa on membraanimateriaalista valmistettuja onttoja kuituja, joiden sisälle johdetaan paineistettua ilmaa. Ilman virratessa kuituputken läpi, siinä olevat nopeat kaasut "vuotavat" putken seinämän läpi ja hitaat rikastuvat putken sisään muodostaen lopputuotteen. Lopputuotteen puhtautta voidaan säätää säätämällä ilman virtausnopeutta, jolloin pienempi tai suurempi osa hitaista kaasuista ehtii poistua tuotteesta. Virtauksen hidastamisesta seuraa, että myös hitaita kaasuja, eli haluttua tuotetta, vuotaa ulos, jolloin membraanin hyötysuhde huononee.


Tässähän tällainen pahempikin epäilijä alkaa vähitellen uskoa, että happea tulee enemmän sisään tuon systeemin avulla. Ihan toinen juttu sitten on, onko "lisähapesta" mitään iloa... :roll: Kai sitäkin on tutkittu, mutta en äkkiseltään löytänyt mitään järkevää tekstiä aiheesta.

 

[Ahmaboy]

Tuosta voisi päätellä, että rikastin voi toimia hyvin vain suhteellisen lyhyitä aikoja kerrallaan, koska se kyllästyy lopuksi hitaammilla molekyyleillä ja alkaa päästää niitäkin läpi.Olisi mielenkiintoista tietää, mitä molekyylejä jarrutetaan? Mutta luultavimmin juuri typpeä, jota on eniten ilmakehässä, sillä pääsee nopeimmin haluttuun lopputulokseen, eli lyhytaikaiseen happitason kasvuun.

Lisähapesta tuskin on paljon hyötyä tai haittaa, sillä lisäys ei voi olla kovin suuri.

 

[Pumppis]

Ilman happipitosuus on n.21%. Jos huoneilmassa on liian vähän happea, kannattaa ilmanvaihtoa tehostaa.

Happirikastin...joopajoo...uskoo ken tahtoo.

 

[Jese]

Happipitoisuus sisäyksikön ilmassa ei nouse promilleakaan. Mitattu kannettavalla happimittarilla.

 

[macc]

Se on kyllä totta, että uskoo ken tahtoo... :roll:

Mistä muuten mittasit? Siitä sisäyksikön tulpatusta reiästä, josta asennusohjeessa kehoitetaan tsekkaamaan happirikastimen toiminta (eli että ilmaa tulee sitä ohutta letkua pitkin ulkoa)? Tommosta matkamallin happimittaria olisikin vänkää päästä testailemaan... Samoin kuin tietty esim. lämpökameraa.