Olemmeko liian riippuvaisia Kiinasta

kaihakki

Vakionaama
EU:ssa on huomattu, että Kiina riippuvuus on suurempi ongelma kuin Venäjä riippuvuus.

Eurooppa taitaa olla melkoinen siivellä eläjä. Kiinasta tulee kaikenlaista tuotantoa, jota Euroopassa ei ole ollenkaan. Venäjältä tulee öljyä, kaasua, jne., jota saa myös monista muista maista.
 

Mikki

Hyperaktiivi
EU on naivi ideologinen himmeli jonka tehtävä on esiintyä kirkasotsaisena suunnannäyttäjänä.

Nyt on vain havahduttu siihen että muu maailma ei seuraa ja että pelkällä ideologialla ei oikein pärjää.

Asian voi selittää tällä kuvalla: kiinalaisissa tehtaissa valmistetaan aurinkoenergialla toimivia puutarhavaloja, joilla EU kansalaiset pelastaa sanojensa mukaan maailman.
2559FA13-A2CA-41D0-9F5F-7C98185775A5.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
EU on naivi ideologinen himmeli jonka tehtävä on esiintyä kirkasotsaisena suunnannäyttäjänä.

Nyt on vain havahduttu siihen että muu maailma ei seuraa ja että pelkällä ideologialla ei oikein pärjää.

Asian voi selittää tällä kuvalla: kiinalaisissa tehtaissa valmistetaan aurinkoenergialla toimivia puutarhavaloja, joilla EU kansalaiset pelastaa sanojensa mukaan maailman.

Niin, veikkaan että vihreä ideologia on kestävämmällä pohjalla kuin TMA alas kiina romppeen avulla. Vai onko kuluttajat naiveja kun uskotelevat että Kiina on halpa hyvää hyvyyttään. Kyllä se lasku ilmestyy pöytään viimeistään valomerkin kohdalla, ihan kuten kävi energian kanssa.
 

kaihakki

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Itsekkyys on nyt valttia. Suomi muiden muassa on uskotellut itselleen, että valmistustoiminta on laskevan auringon aloja ja tulevaisuus on jälkiteollisissa palveluissa. Tällä logiikalla on nyt menty 80-luvulta lähtien ja tässä nyt ollaan. Kaikenlaista palvelupisnestä on kehitetty ja monenlainen valmistustoiminta on pikku hiljaa siirretty halpamaihin, kuten Kiinaan. Puntarissa painavien reaalisten tuotteiden kehittäminen on pitkän ajan tutkimuksen ja kehitystyön tulos. Tarvitaan pitkän ajan kumulatiivinen osaaminen, jos meinaa maailman markkinoilla menestyä. Aika heikot on Euroopassa eväät uusien valmistustoimintojen käynnistämiseksi. Kiina on osannut strategisesti hyödyntää länsimaisten firmojen osaamisen siirron Kiinaan pikku hiljaa. Vaikea on nähdä sen takaisin tuloa Eurooppaan. Kiina taitaa ottaa maailman johtajuuden hallintaansa jossain vaiheessa. Venäjä tuottaa Kiinalle halpaa energiaa, Amerikasta siirretään loputkin nouhouwt Kiinaan ja Euroopasta tulee jonkinlainen välimaaston tekijä, jonka rooli näyttää aika epäselvälle. Eurooppaa rasittaa "superdemokraattinen" johtamisjärjestelmä. Jokaisella valtiolla on omat demokraattiset hallintonsa ja kaiken päällä EU komission kaiken kattava demokraattinen hallintosysteemi. Kokonaisuus sekoaa omiin siimoihinsa joka päivä ja liukuu omille raiteilleen. Systeemi keskittyy kakun jakamiseen sen sijaan, että keskityttäisiin kakun kasvattamiseen. Rahaahan saa seinästä.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Tuotantoo siirretään Kiinaan koska kuluttajat äänestävät lompakollaan. Globalisaatio on tainut saavuttaa lakipisteensä.
 

Espejot

Hyperaktiivi

Saksa aikoo irtautua Kiina-riippuvuudestaan, vaikka se voi tulla kuusi kertaa kalliimmaksi kuin brexit ja heiluttaisi koko Eurooppaa

Ulkoministeri Annalena Baerbock valmistelee kovaa Kiina-strategiaa, vaikka Saksan teollisuus haraa vastaan.
Liittokansleri Angela Merkelin kaudella Saksa pani talouden ja oman hyvinvointinsa kansainvälisissä suhteissa etusijalle. Se toi vaurautta koko EU:n alueelle, mutta nyt siitä maksetaan kovaa hintaa purkamalla Venäjä-riippuvuutta ja tukeutumista fossiilienergiaan. Parhaillaan Saksa valmistelee ulkoministeri Annalena Baerbockin johdolla Kiina-strategiaa, jonka tarkoituksena on vähentää Saksan ja samalla muun EU:n taloudellista riippuvuutta Kiinasta. Taloustieteilijät ovat jo varoittaneet, että se köyhdyttää Saksaa.


www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008990694.html
 

Espejot

Hyperaktiivi

Kiinalaisesta rahasta tuli myrkkypilleri

Supo ja ulkomaiset tiedustelupalvelut varoittavat teknologiayrityksiä Kiina-riskeistä. HS Visio selvitti, missä suomalaisissa kasvuyrityksissä kiinalaiset ovat osakkaina. Yksi niistä on tänä keväänä konkurssin tehnyt Asqella.

Heinäkuun alussa Yhdysvaltojen ja Britannian tiedustelupalveluiden johtajat pitivät Lontoossa ennennäkemättömän yhteisen tiedotustilaisuuden. He varoittivat Kiinan muodostamasta uhkasta teknologiayrityksille.

FBI:n johtaja Christopher Wray varoitti, että Kiinan hallitus tavoittelee määrätietoisesti länsimaisen teknologian varastamista saadakseen itse markkinoilla hyötyä. ”Kiina muodostaa suurimman pitkän aikavälin uhkan taloudellemme ja kansalliselle turvallisuudelle”, Wray sanoi.

Mitä se tarkoittaa suomalaisille kasvuyrityksille, jotka ovat vielä viime vuonnakin keränneet miljoonien rahoituskierroksillaan pääomaa myös kiinalaisilta tai Kiina-taustaisilta sijoittajilta?

”Startupeissa on yhtäläisyyksiä yliopistotutkimukseen. Kiinan tiedustelun mielenkiinto kohdistuu korkean teknologian yrityksiin, ja Suomessa on aktiivinen startup-kenttä”, Supon erikoistutkija Teemu Naarajärvi arvioi.

Sitä hän ei kuitenkaan voi kommentoida, onko Supo selvittänyt mahdollista kiinalaisten tahojen teollisuusvakoilua, joka olisi kohdistunut suomalaisiin teknologiayrityksiin tai startupeihin.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan venäläisestä rahasta tuli kerralla epätoivottua. Venäläistä pääomaa on kuitenkin vain harvassa suomalaisessa startupissa. Kiinalainen raha sen sijaan on täällä tähän asti kelvannut.

Onko kiinalainen pääoma suomalaiselle startupille riski? Niin ei voi kategorisesti väittää.

”Se riippuu sijoittajasta ja siitä, millaista teknologiaa yrityksessä kehitetään. Se voi olla ongelma, sillä sijoittajalla on ulkopuolisia parempi näkyvyys yritysten sisälle. Lähtökohtaisesti Suomessa ei ole lähdetty rajoittamaan ulkomaisia investointeja”, Supon Teemu Naarajärvi sanoo.

Naarajärvi muistuttaa, että Kiinassa valtion ja yritysten välinen suhde on erilainen kuin mihin länsimaissa on totuttu.

”Kiinassa on erittäin velvoittava tiedustelulainsäädäntö, joka käytännössä velvoittaa kaikki yksilöt ja organisaatiot tarvittaessa auttamaan Kiinan tiedustelua. Kiinan näkökulmasta se laki on voimassa myös Kiinan ulkopuolella”, Naarajärvi muistuttaa. ”Kiina kokee yhä tarpeellisemmaksi saavuttaa teknologisen omavaraisuuden, ja siihen se pyrkii eri keinoilla”, Naarajärvi sanoo.


Vaatii tunnukset
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eurooppa on lähtenyt sellaisiin karkeloihin mihin se ole millään tavalla valmistautunut. Moni asia muuttuu pysyvästi.
 

Nihan

Aktiivinen jäsen
Ohhoh, saksalainen poliitikko kykenevä oppimaan ja vetämään analogioita & johtopäätöksiä.

Nyt on niin kylmää kyytiä luvassa että samaan rytinään voisi yhtä hyvin pakata myös kiina-siteiden löyhyttämistä
 

fraatti

Hyperaktiivi
Maailman terästuotanto

1663949880545.png



Ja eurooppalaisia terästuottajia on joutunut laittamaan ovia kiinni tai rajoittamaan tuotantoa energian hinnan takia.
1663949958613.png
 

Espejot

Hyperaktiivi
Aurinkopaneelien tuotantoon Kiinassa liittyy merkittävä riski uiguureilla ja muilla muslimivähemmistöillä teetetystä pakkotyöstä. Finnwatch selvitti, mihin Suomessa aurinkopaneeleita markkinoivien yritysten toimitusketjut ulottuvat ja mitä niihin kätkeytyy.

. . .

Vielä viisitoista vuotta sitten Kiinan osuus polypiin tuotannosta oli marginaalinen, mutta nyt se tuottaa arviolta jo lähes 80 prosenttia kaikesta maailman polypiistä. Xinjiangin osuus polypiin globaalista tuotannosta on eri arvioiden mukaan noin 40–50 prosenttia. Polypiin tuotannon keskittymistä Kiinaan ja Xinjiangiin on vauhdittanut erityisesti halpa, kivihiilellä tuotettu energia. Noin 40 prosenttia polypiin tuotantokustannuksista muodostuu sähkön hinnasta. Xinjiangissa aluehallinto on vuodesta 2016 lähtien myös edistänyt polypiin tuotantoa osana virallista kasvustrategiaa. Osa strategiassa hahmotelluista konkreettisista toimenpiteistä polypiin tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi liittyy niin sanottua “liikatyövoimaa” (ks. lisää alla) työllistäville yrityksille myönnettyihin tukiin. Lisäksi polypiin tuotantoketjuun kuuluville yrityksille, jotka toimivat tietyistä teollisuuspuistoista käsin, on luvattu verotukia ja muuta “lisäarvoa” aluehallinnon taholta.

 

Espejot

Hyperaktiivi

Varoitukset sinisilmäisyydestä kiinalaisten investointien suhteen kaikuvat kuuroille korville

Kun Euroopan ja suomalaisyritysten Venäjä-riskit rysähtivät syliin, alkoi julkinen huuto siitä, miksi yritysten johdossa ei ajateltu riskejä eikä turvallisuutta. Sama toistui, kun Nord Stream -kaasuputket joutuivat Itämerellä sabotaasin kohteeksi. Nyt saatamme olla tekemässä samaa virhettä – tällä kertaa Kiinan kanssa.

Kiinalaiset investoinnit on viime vuosina otettu ilolla vastaan niin Suomessa kuin koko Euroopassa. Niitä on suorastaan houkuteltu tänne. Yhtä hanakasti myös kiinalaiset ovat tarttuneet mahdollisuuksiin ja napanneet omistukseensa vähintään osia rahtisatamista, lentokentistä, tuulipuistoista ja huipputeknologian yrityksistä.

Ostobuumin jäljiltä kiinalaiset omistavat nyt noin kymmenen prosenttia Euroopan rahtisatamien kapasiteetista, kertovat Mericsin tiedot. Nämä omistukset ovat suoraan Kiinan valtion hallussa, sillä Euroopan satamia haalineet kiinalaisyhtiöt Cosco ja CMP ovat valtionyhtiöitä. Tilanne ei tosin olisi paljoakaan erilainen, vaikka ostajat olisivat yksityisiä yhtiöitä. Niidenkin taustalla häärii Kiinassa usein valtio. ”Kiinan valtio säätelee paljon yritysten toimintaa. Se päättää, ketkä saavat rahoitusta ja investointilupia. Eli tavallaan kaikki investoinnit ovat jollain tavalla aina Kiinan valtion hyväksymiä”, muistuttaa vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen Suomen Pankin Bofit-tutkimuslaitoksesta.


Satamat ole ainoita kiinalaisten himoitsemia kohteita.

Myös energiasektorilla kiinalaiset ovat olleet aktiivisia ja ostivat aikanaan esimerkiksi sähköverkkoja ainakin Italiasta. Britanniassa kiinalaiset yrittivät päästä mukaan Suffolkin ydinvoimalahankkeeseen kuitenkaan onnistumatta. Saksassa kiinalaiset yrittivät neljä vuotta sitten ostaa viidenneksen sähkösiirtoyhtiö 50 Hertzistä, mutta Saksan valtio esti kaupan. Sittemmin kiinalaiset ovat investoineet uusiutuvan energian hankkeisiin ja tuulipuistoihin lähinnä Välimerellä, Portugalissa ja Espanjassa sekä Tanskassa.

Kiinalaisten haaviin on osunut myös lentokenttiä eli osuudet Lontoon Heathrow’sta, Belgian Liegestä, Ranskan Toulousesta ja Saksan Frankfurt-Hahnista. Suomessa kiinalaiset iskivät silmänsä Kemijärven lentokenttään arktisia tutkimuslentoja varten. Ostoaikeet kuitenkin torpattiin, koska kenttä sijaitsi lähellä Puolustusvoimien harjoitusaluetta.



 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Onko Saksalaiset tyhmiä vai jotain muuta?


 

VesA

In Memoriam
Kiinariski alkaa viimeisen puoluekokouksen jälkeen olla kahdenlainen - uutuutena se että Xi on vahvasti luisumassa sellaiseen jeesmiesten kuplassa olevaan yksinvaltiuteen joka historian valossa päättyy huonosti. Eikä siitä mitä lisäriesaa siitä seuraa ole vielä hajuakaan.
 

pröö

Aktiivinen jäsen
Hyvä Kiina minäkin köyhä voin pitää kiinalaisilla varaosilla saksalais- valmisteisen moottorisahan käyttö kunnossa.(Että voin tehdä polttoklapeja kun ei ole tulevaisuudessa varaa ostaa suomalais- valmisteista Euroopan kalleinta sähköä) Muuten se saksalaisvalmisteisen valmistajan varaosahinnoilla olisi jätettä
 

Espejot

Hyperaktiivi

Yhdysvallat kielsi Huawein ja ZTE:n laitteiden maahantuonnin ja myynnin kansallisen turvallisuusriskin vuoksi​

Yhdysvalloissa viranomaiset ilmoittivat perjantaina kieltävänsä kansalliselle turvallisuudelle uhkaa aiheuttavien viestintälaitteiden myynnin ja maahantuonnin. Maan telehallintoviraston FCC:n listalla ovat esimerkiksi kiinalaiset Huawei Tecnologies ja ZTE. Kumpikin yhtiö on ollut uhaksi listattujen yritysten listalla FCC:ssä, ja uudet säännöt kieltävät lupien myöntämisen niiden laitteille tulevaisuudessa. Kyseessä on uusin monista toimista, joilla Yhdysvallat pyrkii rajoittamaan kiinalaisyhtiöiden pääsyä Yhdysvaltojen verkkoon. Määräys koskee myös muun muassa videovalvontayhtiöitä Hangzhou Hikvisionia ja Dahua Technologya.

www.is.fi/ulkomaat/art-2000009228200.html
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinako kääntää hanoja kiinni paneleiden raaka-aineiden myynniltä?


Vai onko kyseessä vain kysynnän noususta?
 

Kyymies

Tulokas
Kiinako kääntää hanoja kiinni paneleiden raaka-aineiden myynniltä?


Vai onko kyseessä vain kysynnän noususta?
Tiedustelin vastikään kesälle aurinkopaneeleita parista osoitteesta. Myyjät ainakin kertoivat että Kiinasta on viitteitä kokonaiselle vientiteknologian rajoitukselle koskien kaikkea teknologiaa. Viisaammat epäilivät että olisi yksi kiristyskeino Euroopalle jo valmiiksi haastavaan taloustilanteeseen. Mielenkiintoinen juttu tuo digitimes.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eussa on ilmeisesti vireillä hanke jonka mukaan tuulipuistojen komponenteista pitäisi 85% olla valmistettu euroopassa. Aurinkopaneeleista 40%,60% lämpöpumpuissa, 85% akuissa ja elektolyysereissä 50%

EU wants European PV sector to make 40% of required components by 2030

The draft document proposes that, by 2030, the solar module production capacity of the European Union will be sufficient to cater to at least 40% of the annual expected demand under the REPowerEU and Green Pact initiatives, which involve the planned installation of 600 GW of solar capacity.

It also requires that 85% of wind energy components of the EU are manufactured in Europe. The percentage for heat pumps is 60%, 85% for batteries, and 50% for electrolyzers.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Njaa, vai että kiinalaiset suunnitelevat että magneettien vientiä ulkomaille mahdollisesti rajoitettaisiin....

China is estimated to hold an about 84% share of the global market in neodymium magnets and an over 90% interest in samarium cobalt magnets. Japan, meanwhile, has about 15% of the neodymium magnet market and a less-than-10% share of that for samarium cobalt.

If China bans the export of such technologies, it would be difficult for the United States and Europe, which do not traditionally manufacture rare earth magnets, to newly enter the market, thus making those countries totally dependent on China, according to a European source.


chart405.jpg

 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiinalta rajoituksia galliumin ja germaniumin viennille

Taisi olla vastine Hollannin rajoituksille että mihin piirin teko värkkejä myydään...

Gallium is used across a broad range of electronics including solar panels, low-noise microwave preamplifiers in smartphones, LEDs, and the lasers used to read Blu-ray discs, to name but a few. Germanium is used for high-speed integrated circuits, solar panels, fluorescent lamps, and is viewed as a potential replacement for silicon in chips.

Edit. Suomeksi aiheesta
 
Viimeksi muokattu:

tet

Hyperaktiivi
Onko tuo yleinen tapa kiinalaisilla, tulee tehdas ja työntekijät mukana? Tuosta ainakin saa sellaisen kuvan.

Siellä on kylläkin sana "todennäköisesti", joka jättää aikamoisen varauman. Unkarissa ei riitä osaavaa työvoimaa, joten jostain sitä tulee. Mutta tuleeko Kiinasta, jäänee nähtäväksi. Eiköpähän Euroopassa ole vähän joka puolella sama tilanne kuin meillä, eli väki vähenee ja työvoimapula pahenee. Jostain sitä sakkia on saatava, jos omat ei riitä. Toki se voi karjakosta tuntua kurjalta, kun ei kelpaa akkutehtaalle. Karjakon pitäisi kouluttautua, mutta nyt on sellainen draivi vihreässä siirtymässä, ettei sillä alalla taideta tuhlata aikaa ja rahaa paikallisten koulutukseen, jos osaavaa väkeä saa muualta kouluttamatta.
 

ollikuhta

Vakionaama
Koittanut olla hankkimatta kiinan romua noin pari vuotta. Lopettanut aliex ym rihkamaostokset. Tn kuitenkin auton laturi ainakin kiinakamaa vaikkei sitä suoraan sanotakkaan ja moni muukin kilke voi olla kiinalaista alkuperää, mutta tietoisesti en ole sieltä enää mitään ostanut.
 

repomies

Hyperaktiivi
Kiinalaiset rynnivät sähköautomarkkinoille euroopassa. Kelpaisiko kiinalainen auto?

Saattaisi kelvatakin. Tuota MG4 on kehuttu, mutta tyystin ongelmaton se ei ole ollut. Öljyvuotoja alennusvaihteistosta, softaongelmia, heikosti kestävät penkit. Nuo löytyi äkkiä netistä.

Jos tehdas on saanut öljyvuodon kuriin ja etäohjaus alkaa toimia myös piuhan ollessa kiinni, niin voisin harkitakin.. jos uskottava huolto löytyy Suomesta.

Takuu on kuitenkin 7v, mutta ilman huoltoa täällä Suomessa, sillä ei tee mitään.
 

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Saattaisi kelvatakin. Tuota MG4 on kehuttu, mutta tyystin ongelmaton se ei ole ollut. Öljyvuotoja alennusvaihteistosta, softaongelmia, heikosti kestävät penkit. Nuo löytyi äkkiä netistä.

Jos tehdas on saanut öljyvuodon kuriin ja etäohjaus alkaa toimia myös piuhan ollessa kiinni, niin voisin harkitakin.. jos uskottava huolto löytyy Suomesta.

Takuu on kuitenkin 7v, mutta ilman huoltoa täällä Suomessa, sillä ei tee mitään.
Hedin automotive myy ja huoltaa. Toimipisteitä Suomessa 30kpl.
 

ollikuhta

Vakionaama

tet

Hyperaktiivi
Ei pysty, boikotti jatkuu. En myöskään tankkaa teboililla vaikka olisi halvempaa...

Venäjää boikotoin minäkin, mutta Kiina ei ole mikään suurensuuri ongelma itselleni. Vaikka ei länsimaiden Venäjän vastaisessa rintamassa olekaan, niin eipä tuo käytännössä mikään Venäjän rikoskumppani Ukrainassa ole. Kyseenalainen maa toki, mutta ei juuri sen kyseenalaisempi tänä päivänä, kuin vaikkapa kolme vuotta sitten. Toki en aktiivisesti kiinalaista osta, enkä ole ikinä tilannut mitään krääsää kiinalaisista verkkokaupoista, kuten monet tekevät. Mutta en myöskään tuijottele valmistusmaamerkintöjä sen osalta.
 
Back
Ylös Bottom