Osateho ja COP

[jarip]

Minua on askarruttanut osateholla esim. minimissä pyörivä pumppu ja sen sähkönkulutus. Jos COP on vaikka +7 asteen lämpötilassa 4, niin ymmärtäisin siitä saatavan täydellä teholla tuon 4-kertaisen lämpöhyödyn. Kun pumppu kuitenkin käy osateholla, niin luultavasti COP on pienempi? Perustelen tätä sillä, että laitteen ominaiskulutus (piirilevyt, puhaltimet yms.) on kuitenkin sama kuin täydellä teholla. Tosin nuo puhaltimet tietysti eivät huuda täysillä, mutta kuitenkin kuluttavat jonkinverran. Tämän ominaiskulutuksen osuus on siis sitä suurempi, miten pienellä laite hyrskyttää.

Onko missään tutkittu, miten COP käyttäytyy osatehoilla? Vai onko sen ominaiskulutuksen määrä lopulta aivan vähäinen, muutamia watteja?

 

[markusj]

Vs: Osateho ja COP

Ainakin Mitsussa huoltomanuaali kertoo ulkopuhaltimen virraksi 0,33A eli tehon kulutus on noin 80W. Kun puhallin on kolminopeuksinen, on tehon kulutus pienemmillä nopeuksilla pienempi. Tämä 80 W on kaiketi aika yleispätevä muiden laitemerkkien ulkopuhaltimelle. Tämän lisäksi elektroniikka, anturit ja EEV syövät tehoa, mutta Watti määrää en osaa sanoa.

Joka tapauksessa pienillä osatehoilla, tehoa kuluu kohtuullisen suuri määrä pelkästään laitteiston käynissä oloon, Lämpöisillä ilmoilla, kun tehon kulutus laskee pieneksi, nousee COP suureksi, mutta esim. Scanofficen teettämistä VTT testeistä näkee, että COP romahtaa kun tehontarve putoaa olemattomaksi. Tämä voi olla tosin osittain myös mittaustekninen harha.

Itse ajattelen niin että 80 W on 20% 400W:sta, mutta 40% 200W:sta, joten osatehoilla on merkitystä

 

[VesA]

Vs: Osateho ja COP

Minua on askarruttanut osateholla esim. minimissä pyörivä pumppu ja sen sähkönkulutus. Jos COP on vaikka +7 asteen lämpötilassa 4, niin ymmärtäisin siitä saatavan täydellä teholla tuon 4-kertaisen lämpöhyödyn. Kun pumppu kuitenkin käy osateholla, niin luultavasti COP on pienempi? Perustelen tätä sillä, että laitteen ominaiskulutus (piirilevyt, puhaltimet yms.) on kuitenkin sama kuin täydellä teholla. Tosin nuo puhaltimet tietysti eivät huuda täysillä, mutta kuitenkin kuluttavat jonkinverran. Tämän ominaiskulutuksen osuus on siis sitä suurempi, miten pienellä laite hyrskyttää.

Onko missään tutkittu, miten COP käyttäytyy osatehoilla? Vai onko sen ominaiskulutuksen määrä lopulta aivan vähäinen, muutamia watteja?

On tutkittu. COP paranee osatehoilla, ja toisaalta voi huonontua rankasti kun vehkeistä otetaan irti enemmän kuin oikeastaan pitäisi.

Invertteripumput käyvät oikeastaan aina osatehoilla. Osatehoilla käydessään ne noudattavat aika kauniisti luonnonlakeja, ja COP-käyrät ovat siistejä: ottotehon lisääntyessä COP huononee ihan luonnollisistakin syistä, koska lämpötilaero kasvaa. Myös kompuran häviöt kasvavat.

Suurin osa mittauksista tehdään kuitenkin wanhan 14511 -standardin mukaan nupit kaakossa, ja törmätään softan ja raudan erilaisiin rajoihin. Niinpä laitteen käyttöominaisuuksia kuvaavien numeroiden sijasta saadaan hyvin omituisia tuloksia, kulmikkaita ja muutenkin mutkittelevia COP-ja tehokäyriä: laitteen teho +0:ssa voi olla suurempi kuin +7:ssa, jos +7:ssa on haluttu hyvät esite-COPit.

Ylipäänsä laitteen softaan kirjoitetut ottotehon rajoitukset niin lämpöisella kuin pakkasellakin tekevät 14511- testien tuloksista melko hyödyttömiä normaalikäytön kannalta, niillä nähdään vain joitakin raja-arvoja.

Laitteen COP voi pakkasellakin siis olla aika hyvä tai hyvin huono, riippuen siitä rajoittaako softa 'täyttä' tehoa saadakseen hyvät COPit, vai onko valittu suuri lämmitysteho COPin kustannuksella. Jälkimmäinen on yleensä parempi, COP ei lämmitä..

Näitä on vähän yritelty korjata systeemillä, jonka mukaan mitataan 50% tehoja. Valitettavasti tuo 50% lasketaan siitä arvosta, jossa softan rajoitin sattuu samassa ulkolämpötilassa 'täydellä teholla' olemaan, ja samaa sotkua saadaan sitten siirrettyä sinnekin.

Koitan keritä joskus toimittamaan omia numeroitani esiin. Absoluuttiset numerot ovat epäilemättä 'väärin', eli ovat joko liian suuria tai pieniä, mutta eri osatehojen suhteet kyllä pitävät paikkansa.

Sitten on toinen ilmiö: pienet keskimääräiset ottotehot katkokäynnillä tuottavat huonoja COP-lukuja, koska vehje ei tuota kunnolla lämpöä kuin osan siitä ajasta jonka aikana se kuluttaa sähköä.


http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3672.msg43473#msg43473

 

[janti]

Vs: Osateho ja COP

Suurin osa mittauksista tehdään kuitenkin wanhan 14511 -standardin mukaan nupit kaakossa, ja törmätään softan ja raudan erilaisiin rajoihin. Niinpä laitteen käyttöominaisuuksia kuvaavien numeroiden sijasta saadaan hyvin omituisia tuloksia, kulmikkaita ja muutenkin mutkittelevia COP-ja tehokäyriä: laitteen teho +0:ssa voi olla suurempi kuin +7:ssa, jos +7:ssa on haluttu hyvät esite-COPit.

Ylipäänsä laitteen softaan kirjoitetut ottotehon rajoitukset niin lämpöisella kuin pakkasellakin tekevät 14511- testien tuloksista melko hyödyttömiä normaalikäytön kannalta, niillä nähdään vain joitakin raja-arvoja.

Laitteen COP voi pakkasellakin siis olla aika hyvä tai hyvin huono, riippuen siitä rajoittaako softa 'täyttä' tehoa saadakseen hyvät COPit, vai onko valittu suuri lämmitysteho COPin kustannuksella. Jälkimmäinen on yleensä parempi, COP ei lämmitä..

Näitä on vähän yritelty korjata systeemillä, jonka mukaan mitataan 50% tehoja. Valitettavasti tuo 50% lasketaan siitä arvosta, jossa softan rajoitin sattuu samassa ulkolämpötilassa 'täydellä teholla' olemaan, ja samaa sotkua saadaan sitten siirrettyä sinnekin.

Näinhän se menee. Miksiköhän noissa R&R-taulukoissa puhutaan edelleenkin kompressorin 100%, 75% ja 50% tehoista?

Standardin 14511 osan 3 mukaan täystehomitttaukset tehdään täydellä puhallusteholla ja maksimi ilmamäärällä. Missään ei kerrota millä lämpötila-asetuksella mittaustehdään. Todennäköisesti käytetään aina max-pyyntiä ellei muuta mainita.

Ilmeisesti osatehomittauskin tehdään myöskin täydellä puhalluksella ja pyynnillä, koska siitä ei ole tuossa osatehomittaus standardissa (CEN/TS 14825) erikseen mainintaa. Onkohan näin?

Kaikki prosentuaaliset osatehot (+7 ja +2) lasketaan siis tuohon +7 asteen maksimi antotehoon suhteutettuna. Osateho COPeihin kannattaakin suhtautua aina hiukan kriittisesti, varsinkin jos +2 asteen max antoteho on suurempi tai hyvin lähellä +7 asteen antoteho.

Näiden laitteiden mitattuihin osateho COPeihin voi suhtautua varauksella: Panasonic HE9GKE, E9EKEB ja Sanyo SAP-KCRV123EH
Myös Toshiba RAS13SAVP, IVT 12GR-N, Fujitsu ASY9LB ja Eloxtrolux ESD09HRA max. antotehot käyttäytyvät epäilyttävästi +2 => -7 asteen mittauksissa => Laitteissa on ilmeisesti tuossa +2 asteessa vaikuttavia ohjelmallisia rahoituksia päällä.

Panasoniceja ei tuo testausmenetelmä ainakaan suosi, useimmat Panat eivät välttämättä suostu edes puhaltamaan täysiä osatehoilla. => Tuloksena huonommat osateho COPit. Panan auto-puhallushan toimii ainakin mielestäni mainiosti. Siitä voisivat muut ottaa oppia.