Ammattirakentajat eivät tee mitään ylimääräistä muuta kuin pakosta.
Pian jokaisessa uudessa omakotitalossa pitää olla aurinkopaneeli
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
jarkko_h
Vakionaama
Pointti on että mitä hyötyä on pakosta luonnolle ja yhteiskunnalle? - ei mitään.
Yksikään laskelma ei osoita Suomessa noilla satavan todellisia co2 vähennyksiä. Toki asiat saadaan näyttämään hienoilta kuvittelemalla pakkopaneelien korvaavan fossiilista tuotantoa.
Viimeksi muokattu:
Varsinkin kun kautta Euroopan on uusiutuvan energian määrä jo tapissaan, mutta auringon/tuulen osuus sähkönkulutuksesta ei nouse muuta kuin sitä kautta, että sähkön kulutus vähenee tehtaiden siirtyessä Kiinaan.
Siis energiaa on yllin kyllin kun tuulee tai aurinko paistaa. Lisäämällä väkisin aurinkopaneeleja tai tuulimyllyjä ei nouse muuta kuin ylituotanto aikoina, kun energiaa on jo muutenkin tarpeeksi.
Kotiakku, jonka saisi liittää 800W teholla pistorasiaan olisi huomattavan hyvä moneen kotitalouteen, joissa on esim. kulutusta jo ohjattu halvimmille tunneille.
Siis energiaa on yllin kyllin kun tuulee tai aurinko paistaa. Lisäämällä väkisin aurinkopaneeleja tai tuulimyllyjä ei nouse muuta kuin ylituotanto aikoina, kun energiaa on jo muutenkin tarpeeksi.
Kotiakku, jonka saisi liittää 800W teholla pistorasiaan olisi huomattavan hyvä moneen kotitalouteen, joissa on esim. kulutusta jo ohjattu halvimmille tunneille.
Ja kun tällä foorumilla on aina lämmitys ensinnä mielessä, niin paneelit tuottavat hyvin silloin, kun lämmitystarve on vähäinen eivätkä tuota hyvin silloin, kun lämmitystarve on merkittävä. Lämmityksen kannalta tuollainen itse tuotettu sähkö ei juuri paranna lämmityksen uusiutuvaa osuutta.
Ja esimerkiksi Suomessa jäähdytys vie ILP:llä hyttysenpierun verran energiaa. Ja siellä missä jäähdytys vie enemmän energiaa, ihmiset kyllä laittaa paneelit ilman pakkoakin jos sähkö maksaa paljon.
Mutta kun se sähkö ei maksa paljoa kun aurinko paistaa..
jarkko_h
Vakionaama
Rajusti paremman ja oikean CO2 hyödyn saa -lisäämällä kulutusjoustoa: esim. pörssiohjaus LVVn, niin Co2 päästöt pienenevät merkittävästi. Silloin kun sähkö on halpaa on CO2 -päästöt alhaiset.
Jos EU haluaisi oikeasti vähentää päästöjä pakolla, niin pörssisähkösopimuspakko kiinteiden sopimusten sijasta toisi todellisia päästövähennyksiä.
Jos EU haluaisi oikeasti vähentää päästöjä pakolla, niin pörssisähkösopimuspakko kiinteiden sopimusten sijasta toisi todellisia päästövähennyksiä.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Niin no kotitalousvähennyksenhän tuosta kotiakun asennustyöstä jo saakin. Tosin sen 40% kuluista ja kun siitä vielä niistetään vuosiomavastuu pois, niin eipä tuosta "vähennyksestä" lopulta kovin paljoa iloa kyllä ole.
Ei saaEi taida saada kotarivähennystä, jos ei ole loppukatselmusta tehtynä? Vai saakoJoku muistijälki ettei saa, mutta enpä ole tarkistanut kun täältä vastaus tulee todnäk nopeammin kuin googlella
Siis sähköenergia ei muutu, mutta kyllähän se ilmanssa oleva energia nimenomaan on uusiutuvaa, lämpöpumpulla sitten vaan siirretään se energia ulkoa sisään.
Käytännössä maalämpökin uusiutuu, mutta uusiutuuko se riittävän nopeasti, jotta se voidaan katsoa uusiutuvaksi?
Onhan siellä korjauskertoimia erinlaisille lämmitysmuodoille, silti melko yksiselitteisesti esitetään että ostettava grid energia pitää korvata joko omalla- tai lähialueella tuotetulla energialla.
Tässä kans on vähän samanlainen paniikki päällänsä kuin tehomaksusta. Ei paneeleita nykyiseen tölliin tarvitse asentaa, ellei tee luvanvaraista muutostyötä ja siinäkin muutosten laajuus pitää olla 25% tai enemmän tai koskea katetta.
Nykyisistä vain isot (>250m2) ei asuinkäytössä olevat rakennukset pitää varustaa paneelein
Tässä kans on vähän samanlainen paniikki päällänsä kuin tehomaksusta. Ei paneeleita nykyiseen tölliin tarvitse asentaa, ellei tee luvanvaraista muutostyötä ja siinäkin muutosten laajuus pitää olla 25% tai enemmän tai koskea katetta.
Nykyisistä vain isot (>250m2) ei asuinkäytössä olevat rakennukset pitää varustaa paneelein
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja mitäs neliöitä nämä tähän kalkuloi? Meinaan asuinneliöt vs. kokonaisneliöt on pikkasen erilaiset, eritoten tälläisessä kellarillisessa mökissä mitä meilläkin on. No ei sillä, panelit on olleet jo katolla muutaman vuoden ja nykysin on myös oma akkukin kellarissa, joten homma on ns. handussa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Mielenkiintoista jos sidotaan e-lukuun, koska niissä taloissa joissa on laskelmissa huomioitu jo aurinkopaneelit niin tarkastetaanko jälkikäteen, että prosentit täyttyvät vai jätetäänkö kokonaan ulkopuolelle 
Ehkä liian aikaista spekuloinnille. Katsotaan mitä nerot päättävät.
Jokin kiinteistöveroporkkana voisi olla parempi niin yhtäkkiä ärsyttävästä pakosta tulisikin kiinnostavampi. Toki porkkana sitten myöhemmin syötäisiin, koska eihän mikään kulu voi pysyvästi laskea.
Ehkä liian aikaista spekuloinnille. Katsotaan mitä nerot päättävät.
Jokin kiinteistöveroporkkana voisi olla parempi niin yhtäkkiä ärsyttävästä pakosta tulisikin kiinnostavampi. Toki porkkana sitten myöhemmin syötäisiin, koska eihän mikään kulu voi pysyvästi laskea.
Tulipa tästä samalla mieleen ne kaikki Datacenter hankkeet, niissä ei riitä kyllä aurinkopaneelikentät kuittamaan energiaoston määrää vuositasolla. Niillä lienee aika iso tarve ostaa tuulivoimaa ja Amazonin tavoin kokonaisia tuulipuistoja PPA soppareilla omaan tarpeeseen.
Toivottavasti nämä investoinnit tulee myös Suomeen.
Toivottavasti nämä investoinnit tulee myös Suomeen.
Paras tuotto on tietysti kesällä paneeleilla mutta kyllä kevät ja syksy ovat myös hyviä aikoja milloin tuotantoa menee lämmitykseen. Lämmintä vettä tarvitaan myös kesällä. Elokuu on vielä kesää ja silloin sähkö on yllättävän kallista. Helenin appin mukaan keskihinta oli 6,93 c/kWh ja kotivoimalasta tuli myyntiä 950 kWh.
Jos nyt poistettaisiin turhat aurinko- ja tuulivoimalat niin mitä mahtaisi pörssisähkö maksaa tänä päivänä.
jarkko_h
Vakionaama
Elokuun keskihinta on mielestäni turha käyttää verrokkina kun pörssisähköohjauksella olisin LVV:n lämmittänyt noin 2 sentin keskihintaan ja lämmitysveden päästöt olisivat olleet noin 20 gkWh. Lämmitin itse veden paneeleilla mutta kustannussäästö oli olematon todelliseen verrokkiin, pörssiohjaukseen verrattuna.
Pointti on se että omat paneelit katolla eivät valoisena aikana eivät vähennä juurikaan päästöjä. Niiden tuotanto korvaa uusiutuvaa tuotantoa. Käyttämällä pörssiohjausta saa sähköä valoisina vuodenaikoina todella edullisesti, jopa elokuussa 2025.
Ei kukaan väitä jo tehtyjä aurinkovoimaloita turhiksi. Turhaa on vain lisätä niitä pakolla.
Viimeksi muokattu:
Mistä tulee tällainen johtopäätös. Tuulta ja aurinkoa tulee silloin kun tulee, jos et hyödynnä sitä niin sitä energiaa ei ole olemassa. Vesivoimaa kannattaa esim säännöstellä kun sitä on altaassa rajallinen määrä. Kai toi paine kohdistuu kaikkeen energiantuotantoon mitä pystyy säätämään.
Tukia ja pakkoja ei tarvita lisää tuulelle ja auringolle – niitä tulee markkinaehtoisesti ihan riittävästi.
Kun sähkö maksaa jo nyt usein 0 € silloin kun tuulee tai paistaa, uuden tuuli- ja aurinkokapasiteetin pakottaminen ei ole ilmastopolitiikkaa vaan järjestelmän sabotointia.
Jos jotain pitäisi tukea, niin varastointia ja sääriippumatonta tuotantoa. Muuten rakennetaan lisää kapasiteettia, jota kukaan ei tarvitse silloin kun sitä eniten tuotetaan.
Kun sähkö maksaa jo nyt usein 0 € silloin kun tuulee tai paistaa, uuden tuuli- ja aurinkokapasiteetin pakottaminen ei ole ilmastopolitiikkaa vaan järjestelmän sabotointia.
Jos jotain pitäisi tukea, niin varastointia ja sääriippumatonta tuotantoa. Muuten rakennetaan lisää kapasiteettia, jota kukaan ei tarvitse silloin kun sitä eniten tuotetaan.
Olen eri mieltä tuosta. Tämä uusiutuva tuotanto on vähän kuin sotatila, se pakottaa kehittämään varastointi ym ratkaisuja.
Tuo on minusta vähän samanlainen ajatuksena kuin että alkoholistia yritettäisiin auttaa antamalla sille lisää viinaa ryyppyputkien aikana.
Kyllä se saattaa auttaakin, ryyppääminen voi loppua kokonaan. Joku voi tietysti pitää sitä murhana.
Ilman muuta paneeleille on perusteita sähkön tuottamisen kannalta joinakin vuodenaikoina ja ne usein säästävät kotitaloudessa juoksevia kustannuksia (toki aiheuttamiensa laskennallisten tai todellisten pääomakustannusten kautta, mutta suurelta osin vähentämällä maksettavia veroja ja valtion verotuloja), mutta lämmitystarve yleensä korreloi kovin negatiivisesti tuoton osalta eikä käyttöveden valmistus tuota kuvaa muuta (eikä ole kovin merkittävä sähkönkulutuskohde muutenkaan).
Käyttöveden kaltainen sähkölämmityskohde toki on "suositeltava" aiheuttamansa luonnostaan vuositasolla tasaisen kulutusprofiilin kannalta, mitä kaiken lisäksi voi tyypillisesti tasata varsin tehokkaasti vuorokausitasolla. Jos on käytettävissä maapiirin kaltainen lämmönlähde, moinen onnistuu tyypillisesti myös lämpöpumpulla, jolloin sähkön kulutus putoaa vielä murto-osaan.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Ja nuo varastointi yms. jutut on iso osa myöskin huoltovarmuutta joskos tuleekin se tilanne ettei näitä hyödykkeitä olekaan enää hetkeen uusia tarjolla.
Mutta sen sijaan jäähdytystarve onkin aikalailla 1:1 nimenomaan tuon aurinkotuotannon kanssa.
Tuota sähköäkö ei tarvitse itse käyttää, riittää vaan että sen tuottaa?
Fiksuahan se on itse käyttää
Eihän tuo ole kuin alle 900kWh parhaimpina kuukausina. Siitä menee 1/3 - 1/2 kämpän jäähdytykseen ja loput auton akkuun, eikä riitä edes
Edit: simuloinnissa oli käytetty Tampereen leveysasteita
Mielestäni direktiivissä on käytetty muotoa produce eikä harvest, jolloin pelkkä tuotantomäärä riittää. Jälkimmäisellä termillä tuotanto olisi itse käytettävä
Viimeksi muokattu:
Niin on, ellei jäähdytä energiakaivon avulla, mikä riittää aivan hyvin omalla kohdalla. Toki kesällä sähkönkulutus on kesällä koholla paneelituottoa mukaillen, kun puuha-altaan lämmitys ilmavesilämpöpumpun avulla vie huomattavan paljon sähköä.
jarkko_h
Vakionaama
Fingridin sähköjärjestelmön C02 -päästö luvuista. Numerot antavat selvän tiedon siitä koska CO2 vapaata sähköä on saatavilla - käytännössä silloin kun pörrsisähkön hinta on alhaalla.
Rakenteilla onparhaillaankin GW uusiutuvaa, ilman pakkoa.
salasana
Aktiivinen jäsen
Sääriippumaton taitaa olla nykypäivän teknikalla ja päästöpolitiikalla ydinvoima.
Eikö joku mikrovoimala ole tulossakin?
Nopeampiin ratkaisuihin olisi varmaan hyvä joku näistä tai niiden yhdistelmä:
- Kiinteistöveroporkkana
- ALV-vapautus laitteista (vrt. Saksa)
- Reservimarkkinoiden aktiivisempi kehitys mikrovarastoinnin osalta (vrt. Cactos, Vihreä Watti, Capalo AI …) ja mitä näitä nyt nopeesti löysin ChatGPTn avulla enkä yhtään ehtinyt tarkemmin tutustumaan -> pitääpä syventyä seuraavaksi näihin.
Jokaisella kenellä on sähköauto luulisi hyötyvän paneeleista - tai ainakin ne joilla mahdollisuus ladata sitä himassa päivällä.
Kiinteistöakuilla sitten lisäksi mahdollisuus puskuroida se PV tuotto että saa sen hyödynnettyä kesäkuukaudet ympäri vuorokauden. Siinä saa lande alueilla kuukaudessa n.80-100€ säästön 1000kWh siirtomaksuissa ja sähköverossa.
Kiinteistöakuilla sitten lisäksi mahdollisuus puskuroida se PV tuotto että saa sen hyödynnettyä kesäkuukaudet ympäri vuorokauden. Siinä saa lande alueilla kuukaudessa n.80-100€ säästön 1000kWh siirtomaksuissa ja sähköverossa.
Ydinvoima on tosiaan sääriippumatonta tuotantoa siinäkin mielessä, että se tuottaa (jos tuottaa) samalla teholla satoi, paistoi, tuuli- tai tuiskusi, oli hellettä, tulipalopakkasta tai siltä väliltä. Eli käytännössä sähköverkko sietää sen määrän ydinvoimaa, minkä prosessiteollisuus ja vastaavat kuluttavat. Kuluttajilla lähinnä käyttöveden lämmittäminen ja sähköautojen pelkkään kulkemiseen sekä talouautomaatioon liittyvä kulutus ovat suoraan tuota kategoriaa. Tilojen lämmityskulutus on sellaista, että jos sitä ajatellaan tuotettavan ydinvoimalla, tuloksena vain on hinnat usein pakkaselle kesäaikaan vetävä sähkön ylituotanto tai ainakin tappiota seisotettavasta laitoksesta pääomakulujen muodossa, toki sopiva kulutuksen ja tuotannon suhde syksyisin ja osan aikaa vuorokaudesta usein keväisin ja muulloin ja etenkin talvella joko sähkön niukkuus ja hirveät hinnat tai sitten turvautuminen varastoituun sähköön tai vaihtoehtoiseen sähkön tuotantotapaan.
Helen selvittää pienydinvoimalankin mahdollisuutta, vaikkakin päämotiivi on löytää korvaava ja edullinen kaukolämmön lähde. Pelkkää lämpöä tuottava (ja siis kokonaisuutena hiukan sähköä kuluttava eikä sitä yhtään tuottava) ratkaisu kuitenkin lienee sekä paljon halvempi rakentaa ja ylläpitää että joustavampi eli tuo on vertailuvaihtoehtona. Noita siis arvioidaan mm. tuottojen ja kustannusten näkökulmasta.
jarkko_h
Vakionaama
Tämmöiset 80-100 euroa/kk säästökohteet eivät tarvitse pakkoa.
Ihmiset ovat investoineet tämmöisissä kohteissa paneeleihin ja tulevat jatkossakin investoimaan jos investointi selvästi kannattava.
Pakkohan on vasta kun tekee isoa remonttia tai rakentaa uutta. Molemmissa tapauksissa fiksu energiaremontti on kannattavaa.
Pakkohan niitä ei ole asentaa nykyiseen torppaan jos se kelpaa nykyisellään.
Mielestäni direktiivissä on myös positiivista tuo ”lähialueella tuotettu energia” koska sehän avaa mahdollisuuksia toteuttaa asuinlähiön omia energiaosuuskuntia ja yhteisen kentän josta saavat sen energian
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
No tuohon Vantaan jättimäisen lämpövaraston kylkeenhän tuollainen SMR sopisi kuin nenä päähän, olisi se lämpönielukin ihan vieressä joskos vaikka kesäaikaan sille kaukolämmölle ei ole niin suurta huutoa.
Sopisihan se toki. Käsittäkseni varaston rakentamisen päämotiivi on kuitenkin ollut säilöä lämpöyhtiön roskanpolttolaitoksesta erityisesti kesäaikaan syntyvä ylimääräinen lämpö ja kapasiteetti lienee määritetty tuon mukaan kaupungin lämmitystarpeen ohella. Tuollahan hävitetään pääkaupungin sekajäte ja lisäksi muualtakin tuotua lievälaatuista ongelmajätettä, joista eroon pääsemiselle ei ole vaihtoehtoja. Polttoaine on uraaniakin halvempaa, koska kiinteistöt maksavat kuljetus- ja käsittelykulut sekä laitoksen pääomakulut, eli lämmön tuottaminen taitaa olla jokseenkin ilmaista tai jopa tuottavaa sellaisenaan. Helen tosin on suunnitellut yhdeksi mahdollisen lämmitysydinreaktorin paikaksi oman suurimman lämmönsiirtoputkensa päätä muutaman kilometrin etäisyydellä mainitusta jätteidenpolttolaitoksesta (paikka on jopa nähtävissä mainitun roskienhävityslaitoksen luota Porvoon moottoritien ja Kehä III:n risteyksen tienoilta, kun kaasukombivoimaloiden piiput siintävät horisontissa).
Lisäksi lämpövarastolla on kaiketi ajateltu muutakin tuottavaa toimintaa, eli se voisi osaltaan varastoida sähkökattiloilla tuotettua lämpöä, lyhyemmällä aikaperspektiivillä, kun sähkö on melkein ilmaista tai halvempaa ja luovuttaa vastaavasti toisessa tilanteessa käyttöön. Lisäksi on äskettäin otettu käyttöön varsin järeä lämmönvaihdinasema ja putkiyhteys, jolla lämmöstä voidaan käyttää kauppaa kumpaankin suuntaan Fortumin Espoon-Kirkkonummen-Kauniaisten verkon kanssa tilanteen mukaan.