PILP, ILP ja pörssisähkön optimointi laiskalle.

[Julli91]

Olisin hyviä neuvoja vailla. Voitteko auttaa?

Tilanne 18.10.2022 klo 8.30

Talo: 2022 keväällä valmistunut puurunkoinen pakettittalo. Asuinpinta-ala 118m^2, kokonaispinta-ala muistaakseni 130m^2. Sijainti: Itä-Suomi.

PILP: Nibe F470, huoltomies säätänyt laitteen 7pv sitten, lämpötila säädetty 21 asteeseen, veden lämpötila ollut aina säädettynä 54 asteeseen (aika matala?)

ILP: Mitsubishi MSZ-RW25VG , normi-lämmitys päällä, säädetty 23 asteeseen

Takka: kiertoilma ("vara-käyttäjä" valitsi). Lämmittää olohuone-keittiön tunnissa paahtavan kuumaksi. Suunnitelmissa laittaa Tiilerin varaavia tiiliä pöntön sisään, rajoittaisi myös suoran kuuman ilman tuloa (valmistajalla lisävarusteena ns lämpömakasiineja ovh 330e sisältäen paskan palvelun ja rahdit, takan runko suunniteltu kestämään ns varaavan massan).

Puu: karkea arvio 3-6 mottia kuivaa rakennusjätettä. Arviolta polttaisin puuta 3-6 pesällistä viikkoon kylminä kuukausina. Kaikissa skenaarioissa.

Käyttäjä: laiska ihminen (ihme kyllä insinööri), joka ei jaksa päivittäin säätää systeemeitä tai koodata mitään Arduinoa. Systeemin oltava huoleton, ainakin suureltaosin. En halua kymmenettä uutta harrastusta tästä itselleni. Kaikissa skenaarioissa.

Sähkö: kalenterikuukausittain vaihtuva diili, 36snt/kw alkaen 1.11.22

Pörssisähkö-skenaario

PILP: jos olen ymmärtänyt oikein, niin Nibessä voi ohjelmoida veden lämmityksen, ilmanvaihdon sekä lattialämmityksen käytön. Eli veden lämmityksen ajoittaminen pelkästään ajankohtaan klo 23-05. Lattialämmityksen vesi jätetään pyörimään normaalisti ilmanvaihdon kanssa (saa kritisoida).

ILP: "i save"-tila kellon ympäri lämmityksellä.

Sähkö: pörssi.


Kysymykset pörssisähköskenaariosta:

- PILP yleisesti - mikä järkevin tapa käyttää? Kellonajat ok? Riittääkö lämmin vesi vrk ympäri? Lattialämmityksen/ilmanvaihdon ohjelmointi?

- ILP: onko i save järkevin moodi vai normi? Kannattaako ILPpiä ajastella?


Teksti oli pitkä ja raskas, kiitos jo etukäteen vastauksista. Ihailtavaa miten jaksatte paneutua kyseiseen aiheeseen näinkin laajalti!

 

[Kellarinlämmittäjä]

Systeemin oltava huoleton, ainakin suureltaosin. En halua kymmenettä uutta harrastusta tästä itselleni.

Itse olen mekaanisilla museokelloilla ohjannut lämmitystä ja VILP tulee kuin sitten pässi traktorin perässä. Lämmönjaon kellokytkimessä on vielä kirjaimellisesti mekaaninen vieterivarmistus, että se ei jätätä edes muutaman tunnin sähkökatkon aikana.

Nämä ovat olleet semmoisia keinoja, jotka itse hallitsen.

 

[Julli91]

Kiitos Kellarinlämmittäjälle avauksesta!
Itsellä tarkotus olisi säätää nykyisten laitteiden puitteissa.

Aloitusviesti oli ehkä liian pitkä joten summataan:
Lähinnä kiinnostaisi kuulla kokemuksia samantyylisten systeemien säätämisestä lämmittämiseen yöaikaan halvalla sähköllä. Kiitos!

 

[Rivari96m2]

"Lähinnä kiinnostaisi kuulla kokemuksia samantyylisten systeemien säätämisestä lämmittämiseen yöaikaan halvalla sähköllä. Kiitos!"

Kannattaisi ehkä miettiä vähän laajemmin tilannettanne kokonaisuutena:

Talossanne on kolme päällekkäistä lämmitysjärjestelmää: PILP (Nibe), ILP ja kiertoilmatakka. Niillä on jokaisella omat optimitilansa, joissa niistä saa isoimman hyödyn kulutettua euroa kohden. Ei ole helppoa säätää kokonaistilannetta optimaaliseksi, vaan päällekkäisyydestä seuraa helposti hävikkiä.

Omat kokemukseni liittyvät Nibe F470:n käyttöön yhdessä varaavan takan kanssa, rivari 96 m2. Saman rivitaloyhtiön toisessa asunnossa on myös ILP ja vastaava tilanne kuin sinulla, joten olen myös hiukan perehtynyt tuohon yhdistelmään. En ole perehtynyt Niben ulkopuoliseen ohjaukseen. Sitä kautta voi löytyä säästöpotentiaalia yösähkön ja/tai pörssisähkön hintavaihtelujen kautta.

Tässä kysymyksiä, joita mielestäni kannattaisi pohtia:

1. Haluatko, että asuinhuoneiden lattiat ovat miellyttävän lämpimiä? Tällöin Niben a) lämpökäyrä ja b) tuloilman lämpötila pitää säätää niin, että tämä toteutuu. Lämpökäyrä määrittää lattialämmityksen kiertoon menevän veden lämpötilan eri ulkolämpötiloilla. Tuloilman lämpötilan pitäisi olla noin asteen verran viileämpää kuin haluttu sisälämpötila. (Tosin Niben systeemissä tuloilman lämpötila vaihtelee noin 3 astetta, ellei tuloilmapatterin säätöventtiiliin asennuta erikseen termostaattiventtiiliä, joka pitää lämpötilan lähes vakiona.)
   Jos tuloilman lämpötila on liian korkea, Nibe toimii ilmalämmityksellä (kuten myös ILP), ja lattiat pysyvät viileinä (huonetermostaatit sulkevat lattialämmityksen kierron).
   Jos tuloilman lämpötila on liian matala, seurauksena on vedon tunne (varsinkin, jos ilmanvaihdon ilmamäärät on säädetty suht. isoiksi).
2. Onko talossa paljon asuintiloja, joissa ei ole huonetermostaattia (esim. käytävät)? Tällöin Niben lämpökäyrän ohjaava vaikutus korostuu huonetermostaattien kustannuksella. Lämpökäyrällä lämmitetyt tilat lämmittävät myös muuta huoneistoa. Uusissa taloissa on paljon avointa tilaa, ja väliovet ovat usein päivisin auki.
3. Niben sähkönkulutuksen kannalta on merkittävää, missä ulkolämpötilassa sähkövastukset (”Lisäys”) otetaan käyttöön lämmitystä varten. Pudottamalla tätä asetusta kylmempään suuntaan lisätään kompressorin varassa tapahtuvaa lämmitystä. Jossakin kohtaa tulee raja vastaan, ja lämmityksestä loppuu teho. Optimiasetuksen löytäminen edellyttää seurantaa vähän pidemmältä ajalta.
   Toinen merkittävä tekijä on käyttöveden asetettu lämpötila. Itselläni on tuo sama 54 astetta (tarkemmin 48-54 astetta käynnistys-pysäytys väli) käytössä, ja se toimii ihan hyvin. Jaksottainen korotus 14 päivän välein estää legionellabakteerien kasvun. Hanasta tulevan lämpimän veden lämpötilaa voi säätää Niben sekoitusventtiilillä.
4. Nibe- ja ILP-lämmityksen suhdetta kannattaa miettiä. Kumpi on päälämmitysjärjestelmä, ja korostuuko huoneilman vai lattioiden lämmittäminen. Mikä on Niben lämpökäyrän, tuloilman lämpötilan ja ILPpiin asetetun tavoitelämpötilan suhde, ja miten ne toteutuvat eri vuodenaikoina.
   Jos ILP lämmittää pääasiallisesti, ovat lattiat todennäköisesti aika viileät. Tällöin saattaa myös Niben tuloilman lämpötila laskea niin, että alkaa tulla vedon tunnetta.
   Jos Nibe on pääasiallinen lämmönlähde, voi ILPistä saatava hyöty pienentyä.
5. Kun edellämainittuihin lisätään takalla tapahtuva lämmitys, saadaan taas uusia kysymyksiä. Oman kokemukseni mukaan takalla saa helposti aikaan hetkellisen huonelämpötilan nousun turhan korkeaksi (tätä pahentaa asunnossani niiden tilojen suht. suuri osuus, joissa ei ole huonetermostaattia, vaan joiden lattia lämpenee suoraan lämpökäyrän mukaan). Lämmitetään sekä puilla että sähköllä päällekkäin. Tällöin myös viilenevät niiden huoneiden lattiat, joissa on huonetermostaatti.
   En oikein tiedä, miten takka kolmantena tekijänä voidaan lisätä Niben ja ILPin päälle, niin että saadaan tehokas yhdistelmä.

Tässäpä näitä, listaa voisi varmaan jatkaa paljon pitemmälle. Toivottavasti herättää ajatuksia ja tulee kommentteja myös kokeneemmilta eksperteiltä.

 

[Julli91]

Kiitos toiselle vastaajalle. Soitin myös Niben teknisen tukeen viestien välissä.

Vastauksia: Periaatteessa tarkoitus ei olisi välttämättä pitää lattiaa lämpimänä, yksi käytävä on ilman termostaattia. Teknisestä tuesta myös mainittiin tuo vastuksilla lämmittämisen välttäminen.

Mutta lyhykäisyydessään: tilanne ei ole yksioikoinen, ja jotenkin käsitys koko aiheesta.. sumuinen.
Tekninen tuki kertoi, että vesivaraajan lämmittäminen pelkästään yöaikaan ei riitä päivälle lämmittämään vettä tarpeeksi. Ja ymmärtäähän sen, ei ole tehty järjestelmiä moiseen.

Saatan kysyä alueeni Nibe-huollosta konsultaatiota/koneiden säätöä. Käsittääkseni (vieläkin) ILPillä lämmittäminen ja sisälämpötilan nostaminen yö aikaan voisi tuoda säästöjä.