PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

[Sushukka]

Eli päästiinpäs tähän Nibe-rikki-kerhoon sitten täälläkin. Tänään kompura sanoi poks ja juuri olin ehtinyt uuden piirikortin tilaamaan, jolla tuon patteriveden shuntin ohjauksen olisi saanut toimimaan, joka nyt mennyt rikki ilmeisesti kesän aikana kun lämmitystä ei ole tarvinnut. Huoltofirmasta sanoivat, että uuden kompuran asennus täällä Uuudellamaalla maksaa noin 2000-3000€. Sanoivat myös etteivät voi luvata työlleen mitään takuuta, koska voi olla että lauhdutinkennostossa on rikkimenosta johtuen tai jo ennestään jotain epäpuhtauksia, jotka sitten todennäköisesti tappavat sen uudenkin kompuran jonkun ajan päästä. Voi kestää muutaman kuukauden, muutaman vuoden tai sitten ei. Tällöin vastassa taas tuo 2-3k€ remppa.

No uusi 370p vaihto avaimet käteen-periaattella noin 9k€. Jos laitetaan tilalle Nibe 750, niin 11k€. Ihan tuli melkein onnenkyynel silmään kun pääsee vihdoin eroon tuosta jaloissa lojuneesta ylimääräisestä rahamäärästä. Nyt pää jo jokseenkin sekaisin kun lukenut noin 152 322 foorumipostausta niin täältä kuin ruotsin vastineesta, sekä eri myyjäfirmojen herttaisia lupauksia pelkästään pyhällä hengellä ja taikavoimilla toimivista laitteista. Tilanne on siis tämä:

• Talo on Älvärin Pihlajatar. Asuinneliöitä noin 190 ja PILP alkuperäinen ilman remontteja tähän asti (vuoden 2008 lopusta)
• Alakerrassa patterilämmitys ja tuuletusräppänät niiden yläpuolella. 103m2
• Välipohjassa noin 25cm mineraalivillaa
• Yläkerta noin 90m2, mutta huonekorkeus vaihtelee koska eristys tehty lappeisiin asti. Keskellä kuitenkin iso kattolyhty
• Yläpohja eristetty SPU-levyillä. Paksuus 20-30cm
• Yläkerran rakentamisen aikana rakenteisiin lisätty "varuilta" myös tuloilmaputkisto. Runkoputki 125mm ja haarautumat 100mm. Tuloilmahaarat viety jokaiseen makuuhuoneeseen, saunaan ja olohuoneseen laitettu kaksi haaraa
• Talon mukana tullut poistoilmaputkisto on kokonaan 100mm rööriä ja vetää käytännössä alakerrassa saniteettitiloista, khh, saunasta, keittiöstä ja vaatekaapista. Yläkertaan lisätty poistohaara vain yläkerran vessalle. Ajatus ollut että yläkerrassa sijaitsevista makkareista tuloilmaräppänät isommalla josta ilma sitten kulkeutuisi alakerran poistoilmakanaviin. Portaikko on suora ja avoin eli tämä ehkä toimiikin käytännössä
• Yläkertaan myös vedetty patteriputket joka huoneeseen mahdollista vesilämmitystä ajatellen. Tällä hetkellä yläkertaa on pätevästi useamman vuoden lämmittänyt porraskuiluun asennettu Mitsun ILP
• Talon keskellä olohuoneessa on iso varaava takka, jota käytetään talvisin lähes joka päivä
• Koko kiinteistön sähkönkulutus vuodessa on nyt 9v keskiarvona jäänyt siihen 10kW tuntumaan. Kesällä kun vain PILPin kompura päällä, käyrä säädetty todella pienelle ja ILP pelkällä tuuletusmoodilla, niin kk-kulutus näyttäisi asettuvan 500kW tuntumaan. Tästä voisi päätellä että se normieläminen ja käyttöveden lämmitys PILP:llä 2+2 hlö:lle vie 6000kW vuodessa. Ja tästä voisi päätellä että kiinteistön lämmitys on PILP+ILP+takka kanssa 4000kW vuodessa. Osaisikohan joku heittää jonkun hiha-arvion mikä on PILPin hyöty tuosta? Yläkerta lämpenee ihan puhtaasti ILP:llä ja varmaan osa sen lämmöstä pääsee alaskin. Itse veikkaisin jotain fifty-sixtyä eli PILPin kompura lämmittäisi ehkä 2000kW edestä vuodessa ja jos COPiksi arvio 2, niin olisiko se suorana sähkönä 4000kW vuodessa = 2000kW lisää nykyiseen kulutukseen nyt kun kompura rikki?

Nyt siis pitäisi keksiä mitä sitten tehdä. Maalämpöä kaikki yrittävät työntää kurkusta alas, mutta vaikka kuinka olen eri laskureita käyttänyt, niin sitä ei saa järkeväksi investoinniksi ilman isoja olettamuksia ja tolkutonta takaisinmaksuaikaa. Vaikka käyttäisin tätä 310P-raatoa pelkillä sähkövastuksilla seuraavat 15 vuotta, niin MLP-investointi ei olisi lähellekään kuolettanut vielä itseään, eikä mukana vielä edes ole erillisen LTO:n lisäkuluja. Ja sitten kun tässä tämän Niben kanssa tullut nyt skeptiseksi, niin jos kymmenen vuoden jälkeen meneekin taas joku kompura rikki ja sitä ei voi nätisti vaihtaa, niin sitten on taas myös MLP:n kanssa se 7000€+asennustyöt~9000€ investointi edessä.

Olen yrittänyt perata eri vaihtoehtoja miten edetä. Tässä mitä olen keksinyt tähän mennessä:

• Heittää se 370p tuon tilalle. Ei tarvitsisi tehdä mitään muutoksia minnekään. Jotenkin kuitenkin väsynyt tuohon rämisevään peltilootaan ja luotto hieman mennyt nyt kun näyttäisi että sen kymmenen vuoden välein joutuu koko roskan vaihtamaan uusiksi
• Heittää se F750 tuon tilalle. Maksaa aika käärmeesti, mutta ei sekään nyt paljoa muutoksia vaatisi (poistoilmakanavan lisäeristys toki). Hieman kuitenkin mietityttää tuon hyötysuhde käytännössä kun nyt 310p käyttänyt pienemmillä tuuletinnopeuksilla talvisin ja olen ymmärtänyt että tuo F750 vaatii aika paljon sitä poistoilmaa toimiakseen tehokkaasti
• F750 + SAM4x. Saisi sen tuloilman vihdoin ja viimein taloon jolloin nuo räppänät voisi tukkia. Hieman tuo kuitenkin vaikuttaa oudolta viritykseltä Niben puolelta. En tiedä onko sillä kummempaa merkitystä, mutta Niben sivuilla tuon SAM:n energialuokka on E kun itse 750 on A++. Toinen mietitystä herättävä seikka on myös tuon SAM:n 160mm kavanaliitännät. Nythän talossa on poistoilmalle 100mm röörit ja tuloilmalle tuo 125mm runkorööri. Periaatteessa pystyn yläkerran lappeessa laajentamaan tuota poistoilman runkoputkea suuremmaksi, mutta kaikki runkoputkesta lähtevät haarat tulevat olemaan edelleen 100mm tulo- ja poistopuolella. Olohuoneeseen tulee kyllä yksi 125mm haara takan lähelle.
• Maalämpö, jos joku keksii sille jonkun painavan perustelun. Asennushinta on niin suolainen, ettei se tällä lämmitysenergiantarpeella taida oikein koskaan päästä plussalle. Tontti kuitenkin kalliolla ja vesi ilmeisesti jossain 15 metrissä, niin siinä mielessä hyvä paikka poraukselle. COP kuitenkin ilmeisesti vähän surkeampi patterilämmityksellä. Toisaalta taas MLP:n kanssa varmaan kannattaisi ne vesipatterit asentaa yläkertaan, jolloin porraskuilun ILP jäisi enemmänkin jäähdytys- ja ilmanpuhdistustehtäviin. Yksi asia mitä en ole ehtinyt vielä pahemmin tutkia on myös se että jotkut noista MLP-möhköistä vaatii aika paljon tilaa, eikä taida siten mahtua tuon nykyisen 60cm levyisen PILPin tilalle.
• Ilma-vesilämpöpumppu. Samaa hintaluokkaa LTO:n kanssa kuin tuo F750. Periaatteessa toimiva paketti, mutta en ole vielä saanut kiinni sitä että missä olisi oikeasti parempi. Tuntuisi olevan aika lailla samalla viivalla plussien ja miinuksiensa kanssa kuin PILP
• Lähteä kasaamaan jotain itse. Aloittaisi vaikka sahaamalla ton 310p yläosan hevontuusaan ja asentamalla LTO-boksin tilalle. Samat putkimitoitukset kuitenkin mietityttää kuin tuossa F750+SAM4x-vaihtoehdossa. Jos tätä visiointia kuitenkin jatkaa, niin sitten voisi heittää toisen ILP:in alakertaan ja kytkeä 310p:stä patterikierron kokonaan pois päältä. Tällöin 310p olisi enää vain varaaja käyttövedelle. Sen energiatarpeesta ei sitten olekaan oikein mitään käsitystä. Kovilla pakkasilla voisi sitten heittää tuon pelkillä sähkövastuksilla toimivan 310p:n patterikierron päälle. Tällaisessa säätämisessä alkaa tietty tuo erillisten laitteiden määrä olla jo aika iso.
• Jotkut täällä ovat ilmeisesti kolvailleet omia juttujaan tuon Niben yläkertaan, mutta en ehkä olisi itse ensimmäisenä lähdössä vielä tuolle tasolle

Tällainen romaani tästä nyt sitten tuli. Kaikki mielipiteet ja ajatukset ovat enemmän kuin tervetulleita. Kiitos jo etukäteen niistä!

 

[pamppu]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Eikös noi aparaatit tavanomaisesti käy jonkun 6000 tuntia vuodessa ja 600W luokkaa olevalla kompressorilla kisko kilowatin luokkaa poistoilmasta. Eli se talteenotto olis 6000kWh vuodessa, joka nyt pitäisi jollain paikata?

 

[pAy]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Kuinka ahtaassa paikassa tuo on, onko kompuran puoli avoin? Jos kompuran saa vaihdettua Nibeä siirtämättä, ostat osat ja otat tuntiveloituksella kylmälaite asentajan vaihtamaan, selviät ehkä tonnilla.

 

[Jolberious]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Mulla saattaa olla vähän vääristynyt mielipide PILPsta, mutta eikö tuo ole karrikoidusti perhanan kallis LTO laite jolla saadaan pyöriväkennoiseen verrattuna vähän parempi hyötysuhde ja saadaan myös käyttövettä lämmitettyä vähän?

Miten olisi normaali IV kone jolla LTOhyötysuhde kuitenkin melko hyvä tänäpäivänä ja asentaisi toisen ILPin lämmittämään lisäksi sekä ihan sähkövaraaja käyttövedelle?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Siinäpä se. Kaikki ongelmat yhdessä ja samassa paketissa. Varsinainen moniriippuvuus, josta on vaikea irrottautua.

Mulla saattaa olla vähän vääristynyt mielipide PILPsta, mutta eikö tuo ole karrikoidusti perhanan kallis LTO laite jolla saadaan pyöriväkennoiseen verrattuna vähän parempi hyötysuhde ja saadaan myös käyttövettä lämmitettyä.

Mielipiteesi ei juuri eroa omastani. Nuo vaikuttavat olevan vikaherkkiä ja vaikeasti korjattavia. Tehoneliöiden keskellä tilavaraukset tuskaisen pieniä.

Jokin mystisyys noissa on. Aikoinaan tuli torpan mukana sellainen suuremman puoleinen jääkaappi, jossa oli erillinen höyrystin, lauhdutin ja kompressori, kaikki nätisti vaihdettavissa, kone ja pikkunätti lauhdutin mööpelin päällä. Vajaan 20 vuoden iässä siitä meni höyrystin ja kun neuvottiin, että kannattaisi vaihtaa se kompressori myös niin sekin vaihdettiin vaikka vielä ehjä oli. Sitten se kävi taas parikymmentä vuotta ja hylättiin toimivana. Minun mielestäni se kävi normaalisti suunnilleen puolet ajasta, kesähelteellä melkein jatkuvasti, kun se itse kuumensi sen oman nurkkansa sietämättömän kuumaksi. Tämmöiset käyttöajat alkaisivat olla jo ihan säädyllisiä mutta näissä lämpöpumpuissa ja varsinkin PILPeissä saavuttamattomia.

Kohtuu hyviin lukemiin tuossa on päästy ja olettaisin, että ILPillä ja takalla on ollut suuri merkitys lämmityksessä. Talo on ilmeisesti jossakin etelässä. 10 000 kWh ei kuulosta pahalta. Liekkö palanut paljonkin ilmaisia puita, kun joka päivä on lämmitetty? Tuo vähän hankaloittaa lämmitystarpeen arvioinita, kun joku lämmittää melkein yksin sillä takalla toiset ja vain tuulettaa sen avulla. Kuinkahan kauan takka kestää päivittäistä lämmitystä ennen kuin hiekaksi muuttuu ?

VILPiä en rinnastaisi PILPiin. Noilla kulutuksilla kaikkien veteen siirtävien vaihtoehtojen perusteet täytyy varmaan löytää jostakin muualta kuin sähkön säästöstä. VILPin etu on suuremmat ilmamäärät, jolla voi kattaa koko lämmöntarpeen helposti suunnilleen -20 °C saakka. VILPissä ei ole mitään sisällä rämisevää ja monoblock ei tarvitse sisälle kuin putket. Ulkona konetta voi peukaloida myöhemminkin molemmilta sivulta ja edestä. VILP vaihtoehto vaatii myös varaajan. LTO:kin olisi hyvä olla. Varaaja voisi olla jokin integraalimalli, jossa on kuuma yläosa ja haalea alaosa, niin saattaisi saada jonkinlaisen johonkin mahtumaan. Jos puille laskee hinnan, takaisinmaksua voisi alkaa VILPiin löytymään. Jos intoa vaikka riittäisi sitten muutamana pakkaspäivänä lämmittää sitä takkaa.

Patterit lienee mitoitettu jotenkin PILPiä ajatellen eli ilmeisesti eivät kovin kuumana käy.

 

[repomies]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Patterit lienee mitoitettu jotenkin PILPiä ajatellen eli ilmeisesti eivät kovin kuumana käy.

310P PILP on ihan hyvä tekemään lämmintä vettä, koska höyrystymislämpö jää yleensä nollan ympäristöön, jopa yli. PILPin kanssa pattereita ei ole pakko mitoittaa niin että maksimilämpötila jäisi aina alle 45C, tosin myöskään mitään >70C ratkaisuja ei kai yleensä ole.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Toimintaan varmaan vaikuttaa, kuinka lämpöä muutenkin tehdään. Jos joskus vähän PILPillä lämmintä vettä pumppailee ja imee takalla ja ILPillä tehdyt lämmöt pihalle niin että kenno pysyy sulana niin varmaan PILP toimii silloin oikein hyvin, yhtä hyvin MLP ja kaikissa ilmasto-olosuhteissa, vaikka ilmasta ottaakin.

 

[Sushukka]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Kohtuu hyviin lukemiin tuossa on päästy ja olettaisin, että ILPillä ja takalla on ollut suuri merkitys lämmityksessä. Talo on ilmeisesti jossakin etelässä. 10 000 kWh ei kuulosta pahalta. Liekkö palanut paljonkin ilmaisia puita, kun joka päivä on lämmitetty? Tuo vähän hankaloittaa lämmitystarpeen arvioinita, kun joku lämmittää melkein yksin sillä takalla toiset ja vain tuulettaa sen avulla. Kuinkahan kauan takka kestää päivittäistä lämmitystä ennen kuin hiekaksi muuttuu ?

VILPiä en rinnastaisi PILPiin. Noilla kulutuksilla kaikkien veteen siirtävien vaihtoehtojen perusteet täytyy varmaan löytää jostakin muualta kuin sähkön säästöstä. VILPin etu on suuremmat ilmamäärät, jolla voi kattaa koko lämmöntarpeen helposti suunnilleen -20 °C saakka. VILPissä ei ole mitään sisällä rämisevää ja monoblock ei tarvitse sisälle kuin putket. Ulkona konetta voi peukaloida myöhemminkin molemmilta sivulta ja edestä. VILP vaihtoehto vaatii myös varaajan. LTO:kin olisi hyvä olla. Varaaja voisi olla jokin integraalimalli, jossa on kuuma yläosa ja haalea alaosa, niin saattaisi saada jonkinlaisen johonkin mahtumaan. Jos puille laskee hinnan, takaisinmaksua voisi alkaa VILPiin löytymään. Jos intoa vaikka riittäisi sitten muutamana pakkaspäivänä lämmittää sitä takkaa.

Patterit lienee mitoitettu jotenkin PILPiä ajatellen eli ilmeisesti eivät kovin kuumana käy.

Ei takka ole kuin ehkä pari tuntia päivittäin ja vain kovimmalla pakkaskaudella. Ehkä jonkun 3 kuutiota heitetään puuta tuonne vuosittain. Täysin ilman takkaa ei olla taidettu oikein koskaan ajella, mutta joku talvi oli kyllä hieman pienemmällä käytöllä eikä se tuntunut pahemmin näkyvän kokonaiskulutuksessa. Ehkä jotain 500kWh varianssia löytynyt. Suurin syy pieneen lämmityskulutukseen lienee yläpohjan eristys SPU:lla ja vielä maanisen tiiviiksi. Ennen yläkerran eristämistä tuossa välipohjassahan oli vain noin 25cm mineraalivillaa. Silti oli kyllä melkoinen wtf fiilis kun yläkerran tuodessa sen noin 80m2 lisää tilaa, niin sähkönkulutus ei kasvanut yhtään. Toki porraskuiluun tuli tosiaan ILP, joka varmasti paransi talon kokonais-COPpia.

Patterit ovat aika isoja Purmon pattereita ja niissä kiertävä vesi tosiaan sekoitetaan shuntin avulla tuosta käyttövesisäiliöstä jonka lämpö pysyttelee 50 asteen paremmalla puolella. Varmaan tarpeen tullen logiikka nostaisi tuota korkeammalle, mutta en muista ikinä nähneeni sellaista tilannetta vielä eli patteriveden lämpö tuskin menee koskaan yli tuon 50 asteen vaan on joku sekotussuhde siitä.

 

[burmanm]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Mulla saattaa olla vähän vääristynyt mielipide PILPsta, mutta eikö tuo ole karrikoidusti perhanan kallis LTO laite jolla saadaan pyöriväkennoiseen verrattuna vähän parempi hyötysuhde ja saadaan myös käyttövettä lämmitettyä vähän?

Tässä tapauksessa se oli ainoa LTO mikä löytyisi, koska pelkästä poistoilmasta ei oteta muuten lämpöä talteen. Eli toisen LTO laitteen kanssa pitää tehdä tuloilmakin. Käyttövesi lämpenee hyvin PILPin avulla ja onhan se samalla lämpöpumppu joka kykenee yli 100% hyötysuhteeseen -> se pystyy lämpöpumpun avulla lämmittämään sekä talon että käyttöveden suurimman osan vuodesta. Vain kylmimpään aikaan se toimisi kuin kallis LTO (tosin ainoa joka tuohon ratkaisuun onnistuu).

Eli jos tuloilmaa ei lähdetä myös tuomaan koneellisesti, niin vaikeampi löytää tuolle PILPille mitään järkevää vaihtoehtoa. PILP+ILP kombinaatio on ihan energiatehokas vaihtoehto tuossa tilanteessa kuitenkin. Mutta hirveät hintaisia nuo uusimiset. Melkein itse jättäisin sen ILPin lämmittämään, PILP sähkökattilaksi ainoastaan ja jos tuloilman haluaa tuoda koneellisesti, niin sitten hankkii siihen erillisen LTO-koneen.

 

[Espejot]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Kulutus 10 000 kWh on aika matala joten ei tossa hirveesti kannata lähteä lisäsäästöjä hakemaan. Ehkäpä uusi PILP olisi järkevin vaihtoehto ja asenoidut uusimaan sen 10v välein.

Jos PILP uusiminen 10v välein ei kiinnosta niin lähtisin perkaamaan ongelmaa kulutuksen kautta. Tee mitoitus maalämmölle esim maaläpöfoorumilla ja käytä samaa mitoitusta VILP:lle. Pyydä tarjoukset MLP / VILP ja PILP:stä ja iske koppelot talukkolaskentaan jos takaisnmaksu on tärkeä kriteeri. Jos takaisinmaksuaika ei näyttelee tärkeää roolia niin etene fiilispohjalta.

Takanpoltosta: jos takkaa poltetaan esim 100 krt talvessa niin tahtoo sanoa minimissään n. 1000 kg puuta eli 4000 kWh.

 

[pamppu]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Semmoinen juttuhan tuossa on että all in one -ratkaisulla (pilp) ollaan 10v päästä taas samassa tilanteessa jossa et saa takuuta ja kaikki on menossa vaihtoon. On niitä kyllä toki paljon korjattukin, että en tiedä paljonko tuosta nyt oli tarpeetonta pelottelua että saatais maksamaan isot rahat isosta rempasta.

Yksi vaihtoehto voisi olla kunnollinen LTO (jos ne tuloputketkin oli) ja jatkaa tuota sähkökattilana. Jos siis saa mahtumaan. Hinta on sama ku kompurarempassa, mutta sitten on talteenotto ja laitteet toimii enemmän kuin 10v. Joskus voi sitten harkita sitä vilppiä tai jotain muuta, siitä lto:sta pitäis kuitenkin alottaa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Tässä tapauksessa se oli ainoa LTO mikä löytyisi, koska pelkästä poistoilmasta ei oteta muuten lämpöä talteen. Eli toisen LTO laitteen kanssa pitää tehdä tuloilmakin.

Kyseessä on pirullisesti rakennettu systeemi, kun oleellinen osa nykyaikaisesta talosta on jätetty rakentamatta. Koukuksi viritetty ja rahastukseksi luotu. Lankeaminen rakennusvaiheessa on helppoa, kun ajatukset harhailevat vaimon hopottaessa tapeteista ja kaakeleista. Karu totuus paljastuu viiden tai viimeistään kymmenen vuoden päästä.

Kuinkahan toivoton urakka se olisi kehittää edes jonkinlainen tuloilmasysteemi?

Tuon kapineen korvaaminen VILPillä tai MLP:llä ei kuitenkaan käytännössä huononna tilannetta mitenkään, vaikka lämmöt menisivätkin harakoille, sillä vain joskus kovalla pakkasella VILPin COP on huonompi kuin PILPin ja parempi tuotto todennäköisesti tuolloinkin kääntää COP tappion voitoksi sähkön kulutuksessa.

 

[burmanm]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Kyseessä on pirullisesti rakennettu systeemi, kun oleellinen osa nykyaikaisesta talosta on jätetty rakentamatta. Koukuksi viritetty ja rahastukseksi luotu.

Niin mikä on? Se että jättää tuloilman koneellistamatta? Siitä olen samaa mieltä, painovoimaiset pitäis kieltää ettei kukaan lankea niihin. Jos taas väitös oli että PILP aiheuttaisi tuota, niin sitten ei mennyt putkeen. Useimmat PILPithän on varustettu tuloilmalla, tässä tapauksessa on vain haluttu pelkkä huippariversio (joka on hieman halvempi). Eipä tuo nyt eroa hirveästi siitä ottiko LTO:n vai huipparin, outo paikka säästää.

Kyllä VILPin COP aika nopeasti käy huonommaksi, varsinkin jos alkaa sillä tekemään lämmintä käyttövettäkin.

 

[Espejot]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

No no, kyllähän kulutuslukemat on 'pirullisen' hyvät että niiden puolesta en näe ongelmaa.

 

[repomies]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Kyllä VILPin COP aika nopeasti käy huonommaksi, varsinkin jos alkaa sillä tekemään lämmintä käyttövettäkin.

Varmaan riippuu pitkälti siitä, paljonko sitä käyttövettä kuluu.

Minulla on maalämpöpumpussa mittari. Muutaman päivän vajaassa kymmenessä kuukaudessa on käyttöveteen mennyt lämpöä 1490kWh. Tuosta kun nopeasti päissään ekstrapoloi vuodelle sen, niin saadaan likiarvo 1800kWh per vuosi. Jos sen tekee copilla 2 niin sähköä menee 900kWh, copilla 3 sähköä menee 600kWh. Erotus 300kWh, jippii. Tämä 2+2 taloudessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Niin mikä on? Se että jättää tuloilman koneellistamatta?

Juuri tämä. Siinä on luotu vahva riippuvuussuhde, jota on vaikea muuksi muuttaa. Kaupan päälle ei ilmeisesti ole tilaakaan oikein mihinkään.

No no, kyllähän kulutuslukemat on 'pirullisen' hyvät että niiden puolesta en näe ongelmaa.

On nuo kulutuslukemat ihan yhtä hyvät minullakin. Pohjoisempana, vanhemmassa kohteessa, ilman puita, VILPillä.

 

[Killi10]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Voisiko tuohon sopia Multiheater Eco 30?
https://www.ostella.net/fi/tuote/18020563

Vaatisi kyllä puskurivaraajan, lämminvesivaraajan, paisarin, kiertovesipumpun, shunttiautomaatikan ja tilaa. Mutta päivitettävyys helpottuisi.

Ei kyllä hajua riittävyydestä ja laadusta. :

 

[Mikki]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Voisiko tuohon sopia Multiheater Eco 30?
https://www.ostella.net/fi/tuote/18020563
Vaatisi kyllä puskurivaraajan, lämminvesivaraajan, paisarin, kiertovesipumpun, shunttiautomaatikan ja tilaa. Mutta päivitettävyys helpottuisi.

Tuo Multiheater olisi mielenkiintoinen aparaatti ja mitä tulee tuohon listaan; Jäspi Ecowatti olisi passeli, pitäisi sisällään kaiken mitä listalla on ja lisäksi tuolle MultiHeaterille säiliön, mitä lämmittää. Olisi oikeastaan aika yksinkertainen paketti, vaikka menee varmaan tuokin kokonaisuus avaimet-käteen aika kalliiksi.

Nibe F750 on toki kallis, mutta siitä ei löydy kyllä kovin helpolla googlellakaan mitään haukkuja. 6kW invertteri-kompura mikä siinä on, on kuitenkin ihan eri luokan aparaatti, kuin jossain vanhoissa on-off PILP kompuroissa, mitkä oli hyvin pienille tehoille suunniteltuja ja halvalla tehtyjä.

Jos tuolla Nibe 310p:llä (+ takka + ILP) on päästy 10 000kWh luokkaan, niin ei Nibe F750 kyllä enempää tulisi kuluttamaan. Poistoilmaputki pitää kyllä kondenssieristää, mutta ei se nyt mahdoton homma varmaan ole.

 

[kotte]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Juuri tämä. Siinä on luotu vahva riippuvuussuhde, jota on vaikea muuksi muuttaa. Kaupan päälle ei ilmeisesti ole tilaakaan oikein mihinkään.

On nuo kulutuslukemat ihan yhtä hyvät minullakin. Pohjoisempana, vanhemmassa kohteessa, ilman puita, VILPillä.

Ei väittämäsi riippuvuussuhde ole täysin todellinen. Jos kerran ilman tuloilmakonetta on pärjätty (pelkillä venttiileillä), niin pärjää niillä, jos yksinkertaisesti korvaa 310P-tyypin PILP:in MLP:llä tai hyvällä VILP:illä. Toki lämpö menee harakoille, mutta ei ole juuri epäedullisempaa esimerkiksi pumpata se riittävän syvästä kaivosta MLP:llä. Hyvällä VILP:illä ei edes tarvitse investoida kuin hiukan suurempaan tehoon. LTO-laitteesta saatava hyötyhän on jaettava saavutettavalla lämmityksen COP:illa ja invenstointien osalta LTO-laitteen hinta ja asennuskustannukset ovat vastakkain tarvittavan lämmitysjärjestelmän lisätehon kanssa. Matalissa ruotsalaistaloissa ei tuloilmakanaviston asentaminen ole välttämättä läheskään ongelmatonta. Sitä paitsi LTO-laitteiston suodattimiin kuluu rahaa ja huoltoakin ehkä tarvitaan enemmän kuin tuloilmaventtiileille. Maaseudulla ei hyvästä suodatuksestakaan välttämättä ole erityistä iloa.

 

[burmanm]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Ei väittämäsi riippuvuussuhde ole täysin todellinen. Jos kerran ilman tuloilmakonetta on pärjätty (pelkillä venttiileillä), niin pärjää niillä, jos yksinkertaisesti korvaa 310P-tyypin PILP:in MLP:llä tai hyvällä VILP:illä. Toki lämpö menee harakoille, mutta ei ole juuri epäedullisempaa esimerkiksi pumpata se riittävän syvästä kaivosta MLP:llä. Hyvällä VILP:illä ei edes tarvitse investoida kuin hiukan suurempaan tehoon. LTO-laitteesta saatava hyötyhän on jaettava saavutettavalla lämmityksen COP:illa ja invenstointien osalta LTO-laitteen hinta ja asennuskustannukset ovat vastakkain tarvittavan lämmitysjärjestelmän lisätehon kanssa. Matalissa ruotsalaistaloissa ei tuloilmakanaviston asentaminen ole välttämättä läheskään ongelmatonta. Sitä paitsi LTO-laitteiston suodattimiin kuluu rahaa ja huoltoakin ehkä tarvitaan enemmän kuin tuloilmaventtiileille. Maaseudulla ei hyvästä suodatuksestakaan välttämättä ole erityistä iloa.

Voi tulla aika kalliiksi sijoittaa toisaalta tuollaisia summia, jos sillä lämmitetään vain alakertaa. Näin ainakin tuosta viestistä käsitin että alakerta lämmitetään PILPillä tällä hetkellä ja ILP lämmittää yläkerran. Yläkertaa ei siis ole kytketty ollenkaan patteriverkostoon, ja tuollaisella kombinaatiolla voi olla vaikea saada mitään takaisinmaksua. Melkein sähkökattilana pitää ja alaskin ILP jos haluaa sen niin lämmittää, varmasti halvin vaihtoehto.

F750 on ainakin aivan liian tehokas tuollaiseen tapaukseen, eihän sen kapasiteettia saa käytetyksi. ILP on sen pari tonnia asennettuna alakertaan, sähkökattilalle jää aika paljon rahaa poltettavaksi.

 

[kotte]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Voi tulla aika kalliiksi sijoittaa toisaalta tuollaisia summia, jos sillä lämmitetään vain alakertaa. Näin ainakin tuosta viestistä käsitin että alakerta lämmitetään PILPillä tällä hetkellä ja ILP lämmittää yläkerran. Yläkertaa ei siis ole kytketty ollenkaan patteriverkostoon, ja tuollaisella kombinaatiolla voi olla vaikea saada mitään takaisinmaksua. Melkein sähkökattilana pitää ja alaskin ILP jos haluaa sen niin lämmittää, varmasti halvin vaihtoehto.

Näin on, mutta nykyisten ilppien tuottosuhde on sen verran hyvä pakkasillakin, että rahallinen hyöty lämmöntalteenoton rakentamisesta jää vähäiseksi kustannuksiin nähden, jos hankkii alakertaankin ilpin ja säätää sähkökattilan tai jopa samaan tarkoitukseen sovitetun vanhan pilpin lämpökäyrän hyvin loivaksi ja matalalle. Ilppi ei yleensä häviä ainakaan vilpille tuottosuhteen kannalta missään tilanteessa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Ilppi ei yleensä häviä ainakaan vilpille tuottosuhteen kannalta missään tilanteessa.

Tai sitten päinvastoin. VILP pesee ilpin menen tullen, jos lämpötilataso on vain kohdallaan. ILP joutuu pumppaamaan kuumaa, kun puhallusilmankin pitäisi jotain lämpötiloja saavuttaa. Lisäksi sulatukset ovat ILPille voimanponnistuksia ja se joutuu kuluttamaan niihin varsin paljon sähköä. VILPin elämä on tässä suhteessa paljon helpompaa. Taitaa nuo VILPien höyrystimetkin olla paremmin jäiden pudostusta vastaan suunniteltuja.

Sitten VILPillä sen lämmön saa yleensä vesien mukana kierrätettyä joka paikkaan. Ei tule ylilämpöä jonnekin ja toisaalle kylmiä nurkkia. Kun meillä ILP ja öljykattilakin melkein jäi seisomaan, öljyn kulutus putosi yli 4000 l vuodessa ja sähkön kulutus kasvoi vain noin 8000 kWh:lla. Päättelisin VILPin hoitaneen lämmityksen ILPiä paremmalla COPilla ja muutenkin kattavammin. Arvelen ILPin syöneen noin 6000 kWh vuodessa, ehkä ylikin.

 

[Espejot]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Arvelen ILPin syöneen noin 6000 kWh vuodessa, ehkä ylikin.

Miten olet päätynyt arveluun? Eikös 3000 kWh ole jonkinnlainen hihavakio sähkönkulutukselle jos kuormaa on.

 

[VesA]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Miten olet päätynyt arveluun? Eikös 3000 kWh ole jonkinnlainen hihavakio sähkönkulutukselle jos kuormaa on.

Vuodessa on siinä 9000h, joten ILPin ottotehoilla 6000kWh on aika paljon. Silloin kun lämmitin noilla Argoilla ( 2 kpl ) niin alakerran Argo vetele aivan täysillä pitkät ajat ja lopputulos oli runsas 4000kWh / vuosi.
Argon jatkuva ottoteho ei ylitä 1500W, isommat ILPit pystyvät varmaan syömään jonkin verran enemmän, mutta silti..

 

[Killi10]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Tuo Multiheater olisi mielenkiintoinen aparaatti ja mitä tulee tuohon listaan; Jäspi Ecowatti olisi passeli, pitäisi sisällään kaiken mitä listalla on ja lisäksi tuolle MultiHeaterille säiliön, mitä lämmittää. Olisi oikeastaan aika yksinkertainen paketti, vaikka menee varmaan tuokin kokonaisuus avaimet-käteen aika kalliiksi.

Ecowatti sopisi kyllä mainiosti. Yhteishintaa tulisi jo ilman asennusta kylläkin jo 6000€+ suodattimet. Multiheater osaa käsittääkseni ohjata vaihtoventtiiliä, joten yhdistelmävaraajalla (tai energiavaraajalla) ja shunttiautomaatiikalla sästäisi vielä tonnin ja joustavuus paranisi. Tietenkin riippuen onko tilaa. Jos/kun kompura korkkaa seuraavaksi, niin koneen voi vaihtaa jopa itse, tai sitten asennuttaa normi lto:n ja vaikka vilpin/maalämmön.

Nykyisen pilpin sähkökattilana käyttö voi tuoda yllätyksen sähkölaskuun. Kulutus on niin pientä, että lasku voi tuplaantua. Eli pilpin hyötysuhde ollut luokkaa 2,5. Kuitenkin silloinkin puhutaan vain yli tonnista vuodessa. Itse käyttäisin talven yli sähkökattilana ja seuraisin kulutusta. Jos ei kauhean hälyttävältä vaikuta, niin alakertaan toinen ilp. Jos alkaa itkettämään, niin sitten miettii päivityksiä.

 

[kotte]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Tai sitten päinvastoin. VILP pesee ilpin menen tullen, jos lämpötilataso on vain kohdallaan. ILP joutuu pumppaamaan kuumaa, kun puhallusilmankin pitäisi jotain lämpötiloja saavuttaa.

Harvoin asia on noin päin. Puhallinpatteri pystyy levittämään lämpöä aika pienellä lämpötilaerolla ja täytyy olla jo aika iso huone, jotta lattialämpö pystyy samaan. Radiaattoreillahan moinen ei toteudu koskaan.

Ilpin etuna on, että vätytään yhdeltä ylimääräiseltä lämmönvaihtorajapinnalta. Ei tuo sulatuskaan ole yleensä ongelma silloin, kun ilppiä käytetään normaalilämpöisen tilan lämmittämiseen. Sulatusenergia tulee pääosin kompressorin jäähdyttämisestä. Korvaava lämpöenergia saadaan takaisin normaalia paremmalla tuottosuhteella, kun kompressori on päässyt hiukan jäähtymään ja lämpö napataan pääosin takaisin kylmäprosessin kannalta edullisissa olosuhteissa.

 

[Sushukka]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Voisiko tuohon sopia Multiheater Eco 30?
https://www.ostella.net/fi/tuote/18020563
Vaatisi kyllä puskurivaraajan, lämminvesivaraajan, paisarin, kiertovesipumpun, shunttiautomaatikan ja tilaa. Mutta päivitettävyys helpottuisi.
Ei kyllä hajua riittävyydestä ja laadusta. :

Mielenkiintoinen mutta vähän tuntemattoman oloinen värkki. Onkohan tuon kestävyydestä, valmistajasta ja kokemuksista parempaa tietoa?

Paljon mielenkiintoisia viestejä ja hyviä ideoita tullut. Nyt näyttäisi siltä että tässä alkuvaiheessa pitää ensimmäiseksi päättää jatkaako PILP-tiellä vai tekeekö jotain muuta.

PILP tarkottaisi siis joko yksinkertaista korvausta 370P:llä (ei pahemmin nappaa) tai sitten ton F750:n tunkkaamista tilalle. F750 + SAM on ainoa järkevä Niben PILP-vaihtoehto jossa tuloilman lämmitys. Toki on 470P, mutta siinäkään ei 370P tapaan ole ymmärtääkseni invertteritekniikkaa ja olen saanut vähän sellaisen kuvan että on vähän surkea energiatehokkuudeltaan. Tietty sitten on Nilan, mutta niiden kestävyydestä minulla ei ole oikein mitään tietoa. Onko parempi merkkinä kuin Nibe? Nilanin tarjoamaan jäähdytystä ei kyllä kuitenkaan tarvita ILPin kanssa mihinkään.

"Joku muu"-polku alkaa taas sillä että hankin ensimmäisenä LTO-koneen. Tämä blokkaa sitten jatkomahdollisuudet PILPin kanssa kokonaan pois. Toisaalta kädet ovat paljon vapaammat vedenlämmityksen suhteen sen jälkeen. Suora sähkö, VILP, MLP, onkohan muita? Näistä MLP ei tule koskaan olemaan järkevä sijoitus tähän kämppään ja VILP on vähän siinä ja tässä näkeekö sen kuinka luotettavana. Paljon tekniikkaa, isot möhköt ulkoyksiköt vaihtelevien sääolojen armoilla...vaikea uskoa noillekaan kovin pitkää elinikää. Toisaalta talon ILP on nyt yli 5v toiminut ongelmitta, mutta tietty investointinakin on pienempi eli jos nyt lahoaa, niin ei kirpaise niin pahasti laittaa uutta ulko/sisäyksikköä. Vilpin lisäksi jäljellä siis suora sähkö ja toinen ILP. Pari ILPiä olisi helppo ratkaisu, mutta kuten täälläkin joku totesi, niin lämmön jakautuminen on välillä turhan epätasaista. En näkisi kyllä että koko taloa ikinä pelkällä ilmalla lämmittäisin varsinkin nyt kun valmius joka huoneen patterilämmitykselle kuitenkin on rakennettu. Ajatus onkin että jos tuo päälämmityslaite saadaan tarpeeksi energiatehokkaaksi, niin sitten voi laittaa ne patterit tuonne yläkertaankin, niin ei tartte siellä aina pitää ovia raollaan paremman lämmönjakaantumisen takia.

On tämä kyllä sellaista säätöä. F750+SAM, LTO+VILP tai sitten fak tis sit ja antaa palaa vaan suoralla sähköllä. Alkaa vaihtoehdot olla varmaan tuossa. Toistaiseksi mennään kuten moni täällä on ehdottanut eli matkustellaan tuossa suorasähköjunassa. Käytössä kuitenkin yksi ILP ja takka. Seurataan kulutusta ja tehdään jotain jos pahalta alkaa näyttää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Harvoin asia on noin päin.

No ainakin tuon Mitsun ILPin kanssa se oli juuri kuten kirjoitin. Pakkasellahan ILPien sulatukset alkavat pitkittyä, usein tiehentyäkin. Kone käy ja sulattaa ja sulattaa. Joskus tuota kuuntelin ja vähän aikaakin otin. Hermot se sulattelun kuunteleminen vei. Sitten ILPin lauhtumislämpötila on korkea, kun se ilmakin puhalletaan jo päälle 40 asteisena. Setä tuottaa käytännössä vain 35 asteista lämmintä ja olipa rajapintoja kuinka monta tahansa, se on riittänyt. Kyllä VILPillä yleensä on näissä lämpötiloissa ihan selvä etu puolellaan. Sisäyksikön puhallin ja kiertovesipumppukin taitaa mennä aika tasoihin.

Oikeassa lattialämmössähän pärjättäisiin jollakin +30 asteisella vedellä varsin pitkälle. Itselläni on harva putkitus ja lämmön pitää olla muutama aste enemmän. Kellari vaatii tuon 35 astetta ympäri vuoden.

VILPpien sulatukset ovat nopeita. Vaikka Setä ei ole nopein sulattaja, on se silti nopeampi kuin ILPit. Jää vielä aikaa siihen lämmittämiseenkin.

 

[kotte]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Kyllä VILPillä yleensä on näissä lämpötiloissa ihan selvä etu puolellaan.

Mikä ei kylläkään ilmene standardien mukaisesti tehdyissä tuottoluvuissa. Toki viileähkönä pidettävän tilan kuten kellarikerroksen lämmityksessä vilpille saattaa olla edulliset olosuhteet, kun taas ilpille sulatus voi käydä vaikeaksi. Toisaalta tuollaisten viileiden tilojen lämmityksen voisi monesti jättää pelkästään lämpimämmistä johtuvan häviölämmön varaan, kunhan eristeet ovat kunnossa ulkosuuntaan.

Sitä en ollenkaan kiellä, että ilpin aiheuttama äänimaailma ja tähän luonnostaan liittyvä lämmitysratkaisun laatuvaikutelma on tyypillisesti tyydyttävää heikompi (enkä ole ainakaan sellaista suosittelemassa jonkin vesikiertoisen sijalle; ajatus kuitenkin lähti liikkeelle ihan ekonomisesta puolesta).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Mikä ei kylläkään ilmene standardien mukaisesti tehdyissä tuottoluvuissa.

Jonkin standardin mukaan esim. Setä antaisi vielä 5,2:n COP:n +7 °C:ssa tehtäessä +35 °C. Ei taida ILPit tuohon yltää. Sitten kun mennään sulatuksille, ero käytännön elämässä vielä kasvaa, koska VILP voi hoitaa sen sulatuksen tehokkaasti tuottamallaan lämmöllä ottamalla sitä hetken takaperin. VILPin sähkönotto on sulatusjakson aikana pienempi kuin ILPin.

Lämmityskäynnin aikana tilanne on varmaan ihan sama VILPin ja ILPin kanssa silloin kun molemmat tuottavat samaa lämpötilaa. Arvelisin, että joku +45-50 °C VILPille vastaisi ILPin tyypillistä toimintaa. Silloin kun ilmasta ottavien ei tarvitse sulattaa, tilanne on aika lailla sama MLP - VILP - ILP, jos pyyntilämpöitla on näillä veteen siirtävillä vähän yli ILPin puhallusilman lämpötilan. Eikös ne ILPit yleensä jotain 42 asteista höngi ulos ja lauhtumislämpötilan pitää olla selvästi tuon yli.

 

[Sammeli77]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Yhtälailla se ilppi ottaa sulatuksen tuottamastaan lämmöstä. Samoilla copeilla pyörivät. Ilppi ei tosin tuhlaa lämpöä lattin alle niinkuin esim meidän vilppi, joka lämmittää lattian kautta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Setä ottaa sulatuksen aikana vain noin 0,13 kWh sähköä eikä tuo riipu näkojään kovin ulkolämpötilasta. Täydellä teholla se tekee noin 3 % koko syklin sähkön kulutuksesta. ILP ei pääse lähellekään samaan, ei varsinkaan kellon mukaan sulatteleva.

 

[VesA]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Setä ottaa sulatuksen aikana vain noin 0,13 kWh sähköä eikä tuo riipu näkojään kovin ulkolämpötilasta. Täydellä teholla se tekee noin 3 % koko syklin sähkön kulutuksesta. ILP ei pääse lähellekään samaan, ei varsinkaan kellon mukaan sulatteleva.

Näistä kannattaisi olla vähän lisää dataa/vekotin. Esmes tuolla Argolla kellosulatus syö COPpia 0.05 -yksikköä, mutta riesa on siinä että vehje pitää taukoja. Tosin hyvin lyhyitä, koska systeemi huomaa että kenno on jo sula. Tämä on siis laskettu ottamalla kaikki seinästä revitty sähkö ja kaikki ilmaan puhallettu energia ilman sulatuksia ja niiden kanssa. Sisäilmasta otettua energiaa en pystynyt mittaamaan.

 

[Sammeli77]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Vilpille on helpompi asettaa kuormaa riittävästi ja lämmöjako on helpompaa ilman sisällä puhallusta. Mutta molemmat ottaa ulkoilmasta energiansa ja käyttää kompuraa sulatuksessa. Tykkään kyllä vilpistä ja olen siihen todella tyytyväinen, mutta ei sen hyötysuhde ole yhtään sen parempi kuin ilpillä. Eli näillä keleillä loistavat kun ei kumpikaan sulattele lainkaan.

 

[kotte]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

Jonkin standardin mukaan esim. Setä antaisi vielä 5,2:n COP:n +7 °C:ssa tehtäessä +35 °C. Ei taida ILPit tuohon yltää.

On ilpeillä parempiakin lukemia (esim. Panasonic CS-HZxxUKE / CU-HZxxUKE yli 5,6 ja epäilemättä löytyisi muitakin). Lisäksi tuo viittaamasi luovutuslämpötila on sen verran alhainen, että harvasssa kohteessa päästään korkeisiin tehoihin ilman erikoisia lämmönluovutuskikkoja, kuten ilppimäisiä puhallinkonvektoreita. Osateholla saavuttu tuottosuhde ei välttämättä saa kovin suurta painoa vuositasolla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

On noissa sulatuksissa sellainen periaatteellinen ero, että ILP joutuu pumppaamaan sen kaasun sisäyksiköstä ulkoyksikköön. Sisäyksikön lämpötila laskee rajusti, varmaan jopa jonnekin -20 °C tienoille. Tuon MHI:n sulatusten aikana kuuluu oikein sellainen ritinä ja rapina. Voisi luulla että kohta siellä alkaa happi nesteytymään.

VILPin ei tarvitse oikeastaan tehdä muuta kuin ohjailla höyryt oikeaan paikkaan. Aluksi lämmönvaihtimen lämpötila on jopa mojovasti korkeampi kuin sulavan kennon, loppuvaiheessa suunnnilleen sama.

Ei ne mitenkään ihan samalla viivalla ole.

 

[kotte]

Vs: PILP:n (Nibe 310p) kompura hajosi, mitäs sitten?

On noissa sulatuksissa sellainen periaatteellinen ero, että ILP joutuu pumppaamaan sen kaasun sisäyksiköstä ulkoyksikköön. Sisäyksikön lämpötila laskee rajusti, varmaan jopa jonnekin -20 °C tienoille. Tuon MHI:n sulatusten aikana kuuluu oikein sellainen ritinä ja rapina. Voisi luulla että kohta siellä alkaa happi nesteytymään.

VILPin ei tarvitse oikeastaan tehdä muuta kuin ohjailla höyryt oikeaan paikkaan. Aluksi lämmönvaihtimen lämpötila on jopa mojovasti korkeampi kuin sulavan kennon, loppuvaiheessa suunnnilleen sama.

Ei ne mitenkään ihan samalla viivalla ole.

Kylmäksi sisäyksikön putket ilpin sulatuksessa menevät, mutta tuohan on tarpeen, jotta kompressorin raudasta saadaan irti riittävästi sinne varastoitunutta lämpöenergiaa.

Asian voisi ilmaista toisinkin päin, eli vilp joutuu kierrättämään vettä ja imemään sulatusenergian lämmittävästä vesivirrasta tai jopa rakennuksen sisältä, sillä muutenhan lämmönvaihdin jäätyisi ja poksahtaisi ennen pitkää hajalle. Kylmäprosessin kannalta sulatuslämmön siirtäminen koko sulatusjakson ajan lämpimästä kylmempään pintaan on aika luonnoton tapahtuma entropian tehokkaan hyödyntämisen mielessä. Eihän se ilpilläkään ole prosessin alussa ainakaan parempi, mutta sulatuksen pitkittyessä prosessi toimii aidon lämpöpumppuprosessin tapaan ja kompressori voidaan periaatteessa jäähdyttää jopa pitkälle pakkasen puolelle. Kompressori lämpiää periaatteessa takaisin tavallista paremmalla tuottosuhteella prosessin jälleen käännyttyä lämmitysmoodiin.

Eihän tuo ritinä ole miellyttävä kuuloista, mutta ei todista sinällään mitään. Naksahteleehan moni maaliuoksella sisätilaa jäähdyttävä puhallinkonvektorikin, kun käynnistämisen jälkeen huonelämpötilassa oleva kenno alkaa jäähtyä hiukan alle 10 asteen lämpötilaan venttiiliä käyttävän termomoottorin lämmettyä riittävästi saadakseen venttiilin avautumaan. Myös radiaattorit ja lattialämmitysputkille vettä kuljettavat mahdolliset metalliputket tyypillisesti naksuvat, kun lämmin vesi pääsee putkiston jäähtyneelle osuudelle venttiilin avauduttua.