PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

[buffe]

Kun on lämmityskausi ja oletetaan että pumpun teho riittää asunnon lämmittämiseen, vaikkapa ulkolämpötilan ollessa nollan tienoilla, niin miten hyvin ilmalämpöpumppu pitää lämpötilan vakaana? Kysymyksessä on 3 makuuhuonetta, olohuone ja keittiö. Olohuone ja keittiö ovat lähempänä pumppua ja niissä lämpö kiertää hyvin. Puhallus menee kohti makuuhuoneita, mutta matkaa niiden oville on n. 10 metriä ja ovien kohdalla 90 asteen mutka. Makuuhuoneet kyllä saavatkin olla hieman viileämpiä. Jos vaikka haluaa olohuoneessa ja keittiössä 20 asteen lämpötilaa, niin miten lähellä sitä olisi mahdollista pysyä?
Toimivatko laitteiden puhallukset "automaatttiasetuksella", eli osaavatko säätää itse lisää ja vähentää puhallusta tarpeen mukaan?
Asunnot ja asennuspaikat tietenkin aina yksilöitä, mutta miten vakaana olette saaneet lämmön pysymään, joutuuko usein säätämään? Kenties ainakin silloin kun pakkanen kiristyy tuntuvasti?
Voiko lämpöpumpuun luottaa ja lähteä esim. viikon reissuun ilman muuta lämmitystä?
Mitsubisin FH25 mallista ainakin olisi kiva kuulla kokemuksia

 

[Rauski]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Gree Hansol mittaa lämpötilan kaukosäätimestä. Noin pitkällä matkalla (tai ehkä max 5-6 m) kaukosäätimen joutuu laittamaan sen verran viistoon, että infrapunayhteys syntyy kaukosäätimen ja sisäyksikön välille.

Pohjakuva auttaisi paremmin tilan hahmottamista.

 

[VesA]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Kun on lämmityskausi ja oletetaan että pumpun teho riittää asunnon lämmittämiseen, vaikkapa ulkolämpötilan ollessa nollan tienoilla, niin miten hyvin ilmalämpöpumppu pitää lämpötilan vakaana? Kysymyksessä on 3 makuuhuonetta, olohuone ja keittiö. Olohuone ja keittiö ovat lähempänä pumppua ja niissä lämpö kiertää hyvin. Puhallus menee kohti makuuhuoneita, mutta matkaa niiden oville on n. 10 metriä ja ovien kohdalla 90 asteen mutka. Makuuhuoneet kyllä saavatkin olla hieman viileämpiä. Jos vaikka haluaa olohuoneessa ja keittiössä 20 asteen lämpötilaa, niin miten lähellä sitä olisi mahdollista pysyä?
Toimivatko laitteiden puhallukset "automaatttiasetuksella", eli osaavatko säätää itse lisää ja vähentää puhallusta tarpeen mukaan?
Asunnot ja asennuspaikat tietenkin aina yksilöitä, mutta miten vakaana olette saaneet lämmön pysymään, joutuuko usein säätämään? Kenties ainakin silloin kun pakkanen kiristyy tuntuvasti?
Voiko lämpöpumpuun luottaa ja lähteä esim. viikon reissuun ilman muuta lämmitystä?
Mitsubisin FH25 mallista ainakin olisi kiva kuulla kokemuksia

Ilma pitäisi saada kiertämään laajaa kehää, ILP kun puhaltaa alas ja imee ylhäältä ihan yhtä paljon ja jos nämä virtaukset törmäävät sen pitemmälle ei ilma mene. Itse sain puhalluksen suoraan eteen olkkariin ja paluuilma tuli sivusta keittiöstä.

Mankelista mittaavien on rakenteensa takia hyvin hankala säätää edes lähellä olevan huoneen lämpötilaa oikein.. ne säätävät itsensä niin että mankelin kohdalla on pari astetta pyyntiä lämpöisempää ja loppu riippuu sitten siitä miten tuo puhalluksen virittely onnistuu. Automaatin kanssa ei ole juuri toivoa, puhallus kun täytyy pitää aika lujalla. Silti sitkeällä puhalluksen suunnan ja voiman hakemisella mankelistakin mittaavien kanssa voi päästä hyvään tulokseen.. mutta se ottaa aikaa koska tilanteen vakiintuminen kestää.. yksi muutos päivässä on hyvä tahti.

Helpommalla, paljonkin, pääsee kakesta mittaavien kanssa, mutta niiden mallien lista on lyhyt ja joistakin on ollut mutinaa isosta hystereesistä.

 

[Urtful]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Gree Hansol mittaa lämpötilan kaukosäätimestä. Noin pitkällä matkalla (tai ehkä max 5-6 m) kaukosäätimen joutuu laittamaan sen verran viistoon, että infrapunayhteys syntyy kaukosäätimen ja sisäyksikön välille.

Pohjakuva auttaisi paremmin tilan hahmottamista.

Hansol/ Innova jne toimii hyvin kun esim - meillä puhaltaa kaukosäätimestä ohi pitkin käytävää jollin vasta kun lämpö "palaa" takaisin lenkiltä se saavuttaa kaukosäätimen ja näin tehtynä lämpötila on pysynyt noin asteen tarkkuudella..
Eli jos ei mitään suuria ulkoilman lämpötila muutoksia tapahdu niin melkein voi olla niin että syksyllä laitaa lämmitykselle ja keväällä jäähdytykselle ja antaa olla..eli tavitse säätää jatkuvasti vaan laite hoitaa itsensä.

Nuo joissa ei ole kaukosäätimessä mittausta niin ei taida kauhean tarkkaan saada pidettyä lämpötilaa...

 

[jebujee]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Hansol/ Innova jne toimii hyvin kun esim - meillä puhaltaa kaukosäätimestä ohi pitkin käytävää jollin vasta kun lämpö "palaa" takaisin lenkiltä se saavuttaa kaukosäätimen ja näin tehtynä lämpötila on pysynyt noin asteen tarkkuudella..
Eli jos ei mitään suuria ulkoilman lämpötila muutoksia tapahdu niin melkein voi olla niin että syksyllä laitaa lämmitykselle ja keväällä jäähdytykselle ja antaa olla..eli tavitse säätää jatkuvasti vaan laite hoitaa itsensä.

Nuo joissa ei ole kaukosäätimessä mittausta niin ei taida kauhean tarkkaan saada pidettyä lämpötilaa...

Kyllä meillä tuo fujitsu ihan nätisti pitää lämmöt, ilman kakemittausta, käytännössä ainoana lämmölähteenä.
Alakerta on avara ja avonainen, keskellä takka+leivinuuninsysteemi joka jakaa tilan. Lämpömittari näyttää että lämpötila pysyy hyvinki tasasena, minusta toimii loistavasti kun 1 asteen sisällä vaihtelee.
Syksyllä kun pumpun laittaa käyntiin niin vakiopyynti 21 ja manuaalipuhallus, sillä mennään niin kauan kun alkaa pakkaset, sillon laitetaan pykälä pyyntiä lisää ja sillä mennää aina -10 asti, sen jälkeen taas pykälä lisää. Samat pykälät kun lämpötilat keväällä alkaa nousta. Minusta hyvinki helppoa, huoletonta ja mukavaa. Antaa pumpun puhallella rauhassa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Mitsubisin FH25 mallista ainakin olisi kiva kuulla kokemuksia

No itselläni on MHI:n SRK25ZJX-S, lämpötilan mittaus pumpussa, ei kaukosäätimessä.

Pumpun säätö toimii mielestäni itsessään hyvin silloin kun sen teho riittää eli esim. juuri näin keväällä ja sitten syksyllä. Talvella, kun joutuu lämmittämään lisäksi öljykattilalla, on todella vaikea säätää lämmitystä niin, että ILP toimisi myös tehokkaasti. Jos laittaa liikaa muuta lämmitystä, Mitsu seisoo turhaan. Yleensä olen antanut vääntää sen täysillä ja yrittänyt säätää huonelämpötilaa lattialämmityksellä mutta esim. juuri näin keväällä, kun sen teho riittää täysin asuinkerroksen lämmittämiseen, se hoitaa lämmityksen yksin ja on lämpötilan säädön suhteen mielestäni ihan OK. Koska lämpöä kiertää aina hiukan takaisin, pyynti on suunnilleen asteen verran yli toivotun huonelämpötilan tuossa tilassa. Auto toiminto on ihan käyttökelpoinen ja toimii niin kuin pitääkin. Silloin kun lämmön tarve on suurempi, olen pitänyt puhallusta täysillä. Auringon lämmittäessä hiljentelee nopeasti ja heti päivän kääntyessä iltaan taas nostaa tempoa.

Siitä ei ole oikein kokemusta, että miten autoasetukset toimivat kesällä. Viime kesänä jäähdytystä ei juuri tarvittu. Liekkö olemassa vaaraa, että voi yritää pitää liiankin tarkasti lämpötilan ja välillä jäähdyttää ja välillä lämmittää vähän niin kuin turhaan. Valikossa on kyllä lämmitys ja jäähdytys, en osaa sanoa, malttaako tuo pysyä lestissään vai tykkääkö tehdä molempia.

 

[Rauski]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Hyvin ovat toimineet kaikki viiden vuoden aikana vastaan tulleet Mitsubishi Electric GE-, EF- ja FH-mallit, Gree Hansolit ja Ultimatenkin pumput.

 

[pökö]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Syksyllä kun pumpun laittaa käyntiin niin vakiopyynti 21 ja manuaalipuhallus, sillä mennään niin kauan kun alkaa pakkaset, sillon laitetaan pykälä pyyntiä lisää ja sillä mennää aina -10 asti, sen jälkeen taas pykälä lisää. Samat pykälät kun lämpötilat keväällä alkaa nousta. Minusta hyvinki helppoa, huoletonta ja mukavaa. Antaa pumpun puhallella rauhassa.

Samalla kaavalla toimitaan meilläkin. Fujitsu pitää lämmön aika hyvin muuten mutta joissain tilanteissa lämpö yrittää nousta turhan ylös eikä kone osaa kokonaan lopettaa lämmittämistä. Liian alas lämpö ei laske, säädetyssä pysytään hienosti.

 

[Peku 2012]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

No itselläni on MHI:n SRK25ZJX-S, lämpötilan mittaus pumpussa, ei kaukosäätimessä.

Pumpun säätö toimii mielestäni itsessään hyvin silloin kun sen teho riittää eli esim. juuri näin keväällä ja sitten syksyllä. Talvella, kun joutuu lämmittämään lisäksi öljykattilalla, on todella vaikea säätää lämmitystä niin, että ILP toimisi myös tehokkaasti. Jos laittaa liikaa muuta lämmitystä, Mitsu seisoo turhaan. Yleensä olen antanut vääntää sen täysillä ja yrittänyt säätää huonelämpötilaa lattialämmityksellä mutta esim. juuri näin keväällä, kun sen teho riittää täysin asuinkerroksen lämmittämiseen, se hoitaa lämmityksen yksin ja on lämpötilan säädön suhteen mielestäni ihan OK. Koska lämpöä kiertää aina hiukan takaisin, pyynti on suunnilleen asteen verran yli toivotun huonelämpötilan tuossa tilassa. Auto toiminto on ihan käyttökelpoinen ja toimii niin kuin pitääkin. Silloin kun lämmön tarve on suurempi, olen pitänyt puhallusta täysillä. Auringon lämmittäessä hiljentelee nopeasti ja heti päivän kääntyessä iltaan taas nostaa tempoa.

Siitä ei ole oikein kokemusta, että miten autoasetukset toimivat kesällä. Viime kesänä jäähdytystä ei juuri tarvittu. Liekkö olemassa vaaraa, että voi yritää pitää liiankin tarkasti lämpötilan ja välillä jäähdyttää ja välillä lämmittää vähän niin kuin turhaan. Valikossa on kyllä lämmitys ja jäähdytys, en osaa sanoa, malttaako tuo pysyä lestissään vai tykkääkö tehdä molempia.

Tämä on SRK :n ominaisuus, mutta vuosien varrella ollaan tultu jo aika hyvin juttuun, eli koneen metkut ovat jo hyvin hallussa. Yleensä pari asetusmuutosta syksy/kevät riittää lämmmönsäädön osalta. Muuten pumppu saa toimia ihan omillaan.
Kesällä sitten jäähytellään tarpeen tullen

 

[kotte]

Vs: PITÄÄKÖ ILMALÄMPÖPUMPPU YKSINÄÄN ASUNNON LÄMMÖN VAKAANA?

Oikein asennettu etämittaava kake kyllä takaa tarkan lämmönsäädön etenkin lämmityskäytössä.

Virittelemällä on mahdollista saada myös sisäyksikön luota mittaavasta laitteesta tarkka lämmönsäätäjä. Itsellä on ollut käytössä vuosia systeemi, jossa päämittaus on erillinen lämpöanturi sisäyksikön ilmanottoritilän edessä yläpuolella ja pumppua ohjataan huijaamalla sisäyksikön anturia Peltier-elementin avulla (eli anturia voidaan joko lämmittää korkeintaan n. 10 asteella tai jäähdyttää n. 5 asteella). Lisäksi on sähkövastukset, jolla tärkeimpien vesiradiaattoreiden termostaatin asetusta voidaan laskea jopa 5 asteella (kiertävä vesi on toki ulkoilman määräämän lämmityskäyrän mukaista, mutta ilman termostaattiventtiileitä sisälämpötila heiluisi huomattavasti ja olisi useimmiten turhan korkea). Ohjausmenetelmää on sitten hiottu vuosien varrella kohti "täydellisyyttä".

Tätä nykyä lämpötila pysyy paljon tasaisempana kuin pelkästään radiaattoreiden avulla myös lämmityskaudella ennen kaikkea keväisin ja myös syksyisin. Talvella ilpin vaikutus on vähäisempi (koska sitä käytetään vain sillä teholla, joka on poistoilmasta irrotettavissa ilman höyrystimen jäätymistä). Ohjausperiaatteet ovat yksinkertaistettuna seuraavat:

1) Kun ilpin tuoton todetaan riittävän lämmitykseen yksinään (hukkalämmön tai auringosta ikkunoiden kautta tulevan lämmön tukemana), radiaattorit kytketään pois asteittain.

2) Sisäyksikön lämpöanturin mittaama sisälämpötila asetetaan seuraamaan ulkolämpötilasta riippuvaa lämmityskäyrää niin, että esim. 0 asteen tuntumassa anturin pitäisi olla vajaa pari astetta kylmempi kuin tavoiteltu imuilman lämpötila (silloinhan ilpin säätö nostaa lämpöä vastaavalla astemäärällä). Kovilla pakkasilla ero voi olla jopa lähes 4 asteen luokkaa (mutta ilppi ei tuollaista eroa pysty saamaan aikaan, vaan käy höyrystimen jäätymisen määräämällä maksimiteholla samalla kun radiaattorit lämmittävät normaalisti termostaattiventtiileiden ohjaamana). Kun lämmitystarvetta ei ole (yli n. 12 asteen ulkolämpötilalla), tavoite on suoraan sama kuin anturin kokema lämpötila. Jäähdytyskäytössä käyrä menee toisin päin, eli mitä lämpimämpää ulkona on, sitä kylmemmäksi tavoite säädetään.

3) Ylilämmön vahtimiseen on erikoisen jyrkkä "sakkoehto", eli jos lämpötila pyrkii nousemaan valitun lämpökäyrän yläpuolelle, niin anturin kokemaa lämpötilaa kohotetaan entisestään, kunnes ilpin on todettu pysähtyneen. Juuri tässä kohtaa lämmönsäätö on ratkaisevasti parempi kuin pelkillä termostaattisäätöisillä radiaattoreilla.

Lisäksi on vielä "pikkuhienouksia", eli esim. automaattiasennossa olevan ilmanohjausläpän asento pyritään päättelemään ja nostetaan tavoitelämpötilaa runsaalla puolella asteella, kun läpän päätellään olevan yläasennossa. Kattoon kohdistuva ilmavirtahan leviää huoneeseen heikommin kuin alaviistoon suunnattu, eli sisäyksikön anturin kokemaa lämpötilaa on laskettava, jotta kone osaa lämmittää vastaavasti hiukan enemmän alemman huonetilan tavoitteen saavuttamiseksi.

Tässä nyt myös asiaa hiukan varsinaisen aiheen ulkopuolelta syystä, että ainakin omasta mielestäni tämä valaisee kokeellisesti ilpin lämpöanturin sijainnin aiheuttaman säätötarkkuuden vaikutusta käytännössä. Kakea ennakoiden säätelemällä pääsee melko tarkkaan sisälämpötilaan, vaikka mittaus olisi vain imuilmalle, kunhan säätelee asetusta ulkolämpötilan ja keväisen auringonpaisteen perusteella. Itsellä siis tuo ennakointi on automatisoitu näin, mutta muitakin tapoja on, kuten erillisen ohjaustietokoneen lähettämän ulkolämpötilan perusteella valittavan kakesignaalin käyttäminen vastaavaan tarkoitukseen.

Imuilmamittauksen etuna on, että se reagoi nopeasti. Tällä on merkitystä jos kakemittaus ei ole kunnolla lämpimän virtauksen paluureitillä (tai selkeää erillistä ilman paluureittiä ei edes ole, kuten ei omassa asunnossammekaan ole) tai joskus jäähdytyskäytössä, kun kylmä ilma pääsee "valahtamaan lattialle" ja jokin hukkalämmönlähde (vaikkapa auringon lämmittämistä kaihtimista) sotkee kaken havaitsemaa lämpötilaa kerrostamalla lämmintä ilmaa mittauskorkeudelle.