Pumpun valinta

[Konsultti]

Hei!

Olen tässä pitkään pähkäillyt ja miettinyt lämpöpumpun hankintaa. Tässä on faktat, kertokaa omat perustellut mielipiteenne?
- 118 m2 hyvin eristetty omakotitalo yhdessä kerroksessa
- suora sähkölämmitys (kattolämmitys+varaava takka, lattialämmitys kosteissa tiloissa)
- kok. sähkönkulutus n. 15 000 kWh/v
- arvio lämmitykseen kuluvan sähköenergian kok. hinnasta vuositasolla on 300 €
- oletan, että lämpöpumppu voisi parhaimmillaan puolittaa lämmitykseen kuluvan sähköenergian kustannaukset 150 €on (eli arvio lienee realistinen)
- kesällä on jäädytystarvetta aika paljon, aurinko porottaa tummaa peltikattoa vasten lähes koko ajan, sisälämpötila nousee kesällä herkästi yli 25°C vaikka ei erikseen lämmitellä..
=> Käytännössä jäähdytystarve on lähes yhtä tärkeä asia kuin lämmityskäyttö.

 

[slaaksoh]

Vs: Pumpun valinta

iso säästöä et tuossa talossa saa enää ilpillä. Ehkä kulutus voi olla 12000-14000 KWh /vuosi, mutta on siinä se hyöty, että voit viilentää taloa kesällä.

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

iso säästöä et tuossa talossa saa enää ilpillä. Ehkä kulutus voi olla 12000-14000 KWh /vuosi, mutta on siinä se hyöty, että voit viilentää taloa kesällä.

Näinhän siinä varmasti kävisi. Olen ilmeisesti kallistumassa tuollaiseen pienehköön itseasennettavaan on/off pumppuun.

 

[mooses]

Vs: Pumpun valinta

huomioi myös lisähyöty säästyvistä polttopuista , sillä näyttäisi kulutus lukujesi perusteella että lämmität takkaa aivan kohtuullisesti. :

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

huomioi myös lisähyöty säästyvistä polttopuista , sillä näyttäisi kulutus lukujesi perusteella että lämmität takkaa aivan kohtuullisesti. :

Noh..Hyvä jos niin on, lähinnä kovemmilla pakkasjaksoilla tulee lämmiteltyä takkaa. Itse epäilen, että tuo talon auringossa oleminen vaikuttaa asiaan myös, kuten myös kattolämmitys ja puukiuas.. Talo on reilut 20 vuotta vanha puutalo, silloinen Veitsiluodon talotehtaan Monikko. Termostaatit 19-23 °C yleensä. Ilmeisesti talon eristykset on kunnossa eikä lämmintä vettä läträtä, tosin kaksi pientä lasta vaimon lisäksi läträämässä. Tosin edellisillä asukkailla kului 20 000 kWh/v en tiedä mitä he oikein tekivät talossa, ilmeisesti eivät ainakaan palelleet eivätkä peseytyneet kylmässä vedessä..

 

[teukka]

Vs: Pumpun valinta

Tuo puiden epämääräinen menekki tekee vaikeaksi arvioida lämmön kulutusta, sehän voi olla ihan mitä tahansa.

Jos lämmityskulut ovat luokkaa 300 euroa/vuosi, niin mielestäni asiassa on jotakin hämminkiä? ???

Ns. taloussähkön kulutus on yleensä 4000-6000 kWh/vuosi ja loput menevät lämmitykseen ja lämpimään veteen.

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

Tuo puiden epämääräinen menekki tekee vaikeaksi arvioida lämmön kulutusta, sehän voi olla ihan mitä tahansa.

Jos lämmityskulut ovat luokkaa 300 euroa/vuosi, niin mielestäni asiassa on jotakin hämminkiä? ???

Ns. taloussähkön kulutus on yleensä 4000-6000 kWh/vuosi ja loput menevät lämmitykseen ja lämpimään veteen.

Taisin puhua sähköenergian kustannuksista talon lämmityksessä, siinä ei siis ole mukana taloussähkö eikä käyttöveden lämmitys eikä osittain ilmaiset puut. Tarkkaa tietoahan minulla ei noiden osuuksista ole mutta arviossa olen käyttänyt sähkön keskihintana 5 centtiä/kWh (kausisähkö, kaksi eri hintaa) ja sähkölämmitykseen menevänä energiamääränä 6000 kWh/v. Ja tietenkään en ole laskelmiin ottanut mukaan sähkön siirtomaksuja koska ne joutuu kuitenkin maksamaan lämmittipä millä tahansa. Eipä nämä laskelmat tästä mihinkään muutu kyllä ne ihan todellisuuteen perustuu eikä siinä minusta ole mitään hämminkiä. Hämminki voi olla sitten niissä toisissa vastaavissa talouksissa/rakennuksissa joissa kuluu enemmän..

Samaa pää kesät/talvet. Tietenkin nuo sähkönsiirtokustannukset lämmitykseen kuluvalta osalta pitäisi ottaa tuohon laskelmaan mukaan..Eli käytännössä varmaankin tuo 300 euroa lähes tuplaantuisi, pitää tarkistaa sähkölaskusta mutta eikös ne siirtokustannukset karkeasti ole saman verran kuin sähköenergian hintakin?

 

[i-see]

Vs: Pumpun valinta

Taisin puhua sähköenergian kustannuksista talon lämmityksessä, siinä ei siis ole mukana taloussähkö eikä käyttöveden lämmitys eikä osittain ilmaiset puut. Tarkkaa tietoahan minulla ei noiden osuuksista ole mutta arviossa olen käyttänyt sähkön keskihintana 5 centtiä/kWh (kausisähkö, kaksi eri hintaa) ja sähkölämmitykseen menevänä energiamääränä 6000 kWh/v. Ja tietenkään en ole laskelmiin ottanut mukaan sähkön siirtomaksuja koska ne joutuu kuitenkin maksamaan lämmittipä millä tahansa.

Sähkönsiirto kannattaa ottaa huomioon ja miettiä sähkön kokonaishintaa, josta sitten mahdolliset säästöt syntyvät. Sähkönsiirtohinta on sidottu kulutukseen ja ainoastaan kuukausimaksut on kiinteitä.

 

[Teemu Vaasa]

Vs: Pumpun valinta

Sähköä ei kyllä saa mistään veroineen ja siirtohintoineen viidellä sentillä. Toiseksi: Jos suihkussa ei läträtä, on tyypillinen kotitaloussähkön kulutus vedenlämmityksineen 400-600 Kwh/kk. Todellinen lämmityssähkön kulutus lienee tuossa talossa 9000 - 11000 kwh/vuosi, eli 800 - 900/kk, euroina noin 70-80/kk. Tuo arvionne on kyllä täysin epärealistinen sekä sähkön hinnan että kulutuksen suhteen. Laatupumpulla arvioisin näin lonkalta säästöksi 150-250 euroa/vuosi. Sitten kun vertailet hintaa pelkkään hyvälaatuiseen jäähdytyslaitteeseen niin on/off laite ei ehkä olekaan kannattavin hankinta.
Huippulaatuinen inverter taloonne kotitalousvähennyksen jälkeen noin 1500 e, onn/off laite 800, erotus 700 euroa.
Kattolämmitystaloon pumppu on erinomainen valinta, tosin vielä ei ole tullut vastaan yhtään kohdetta, jossa pumppu olisi puolittanut lämmityssähkön kokonaiskulutuksen.

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

Juu.. Niinhän tuossa vähän ounastelinkin, että jotain oli unohtunut noista aluperäisistä laskelmista, eli se verkkoyhtiön osuus. Ihan lonkalta olin heittänut tuo MAX. säästöarvion. Hyvin se tuo teidänkin arvionne säästöstä sattuu tuohon haarukkaan jota korjatussa versiossa olin uumoillut. Tahtoo vaan käytännössä olla noita säästöön vaikuttavia tekijöitä joita on vaikea mitata olla sen verran paljon, että vaikea on etukäteen tarkkoja faktoihin perustuvia arvioita tehdä. Kulutustottumusten erotkin eri perheillä tuntuvat olevan sen verran suuria. Meidän aikanamme kokonaissähkön kulutus tipahti n. 5000 kWh edelliseen talouteen verrattuna. Lämpimän veden lämmitys on talviaikaan pelkästään yösähköllä (kausisähkö otettu meidän aikanamme) joten oletan, että tämäkin pudottaa jonkun verran sähkön kulutusta (ainakin hintaa) koska keskimäärin käytetään viileämpää vettä kuin edellisillä asukkailla.

Tiedän, että moni suosittaa invertterimallia lämmityskäyttöön mutta itse en ole vielä ollenkaan vakuuttunut siitä, että se olisi järkevin ratkaisu meidän tapauksessamme, tai ainakaan olennaisesti enemmän säästöä tekevä.. Kuulen kyllä mielelläni perusteluja miksi nimenomaan invertterimalli olisi parempi säästön kannalta ja myös jotain laskelmia siitä minkäsuuruinen säästö euroissa syntyy on/off ja invertterivaihtoehdon välillä. Periaattessahan invertterimalli antaa tietysti tasaisemman lämmön ja säästää kompuraa mutta miten käytännössä, onko asiaa testattu?. Entäs nuo sulatustiheydet talvisaikaan? luulisi silläkin olevan jo väliä tuon säästön kannalta.

Sähköä ei kyllä saa mistään veroineen ja siirtohintoineen viidellä sentillä. Toiseksi: Jos suihkussa ei läträtä, on tyypillinen kotitaloussähkön kulutus vedenlämmityksineen 400-600 Kwh/kk. Todellinen lämmityssähkön kulutus lienee tuossa talossa 9000 - 11000 kwh/vuosi, eli 800 - 900/kk, euroina noin 70-80/kk. Tuo arvionne on kyllä täysin epärealistinen sekä sähkön hinnan että kulutuksen suhteen. Laatupumpulla arvioisin näin lonkalta säästöksi 150-250 euroa/vuosi. Sitten kun vertailet hintaa pelkkään hyvälaatuiseen jäähdytyslaitteeseen niin on/off laite ei ehkä olekaan kannattavin hankinta.
Huippulaatuinen inverter taloonne kotitalousvähennyksen jälkeen noin 1500 e, onn/off laite 800, erotus 700 euroa.
Kattolämmitystaloon pumppu on erinomainen valinta, tosin vielä ei ole tullut vastaan yhtään kohdetta, jossa pumppu olisi puolittanut lämmityssähkön kokonaiskulutuksen.

 

[janti]

Vs: Pumpun valinta

Konsultti voisi kokeilla vaikka tätä laskuria niin että jäättääpi osatehot huomioimatta
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1409.0.html
EUR-sheetiltä se 50% osatehoista täppä pois, niin näet eron.

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

No eipä paljon eroa tullut jos osasin yhtään tuota sovellusta käyttää. Muutamalla pumpulla kokeilin. Luokkaa pari kymppiä vuodessa max.

Konsultti voisi kokeilla vaikka tätä laskuria niin että jäättääpi osatehot huomioimatta
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1409.0.html
EUR-sheetiltä se 50% osatehoista täppä pois, niin näet eron.

 

[janti]

Vs: Pumpun valinta

No eipä paljon eroa tullut jos osasin yhtään tuota sovellusta käyttää. Muutamalla pumpulla kokeilin. Luokkaa pari kymppiä vuodessa max.

Jos nyt vaikka tuolla Argolla R&R testien mukaisilla tuloksilla laskee seuraavan tapauksen saa eroksi jo 60 €/vuosi.
Lämmityssähkö 10 000 kWh/a, keskilämpö -4 astetta ja sähkön keskihinta 8,47 sent/kWh
(tuo keskihinta on Energiamarkkinaviraston ilmoittama kokonaiskeskihinta L1 tyyppikäyttäjälle 1.4.2007)

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

Tuon kokoisella säästöllä saattaisi jo ainakin periaatteessa olla merkitystä, itse laskeskelin n. 7000 kWh/v kulutuksen mukaan. Mutta teoria on aina teoriaa sen olen jo muista ympyröistä huomannut. Kyllä olisi muuten väitöskirja tästä ilmalämpöpumpun valinnasta paikallaan.

No okei, nyt on tilattu on/off mallinen itseasennettava joten kertoilen sitten jotain kun olen saanut sen asennettua/ nesteet käsille/tai muuten särjettyä vekottimen jos nyt edes ehjä on tullessaan. Parempi orientoitua näin..

No eipä paljon eroa tullut jos osasin yhtään tuota sovellusta käyttää. Muutamalla pumpulla kokeilin. Luokkaa pari kymppiä vuodessa max.

Jos nyt vaikka tuolla Argolla R&R testien mukaisilla tuloksilla laskee seuraavan tapauksen saa eroksi jo 60 €/vuosi.
Lämmityssähkö 10 000 kWh/a, keskilämpö -4 astetta ja sähkön keskihinta 8,47 sent/kWh
(tuo keskihinta on Energiamarkkinaviraston ilmoittama kokonaiskeskihinta L1 tyyppikäyttäjälle 1.4.2007)

 

[janti]

Vs: Pumpun valinta

No okei, nyt on tilattu on/off mallinen itseasennettava joten kertoilen sitten jotain kun olen saanut sen asennettua/ nesteet käsille/tai muuten särjettyä vekottimen jos nyt edes ehjä on tullessaan. Parempi orientoitua näin..

Oikea valinta. Kokeneempana voit kertoa sitten on/off laitteesta enemmän. Jäähdytykseen painottuvassa käytössä tuo on/off-laite on parempi, koska sen kompura ottaa täydet tehot välittömästi läynnistykäskyn saatuaan.

Esim. Ultimatella tulee ei itseasennettavalla basic 10 ja inverter 10 hintaeroa 300€. Jos laitteen käyttöikä olisi esim 10 vuotta, niin invertterin pitäisi säästää 30 € vuosi tai mielummin enemmän jotta olisi kannattavaa hankkia invertteri. Elikä yli 350 kWh vähemmän pitäisi sähköä kulua invertterillä lämmittäen.
Ihan suoraanhan noita ei voi vertailla, koska basic 10 max lämpöteho on 3,2 kW kun taas 10 invertterin on 4,7 kW, toisaalta ottotehoissa invetteri vie 150 W enemmän täys teholla. Nimellisteho on kuitenkin kummallakin sama 2,9 kW. Jäähdytysteho on näissä laitteissa suurin piirtein sama.

 

[Konsultti]

Vs: Pumpun valinta

Pitkään mietin on/off:n ja invertterin välillä. Tekniikan ihmisenä olisi tietysti pitänyt valita invertterimalli mutta koska säästöpotentiaali on rajallinen ja hintaero merkittävä enkä ymmärrä mihin talon lämmityksessä tarvitaan tuollaista säätyvää lämmitystehoa koska on/off periaatteella toimivat lämmityselementit ovat tähänkin asti pitäneet lämpötilan tasaisena. Toisaalta yksi hajoava osa on vähemmän. Kootut selitykset oman valinnan perusteluiksi. Ensi talvena kuitenkin voivottelen, että olisi pitänyt ottaa se invertterimalli..


[/quote]
Oikea valinta. Kokeneempana voit kertoa sitten on/off laitteesta enemmän. Jäähdytykseen painottuvassa käytössä tuo on/off-laite on parempi, koska sen kompura ottaa täydet tehot välittömästi läynnistykäskyn saatuaan.

Esim. Ultimatella tulee ei itseasennettavalla basic 10 ja inverter 10 hintaeroa 300€. Jos laitteen käyttöikä olisi esim 10 vuotta, niin invertterin pitäisi säästää 30 € vuosi tai mielummin enemmän jotta olisi kannattavaa hankkia invertteri. Elikä yli 350 kWh vähemmän pitäisi sähköä kulua invertterillä lämmittäen.
Ihan suoraanhan noita ei voi vertailla, koska basic 10 max lämpöteho on 3,2 kW kun taas 10 invertterin on 4,7 kW, toisaalta ottotehoissa invetteri vie 150 W enemmän täys teholla. Nimellisteho on kuitenkin kummallakin sama 2,9 kW. Jäähdytysteho on näissä laitteissa suurin piirtein sama.
[/quote]