Pystyyn kuoleva ja etelään keskittyvä Suomi

Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Aika karua luettavaa, kun suurimmassa osassa Suomen kunnista syntyvyys on pudonnut suunnilleen puoleen 14 vuoden kuluessa (2010-2024). Ei hyvältä näytä. Mikähän tähän on johtanut ?

Erikoisuutena kuntia, joissa ei taida enää koulua tarvita, kun uusia kuntalaisia syntyy enää satunnaisesti yksi tai kaksi vuodessa.

yle.fi

Peruskouluista katoaa lähivuosina puolet – katso, miten oman alueesi lasten määrä on vähentynyt

Väestöennusteen mukaan Suomessa on lähes 100 000 koululaista vähemmän vuonna 2040. Se pyyhkisi nykyisistä peruskouluista pois liki puolet.
yle.fi yle.fi
 
M

Mikki

Hyperaktiivi
Suurimmassa osassa maita on syntyvyys laskenut rajusti. Etelä-Korea taitaa olla kärkijoukkoissa romahdukswssa. Eipä ole oikein missään keksitty syitä tähän.. eikä varsinkaan keinoja nostaa syntyvyyttä.

Itse väittäisin että kännykät, some ja nettiporno on ajanut ihmiset henkilökohtaiseen "kuplaan" ja sinne kuplaan ei "kiljuvat kakarat" oikein sovi.
 
G

grendy

Vakionaama
Koronavuoden/vuosien lapsibuumi on sellanen mitä kannattaisi myös analysoida. Kännyköitä, somea ja nettipornoa oli sillonkin, mutta ihmisillä oli kuitenkin enemmän aikaa olla kotona ilman että oli koko ajan kauhea kiire. Monella oli vähemmän töitä jne.
 
M

misa64

Aktiivinen jäsen
Kyllähän tuo syntyvyyden pudotus näkyy suurinpana alueilla jossa on iso työttömyys! Nuoriso joutuu muuttamaan työn perässä ja väestö vanhenee....thats it.
 
P

puuteknikko

Vakionaama
Asumisen kallistuminen on yksi mahdollinen vaikuttava tekijä. Tähän taas on johtanut se, että työpaikat ovat alkaneet keskittyä aika voimakkaasti ja toisaalta alhaisen koulutustason työtehtäviä on kadonnut vuosien mittaan monesta länsimaasta.

Nämä kuntien kutistumisetkin on vähän erikoisia juttuja. Suurten kaupunkien kehyskunnissa tehdään esim. päätöksiä varhaiskasvatukseen liittyen jonkun makrotason väestöennustemallin mukaan, eikä mikrotasolla niin, että siitä elinvoimaisesta ja jopa kasvavasta isosta kaupungista pyrittäisiin imuroimaan elinvoimaa lapsiperheiden muodossa. Liikenneyhteydethän näissä on lähes poikkeuksetta siinä määrin kunnossa, että työmatkojen osalta ei ole juurikaan väliä, kummassa asut ja kehyskunnissa on monesti huomattavasti pienemmät koulut, päiväkodit yms. mikä nähdään yleisesti parempana asiana.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni ongelma on osin näennäinen, eli toisin kuin monissa yhtä harvaan asutuissa maissa kuin Suomi, syrjäseudut ovat autioituneet voimakkaammin jo ennen. Suomessa on rahaa syydetty syrjäseutujen elinkelpoisuuden ylläpitoon hyvin paljon erilaisille tukiautomaateilla. En sinällään pidä tuota pahana ja asiassa on hyviäkin puolia, mutta kalliiksi tuo on käynyt ja nyt on rahat loppu. Purkalla kun vuotoa on yritetty tilkitä, sitten kun paikka lopulta pettää, tulva osuu sitäkin ankarammin.
 
M

misa64

Aktiivinen jäsen
kotte sanoi:
Omasta mielestäni ongelma on osin näennäinen, eli toisin kuin monissa yhtä harvaan asutuissa maissa kuin Suomi, syrjäseudut ovat autioituneet voimakkaammin jo ennen. Suomessa on rahaa syydetty syrjäseutujen elinkelpoisuuden ylläpitoon hyvin paljon erilaisille tukiautomaateilla. En sinällään pidä tuota pahana ja asiassa on hyviäkin puolia, mutta kalliiksi tuo on käynyt ja nyt on rahat loppu. Purkalla kun vuotoa on yritetty tilkitä, sitten kun paikka lopulta pettää, tulva osuu sitäkin ankarammin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Alkaa vaan tuo syrjäseutu/autioituminen koskea keskisuuria kaupunkeja , joten tarvisi jotain tehdä ennenkuin ...osuu ns tuulettimeen
Tai sit vaan jatketaan samalla linjalla että kärjistäen ... kehä 3 ulkopuolella ei tarvi olla mitään
 
K

kotte

Hyperaktiivi
misa64 sanoi:
Alkaa vaan tuo syrjäseutu/autioituminen koskea keskisuuria kaupunkeja , joten tarvisi jotain tehdä ennenkuin ...osuu ns tuulettimeen
Tai sit vaan jatketaan samalla linjalla että kehä 3 ulkopuolella ei tarvi olla mitään
Klikkaa laajentaaksesi..
On Suomessa varsin elinkelpoisia kaupunkikeskuksia eli pääkaupunkiseudun laajemman kokonaisuuden ohella Tampere ympäristöineen, Turun ympäristö, Oulun seutu ja Rovaniemi. Teollisuuden osalta Pohjanmaalla on useita kehittyviä alueita, Kokemäenjoen varsi ja kyllä sisämaan yliopistokaupungitkin menestyvät tai ainakin niillä on menestymisen mahdollisuuksia, jos korkea osaaminen onnistutaan yhdistämään liiketoimintaan. Mutta toki tilanne on ns. maakuntakaupunkien kohdalla kahtiajakoinen ja rakennemuutos kohtelee toisia kovasti ja saattaa tuoda toisille etujakin. Suomalainen liike-elämä on monin paikoin kangistunut turhan paljon vanhoihin kaavoihin sen sijaan, että hakisi uusia kasvun mahdollisuuksia.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Suomessa on 1990-lamasta asti totuttu juustohöyläämään kustannuksia joka paikasta ja mukana on mennyt paljon sellaistakin, mikä nyttemmin tuntuu aika pitkälti kuin hiekkana rattaissa. Kun rahaa ei ole, sitä on syötetty osarahoituserinä valtion ottamasta velkahasta uskomattoman monina puroina.

Joskus alkuaikoina meni paremmin ja aidosti lujaa, mutta sen jälkeen on turhan paljon keskitytty vain varjelemaan sitä, mitä on jäljellä ja leikkaamaan kuluja niin, että loputkin on saatu kangistumaan. Jotta yleensä mikään pyörii, perustuu aika paljon ulkomaisiin omistajiin, joista osa on uskonut substanssiin ja osaamiseen eikä vain loppujenkin rahavirtojen kuppaamiseen, mistä siitäkin on ollut valitettavia esimerkkejä, kun tilaisuutta on suorastaan tyrkytetty. Suomalaisissakin omistajissa on ilahduttavia poikkeuksia, mutta enemmästä ja rohkeasta kasvuhakuisesta on puutetta.
 
V

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Jotenkin mun intuitio sanoo, että ratkaisun avain po. haasteeseen on siinä, että iso osa työttömistä työnhakijoista sekä syystä tai toisesta toimettomista ja osin toimellisistakin saataisiin kasvattamaan yhteistä kakkua, edes jonkun verran ja toisaaltaan vastaamaan enemmän omasta ja lähimmäistensä hyvinvoinnista. Yhdysvalloissa järjestelmä kannustaa tähän ja siellä aineellinen hyvinvointi onkin keskimäärin paremmalla tolalla. En sano, että mallia varsinaisesti sieltä pitäisi ottaa, etenkään jos keksisimme tänne paremmin soveltuvan keinopaletin hyvinvoinnin turvaamiseen ja edelleen kehittämiseen. Sinällään ei väestön keskittymisestä edelleen välttämättä ole suurta haittaa, jos peruspalvelut saadaan tästä huolimatta toteutettua koko maassa.
 
T

tet

Hyperaktiivi
virtuaaliharri sanoi:
Yhdysvalloissa järjestelmä kannustaa tähän ja siellä aineellinen hyvinvointi onkin keskimäärin paremmalla tolalla. En sano, että mallia varsinaisesti sieltä pitäisi ottaa, etenkään jos keksisimme tänne paremmin soveltuvan keinopaletin hyvinvoinnin turvaamiseen ja edelleen kehittämiseen.
Klikkaa laajentaaksesi..

Yhdysvallat ei tosiaan kelpaa malliksi ainakaan minulle. Siellä järjestelmä tuottaa enemmän aineellista hyvinvointia kuin meillä, mutta se menee melkein kaikki pienelle joukolle rikkaita, loppujen raataessa orjan lailla niska limassa läpi elämänsä.

Olen tämän ehkä aiemminkin postannut, mutta laitetaan toistekin, kun on sen verran ajatuksia herättävä ja tiivis esitys. Tällaisessa yhteiskunnassa en näe mitään, mistä meidän pitäisi ottaa mallia.

 
K

kotte

Hyperaktiivi
Kannustaminen tulee sanana siitä, että hevosta törkitään terävillä valsseilla vatsaan ja kai saadaan adrenaali liikkeelle ja jossakin määrin hallinnassa oleva pelkoreaktio ja alistuminenkin päälle. Suomessa tuo on ikäänkuin assosioitu porkkanan heilutteluun kepistä aasin pään edessä. Edellinen on aika hurja systeemi, joka sisäistettiin USA:ssa suuren laman aikana: jos aiot välttyä nälkään nääntymiseltä, alistu sen tahtoon, jolla on millä mällätä, mitä tuo nyt keksiikin ties mistä vaikuttimista. Suomalainen porkkanan heiluttelu tosiaankin taas on juuri sitä itseään, eli aasina pidetyn kohteen maanittelua huijaamalla muka "pehmein keinoin".

Jälkensä nuo jättävät ihmisiin ja kansakunnan ilmapiiriin kumpikin, mutta motivointi negatiivisella energialla harvemmin tuottaa yhtä hyviä tuloksia kuin positiivinen motivointi, mutta varsinaisen katastrofin keskellä toki nostaa päätään. Suomessa ei (onneksi) olla (ainakaan vielä) tuollaisessa jamassa, vaan toivoa on.
 
P

pamppu

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Suomessa on 1990-lamasta asti totuttu juustohöyläämään kustannuksia joka paikasta
Klikkaa laajentaaksesi..
On höylätty, mutta samaan aikaan on osattu kyllä myös lisätä tyhjänpäiväisiä kuluja keksimällä joutavaa byrokratiaa, kuten vaikka kompostintarkastajia.

Toisaalta esim. sote-uudistuksen mukana meiltäkin täysin nollattiin toimiva lähellä oleva terveydenhuolto, josta aikoja saicyllättävän helposti ja nyt jäljelle jäänyt palvelu on ala-arvoinen ja kaukana. Kuluissa ei kummiskaan mitään säästöjä ole kuulunut, joten ketuilleen tais mennä höyläys.

Jätehuoltoa höylättiin pakottamalla kaiki alueelliseen systeemiin. Piti tulla säästöjä. Nyt lopputulos on se, että laskut on täsmälleen saman kokosia kuin ennen, mutta valinna vapasu (yrittäjän ja ajankohdan osalta) menetettiin. Eli palvelutaso paskottiin ja penniäkään ei tule säästöä. Mutta nyt varmaan pyöritetään niitä hallinnon tyyppejä lisää ja täällä paikalliset yksityiset autoilijat sai huutia. Typerää.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
pamppu sanoi:
On höylätty, mutta samaan aikaan on osattu kyllä myös lisätä tyhjänpäiväisiä kuluja keksimällä joutavaa byrokratiaa, kuten vaikka kompostintarkastajia.
Klikkaa laajentaaksesi..
Juuri noin valitettavasti on tehty, eli on säästetty toimivista systeemeistä höyläämällä niitä niin paljon, että alkavat nikotella ja säästetyille rahoille on keksitty mitä ihmeellisimpiä uusia käyttötarkoituksia ja vielä niin, että uusista kuluista muodostuu kummallisen monimutkainen kudos, jota on enää vaikea höylätä ilman, että kangas repeää. Eikä tuota kokonaisuutta oikein pysty ymmärtämään, joten muuttaminen johtaa helposti ojasta allikkoon ja taas uusiin kustannuksiin.
 
Hempuli

Hempuli

Töllintunaaja
"Konsulttiyhtiö FCG/MDI:n tekemien pitkän ajan laskelmien mukaan väestökehitys on johtamassa siihen, että kaikki kunnat joutuvat nostamaan veroprosenttejaan ja osassa kuntia veroprosentti pitäisi yli kaksinkertaistaa."

Jossain asiassa sentään etelän isot kaupungit häviävät maaseutukunnille jatkossa. Maaseutukunnilla tulee olemaan laskelmien mukaan paljon suurempi veroprosentti, joskin kuntalaiset vähenevät.

Isot kaupungit: 7,9 -> 9,9 %
Kehyskunnat: 8,2 -> 11,5 %
Pienet kaupungit: 8,6 -> 13,0 %
Maaseutukunnat: 8,6 -> 13,4 %

yle.fi

Yli puolet kunnista ajautumassa umpikujaan – katso tästä, kuinka kova paine omassa kunnassasi on veronkorotuksiin

Kuntaverojen erot ovat kasvamassa rajusti, kertoo tuore selvitys. Kuntaliitto ehdottaa kunnille lisää yhteistyötä ja jopa koululaisten majoittamista koulujen läheisyyteen.
yle.fi yle.fi
 
K

kaihakki

Vakionaama
Mites olisi sellainen konsepti, että tyhjenevät koulut otettaisinkin käyttöön vanhusten hoidossa. Ja opettajat ja muu koulujen henkilökunta koulutettaisiin vanhusten hoitoon. Julkset menot pysyisivät suunnilleen ennallaan ja koulutusrahat siirrettäisiin vanhusten hoitoon.

Ja lisäksi tyhjenevät kerrostalot voitaisiin aktivoida vanhusten hoitoon. Saataisiin tyhjeneviin kuntiin lisää asukkaita. Eläkeläiset on erittäin hyviä talousmielessä. Eläkkeitä maksetaan vuodessa lähes 40 miljardia ja suurin osaa menee päivittäisiin hankintoihin ja jää Suomen kansantalouteen pyörimään.
 
Viimeksi muokattu:
T

-Teme-

Vakionaama
kaihakki sanoi:
Mites olisi sellainen konsepti, että tyhjenevät koulut otettaisinkin käyttöön vanhusten hoidossa. Ja opettajat ja muu koulujen henkilökunta koulutettaisiin vanhusten hoitoon. Julkset menot pysyisivät suunnilleen ennallaan ja koulutusrahat siirrettäisiin vanhusten hoitoon.

Ja lisäksi tyhjenevät kerrostalot voitaisiin aktivoida vanhusten hoitoon. Saataisiin tyhjeneviin kuntiin lisää asukkaita. Eläkeläiset on erittäin hyviä talousmielessä. Eläkkeitä maksetaan vuodessa lähes 40 miljardia ja suurin osaa menee päivittäisiin hankintoihin ja jää Suomen kansantalouteen pyörimään.
Klikkaa laajentaaksesi..
Vanhukset homekouluihin? Opettajat vaihtamaan dementoituneiden vaippoja
Lisää hyviä ideoita
 
K

kaihakki

Vakionaama
No jos kunnan vaihtoehtona on purkaa koulurakennus pois, niin se on sitten siinä ja kunta kuihtuu ja kuolema lähenee.
Jos taas elvyttää koulurakennuksen iäkkäiden hoitoon, niin rakennus säilyy, talotekniikan ylläpito tarvitsee huoltoyhtiöitä, talonmies tarvitaan päivittäiseen ongelmanhoitoon, hallintoväki tarvitaan, keittiötoiminnot tarvitaan, pihojen hoito tarvitaan, paikalliset kaupat saavat uutta myyntiä, ikäihmisten verot ohjaantuu ko. kuntaan, jne. Eli kyllä tällainen koulun uusiokäyttö olisi melkoinen vitamiiniruiske kuihtuvaan kuntaan. Ja mitä tulee opettajiin, niin heidän osuushan tässä taloushässäkässä on varsin pieni. He voivat muuttaa muualle. Ikäihmisten hoitoon tarvitaan monenlaista osaajaa. Harrastutoimintaa, päivittäisten rutiinien hoito, jumppasalit, jne.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Eli täällä provinssissa ei tarvita kuin vanhustenhoitajia ja edelleen haudankaivajia, sitten lopuksi hautausmaiden harvavoijia.

Kuntia varmaan kannattaisi myös yhdistellä kun alkaa näyttää aika ilmeiseltä, että kunta on vain kunnan muutamaa johtajaa varten.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kuntia varmaan kannattaisi myös yhdistellä kun alkaa näyttää aika ilmeiseltä, että kunta on vain kunnan muutamaa johtajaa varten.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kuntien yhdistely on tietysti pakollista. Mutta se ei ratkaise talousongelmaa ollenkaan. Väki vähenee ja jäljelle jäävät ovat eläkeläisiä. Kaikenlainen taloudellinen aktiviteetti hyytyy ja sitä kautta yhdistetyt kunnat kuolee kimpassa.
 
K

kaihakki

Vakionaama
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Voisiko etätöissä piillä jotain toivoa ? Tosin palkka menisi kunnalisveroon ellei muuttajia olisi todella paljon.
Klikkaa laajentaaksesi..
Ihan varmaan on järkeä. Meillä on kesämökki Hauholla. Hauhon keskustahan on tosi hyvä asuinpaikka etätyöläiselle. Lahti, Hämeenlinna ja Tampere ovat n. 60 kilsan päässä. Muutama etäpäivä silloin tällöin ja sähkärillä toimistoon ja asiakaskäynneille toimisi bueno.
 
V

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Voisikohan olla kysyntää etäoppimiskeskuksille? Yhteinen opiskelutila joukolle opiskelijoita, kunnon laitteet, it-tukea ja korkeakoulutettu monialaosaaja tukemassa opiskelua. Opiskelijat voisivat suorittaa tutkintoja etänä eri oppilaitoksiin. Näin niiden ei olisi pakko muuttaa kauas opintojen perässä, jotka haluavat asua pikkupaikkakunnalla tai jos opiskelu täysin etänä ei henkilökohtaisesti toimi tai on liian yksinäistä.

Vastaavalla periaatteella voisi olla yleisiä palvelukeskuksia, joissa ihminen auttaisi heitä, joilla on vaikeuksia käyttää tietotekniikan taakse pantuja viranomaispalveluita, pankkipalveluita tai vaikka ihan verkkokaupoissa asiointia. Samojen tilojen yhteydessä voisi olla pakettiautomaatteja.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom