Pyyntilämmön lasku sähkönkulutuksen säästämiseksi

[Kall0]

Hei! Olisiko jollakkin heittää parasta arvausta miten sähkönkulutus eroaa Mitsun n. 10v vanhalla pumpulla jos pyyntilämpötila vertaa 22 astetta vs 18 astetta vaikka noin 0-ulkoilma-asteessa?
Lähinnä ajatus, että voiko pörssisähkön kanssa saavuttaa sähkönsäästö etua, jos ns. hehkuttaa halvan sähkön aikaan ja sitten pienelle kalliimmalla? Pois ei välttämättä monta kertaa päivässä haluaisi laittaa, vai haluaisiko? Jotain siitä edestakas renkutuksesta on kulma haittaa?
Valitettavasti suoraan ilpin kulutusta en saa käyrälle ilman sähkäriä ja se on sitten taas jokusen sadan euron keikka siinä...

 

[janti]

Meillä laite on näillä keleillä kokonaan sammuksissa osan päivää ja iltayöstä. Aamuyöllä ajastuksella (Broadlink RM3 mini) lähtee taas käyntiin pikkaisen asteen normia kovemmalla pyynnillä.

Nollakeleillä laite on kyllä koko ajan päällä, katkot ei sotke näin sulatuksia.

Tuollainen 4 asteen pyyntilämpötilan muutos aiheuttaisi laitteen menemisen lepuutuspuhallukselle (tai katkokäynnille).

 

[dbwarrior]

Nyt kun on ollut spot sähkö ekat 10pv (koska karhu voima konkkaan) niin olen kans pistänyt päivän korkeiden päivä tuntien aikaan ohjannut pumpun huilille. on ollut mahdollista koska lämmöt olleet 7-10 astetta

 

[Kall0]

Meillä kämppä pysyy juuri nyt, ilman ILPpiä, 19-20 asteessa ja sillä mennään. Lähinnä juuri mietin tätä sähkönsäästämistä kovien kulutustuntien aikana. Kannattaako laskea pyyntiä vai laittaa kokonaan pois päältä? Mikähän on ILP sähkönkulutus ns "lepuutuspuhalluksessa"?

 

[janti]

Kannattaako laskea pyyntiä vai laittaa kokonaan pois päältä?

Eipä ole tullut tuota testailtua. OFF olen laittanut. Jos laskee pyyntiä, niin pyyntiä pitää laskea reippaasti jotta vältetään katkokäynti.

Mikähän on ILP sähkönkulutus ns "lepuutuspuhalluksessa"?

Noin 20 W.

 

[Massaman]

Nyt tämä energiapolitiikka ajanut itsenikin näiden asioiden äärelle. Pörssisähkö alkaa viikon päästä ja tietysti yön halvemmille tunneille pitäisi saada pumpun käyttöä jonkin verran siirrettyä.
Ajattelin että pumpulle voisi
a) aamuyön tunneille nostaa pyyntiä vaikka parikin astetta. Puhallus voisi mennä myös vaikka täysille koska ei se ketään haittaa kun nukutaan. Sitten aamulla palattaisiin normaaliin puhallukseen ja esim 20 asetukseen.
b) sama ajatus mutta pelattaisiin vaan pumpun on/off käytöllä

Nyt olen vilelä pantannut puun polttoa kun ei ole vielä ollut erityisen kylmää ja on vielä huokeahko sähkö kellon ympäri. No viikon päästä sitten pörssisähköön ja uudet tavat jos aikoo saada inhimillisiä sähkölaskuja. Vaihtoehtoa A ajattelin siitä syystä että kun päivittäinen puun poltto alkaa niin mieluiten pidän ilpin päällä lämpöä levittämässä ja pelaan sitten lämpötilasetuksella vaikuttaakseni tekeekö pumppu oikeasti töitä vai huilaako vaan puhalluksella. Teoriassa tuo malli voisi toimia jos arkena töiden yms jälkeen laittaa tulisijaan tulet jolloin pumppu on vaan puhalluksella tai joka tapauksessa menee melko pienelle. Pumpun asetus esim 20 tai 19. Meillä tulisija on aika lähellä pumppua joten pumppu pienentää tuottoaan automattisestikin aika nopeasti kun tulisija alkaa tuottaa lämpöä. Tuolla mentäisiin sitten jonnekkin keskiyön yli ja jossain kohtaa siellä pumppuun sitten lämpöpyyntiä / puhallusta lisää kun sähkökin halpenee. Itsellä ei ole pumpussa omaa wifi tms hallintaa ja tilasinkin Tuya smart rf säätimen jonka avulla pystyisin käskyttämään pumppua alkuuun ihan vaikka vaan kellonaikojen mukaan. Tuosta säätimestä ei ole vielä kokemusta. Se saapui vasta eilen ja sen verran tietysti piti kokeilla että se ylipäätään herää henkiin. Heräsi kyllä niin kuin pitää ja tänään pitää sille opettaa pumpun kaukosäätimen toimintoja.

Kohdan B saisi tehtyä pumpun omalla kaukosäätimellä koska mahdollista antaa kellonajan perusteella vai käynnistys ja pysäytyskomennot (ja toki asetukset millä lähtee käyntiin). Tämä malli B toimisi varmasti näin syksyllä ennen kuin kelit kunnolla kylmenee. Eli pumppu pöhisisi aamuyöllä lämpöä ja kun herätään (ja sähkö kallistuu) niin pumpun voi sammuttaa ja pitääkin pois päiväajan kun juurikaan kukaan ei ole edes kotona.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Arvelen että noilla lämpötilojen pumppaamisilla ylös ja alas ei säästä oikein mitään, rakenteet vaan kylmenee ja sitten kovalla energiamäärällä yritetään lämmittää rakenteet takaisin edeltävään lämpöön "halvalla" yöllä.

 

[maanma]

Jos pumpun sammuttaa kokonaan on kirittävänä isompi lämmitysalijäämä kuin päällä pitäen. Isommalla pyynnillä lämmitysylijäämä edullisilla tunneilla hyödyttää jos häviöt eivät kasva paljon.

 

[pökö]

Kannattaako laskea pyyntiä vai laittaa kokonaan pois päältä? Mikähän on ILP sähkönkulutus ns "lepuutuspuhalluksessa"?

Puhallin jos ottaa nopeudesta riippuen 10-30 wattia niin lisänä siihen tulee ulkoyksikön sulanapitotoiminnot, helposti 75-100W kylmillä keleillä.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Puhallin jos ottaa nopeudesta riippuen 10-30 wattia niin lisänä siihen tulee ulkoyksikön sulanapitotoiminnot, helposti 75-100W kylmillä keleillä.

No, onhan se n. 2,5kWh/vrk.

 

[69dude]

Mietin tässä niin päin että jos yön halvemmalla pörssisähköllä hieman ylilämmittäisi,ja sitten aamun/aamupäivän kalliimmilla hinnoilla Hieman himmailisi.Olisikohan siinä mitään järkeä...!

 

[Lappanen]

Mietin tässä niin päin että jos yön halvemmalla pörssisähköllä hieman ylilämmittäisi,ja sitten aamun/aamupäivän kalliimmilla hinnoilla Hieman himmailisi.Olisikohan siinä mitään järkeä...!

Jos hyötysuhde pysyisi samana, niin säästäisihän se euroja jos halvan ja kalliin sähkön ero olisi iso. Mutta yleensä hyötysuhde kärsii suuremmilla menolämmöillä joten tulos saattaa olla lähempänä +-0 kuin +. Mutulla ajateltuna.

 

[Harrastelija]

Puulämmityksessähän yleensä tehdään noin. Varaaja ladataan esim 90 asteeseen ja sitä 1-2 päivää jäähdytellään ennen seuraavaa lämmitystä.
Mutta jotta hommassa on järkeä, pitää varaajan tai lämpötilaeron tai molempien olla iso.
Muutaman asteen lämpötilaerolla säästö taitaa olla mitätön. Tai pitäisi olla 100m3 varaaja.

 

[jarkko_h]

Jos hyötysuhde pysyisi samana, niin säästäisihän se euroja jos halvan ja kalliin sähkön ero olisi iso. Mutta yleensä hyötysuhde kärsii suuremmilla menolämmöillä joten tulos saattaa olla lähempänä +-0 kuin +. Mutulla ajateltuna.

Jos ylilämmitys 1-2 asteen luokkaa, ei ole käytännössä mitään vaikutusta COP:iin. Tuon voi tarkastaa datasheeteistä. Ylilämmitystä ei kuitenkaan mielestäni kannata tehdä koko yösähköaikaan, vaan aloittaa aamuyöstä halvimman sähkön aikaan ja sitä kannattaa tehdä mielestäni vain asteen verran asumismukavuuden maksimoimiseksi ja turhien lämpöhäviöiden minimoimiseksi. Pieni ILP:llä eteisessä/olohuoneessa yöllä tehty ylilämmitys voi pienentää hitusen makkareissa 1:n COP:lla tehtävää suorasähkölämmitystä.

Meillä on ollut tämän kuun klo 3:00-6:30 ILP:llä asteen ylilämmitys. Lisänä lattialaattojen lämmitysten ajastus. Tämä ensisijaisesti, jotta kuormat tippuvat ennen aamun korkeaa kysyntää. Näillä näkymin kuusta tulee historian:

• Vähäkulutuksisin lokakuu suhteutettuna astepäivälukuun
• Pienin huippukuorma lokakuussa
• Paras yösähkö/päiväsähkö suhde lokakuussa.

Ylläolevien perusteella pieni oikein ajoitettu ylilämmitys (ILP/lattialämmitys) ei lisää kokonaiskulutusta eikä edes kasvata huippukuormia. Seuranta jatkuu talven yli. Sen jälkeen on parempi varmuus asiasta.

 

[Poistunut käyttäjä 16081]

Kaikki yli/alilämmitykset pois. Säätää läpötilan tasaisen maltilliseksi, esim 20c, niin säästöä tulee.

 

[Mikki]

Kaikki yli/alilämmitykset pois. Säätää läpötilan tasaisen maltilliseksi, esim 20c, niin säästöä tulee.

Ei niinkään jos RAHAA haluaa säästää pörssisähköllä. Kun ajaa korotettua menolämpöä lattiaan halvoilla tunneilla niin sähköä ehkä menee hiukan enemmän mutta hinta voi olla rajusti halvempi kuin lämmittämällä jatkuvasti.

Tuo vaan pitää automatisoida.

 

[Ärjy]

Seilaava lämpötila ei kyllä paranna asumismukavuutta. Takan ylilämpökin huonontaa mukavuutta.

 

[jarkko_h]

Seilaava lämpötila ei kyllä paranna asumismukavuutta. Takan ylilämpökin huonontaa mukavuutta.

Samaa mieltä. Tosin ei seilaamista huomaa mitenkään jos aamulla asteen lämpimämpää. Herätessä veren sokerit alimmillaan ja silloin ihmiskeho palelee herkiten.

Meillä asumismukavuus on jopa lisääntynyt, kun saa herätä hitusen lämpimämpään.

 

[jarkko_h]

Ei niinkään jos RAHAA haluaa säästää pörssisähköllä. Kun ajaa korotettua menolämpöä lattiaan halvoilla tunneilla niin sähköä ehkä menee hiukan enemmän mutta hinta voi olla rajusti halvempi kuin lämmittämällä jatkuvasti.

Tuo vaan pitää automatisoida.

Juuri näin. Kun katsoo esim liitteen kuvaa on aivan selvää että ei ole järkevää porottaa esim. lattioita tasalämpöisenä vuorokauden ympäri. Nostamalla lämpöjä hitusen ylös aamuyöstä halvimpaan aikaan säästää pörssisähköllä paljon RAHAA.

 

[Mikkolan]

4 asteen pudotus alentaa lämmöntarvetta 18, 5 %

 

[Baltic]

Mitsu FD25 VABH.
Pohjalevyn sulatusvastus?
Mites tuo käyttäytyy, ei enää muista niitä vanhoja keskusteluja...
Siis jos pumppu menee katkolle pienen pyynnin vuoksi, niin vastus jää päälle??
Olisko siis parempi sammuttaa.
Alkaa pian olla se hetki, kun ostoklapilla kannattaa lämmittää. Hulluksi on meno käyny!!

 

[janti]

Mitsu FD25 VABH.
Pohjalevyn sulatusvastus?
Siis jos pumppu menee katkolle pienen pyynnin vuoksi, niin vastus jää päälle??

Ei muistaakseni ole päällä mikäli ulkoyksikön puhallin on seis. Kulutusmittaristahan tuo selviäisi, ellei ole sitten @janti -modausta jo asennettuna.

 

[Baltic]

Piruku on kiinteä asennus, nii ei saa pistotulppaan mittaria...

 

[SON]

Oikea sisälämpötila ja lämpötilan pudotus
Noin yleisellä tasolla Suomi on vapaa maa ja jokainen voi valita itselleen sopivan sisälämpötilan olosuhteet huomioiden . MOT.

Sisälämpötilan pudotuksesta sen verran mielipidettä että ainakin näin vanhemmalla iällä ja paljon kotona, sisälämpötilan tasaisuus on tavoiteltava asia. Se pieni mahdollinen säästö mitä sisälämpötilan laskulla on saavutettavissa, on vastaavasti asumisviihtyvyydestä pois.

Jos tulee tulevaisuudessa lakiin perustuva määräys laskea sisälämpötilaa, se on sitten toinen juttu!