R410A normi pulliaiselle
- Viestiketjun aloittaja TeacDance
- Aloituspäivämäärä
Vs: R410A normi pulliaiselle
Eipä kylmäaineiden vaihdolle taida mitään perustetta löytyä. Jos on vajaa niin on paras etsiä vuoto ja lisätä tai vaihtaa.
Ei se niin kallista ole jos vakuutat asentajalle, että hän ei joudu pumpun muista ongelmista vastaamaan.
Italiasta , Englannista ja Saksasta kylmäainetta voi tosiaan tilata aivan vapaasti, mutta sehän ei kerro mitään muuta kuin , että Suomella on erityisen tiukka asenne ja muilla EU mailla ei. Vai oliko aloitus provo
Eipä kylmäaineiden vaihdolle taida mitään perustetta löytyä. Jos on vajaa niin on paras etsiä vuoto ja lisätä tai vaihtaa.
Ei se niin kallista ole jos vakuutat asentajalle, että hän ei joudu pumpun muista ongelmista vastaamaan.
Italiasta , Englannista ja Saksasta kylmäainetta voi tosiaan tilata aivan vapaasti, mutta sehän ei kerro mitään muuta kuin , että Suomella on erityisen tiukka asenne ja muilla EU mailla ei. Vai oliko aloitus provo
D
DIY
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Ihan vertailun vuoksi
http://hvacandairconditioning.com/R410a-25lb-Refrigerant--P1870646.aspx
Iso tölkki 11 kg $159 +kulut
Pikku 0,8kg $52 +kulut
Ihan vertailun vuoksi
http://hvacandairconditioning.com/R410a-25lb-Refrigerant--P1870646.aspx
Iso tölkki 11 kg $159 +kulut
Pikku 0,8kg $52 +kulut
Vs: R410A normi pulliaiselle
Jossain toissaalla, foorumilla oli kirjoitus ettei kylmaainetta esim R410A saa myydä kuin Tukesin rekisterissä olevalle. Minulle on jäänyt epäselväksi mihin lainkohtaan tämä kielto perustuu?
Ainakaan en löytänyt tästä mainintaa EU asetuksesta 842/2006 joka on oikeastaan tärkein tähän liittyvä asetus joka on sellaisenaan voimassa Suomessa ja on vaikutukseltaan vahvempi kuin kansallinen laki. Jos taasen tälläinen kielto on kotikutoista, mihinkään lakiin perustumatonta niin em asetuksen nojalla sellainen vaatimus on 31.12. 2012 jälkeen joka tapauksessa pätemätön tai jos myyntikielto perustuu johonkin kansalliseen lakiin, se on EU lain vastainen tuon ajakohdan jälkeen.
EU asetus 842/2006 9 artikla
Markkinoille saattaminen
3. a) Jäsenvaltiot, jotka ovat 31 päivään joulukuuta 2005
mennessä toteuttaneet sellaisten tuotteiden ja laitteiden,
jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden
toiminta perustuu fluorattuihin kasvihuonekaasuihin,
markkinoille saattamista koskevia tämän asetuksen sovel-
tamisalaan kuuluvia kansallisia toimenpiteitä, jotka ovat
tiukempia kuin tässä artiklassa säädetyt, saavat pitää nämä
kansalliset toimenpiteet voimassa 31 päivään joulukuuta
2012 saakka, jollei b alakohdasta muuta johdu.
/a045b
Jossain toissaalla, foorumilla oli kirjoitus ettei kylmaainetta esim R410A saa myydä kuin Tukesin rekisterissä olevalle. Minulle on jäänyt epäselväksi mihin lainkohtaan tämä kielto perustuu?
Ainakaan en löytänyt tästä mainintaa EU asetuksesta 842/2006 joka on oikeastaan tärkein tähän liittyvä asetus joka on sellaisenaan voimassa Suomessa ja on vaikutukseltaan vahvempi kuin kansallinen laki. Jos taasen tälläinen kielto on kotikutoista, mihinkään lakiin perustumatonta niin em asetuksen nojalla sellainen vaatimus on 31.12. 2012 jälkeen joka tapauksessa pätemätön tai jos myyntikielto perustuu johonkin kansalliseen lakiin, se on EU lain vastainen tuon ajakohdan jälkeen.
EU asetus 842/2006 9 artikla
Markkinoille saattaminen
3. a) Jäsenvaltiot, jotka ovat 31 päivään joulukuuta 2005
mennessä toteuttaneet sellaisten tuotteiden ja laitteiden,
jotka sisältävät fluorattuja kasvihuonekaasuja tai joiden
toiminta perustuu fluorattuihin kasvihuonekaasuihin,
markkinoille saattamista koskevia tämän asetuksen sovel-
tamisalaan kuuluvia kansallisia toimenpiteitä, jotka ovat
tiukempia kuin tässä artiklassa säädetyt, saavat pitää nämä
kansalliset toimenpiteet voimassa 31 päivään joulukuuta
2012 saakka, jollei b alakohdasta muuta johdu.
/a045b
D
DIY
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Tosin R410a:sta (HFC-kaasuista) ollaan jo tulloin maailmanlaajuisesti luopumassa !
Näinhän tää homma etenee ,,, kuten tuontiautokeisissäkin ..
Nämä asiat ratkotaan viimekädessä EY-tuomioistuimessa,kunhan vain joku asian pistää vireille .Otaksun ,että ensin pitää "jäädä verekseltään" kiinni ,ja tulla Suomessa tuomituksi.Sen jälkeen kanne Suomen valtiota vastaan muhimaan tuonne EY-tuomioistuimeen ... ja n.6v:n kuluttua kannaltasi myönteinen päätös plakkarissa.SON sanoi:
Tosin R410a:sta (HFC-kaasuista) ollaan jo tulloin maailmanlaajuisesti luopumassa !
Näinhän tää homma etenee ,,, kuten tuontiautokeisissäkin ..
Vs: R410A normi pulliaiselle
Aloittelia kun näissä hommissa ollaan niin kysytäämpä nyt seuraavaa
Onko jokin näppärä konsti tarkistaa että oikea määrä ainetta löytyykoneesta joku muu kuin että kaikki aineet pois ja uudet tilalle kun tuota ainetta nyt ei niin helposti tunnu saavan. Olisiko jotain step by step ohjetta niin näkis meniskö se niinkuin itse on ajatellut sen menevän
Aloittelia kun näissä hommissa ollaan niin kysytäämpä nyt seuraavaa
Onko jokin näppärä konsti tarkistaa että oikea määrä ainetta löytyykoneesta joku muu kuin että kaikki aineet pois ja uudet tilalle kun tuota ainetta nyt ei niin helposti tunnu saavan. Olisiko jotain step by step ohjetta
niin näkis meniskö se niinkuin itse on ajatellut sen menevänVs: R410A normi pulliaiselle
Jäähdytysmoodissa pyörivän ILP:n kohdalla voi turvautua ihan perusteoriaan: Laitetaan painemittari kiinni huoltoventtiiliin ja mitataan kaasu(-imu-)putken lämpötilaa ulkopuolelta. Höyrystyneen kylmäaineen (tulistumis-)lämpötila (eli putken lämpötilan nousu verrattuna paineen mukaiseen kylmäaineen höyrystymislämpötilaan) pitäisi saada huolto-ohjeen mukaiseen speksiin, tyypillisesti muutamaksi asteeksi. Mittaus pitäisi tehdä eri kuormituksilla ja eri kuormitusoloissa koneen saavutettua stabiilin toimintatilan (vähintään useamman minuutin käynnin jälkeen).
Lämmitysmoodissa ei tyypillisesti voi tehdä muuta kuin tarkkailla lämpötiloja höyrystimen alku- ja loppupäässä huolto-ohjeen tietojen pohjalta tai kokemusperäisesti.
TeacDance sanoi:
Jäähdytysmoodissa pyörivän ILP:n kohdalla voi turvautua ihan perusteoriaan: Laitetaan painemittari kiinni huoltoventtiiliin ja mitataan kaasu(-imu-)putken lämpötilaa ulkopuolelta. Höyrystyneen kylmäaineen (tulistumis-)lämpötila (eli putken lämpötilan nousu verrattuna paineen mukaiseen kylmäaineen höyrystymislämpötilaan) pitäisi saada huolto-ohjeen mukaiseen speksiin, tyypillisesti muutamaksi asteeksi. Mittaus pitäisi tehdä eri kuormituksilla ja eri kuormitusoloissa koneen saavutettua stabiilin toimintatilan (vähintään useamman minuutin käynnin jälkeen).
Lämmitysmoodissa ei tyypillisesti voi tehdä muuta kuin tarkkailla lämpötiloja höyrystimen alku- ja loppupäässä huolto-ohjeen tietojen pohjalta tai kokemusperäisesti.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Huoltoventtiilihän on ns. scrader-venttiili (samanlainen kuin auton renkaassa), eli siinä on (kierrättävän suoja- ja tiivistyshatun alla) tappi, joka aukaisee venttiilin, kun esim. huoltoletkusarjan liittimessä oleva vastatappi painaa ko. tappia alaspäin (letkuissahan on tyypillisesti tuollainen vastatappi vain toisessa päässä). Noilla suojahatun alla olevilla kuusioloruuveilla ei suoranaisesti ole tekemistä tuon huoltoventtiilin kanssa (eli nuohan ovat oikeastaan hanoja, jotka sulkevat yhteyden ulkoyksiköstä sisä- ja ulkoyksikön välisiin putkiin). Huoltoventtiili on yhteydessä paksuun kaasuputkeen vastaavan sulkuhanan ulkopuolelta (mitä edellytetään esim. tyhjiöinnissä).TeacDance sanoi:
Vs: R410A normi pulliaiselle
Tuli vain mieleen, kuinka "normi asiakas " otta vanhat kylmä-aineet koneesta pois?? Meneekös se niin että huoltomittarisarja kiinni huoltoventtiiliin ja napit kaakkoon ja aineet taivaan tuuliin vai onko jokaisella normiasiakkaalla talteenotto työkalut??
Tämän takia Tukes laittaa niitä määräyksiä että käytetyt kylmä-aineet otettais asian mukaisesti talteen ja lähetettäis jatkokäsittelyyn.
Tuli vain mieleen, kuinka "normi asiakas " otta vanhat kylmä-aineet koneesta pois?? Meneekös se niin että huoltomittarisarja kiinni huoltoventtiiliin ja napit kaakkoon ja aineet taivaan tuuliin vai onko jokaisella normiasiakkaalla talteenotto työkalut??
Tämän takia Tukes laittaa niitä määräyksiä että käytetyt kylmä-aineet otettais asian mukaisesti talteen ja lähetettäis jatkokäsittelyyn.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Onkos tämä olevinaan kompakysymys? Eihän talteenottokonetta (tai jotakin korvaavaa, ammattikäytössä turhan hidasta menettelyä) tarvita, jos kone kerran vielä toimii (eli voidaan käyttää tyypillisissä huolto-ohjeissa kuvattua menettelyä kylmäaineen siirtämiseksi ulkoyksikköön, minkä yksityiskohdat jääköön tässä toistamatta).
heating sanoi:
Onkos tämä olevinaan kompakysymys? Eihän talteenottokonetta (tai jotakin korvaavaa, ammattikäytössä turhan hidasta menettelyä) tarvita, jos kone kerran vielä toimii (eli voidaan käyttää tyypillisissä huolto-ohjeissa kuvattua menettelyä kylmäaineen siirtämiseksi ulkoyksikköön, minkä yksityiskohdat jääköön tässä toistamatta).
Vs: R410A normi pulliaiselle
Ite siirsin aineet sinne ulko yksikköön ja koneen eri paikkaan, mutta vaikuttaa että ehkä ainetta pääsi karkuun hiukan jossain vaiheesa kun uudessa paikassa ei teho ole yhtä hyvä kuin vanhassa joten epäilen että ainetta uupuu.
heating sanoi:
Ite siirsin aineet sinne ulko yksikköön ja koneen eri paikkaan, mutta vaikuttaa että ehkä ainetta pääsi karkuun hiukan jossain vaiheesa kun uudessa paikassa ei teho ole yhtä hyvä kuin vanhassa joten epäilen että ainetta uupuu.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Tuollaista siirtopumppausta ei sitten kannattaisi yrittää tehdä ilman huoltoporttiin kytkettyä mittarisarjaa (jonka olisi myös syytä olla kunnossa ja tiivis). Kaasuputken (siis paksumman putken) hanahan pitäisi kiertää aivan kiinni juuri ennen koneen sammuttamista ja paineen pitäisi jäädä mieluiten tyhjiön puolelle tai ainakin paineeseen, jota vastaava höyrystymislämpötila on useita asteita putkiston minimilämpötilaa alhaisempi. Jos tuo (alhainen) paine säilyy vaikkapa minuutteja, niin kylmäainetta ei voi päästä karkuun kuin muutamia grammoja (ja jos lähtötilanne on tyhjiön puolella, niin tyypillisesti alle gramman).TeacDance sanoi:
Vs: R410A normi pulliaiselle
Ei ole kompa vaan luehan aloittajan kysymys. Miten voit vaihtaa kylmä-aineet jos et ota ensin "vanhoja" aineita pois uuden tieltä
kotte sanoi:Onkos tämä olevinaan kompakysymys? Eihän talteenottokonetta (tai jotakin korvaavaa, ammattikäytössä turhan hidasta menettelyä) tarvita, jos kone kerran vielä toimii (eli voidaan käyttää tyypillisissä huolto-ohjeissa kuvattua menettelyä kylmäaineen siirtämiseksi ulkoyksikköön, minkä yksityiskohdat jääköön tässä toistamatta).
Ei ole kompa vaan luehan aloittajan kysymys. Miten voit vaihtaa kylmä-aineet jos et ota ensin "vanhoja" aineita pois uuden tieltä
Vs: R410A normi pulliaiselle
Mikäli käytetyn aineen uusiokäyttö on mahdollista ja sallittua, se voisi ehkä olla vastaus alkuperäisen kysyjän kylmäaineen saatavuusongelmaan.
Kieltääkö Tukes kylmä asentajan asianmukaisesti talteenottaman kylmäaineen käyttämisen uudelleen asentajan toimesta? Aineen koostumus ei tiettävästi muutu vuosiekaan käytön tai laitteessa mahdollisesti olleen vuodon vaikutuksesta.heating sanoi:
Mikäli käytetyn aineen uusiokäyttö on mahdollista ja sallittua, se voisi ehkä olla vastaus alkuperäisen kysyjän kylmäaineen saatavuusongelmaan.
Vs: R410A normi pulliaiselle
R410A on seos kaasu, ja nimen omaan sen koostumus muuttuu jos laitteessa on vuoto, helpoiten kaasuuntuvat aineet sieltä tahtovat hanakammin ulos, tässä käsityksessä siis olen ainakin minä ollut, korjatkaa jos jollain varmaa tietoa..?
AnttiP sanoi:
R410A on seos kaasu, ja nimen omaan sen koostumus muuttuu jos laitteessa on vuoto, helpoiten kaasuuntuvat aineet sieltä tahtovat hanakammin ulos, tässä käsityksessä siis olen ainakin minä ollut, korjatkaa jos jollain varmaa tietoa..?
J
Jäähöyry
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Puhtaaseen pulloon talteenotettua on ohjeen mukaan lupa täyttää samaan laitteeseen takaisin...
Puhtaaseen pulloon talteenotettua on ohjeen mukaan lupa täyttää samaan laitteeseen takaisin...
Vs: R410A normi pulliaiselle
R410a:lla lämpötilaliukuma on vain 0,1 astetta joten aika lailla yhtäläisesti ne kaksi komponenttia sieltä poistumaan pyrkivät. Toki liukuma se on pienikin liukuma, joten kai teoriassa voi koostumus vuodon seurauksena hiukan muuttua.
mikkoimp sanoi:
R410a:lla lämpötilaliukuma on vain 0,1 astetta joten aika lailla yhtäläisesti ne kaksi komponenttia sieltä poistumaan pyrkivät. Toki liukuma se on pienikin liukuma, joten kai teoriassa voi koostumus vuodon seurauksena hiukan muuttua.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Noiden komponenttiaineiden kiehumapisteissä on vain muutaman asteen ero. Mikähän lienee perimmäinen syy, miksi jompaa kumpaa ainetta ei ole valittu yksinään peruskylmäaineeksi? (Meinaan vaan, että tämä koostumusmuutoksiin liittyvä osakeskustelukin olisi siinä tapauksessa absoluuttisen tarpeeton). Ainehan on ominaisuuksiltaan yhteensopimaton edellisen sukupolven aineiden kanssa (freonit), joten kompressorit ym. on täytynyt joka tapauksessa suunnitella uudelleen. Liekö kyseessä jokin palonarkuuteen tai termodynaamiseen tehokkuuteen liittyvä kysymys?tet sanoi:
Vs: R410A normi pulliaiselle
Kylmäasentajan talteenottaman kylmäaineen uudelleenkäyttöstä asentajan toimesta ei liene juurikaan tällä foorumilla keskusteltu.
R410a:n hinta on ollut voimakkaassa nousussa. Uusiokäyttö olisi senkin takia perusteltua. Kommenttien perusteella mm.tet, kotte uusiokäytö saattaisi olla käytännössä toimiva ratkaisu. Kannttaisiko keskustelua jatkaa ja ruotia asia perinpohjin vaikkapa omassa viestiketjussaan tekniikka ja alan yritykset ryhmässä?
tet sanoi:
kotte sanoi:
Kylmäasentajan talteenottaman kylmäaineen uudelleenkäyttöstä asentajan toimesta ei liene juurikaan tällä foorumilla keskusteltu.
R410a:n hinta on ollut voimakkaassa nousussa. Uusiokäyttö olisi senkin takia perusteltua. Kommenttien perusteella mm.tet, kotte uusiokäytö saattaisi olla käytännössä toimiva ratkaisu. Kannttaisiko keskustelua jatkaa ja ruotia asia perinpohjin vaikkapa omassa viestiketjussaan tekniikka ja alan yritykset ryhmässä?
F
Freeze
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Ihan oikeasti ei kannata käyttää toisesta koneesta talteenotettuja kylmäaineita uudelleen.
Kuka pystyy takaamaan kylmäaineen laadun?
Entä jos siirretyillä aineilla täytetyn järjestelmän kompressorin käämit poksahtavat esim. vuoden sisään vaihdosta?
Hajosiko kompressori muuten vaan vai oliko siirretyssä aineessa jotain mitä ei pitänyt olla?
Täytös näissä ILPeissä on sentään vain 1 kg luokkaa.
R-22 kylmäainettahan tällä hetkellä kierrätellään jonkin verran, koska sitä ei enää valmisteta EU-alueella.
Toisaalta jos vehje sattuu olemaan niitä halppis malleja, niin miksi ei.
Eihän siinä häviä kuin muutaman satasen.
Tosin ei kyllä säästäkkään kuin satasen
Ihan oikeasti ei kannata käyttää toisesta koneesta talteenotettuja kylmäaineita uudelleen.
Kuka pystyy takaamaan kylmäaineen laadun?
Entä jos siirretyillä aineilla täytetyn järjestelmän kompressorin käämit poksahtavat esim. vuoden sisään vaihdosta?
Hajosiko kompressori muuten vaan vai oliko siirretyssä aineessa jotain mitä ei pitänyt olla?
Täytös näissä ILPeissä on sentään vain 1 kg luokkaa.
R-22 kylmäainettahan tällä hetkellä kierrätellään jonkin verran, koska sitä ei enää valmisteta EU-alueella.
Toisaalta jos vehje sattuu olemaan niitä halppis malleja, niin miksi ei.
Eihän siinä häviä kuin muutaman satasen.
Tosin ei kyllä säästäkkään kuin satasen
Vs: R410A normi pulliaiselle
Midea lienee kapillaarikone(?) ("restrictor"), joten kiinteitä lukuarvojahan ei voi käyttää. Periaatteessahan sekä tulistumisen että alijäähtymisen tulisi olla vähintään n. viisi astetta, jotta kone käy stabiilisti eikä nesteen pääsystä kompressoriin ole pelkoa. Laitteen konstruktion yksityiskohdat kuitenkin merkitsevät myös. Mitä suurempia tulistuminen ja alijäähtyminen ovat, sitä heikommalla tuottosuhteella prosessi toimii.
Kapillaarikoneen täyttäminen oikein, mutta kokemusperäisesti lämmitysmoodissa on joka tapauksessa vaikeaa ja mallikohtaista. Aikaa tuohon ainakin tärvääntyy ja ainettahan ei pysty lisäämään käyvään koneeseen lämmitysmoodissa. Lauhdepaineen arvioiminen mittaamisesta puhumattakaan on varsin vaikeaa, koska tulistunut kuumakaasu lämmittää lauhduttimen alkupäätä. Harrastelijan välineilläkin oikean täytön saisi varmaan helpommin aikaan laskemalla kylmäaine aluksi ulkoiseen jäähdytettävään ja tyhjiöityyn pulloon (siirto vie jopa tunteja eikä onnistu pakkasilla) ja punnitsemalla samalla, paljonko ainetta pulloon tulee. Aineen voi sitten työntää suurimmaksi osaksi takaisin varovasti lämmittämällä ja loput hituset jäähdytysmoodissa sulkemalla nesteputken hana hetkeksi. Puuttuva aine on sitten lisättävä ulkoa. Ja jos tuollaiseen sitten ryhtyy, niin jälkeenpäin olisi syytä mitata koneesta kaikki mahdollinen vastaisen varalle.
Jos sisäkenno on höyrystimenä, niin kone on jäähdytysmoodissa. Siinä tapauksessa olisi syytä ja mahdollista mitata tulistuminen, eli superheat painemittarilla ja paksumman putken lämpötilaa vertamaalla. Ja joitakin ehdotuksia sopiviksi tulistusarvoiksi löytyy vaikkapa viitteestä http://www.hvac-for-beginners.com/air-conditioner-charging.html.kallek sanoi:
Midea lienee kapillaarikone(?) ("restrictor"), joten kiinteitä lukuarvojahan ei voi käyttää. Periaatteessahan sekä tulistumisen että alijäähtymisen tulisi olla vähintään n. viisi astetta, jotta kone käy stabiilisti eikä nesteen pääsystä kompressoriin ole pelkoa. Laitteen konstruktion yksityiskohdat kuitenkin merkitsevät myös. Mitä suurempia tulistuminen ja alijäähtyminen ovat, sitä heikommalla tuottosuhteella prosessi toimii.
Kapillaarikoneen täyttäminen oikein, mutta kokemusperäisesti lämmitysmoodissa on joka tapauksessa vaikeaa ja mallikohtaista. Aikaa tuohon ainakin tärvääntyy ja ainettahan ei pysty lisäämään käyvään koneeseen lämmitysmoodissa. Lauhdepaineen arvioiminen mittaamisesta puhumattakaan on varsin vaikeaa, koska tulistunut kuumakaasu lämmittää lauhduttimen alkupäätä. Harrastelijan välineilläkin oikean täytön saisi varmaan helpommin aikaan laskemalla kylmäaine aluksi ulkoiseen jäähdytettävään ja tyhjiöityyn pulloon (siirto vie jopa tunteja eikä onnistu pakkasilla) ja punnitsemalla samalla, paljonko ainetta pulloon tulee. Aineen voi sitten työntää suurimmaksi osaksi takaisin varovasti lämmittämällä ja loput hituset jäähdytysmoodissa sulkemalla nesteputken hana hetkeksi. Puuttuva aine on sitten lisättävä ulkoa. Ja jos tuollaiseen sitten ryhtyy, niin jälkeenpäin olisi syytä mitata koneesta kaikki mahdollinen vastaisen varalle.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Parhaiten mielestäni kylmäaineen laadun pystyy takaamaan kierrättämiseen mahdollisesti ryhtyvä kylmäasentaja omalla huolellisella toiminnallaan.
Toisena takaajana on tavallaan Tukes, joka edellyttää kylmäasentajilta määrättyä "laatua"/ammattitaitoa.
Kaikki käytössä olevat lämpöpumput toimivat lyhemmän tai pitemmän aikaa käytössä olleella kylmäaineella. Aika ei siis heikennä aineen laatua. Edellä keskustelussa on esitetty, että myöskään mahdollinen kylmäaineen vuoto ei muuttaisi R410a:n koostumusta merkitsevästi.
Kun aine sitten otetaan talteen, syynä ei ole aineen huono laatu vaan laite tyhjennetään esim. korjausta varten. Tai halutaan varmistaa, että kylmäaineen täyttömäärä on tarkalleen laitteen valmistajan ilmoittama.
Asianmukaisesti tyhjiöityyn, kuivaan ja puhtaaseen pulloon (jäähöyry edellä) talteenotettuna kylmäaineen laatu säilyy hyvänä.
Valtaosa lämpöpumpuista on Tukesin hyväksymien kylmäasentajien asentamia ja siten huolellisesti tyhjiöityjä ennen kylmäaineen päästämistä järjestelmään. Niistä talteenotettu aine ei sisällä kosteutta. Asentajan "laatu" on myös talteenotetun kylmäaineen laadun takeena.
Kannattaisiko sittenkin? Kylmäaineen valmistaminen ja hävittäminen kuormittavat ympäristöä. Ongelmajätteeksi luokitellun aineen toimittaminen hävitettäväksi aiheuttanee myös taloudellisia menetyksiä asentajalle. Vaihtoehtona olisi olisi talteenotetun kylmäaineen uudelleenkäyttö josta voisi veloittaa asiakasta.
Freeze sanoi:
Ihan oikeasti ei kannata käyttää toisesta koneesta talteenotettuja kylmäaineita uudelleen.
Kuka pystyy takaamaan kylmäaineen laadun?
Parhaiten mielestäni kylmäaineen laadun pystyy takaamaan kierrättämiseen mahdollisesti ryhtyvä kylmäasentaja omalla huolellisella toiminnallaan.
Toisena takaajana on tavallaan Tukes, joka edellyttää kylmäasentajilta määrättyä "laatua"/ammattitaitoa.
Kaikki käytössä olevat lämpöpumput toimivat lyhemmän tai pitemmän aikaa käytössä olleella kylmäaineella. Aika ei siis heikennä aineen laatua. Edellä keskustelussa on esitetty, että myöskään mahdollinen kylmäaineen vuoto ei muuttaisi R410a:n koostumusta merkitsevästi.
Kun aine sitten otetaan talteen, syynä ei ole aineen huono laatu vaan laite tyhjennetään esim. korjausta varten. Tai halutaan varmistaa, että kylmäaineen täyttömäärä on tarkalleen laitteen valmistajan ilmoittama.
Asianmukaisesti tyhjiöityyn, kuivaan ja puhtaaseen pulloon (jäähöyry edellä) talteenotettuna kylmäaineen laatu säilyy hyvänä.
Valtaosa lämpöpumpuista on Tukesin hyväksymien kylmäasentajien asentamia ja siten huolellisesti tyhjiöityjä ennen kylmäaineen päästämistä järjestelmään. Niistä talteenotettu aine ei sisällä kosteutta. Asentajan "laatu" on myös talteenotetun kylmäaineen laadun takeena.
Freeze sanoi:
Ihan oikeasti ei kannata käyttää toisesta koneesta talteenotettuja kylmäaineita uudelleen.
Kannattaisiko sittenkin? Kylmäaineen valmistaminen ja hävittäminen kuormittavat ympäristöä. Ongelmajätteeksi luokitellun aineen toimittaminen hävitettäväksi aiheuttanee myös taloudellisia menetyksiä asentajalle. Vaihtoehtona olisi olisi talteenotetun kylmäaineen uudelleenkäyttö josta voisi veloittaa asiakasta.
F
Freeze
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Voi AnttiP kun olet vähän heikoilla jäillä.
Ei asentajan huolellinen toiminta takaa vielä mitään kylmäaineen laadusta.
Ymmärrän kyllä hyvin tilanteen, missä kylmäaine otetaan koneesta pois puhtaaseen pulloon, punnitaan ja laitetaan takaisin ja sitten lisätään siitä keikka pullosta jos lisätä tarvitsee.
Kun kylmäaine otetaan talteen nestemäisessä muodossa tulee sen mukana luonnollisesti kaikki muukin mitä se neste sisältää. Esim. öljy, metalli ja kupari hiukkaset sekä mahdollinen kosteus.
Kosteuttahan se ei sisällä jos järjestelmää on käsitellyt ammattilainen, mutta kaikkea ei voi aina tietää.
Eihän se tarvitse muuta, kuin ettei tehdä painekoetta vaan tyhjiöidään järjestelmä vuotavana ja kun lasketaan ne kylmäaineet kiertoon, huomataan oho tuo laippahan vuotaa. Kiristetään vuotava laippa ja ollaan tyytyväisiä kun vuoto löydettiin
Tämähän on mahdollista siitä syystä, että suurin osa ILP asentajista jättää koeponnistamatta järjestelmän ennen tyhjiöimistä!
Onhan markkinoilla kyllä kylmäaineen "pesu"laitteita, joilla voidaan kylmäaineesta erottaa nämä öljyt ja muut epäpuhtaudet.
Kovin ovat vaan kalliita vielä.
On olemassa yksi suhtkot helppo tapa eroteltua öljyt ja kiinteät komponentit kylmäaineesta. Jos on malttia imeä se kylmäaine kaasuna pois, niin silloin sinne järjestelmään jää se mitä ei haluta mukaan.
Tosin tässä on yksi puute, jos siellä on lauhtumattomia kaasuja esim. ilmaa niin sehän kyllä tulee kylmäainekaasun mukana myös.
Siitä ole samaa mieltä kanssasi, että kyllä se kannattaisi, varsinkin asennusliikkeelle.
Valitettavasti tässäkin kuviossa kuluttaja on se joka kärsii. /a080
Nyky tilanteessa asiakas voi olla täysin varma, että saa uutta kylmäainetta, kun sitä lisätään järjestelmään.
Toivottavasti myös tulevaisuudessa.
Tätä ILP alaa sivusta seuranneena en usko, että kovinkaan moni muistaa ilmoittaa asiakkaalle, että tämä oli sitä halvempaa talteenotettua kylmäainetta, jonka laatua emme ikävä kyllä pysty takaamaan.
Tällä hetkellä Suomessa ei kierrätellä käytöstä poistettuja kylmäaineita kuin ainoastaan HCFC tavaraa (R-22, R-401A, R-402B ym) kun niitä ei enää valmisteta. Tätäkin saa tehdä vain jos asennusliike on itse ottanut aineet pois ja laittaa johonkin toiseen laitteeseen ne takaisin asiakkaan suostumuksella. Aineita ei saa myydä kolmannelle osapuolelle. Tämäkin loppuu ennen vuotta 2015 kun aineet menevät huoltokiellon piiriin.
Voi AnttiP kun olet vähän heikoilla jäillä.
Ei asentajan huolellinen toiminta takaa vielä mitään kylmäaineen laadusta.
Ymmärrän kyllä hyvin tilanteen, missä kylmäaine otetaan koneesta pois puhtaaseen pulloon, punnitaan ja laitetaan takaisin ja sitten lisätään siitä keikka pullosta jos lisätä tarvitsee.
Kun kylmäaine otetaan talteen nestemäisessä muodossa tulee sen mukana luonnollisesti kaikki muukin mitä se neste sisältää. Esim. öljy, metalli ja kupari hiukkaset sekä mahdollinen kosteus.
Kosteuttahan se ei sisällä jos järjestelmää on käsitellyt ammattilainen, mutta kaikkea ei voi aina tietää.
Eihän se tarvitse muuta, kuin ettei tehdä painekoetta vaan tyhjiöidään järjestelmä vuotavana ja kun lasketaan ne kylmäaineet kiertoon, huomataan oho tuo laippahan vuotaa. Kiristetään vuotava laippa ja ollaan tyytyväisiä kun vuoto löydettiin
Tämähän on mahdollista siitä syystä, että suurin osa ILP asentajista jättää koeponnistamatta järjestelmän ennen tyhjiöimistä!
Onhan markkinoilla kyllä kylmäaineen "pesu"laitteita, joilla voidaan kylmäaineesta erottaa nämä öljyt ja muut epäpuhtaudet.
Kovin ovat vaan kalliita vielä.
On olemassa yksi suhtkot helppo tapa eroteltua öljyt ja kiinteät komponentit kylmäaineesta. Jos on malttia imeä se kylmäaine kaasuna pois, niin silloin sinne järjestelmään jää se mitä ei haluta mukaan.
Tosin tässä on yksi puute, jos siellä on lauhtumattomia kaasuja esim. ilmaa niin sehän kyllä tulee kylmäainekaasun mukana myös.
Siitä ole samaa mieltä kanssasi, että kyllä se kannattaisi, varsinkin asennusliikkeelle.
Valitettavasti tässäkin kuviossa kuluttaja on se joka kärsii. /a080
Nyky tilanteessa asiakas voi olla täysin varma, että saa uutta kylmäainetta, kun sitä lisätään järjestelmään.
Toivottavasti myös tulevaisuudessa.
Tätä ILP alaa sivusta seuranneena en usko, että kovinkaan moni muistaa ilmoittaa asiakkaalle, että tämä oli sitä halvempaa talteenotettua kylmäainetta, jonka laatua emme ikävä kyllä pysty takaamaan.
Tällä hetkellä Suomessa ei kierrätellä käytöstä poistettuja kylmäaineita kuin ainoastaan HCFC tavaraa (R-22, R-401A, R-402B ym) kun niitä ei enää valmisteta. Tätäkin saa tehdä vain jos asennusliike on itse ottanut aineet pois ja laittaa johonkin toiseen laitteeseen ne takaisin asiakkaan suostumuksella. Aineita ei saa myydä kolmannelle osapuolelle. Tämäkin loppuu ennen vuotta 2015 kun aineet menevät huoltokiellon piiriin.
J
Jäähöyry
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Agan kautta talteen otetun aineen palautus maksaa n. 50 € / 10 kg pullo kun laittaa vain yhtä laatua samaan pulloon...mene ulkomaille "siivottavaksi " uudelleenkäyttöön...heiltä saa myös suhteellisen edullisesti uudet aineet...jos on väleissä myyjäliikkeen kanssa...
Agan kautta talteen otetun aineen palautus maksaa n. 50 € / 10 kg pullo kun laittaa vain yhtä laatua samaan pulloon...mene ulkomaille "siivottavaksi " uudelleenkäyttöön...heiltä saa myös suhteellisen edullisesti uudet aineet...jos on väleissä myyjäliikkeen kanssa...
Vs: R410A normi pulliaiselle
Ihan noin yleisenä kommenttina asiaan.
On vaikea sanoa kenen aivonystyröistä on lähtöisin ajatus ( todennäköisesti jonkun viherpiipittäjän) että maailma pelastuu kun jonkun tuotteen saantia pyritään rajoittamaan joillain myyntikielloilla tai ostajarajoituksilla.
Foorumilla on käsitykseni mukaan monen ikäluokan taapertajaa ja minä ehkä sieltä vanhemmasta päästä ja esimerkkinä menneiltä ajoilta, jos piti saada vaikkapa viikonloppuna tanssireissulle itelle tai kavereille "pimee pottu" niin aina löyty. Kieltolakikin kelpaa toisena esimerkkinä.
Sen on sata varma jos tulee eteen tarve että tarvitsen kylmäainetta niin "kylä sitä löytyy" vaikka stasimies kuinka vaanisi.
Vai mitä mieltä on Både? Smiley211007
Ihan noin yleisenä kommenttina asiaan.
On vaikea sanoa kenen aivonystyröistä on lähtöisin ajatus ( todennäköisesti jonkun viherpiipittäjän) että maailma pelastuu kun jonkun tuotteen saantia pyritään rajoittamaan joillain myyntikielloilla tai ostajarajoituksilla.
Foorumilla on käsitykseni mukaan monen ikäluokan taapertajaa ja minä ehkä sieltä vanhemmasta päästä ja esimerkkinä menneiltä ajoilta, jos piti saada vaikkapa viikonloppuna tanssireissulle itelle tai kavereille "pimee pottu" niin aina löyty. Kieltolakikin kelpaa toisena esimerkkinä.
Sen on sata varma jos tulee eteen tarve että tarvitsen kylmäainetta niin "kylä sitä löytyy" vaikka stasimies kuinka vaanisi.
Vai mitä mieltä on Både? Smiley211007
F
Freeze
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
SON on tässä asiassa kyllä ihan oikeassa.
Jos jotain haluaa, niiin kyllä sitä varmasti saa.
Lainsäädännöillä saadan hillittyä asioita, muttei lopetettua.
Kaikkihan joskus ajaa esim. autolla ylinopeutta, vaikka tietävät saavansa sakot jos kiinnni jäävät.
Mikähän olisi tilanne jos näitä nopeusrajoituksia ja sakko mahdollisuutta ei olisi?
Ei tämä mailma pelastu sillä, että kylmäaineet ovat luvanvaraisessa myynnissä.
Koko kylmäalan tuotokset ovat kovin pieni prosentti siitä isosta paskakakusta, joka vuodessa aikaan saadaan.
Asenteista ja tottumuksistahan tässä on kysymys.
Minun on vaan joskus vaikea käsittää kun asioita perustellaan sillä, että eihän tämä nyt niin suuri "rikos" ole.
Minä vaan vähäsen, muut jotka tekevät enemmän, niin ne ensin sitten vasta minä.
Kukaan tuskin koskaan tulee mitään seuraamuksia saamaan siitä, että hankki ja käsittelee harrastusmielessä kylmäainetta ilman lupia.
SON on tässä asiassa kyllä ihan oikeassa.
Jos jotain haluaa, niiin kyllä sitä varmasti saa.
Lainsäädännöillä saadan hillittyä asioita, muttei lopetettua.
Kaikkihan joskus ajaa esim. autolla ylinopeutta, vaikka tietävät saavansa sakot jos kiinnni jäävät.
Mikähän olisi tilanne jos näitä nopeusrajoituksia ja sakko mahdollisuutta ei olisi?
Ei tämä mailma pelastu sillä, että kylmäaineet ovat luvanvaraisessa myynnissä.
Koko kylmäalan tuotokset ovat kovin pieni prosentti siitä isosta paskakakusta, joka vuodessa aikaan saadaan.
Asenteista ja tottumuksistahan tässä on kysymys.
Minun on vaan joskus vaikea käsittää kun asioita perustellaan sillä, että eihän tämä nyt niin suuri "rikos" ole.
Minä vaan vähäsen, muut jotka tekevät enemmän, niin ne ensin sitten vasta minä.
Kukaan tuskin koskaan tulee mitään seuraamuksia saamaan siitä, että hankki ja käsittelee harrastusmielessä kylmäainetta ilman lupia.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Tämä oli nyt vain yksi esimerkki. Nykyisellään lähes kaikki tekniikkaan liittyvä lainsäädäntö on EU:sta lähtöisin ja on mitenkä sen nyt sanoisi, on synnytetty "skitso" tilanne. EU:n ihan peruskirjan ylevimpiin periaatteisiin kuuluu vapaa tavaran-, palvelujen- ja ihmisten liikkuvuus ja vapaan kilpailun ylläpitäminen sekä yhtenäisten normistojen luominen jäsenmaissa ja jäsenmaiden välillä.
Nyt ympäristösyillä rajoitetaan useampaakin em ylevää periaatetta ja mihin se on johtanut ja johtaa, hintojen nousuun ja byrokratin kasvattamiseen ja "Nasse setä" on tästä hyvin hyvin vihainen. /a020
Tämä oli nyt vain yksi esimerkki. Nykyisellään lähes kaikki tekniikkaan liittyvä lainsäädäntö on EU:sta lähtöisin ja on mitenkä sen nyt sanoisi, on synnytetty "skitso" tilanne. EU:n ihan peruskirjan ylevimpiin periaatteisiin kuuluu vapaa tavaran-, palvelujen- ja ihmisten liikkuvuus ja vapaan kilpailun ylläpitäminen sekä yhtenäisten normistojen luominen jäsenmaissa ja jäsenmaiden välillä.
Nyt ympäristösyillä rajoitetaan useampaakin em ylevää periaatetta ja mihin se on johtanut ja johtaa, hintojen nousuun ja byrokratin kasvattamiseen ja "Nasse setä" on tästä hyvin hyvin vihainen. /a020
S
SRK
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Muutamia osasia tarkentasin ja kommentoisin:
Kosteuttahan se ei sisällä jos järjestelmää on käsitellyt ammattilainen
Vaikka ammattilaisuuden nimiin vetoat,luonnon lakeja ei ammattilainenkaan pysty kumoamaan.
Kierrossa oleva kylmäaine (alkutilassa <<<1ppm kosteutta) kuivaa järjestelmän sisältämää öljyä ja kompressoritehtaalta peräisin olevaa jäännöskosteutta noin 10ppm(w) "tasapaino"tasolle asti,eli sisällyttää sen itseensä.
Tälle asentaja ei voi mitään.
Tyhjiöitäessä asennusputkisto enimmäiskosteustavoite on tuo samainen 10ppm,eli asentajan tavoitteena ei ole lisätä systeemin kosteuskuormaa entisestään ,ei liioin myöskään suhteellisesti vähentää sitä sillä pelikentällä.jota asennusputkisto edustaa .
Se miten kosteus sitten vielä jakaantuu kylmäaineen kaasu/nestefaasin välillä,eli rikastuuko kosteus ennemmin kaasufaasiin nestefaasin sijasta on systeemitasolla noissa kaoottisissa olosuhteissa epäolennaista tietää.
Järjestelmän imeminen tyjäksi kohtuullisesa tyhjiössä (500microns) kylmäaineesta ja aineen palauttaminen vain ja ainoastaan nesteenä eliminoi lauhtumattomat kaasut ( ilma jää pulloon),mutta ei taida onnistua lähes tyhjällä pullolla (siphon)!
.. ettei tehdä painekoetta vaan tyhjiöidään järjestelmä vuotavana ..
Tämähän on mahdollista siitä syystä, että suurin osa ILP asentajista jättää koeponnistamatta järjestelmän ennen tyhjiöimistä!
Rankkaa tekstiä ... ja varmaan vieläpä totta!Ja tässäkin siis "ammattilaiset "kunnostautuu ...
Lisäksi jätetään laippamuttereiden uudelleenkiristys momenttiin toteuttamatta 4-5 vuoden kuluttua laitteen käyttöönotosta.
No,tällehän näyttää olevan hiljainen TUKES:in ja SULPU:n siunaus ... kyseisten instituutioiden tehtävähän on lähinnä pönkittää kilpailun rajoittamista !
Freezeltä mallikas kommentti.Freeze sanoi:
Kosteuttahan se ei sisällä jos järjestelmää on käsitellyt ammattilainen, mutta kaikkea ei voi aina tietää.
Eihän se tarvitse muuta, kuin ettei tehdä painekoetta vaan tyhjiöidään järjestelmä vuotavana ja kun lasketaan ne kylmäaineet kiertoon, huomataan oho tuo laippahan vuotaa. Kiristetään vuotava laippa ja ollaan tyytyväisiä kun vuoto löydettiin ;
Tämähän on mahdollista siitä syystä, että suurin osa ILP asentajista jättää koeponnistamatta järjestelmän ennen tyhjiöimistä!
Muutamia osasia tarkentasin ja kommentoisin:
Kosteuttahan se ei sisällä jos järjestelmää on käsitellyt ammattilainen
Vaikka ammattilaisuuden nimiin vetoat,luonnon lakeja ei ammattilainenkaan pysty kumoamaan.
Kierrossa oleva kylmäaine (alkutilassa <<<1ppm kosteutta) kuivaa järjestelmän sisältämää öljyä ja kompressoritehtaalta peräisin olevaa jäännöskosteutta noin 10ppm(w) "tasapaino"tasolle asti,eli sisällyttää sen itseensä.
Tälle asentaja ei voi mitään.
Tyhjiöitäessä asennusputkisto enimmäiskosteustavoite on tuo samainen 10ppm,eli asentajan tavoitteena ei ole lisätä systeemin kosteuskuormaa entisestään ,ei liioin myöskään suhteellisesti vähentää sitä sillä pelikentällä.jota asennusputkisto edustaa .
Se miten kosteus sitten vielä jakaantuu kylmäaineen kaasu/nestefaasin välillä,eli rikastuuko kosteus ennemmin kaasufaasiin nestefaasin sijasta on systeemitasolla noissa kaoottisissa olosuhteissa epäolennaista tietää.
Järjestelmän imeminen tyjäksi kohtuullisesa tyhjiössä (500microns) kylmäaineesta ja aineen palauttaminen vain ja ainoastaan nesteenä eliminoi lauhtumattomat kaasut ( ilma jää pulloon),mutta ei taida onnistua lähes tyhjällä pullolla (siphon)!
.. ettei tehdä painekoetta vaan tyhjiöidään järjestelmä vuotavana ..
Tämähän on mahdollista siitä syystä, että suurin osa ILP asentajista jättää koeponnistamatta järjestelmän ennen tyhjiöimistä!
Rankkaa tekstiä ... ja varmaan vieläpä totta!Ja tässäkin siis "ammattilaiset "kunnostautuu ...
Lisäksi jätetään laippamuttereiden uudelleenkiristys momenttiin toteuttamatta 4-5 vuoden kuluttua laitteen käyttöönotosta.
No,tällehän näyttää olevan hiljainen TUKES:in ja SULPU:n siunaus ... kyseisten instituutioiden tehtävähän on lähinnä pönkittää kilpailun rajoittamista !
Vs: R410A normi pulliaiselle
Toisaalta, jos kaasu palautetaankin kaasuna, niin tiivistymättömät ilmakaasut tulevat ensimmäisen pullautuksen mukana täyttöputkistoon, ellei pullo ole kohtuuttoman suuri. Jos putkisto tässä vaiheessa tyhjiöidään uudelleen ja menettely toistetaan, saadaan tiivistymättömät kaasut aika hyvin pois. Toki R-410A:n koostumus hiukan muuttuu ja muutama gramma kylmäainetta pääsee ilmakehään (vastaa ilmastovaikutukseltaan R-410A:lla sitä, että asentaja päräyttää pakullaan naapurikorttelissa olevalle pajalle ja takaisin).
Kosteuden suhteen puhut asiaa. Kyllä kaikissa kylmäpiireissä pitäisi olla kuivain ja kosteusindikaattori, jolla tuon (öljyyn) kerääntyvän kosteusongelman voisi pitkälti eliminoida.
SRK sanoi:
Toisaalta, jos kaasu palautetaankin kaasuna, niin tiivistymättömät ilmakaasut tulevat ensimmäisen pullautuksen mukana täyttöputkistoon, ellei pullo ole kohtuuttoman suuri. Jos putkisto tässä vaiheessa tyhjiöidään uudelleen ja menettely toistetaan, saadaan tiivistymättömät kaasut aika hyvin pois. Toki R-410A:n koostumus hiukan muuttuu ja muutama gramma kylmäainetta pääsee ilmakehään (vastaa ilmastovaikutukseltaan R-410A:lla sitä, että asentaja päräyttää pakullaan naapurikorttelissa olevalle pajalle ja takaisin).
Kosteuden suhteen puhut asiaa. Kyllä kaikissa kylmäpiireissä pitäisi olla kuivain ja kosteusindikaattori, jolla tuon (öljyyn) kerääntyvän kosteusongelman voisi pitkälti eliminoida.
Vs: R410A normi pulliaiselle
Kyselin tuolla toisaalla onko kellään tietoa mihin lainkohtaan perustuu tuo kylmäaineen myyntikielto. Kukaan ei näyttänyt tietävän tai ainakaan vastannut. Kysytään nyt tässäkin. Itse löysin ainostaan viittauksen tähän suuntaan EU asetuksen 842/2006 5 artiklan koulutus ja petevöinti 4 kohdan:
5artikla
Koulutus jä pätevöinti
::
4.
Jäsenvaltioiden on 4 päivään heinäkuuta 2009 mennessä varmis-
tettava, että 3 ja 4 artiklassa edellytettyjen toimien toteuttamiseen osal-
listuvat yritykset vastaanottavat fluorattujen kasvihuonekaasujen toimi-
tuksia vain, jos niiden asianomaisella henkilöstöllä on tämän artiklan 2
kohdassa mainitut pätevyystodistukset.
Jos kielto perustuu tähän niin aika kaukaa on haettu koska tässähan tarkoitetaan ettei sitä saa ostaa jollei ole pätevyyttä, myymisestä ei puhuta mitään ja ostajatkin on rajattu yrityksiin ja henkilöstöön ja tämän mukaan ei koskisi kylmälaitteiston haltijaa.
Vähän sama asia kuin "hutsulaissa", kumpi on laissa kiellettyä lemmen ostaminen vai myyminen.
On huomattava että 842/2006 ei tekstin mukaan koskisi pelkästään kylmäainetta myyvää yritystä vaan ainoastaan yrityksiä ja henkilöstöä jotka askartelevat niiden laitteiden kanssa joissa tätä kylmäainetta käytetään. Tässä koko kiellossa on sellainenkin pointti joka sotii EU säännöksiä vastaan nimittäin kytkykauppa. Kylmälaitteoston haltijan näkökylmästä se/ hän joutuu ostamaan sekä työsuorituksen ja tässä mahdollisesti tarvittavan kylmäaineen samalta taholta.
Smiley211004
Kyselin tuolla toisaalla onko kellään tietoa mihin lainkohtaan perustuu tuo kylmäaineen myyntikielto. Kukaan ei näyttänyt tietävän tai ainakaan vastannut. Kysytään nyt tässäkin. Itse löysin ainostaan viittauksen tähän suuntaan EU asetuksen 842/2006 5 artiklan koulutus ja petevöinti 4 kohdan:
5artikla
Koulutus jä pätevöinti
::
4.
Jäsenvaltioiden on 4 päivään heinäkuuta 2009 mennessä varmis-
tettava, että 3 ja 4 artiklassa edellytettyjen toimien toteuttamiseen osal-
listuvat yritykset vastaanottavat fluorattujen kasvihuonekaasujen toimi-
tuksia vain, jos niiden asianomaisella henkilöstöllä on tämän artiklan 2
kohdassa mainitut pätevyystodistukset.
Jos kielto perustuu tähän niin aika kaukaa on haettu koska tässähan tarkoitetaan ettei sitä saa ostaa jollei ole pätevyyttä, myymisestä ei puhuta mitään ja ostajatkin on rajattu yrityksiin ja henkilöstöön ja tämän mukaan ei koskisi kylmälaitteiston haltijaa.
Vähän sama asia kuin "hutsulaissa", kumpi on laissa kiellettyä lemmen ostaminen vai myyminen.
On huomattava että 842/2006 ei tekstin mukaan koskisi pelkästään kylmäainetta myyvää yritystä vaan ainoastaan yrityksiä ja henkilöstöä jotka askartelevat niiden laitteiden kanssa joissa tätä kylmäainetta käytetään. Tässä koko kiellossa on sellainenkin pointti joka sotii EU säännöksiä vastaan nimittäin kytkykauppa. Kylmälaitteoston haltijan näkökylmästä se/ hän joutuu ostamaan sekä työsuorituksen ja tässä mahdollisesti tarvittavan kylmäaineen samalta taholta.
Smiley211004
S
SRK
Vieras
Vs: R410A normi pulliaiselle
Tuo kuivain järjestelmässä on kaksipiippuinen juttu .
Jos ajatellaan ,että aina 5 m:n putkistopituuteen asti järjestelmän tehot eivät alene,niin mahdolliset filtterit/kuivaimet/nesteindikaattorit jne. lisäävät virtausvastusta putkistossa ,kuivaimien kohdalla huomattavastikin.Esim. 1/2" -linjalla kuivain (kaasu/neste ?) vastaa 12ft (=4m) :n ekvivalenttista lisämittaa putkistolle.
Eli kun kumarrat yhdelle,pyllistät toiselle ...
Ei tuo öljyn/järjestelmän kosteus tunnu olevan erityinen ongelma,kun edes lähtökohtisesti tehtaalla siihen ei panosteta/puututa.
Systeemi kestänee hyvin nuo kosteuskuormat ,joita mini-spliteissä vallalla.Siinä ei jokin asentajan kosteusjahti paljoa paina.
Varsinainen myrkky on pitkällä tähtäimellä tuo happi ja mahdollinen (?) kuumakaasun ylikuumeneminen,joka johtaa systeemin hapottumiseen/lieteongelmiin .
Mutta miten tuo ylikuumeneminen puolestaan sitten olisi edes mahdollista ,jos kompressorin suoja laukeaa ,kun/jos lauhduttimella lämpö nousee >55C ? Onko tämä edes ongelma näillä leveysasteilla?
http://www.mcquay.com/mcquaybiz/literature/lit_systems/AppGuide/AG_31-011_120407.pdf
.pdf sivu 50
kotte sanoi:
Tuo kuivain järjestelmässä on kaksipiippuinen juttu .
Jos ajatellaan ,että aina 5 m:n putkistopituuteen asti järjestelmän tehot eivät alene,niin mahdolliset filtterit/kuivaimet/nesteindikaattorit jne. lisäävät virtausvastusta putkistossa ,kuivaimien kohdalla huomattavastikin.Esim. 1/2" -linjalla kuivain (kaasu/neste ?) vastaa 12ft (=4m) :n ekvivalenttista lisämittaa putkistolle.
Eli kun kumarrat yhdelle,pyllistät toiselle ...
Ei tuo öljyn/järjestelmän kosteus tunnu olevan erityinen ongelma,kun edes lähtökohtisesti tehtaalla siihen ei panosteta/puututa.
Systeemi kestänee hyvin nuo kosteuskuormat ,joita mini-spliteissä vallalla.Siinä ei jokin asentajan kosteusjahti paljoa paina.
Varsinainen myrkky on pitkällä tähtäimellä tuo happi ja mahdollinen (?) kuumakaasun ylikuumeneminen,joka johtaa systeemin hapottumiseen/lieteongelmiin .
Mutta miten tuo ylikuumeneminen puolestaan sitten olisi edes mahdollista ,jos kompressorin suoja laukeaa ,kun/jos lauhduttimella lämpö nousee >55C ? Onko tämä edes ongelma näillä leveysasteilla?
http://www.mcquay.com/mcquaybiz/literature/lit_systems/AppGuide/AG_31-011_120407.pdf
.pdf sivu 50
