Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

[Joutomies]

Löytyyköhän mistään yksinkertaista tietoa eri Ilppien/mallien käytännön lämmöntuottokyvystä riittävän yksinkertaisesti esitettynä, ilman sen syvällisempää teoretisointia COPeista, kylmäaineista, auringonpilkkujen määrästä jne? Oletus tietysti on, että vermeet on kunnossa.

Vaikkapa näin: ulkolämpötila (C) vs. ilpin ottoteho "normaaliajossa" (W) vs. sisäyksikön puhalluksen tulo- ja lähtölämpöjen erotus (C) merkeittän/malleittan ?

Foorumin jäseniltä löytynee faktaa riittävästi tämmöiseenkin "vertailuun" ?

 

[teukka]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Mitään muuta ei löydykään!

 

[Joutomies]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Hyvä juttu! Pistäpä yhteenvetotaulukko merkeittäin ja malleittain näkösälle, niin ammutaan mainospuheet alas.

 

[teukka]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Niitä on valmiina täällä foorumilla. Vain yhteenveto puuttuu, eikä sitä kannattane tehdäkään!

 

[Joutomies]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Ja näin on saatu jumalallinen päätös. Aamen.

 

[tet]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Löytyyköhän mistään yksinkertaista tietoa eri Ilppien/mallien käytännön lämmöntuottokyvystä riittävän yksinkertaisesti esitettynä, ilman sen syvällisempää teoretisointia COPeista, kylmäaineista, auringonpilkkujen määrästä jne? Oletus tietysti on, että vermeet on kunnossa.

Tuolta löytyy: http://www.radron.net/upload/tabeller/2006/060816_kompl_3_luftluftvarmepump.pdf. Tosin huomioitava että COP:it on ilman sulatusjaksojen vaikutusta. Ottotehon voit itse laskea (ottoteho = antoteho / COP). Tuon parempaa taulukkoa ei taida löytyä.

 

[TKT55]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Olen mittaillut Panasonic PE9DKE ja Gree GWHD12 COP arvoja. Käytännössä invertterillä ajetaan osateholla. Esimerkiksi Greetä ajan mahdollisimman paljon minimi ottoteholla, joka on 440 W (40%). Osatehoilla päästään parempiin COP arvoihin kuin esimerkiksi Ranskalaisten mittaamassa taulukossa. Osatehoilla sisäyksikön lauhduttimen lämpötila on alhaisempi ja lämpötilaero ulkoyksikköön on pienempi kuin täydellä teholla.

Käytännössä kompressoritehon tarve on suunnilleen 10 % (7 C), 20 % (2 C), 40 % (-7 C) ja 75 % (-15 C). Testit joissa ajetaan täydellä kompressoriteholla 7 C lämpötilassa eivät vastaa mitenkään todellista käyttöä. Nostamalla huonelämpötila 30 C niin saadaan tarkoituksellisesti huonoja arvoja koska harva ihminen pitää näin korkeaa lämpötilaa.

 

[tet]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Käytännössä kompressoritehon tarve on suunnilleen 10 % (7 C), 20 % (2 C), 40 % (-7 C) ja 75 % (-15 C). Testit joissa ajetaan täydellä kompressoriteholla 7 C lämpötilassa eivät vastaa mitenkään todellista käyttöä. Nostamalla huonelämpötila 30 C niin saadaan tarkoituksellisesti huonoja arvoja koska harva ihminen pitää näin korkeaa lämpötilaa.

Nyt unohdat sen asian, että nuo tehontarpeet ovat suunnilleen tuota sinulla, jollakulla muulla taas muuta. Olisikin helppoa jos jokaisella olisi samanlainen talo, niin voisi hyvin vertailla näitä kulutuksia ym. Vaan kun ei ole. Ainoa mahdollisuus vertailla on tehdä mittaukset tietyissä toimintapisteissä.

Esim. nämä R&R testitulokset eivät ole ajettu 100% kompressorikuormalla. Nuo prosenttiluvut (toisin kuin virheellinen otsikko "Kompressoreffekt" antaa ymmärtää) ovat yleisen käsityksen mukaan prosentteja laitteen nimellisesta antotehosta, joka on jotain muuta kuin täysi teho.

 

[TKT55]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Omakotitalon lämmitystarve on suunnilleen verrannollinen 17 C ja ulkolämpötilan erotukseen. Eli -15 C lmpötilassa lämmöntarve on 3,2 kertainen 7 C ulkolämpötilaan verrattuna. Lämpötilan laskiessa myös COP huononee kaikilla ilpeillä. Jos COP on -15 C puolet siitä mitä se +7 C niin ottotehontarve on 6,2 kertainen -15 C lämpötilassa verrattuna +7 C. Olennaista ei ole mikä on tarkka COP kussakin lämpötilassa vaan se, että ottotehon tarve kasvaa voimakkaasti ulkolämpötilan laskiessa. Jos jatkuva kompressoritehontarve on yli 20% +7 C lämpötilassa niin ilp on alimitoitettu.

 

[tet]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Omakotitalon lämmitystarve on suunnilleen verrannollinen 17 C ja ulkolämpötilan erotukseen. Eli -15 C lmpötilassa lämmöntarve on 3,2 kertainen 7 C ulkolämpötilaan verrattuna.

Tämä pätee taas jossain nimellisessä keskivertotapauksessa. Tuo +17°C vaihtelee sen mukaan, montako asukasta, mitkä on kulutustottumukset, tehdäänkö ruokaa leivinuunissa vai mikroaaltouunissa, montako asukasta yhtä televisiota, tietokonetta ym. kohti, kuinka hyvin eristetty talo, millainen ilmanvaihto (LTO vaiko tuuletus ikkunoiden kautta kerran päivässä). jne. jne. Muuttujia on loputtomasti, ei voi yleistää että kaikilla se luku olisi juuri +17°C.

Olennaista ei ole mikä on tarkka COP kussakin lämpötilassa vaan se, että ottotehon tarve kasvaa voimakkaasti ulkolämpötilan laskiessa. Jos jatkuva kompressoritehontarve on yli 20% +7 C lämpötilassa niin ilp on alimitoitettu.

Jos mielestäsi ILP on alimitoitettu silloin, kun se ei pysty talven kovimmalla pakkasella yksinään pitämään taloa lämpimänä, niin silloin asia on juuri kuten sanot. Taitaa vaan se alimitoituksen raja ILPin tapauksessa olla jotain ihan muuta. Yleensä kai puhutaan siitä, kuinka suuren osan vuotuisesta lämmitysenergian tarpeesta laite pystyy hoitamaan, eikä niinkään jostain pakkasrajasta missä laite tarvii muuta lämmitystä avuksi. ILP ei kuitenkaan koskaan voi olla ainoa lämmönlähde, tai jos on niin sitten se on minun käsitykseni mukaan ylimitoitettu muutamalla sadalla prosentilla!

 

[teukka]

Vs: Reaalielämän mitattua suorituskykyä?

Keräsin omat mittaukseni kuluneelta syksyltä. Tarkoititko, Joutomies, tällaista?

Tuli ensin huti, ei ollut tarkoitus tuota Excel-taulua, vaan tuo alempi jpg-kuva.

Excel-taulu poistettu. -eepponen