Sähköauton lataamiselle 24 sentin kWh-vero? Tällainen on ”Sveitsin malli”

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Espejot
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Mihin tosin ainakin itse suhtaudun aika neutraalisti, koska verkostomainen aluekeskustoista koostuva kaupunkialue on mielestäni toimivampi ja kehityskelpoisempi.
turistipaikoissa keskustan merkitys on erilainen, jos ei ole keskustaa ei ole sitten oikein mitään.
paikallisissa tapauksissa taasen ei ydinkeskustalla ole niin suurta merkitystä toiminnallisesti.
täällä lappeenrannassa liikenne vaikeutettiin erilaisin toiminnoin ja seurauksena keskustassa ei ole enää juurikaan mitään, kaikki kuihtui.
 
Lisää kaupunkien entisestään keskustojen näivettymistä ja asioimisen keskittymisen kesksutojen ulkopuolelle. Toisaalta myös vahvasti viittaus että etätyöt ovat mielekkäämpiä kuin lähityöt. Josta päästään että maksutaakka lankeaa suorittavaa duunia tekeville.

Itse ottaisin niin mielelläni vastaan lähijunaliikennettä Tampereen seudulle moninkertaisen määrän mitä nyt on tarjolla. En todellakaan ajaisi enää autolla keskustaan töihin vaan ajaisin/fillaroisin lähimmälle juna-asemalle ja siitä menisin keskustaan. Mutta kun päättäjät ovat päättäneet että on kivempaa rakentaa satojen miljoonien motareita eritasoliittymineen kuin muutamien-kymmenien miljoonien junaseisakkeita missä jo nyt kulkevat olevat junat voisivat pysähtyä. Mökiltä Orivedeltäkin on niin kätevää hypätä junaan kohti Tamperetta, mutta kotoa Kangasalta ei tätä vaihtoehtoa tarjota, vaikka sama junarata kulkee täälläkin.
 
turistipaikoissa keskustan merkitys on erilainen, jos ei ole keskustaa ei ole sitten oikein mitään.
Riippuu aika paljon paikan koostakin. Pienen paikan kohdalla noin on, mutta suuremman kohteen ja paljon nähtävyyksiä sisältävän kohteen tapauksessa kaikkea mielenkiintoista ei pysty keskittämään vaikkapa jonkinlaisen kävelykeskustan alueelle. Kaupunkirakenteen kannalta tuollaisten yleisten mielenkiintoisten kohteiden ei tarvitse muodostaa yhtenäistä "bilekeskustaa" (joka on todellisuudessa huono esimerkiksi asumiseen useimpien kannalta), vaan erityyppiset kohteet muodostavat vaihtelevan "kudoksen", jossa eri tarpeita palvelevat toiminnot muodostavat toisiinsa niveltyviä keskittymiä niin, että rakenne ei vaadi päivittäistä siirtymistä periferiasta keskustaan palveluiden saamiseksi, mutta rakenne on sitli sen verran eriytynyttä, jotta liikkuminen on mahdollista järjestää järkevällä tavalla aluekeskusten välillä ja itse keskukset ovat riittävän suuria palvellakseen tarkoitustaan jopa jalankulkien, mutta myös tarpeen vaatiessa niin, että tavaroita pystyy itsekin kuskamaan autolla siedettävän kätevästi.
 
Tilannehan on tuollainen jo nykyäänkin, paitsi tiettyjen hyvin harvinaisten tapausten kohdalla (kuten auton käyttö nestekaasulla tai itse pienimuotoisesti tuotetulla ja jalostetulla biokaasulla). Totta kai vaihtoehtoisia polttoaineita verotettaisiin itse aineen energiasisällön perusteella, mistä sähköauto saisi huomattavaa hyvitystä paremman hyötysuhteensa ansiosta (myös vetykäyttöön nähden).

Itse suhtaudun varsin epäillen verotuksen perustamiseen tanakkauspaikan tai omistajan virallisen asuinpaikan mukaan. Tuo ei alkuunkaan korreloi esimerkiksi ruuhkien aiheuttamiseen, koska eniten ruuhkia aiheuttanevat taajamien ulkopuolella asuvat, jotka pendelöivät töihin ja asioilleen keskusta-aluille sekä toisaalta välttämätön taajamissa tapahtuva huoltoliikenne. Taajamissa asuvat autonomistajat harvemmin liikkuvat ruuhka-aikaan ja suorittavat usein työ- ja asiointimatkansa samassa taajamassa muulla tavoin kuin henkilöautolla.
Ei ne töihin pendelöivät yksin aiheuta niitä ruuhkia, vaan myös työnantajat sen aiheuttavat kun eivät ota täyttä hyötyä hybridityöskentelystä, mutta keskittävät toimintojaan. Aika jumissa olisi myös ne nyt ruuhkautuvat taajamat jos kaikki pendelöivät muuttaisi tiiviisti sinne. Taajaman sisäinen liikenne, pysäköinti ja asuminen miljoonan muun pullonkaulan rinnalla aiheuttaisi ruuhkat. Ilman autoa kaikki palvelut pitäisi löytyä läheltä eikä automarketista, jokw olisi logistinen pulma itsessään. Ruuhkaa tulee ellei ole lisää lääniä asumiseen ja liikkumiseen, ja lisälääni itsessään aiheuttaa liikkumisen tarvetta kun työpaikat ja palvelut keskitetään eikä kysyntä ja tarjonta kohtaa ilman liikennettä. Työpaikat vaihtuvat nykyään myös aika tiuhaan tahtiin, eli pendelöinti naapurikaupunkiin on puolin ja toisin yleistynyt (ruuhkaa on aamuin illoin molempiin suuntiin) kun ei muuttamisen tai uudelleenkouluttautumisen kanssa kannata hötkyillä mahdollisesti lyhyeksi jäävän työkomennuksen takia. Siinä mielessä ei keskustojen "autioituminen" ole huono asia, kun palveluiden hajauttaminen kehälle jakaa ruuhkaa etäpesäkkeisiin ja muun asioinnin voi hoitaa työmatkan varrella. Ruuhkia aiheuttaa myös liikennesuunnittelu, jossa painopiste hyvin usein on yksityisautoilun vaikeuttamisessa eikä sen sujuvoittamisessa, siinä toivossa että se tekisi autosta luopumisesta houkuttelevampaa ilman, että vaihtoehtoisiin ratkaisuihin tarvitsisi panostaa.

Omistajan virallinen asuinpaikka voisi myös toimia ruuhkamaksun verovähennysperusteena, jos läpikulkuliikenne on pääasiallinen ruuhkan aiheuttaja.
 
KM verotus aiheuttaa liikenteen siirtymistä oikoreiteille koska siitä saa rahallisen hyödyn. Ei ole kovin kauasnäköistä sellaisen tavoittelu.
 
tse ottaisin niin mielelläni vastaan lähijunaliikennettä Tampereen seudulle moninkertaisen määrän mitä nyt on tarjolla.
Ja tuohon vielä lisäyksenä, että raitioteiden rakentaminen ainakin niin, että koukkailevat asuntokatujen kautta vähän väliä on suuri virhe (kiteytän oman kokemukseni näin). Jos rautateistä ja metroista erillisä raitiotielinjoja rakennetaan, ne pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeina runkoyhteyksinä niin, että vain pysäkeillä joudutaan hidastelemaan. Metron vikana ainakin Espoossa on, että asemat ovat matkustajan kannalta turhan syvällä, eli matka alas ja ylös vie merkittävästi aikaa (aika monta minuuttia useimmiten). Ydinkeskustoissa toki ainoa mahdollisuus järkevälle raideliikenteelle on joko rakentaa se maan alle tai vanhempien linjojen kohdalla käyttää radan alue hyväksi rakentamiseen (mikä sitten jälkimmäinen samalla sementoi kehityksen yleensä ikiajoiksi).
 
Lisää kaupunkien entisestään keskustojen näivettymistä ja asioimisen keskittymisen kesksutojen ulkopuolelle. Toisaalta myös vahvasti viittaus että etätyöt ovat mielekkäämpiä kuin lähityöt. Josta päästään että maksutaakka lankeaa suorittavaa duunia tekeville.
Sitä maksutaakkaa keventämään on verovähennysoikeus kodin ja työpaikan välille, jota voisi kehittää siihen suuntaan, että sitä saavat sitä todella tarvitsevat ja työnantajille olisi puolestaan porkkana suosia etätöitä.
 
Jos rautateistä ja metroista erillisä raitiotielinjoja rakennetaan, ne pitäisi toteuttaa mahdollisimman nopeina runkoyhteyksinä niin, että vain pysäkeillä joudutaan hidastelemaan.

Tallinnan ratikkalinjoilla oli tosi vähän pysäkkejä ja kiskot meni autoteiden välissä. Hyvä ja nopea kyllä mutta puolen kilometrin kävely pysäkille on hieman aikaavievää.
 
Tallinnan ratikkalinjoilla oli tosi vähän pysäkkejä ja kiskot meni autoteiden välissä. Hyvä ja nopea kyllä mutta puolen kilometrin kävely pysäkille on hieman aikaavievää.
Puol kilsaahan ei oo yhtään mitään, jopa sellainen matka mitä suurin osa kansakunnasta tarvitsisi terveydellisistä syistä.
 
Puol kilsaahan ei oo yhtään mitään, jopa sellainen matka mitä suurin osa kansakunnasta tarvitsisi terveydellisistä syistä.
Samaa mieltä ja liikkumisongelmaisia varten voi järjestää bussilinjoja, joilla voi siirtyä välipysäkiltä asemille tai "todellisen pikaraitiotien" pysäkeille. Säästäisi rakennuskustannuksiakin, jollei ratojen pituutta lisättäisi keinotekoisilla mutkilla.

On muiuiten varsin naurettavaa, että esimerkiksi bussilinja (554) ajaa pääkaupunkiseudulla reittinsä Itäkeskuksesta Länsiväylän eteläpuolelle jopa lähes 2/3 ajassa (ja ruuhkan aikaan jokseenkin samassa ajassa) verrattuna "pikaraitiotiehen", joka jää vielä puolisen kilometriä lähemmäs edellisen päätepysäkiltä ja kiertää koko matkan sisempänä lähtö- ja päätepisteen väliseltä linjalta. Samaa olen kuullut myös Helsingin kantakaupungissa asioivilta: bussi voitaa jokseenkin aina raitiovaunun nopeudessa samalla matkalla. Tuollaiseen liikkumista muutenkin sovelletuilla suunnittelukäytännöillä hidastavaan vehkeeseen ei tulisi tuhlata rahaa. Äärimmäisenä kehun kohteena puolestaan olkoon seutujuna Y, joka pystyy normaalisti ajamaan välin Espoon keskuksesta (siis jo runsaan 5 kilometrin päästä Kirkkonummen rajalta) Pasilaan 16 minuutissa, kun toki pysähtyy vain kahdesti välillä tärkeimmillä liikenteen solmuasemilla (henkilöautolla sama matka vie nopeimmalla reitillä näin ilta-aikaan pääosin moottoriteitä ja moottorikatuja pitkin noin 25 minuuttia, mutta moinen junavuorokaan ei siihen aikaan kulje ja useammin pysähtyvällä vuorolla menisi tähän aikaan matkaan yli 20 minuuttia; ruuhka-aikaan voisi mennä henkilöautolla selvästi yli puoli tuntia, joskus ehkä lähes tunnin verran).
 
Menee OT, mutta oletetaan että käytössä oli EV.
Vein vaimon Turun rautatieasemalle joka matkusti junalla Helsinkiin ja lähdin itse siitä kohti Helsingin Vallilaa. Pasilassa käännyin Savonkadulta Teollisuuskadulle n.5min Tku-Hki junan saapumisen jälkeen ja olin aiemmin Vallilassa kuin junalla+kävellen olisin ollut perillä. Lisäksi olisin voittanut n.20min ajassa kun ei olisi tarvinnut koukata rautatieaseman kautta.
Siihen oli syy miksi mentiin eri kyydeillä
 
Menee OT, mutta oletetaan että käytössä oli EV.
Vein vaimon Turun rautatieasemalle joka matkusti junalla Helsinkiin ja lähdin itse siitä kohti Helsingin Vallilaa. Pasilassa käännyin Savonkadulta Teollisuuskadulle n.5min Tku-Hki junan saapumisen jälkeen ja olin aiemmin Vallilassa kuin junalla+kävellen olisin ollut perillä. Lisäksi olisin voittanut n.20min ajassa kun ei olisi tarvinnut koukata rautatieaseman kautta.
Siihen oli syy miksi mentiin eri kyydeillä
Hyvä cliffhangeri tuo pikkupräntti 😄

OT:lla jatketaan: Aikoinaan ajoin Paraisilta Otaniemeen lähestulkoon samassa ajassa kuin kollegat tulivat (Helsingin) itärajan tuntumasta julkisilla yhteyksillä ja kävellen aamuruuhkassa. Ennättivät ottamaan kahvit ennen saapumistani, mutta eivät ehtineet juoda.
 
Menee OT, mutta oletetaan että käytössä oli EV.
Löysit ilmeisesti parkkipaikan nopeasti ja viivyit sen verran lyhyen aikaa tai järjestyi vierailukohteen välityksellä, ettei pysäköintin uponnut ihan yhdensuuntaisen junalipun hintaa? Ei sen puolesta, tuo rata taitaa olla moottoritietä ja muuta reittiä ainakin 40 km pitempi, kun on aikanaan vain rakennettu yhdistämään Hankoon vievien ratojen risteys Saloon niin halvalla kuin mahdollista (vaikka onkin sittemmin yritetty korjata paremmaksi niin höveliäästi kuin mahdollista). Toki matka-aika ei paljon häiritse, jos käyttää ajan hyödyllisesti, kuten itse selatessani ja valikoiden lukiessani rästiin jääneet useamman viikon Kauppalehdet, kun viimeksi välillä junalla matkustin.
 
oisko ollut yön yli reissu ja parkkis löytyi aimopark Vallilasta kuten normaalisti. Lisäksi tietty kilometrikorvaukset, päivärahat ja sekä laskutus pysäköinnistä jolloin reissu tuli itselle ja firmalle edukkaammaksi kuin junamatka, jossa olisi ollut myös mukana kotoa- VR asemalle taksimatkat
 
Viimeksi muokattu:

Lataushybridiraivo leviää Briteissä – "Olisimmepa valinneet bensiiniauton"​

Britannian uusi hallitus valmistelee autoilun verotuksen täysremonttia vuodesta 2028 alkaen. Suunnitelmissa oleva kilometripohjainen verotus on saanut erityisesti hybridiautojen omistajat takajaloilleen.
 

Lataushybridiraivo leviää Briteissä – "Olisimmepa valinneet bensiiniauton"​

Britannian uusi hallitus valmistelee autoilun verotuksen täysremonttia vuodesta 2028 alkaen. Suunnitelmissa oleva kilometripohjainen verotus on saanut erityisesti hybridiautojen omistajat takajaloilleen.
Taitaa kertoa siitä että auto on ostettu jonkun matalamman veron tai muun vuoksi, ei sähköllä ajettavaksi.
 
Takaisin
Ylös Bottom