Sähköntuotantoa aletaan seurata vartin välein
- Viestiketjun aloittaja HotZone
- Aloituspäivämäärä
Kaiken sähköistymisen asettaa uusia vaatimuksia sähkön tuotannolle, -verkoille ja sähkömarkkinoille. Uusiutuvan energian lisääntyminen verkossa tekee sähköntuotannon ennustamisesta entistä vaikeampaa. Siksi verkon seurannassa siirrytään 15 minuutin väleihin nykyisen tunnin sijaan, kertoo Eatonin Suomen maajohtaja Lauri Tuomaala.
Tuossa töissä on eräs heppu hollannista. Siellä summataan talon kulutus ja tuotto vuositasolla. Hommaat sopivan paneliston niin laskua ei tule koko vuodelta. Mitenkähän he siellä pärjäävät sähköverkkonsa kanssa moisilla mittauksilla. Tällä tarvitaan 15 min välein mittaus ja muualla koko vuosi piisaa.
Suomessa verkkoyhtiöt ovat aloittaneet kuluttajien energiamittareiden vaihdot, jotta kuorman ohjauksiin saadaan enempi toiminnallisuutta.
Tuleeko kuormanohjauksiin enemmän toiminnallisuutta? Onko joku jo lanseerannut jotain?
Kyllä meitä viedään kuin sitä kuuluisaa "pässiä narusta" näiden mittausten kanssa, joku instanssi osaa vetää oikeista naruista.Kaiken sähköistymisen asettaa uusia vaatimuksia sähkön tuotannolle, -verkoille ja sähkömarkkinoille. Uusiutuvan energian lisääntyminen verkossa tekee sähköntuotannon ennustamisesta entistä vaikeampaa. Siksi verkon seurannassa siirrytään 15 minuutin väleihin nykyisen tunnin sijaan, kertoo Eatonin Suomen maajohtaja Lauri Tuomaala.
Tuossa töissä on eräs heppu hollannista. Siellä summataan talon kulutus ja tuotto vuositasolla. Hommaat sopivan paneliston niin laskua ei tule koko vuodelta. Mitenkähän he siellä pärjäävät sähköverkkonsa kanssa moisilla mittauksilla. Tällä tarvitaan 15 min välein mittaus ja muualla koko vuosi piisaa.
Suomessa verkkoyhtiöt ovat aloittaneet kuluttajien energiamittareiden vaihdot, jotta kuorman ohjauksiin saadaan enempi toiminnallisuutta.
Tuleeko kuormanohjauksiin enemmän toiminnallisuutta? Onko joku jo lanseerannut jotain?
Ainut mitä voisin kuvitella on tuo HAN yhteys joka vois jotain talon sisäistä hallintamahdollisuutta antaa, se tai vastaava olis pitäny olla jo edellisessä mittarirumbassa, se edellinen ei antanu mitään.
Tämäkin kohta on ihan puppua, ei tuo nyt kulutusta isommaksi koskaan pomppaa:
Viimeksi muokattu:
Ei kuitenkaan muista sitä että mitä lähempänä sähkö tuotetaan niin eikös tuo vähennä siirtoverkkojen hävikkiä myös? Muutenkin kuluttajilta muualle kulkeva sähkö on rikka rokassa.
Ei muista juu, 'valikoiva muisti', ääriteoriana häviöt olis aikas nolla jos kaikki tuottais sähkönsä kulutuspaikalla!
Tässä muutama kuukausi sitten kun tiedotettiin sähkön hinnan nousun syistä yhtenä siellä mainittiin siirtohäviöt jotka käytännössä siirtyvät tavalla tai toisella kuluttajien maksettavaksi ei nyt linkkiä antaa mutta nuo häviöt eivät aivan olemattomia ole.Jos sähköä aletaan tuottamaan lähellä kulutuspistettä ei voi olla siirtohäviöitäkään ainakaan niin paljoa siis siirtohintoja pitää laskea tapahtuuko näin en usko sitten taas keksitään syitä lisää.
Niin verkon kuluthan pysyvät noin samoina ja siirrettävää vähemmän, joten yksikköhinta nousee.
En näe logiikkaa, jolla kuluttajien tuottama sähkö laskee verkon kuluja. Maksimikapsiteetti määrittää käytännössä verkon hinnan. Ja se tarvitaan kireällä pakkasella.
Näillä häviöillä tarkoitetaan todellisia häviöitä sähkön tuotantopaikoissa tuotettu sähkömäärä ei siirry kokonaisuudessaan kulutuspisteille vaan osa jää häviöinä matkalle ja näistä häviöistä maksetaan jos sähköä tuotetaan kulutuspisteessä tai sen naapurissa mitään häviöitä ei ole olemassa jotka kuluttajien pitäisi lopulta maksaa kun aurinkopaneelit suuret aurinkovoimalat ja tuulipuistot lisääntyy
Tuovat puuttuvan sähkön Saksasta, Tanskasta, Norjassa, Ranskasta, Belgiasta yms. ja tekevät lopun maakaasulla. Tuonnin osalta antavat energiaverkon osalta edistyneempien valtioiden (Norja, Tanska, Ruotsi) hoitaa verkon tasapainotuksen sähkövarasto-orientoituneen ohjauksen ja hinnoittelun pohjalta (Tanskassa ei ole sähkövarastoja, mutta osallistuu Norjan ja Ruotsin varastoista purettavan sähkön jakeluun).
Todellakaan ei laske, sillä kuluttajat tuottavat sähköä käytännössä vain aurinkopaneeleilla eikä tuota sähköä ole talvella tarjolla kuin ajoittain muutaman tunnin ajan. Kulutus painottuu muuhun aikaan, joten sähkönjakeluverkon kustannuksia tuo ei vähennä laisinkaan. Toisaalta, eihän kuluttajan tarvitse maksaa tuottamastaan sähköstä siirtomaksujakaan (tai vastaavia kustannuksia) toisin kuin muiden voimantuottajien.
Uutinen Elenian jakeluverkon siirtomaksujen hinnan nousun "syistä" jutussa mainitaan myös häviösähkön nostava vaikutus huvittavaa että viidennes Suomen tuulivoimasta tuotetaan lähellä Elenian alueella jossa ei pitäisi juuri häviöitä syntyä Elenian asiakkaiden kulutuspaikoille
www.is.fi
Sähkön siirtohinta nousee lähes puolella miljoonalla suomalaisella
Verkkopalveluyhtiö Elenia korottaa hintojaan toukokuun alussa. Syynä ovat muun muassa rakennus- ja materiaalikustannusten nousu.
www.is.fi
Sähkö ei siirry ilman johtojen resistiivistä häviötä, mitä jännitteen nosto pitkän matkan siirtoa varten ja lasku taas kulutusta varten vähentää, mutta tuo säästöjen kompensaationa mukanaan myös lisähäviöitä muuntajista. Siirtoyhtiö joutuu maksamaan kaikki nuo häviöt, jotka ovat keskimäärin muutaman prosentin verran tuotetusta ja kulutetusta sähköstä. Kustannus on tietenkin verrannollinen sähkön kulutuksella painotettuun hintaan.
On tietenkin toinen juttu, että kyse on oikeastaan kertaerästä, eli sähkön hinta on luultavasti jatkossa taas lähempänä totuttua kuin viimeisen runsaan puolen vuoden todella korkeita hintoja (mutta takeita asiasta ei toki ole). Energiamarkkinavirasto aikanaan ehkä määrää siirtoyhtiön hyvittämään perusteettoman korkean sijoittamansa pääoman tuoton, jos sähkön hinta palautuu entiselle tasolleen.
Tuossa Sitran lapussa puhutaan älykkäästä siirtoverkosta ja tuossa mainitaan että häviöt ovat pienemmät. Miksi näin?
Onko tuo sitten jakeluhäviö joka on lähempänä kuluttajia?
Onko tuo sitten jakeluhäviö joka on lähempänä kuluttajia?
Niinhän tuossa kirjoitetaan. Eli siirtohäviöt kaiketi (mahdollisesti hiukan yksinkertaistaen) ovat häviöt Fingridin verkossa ja jakeluhäviöt ovat paikallisten ja alueellisten sähkönsiirtoyhtiöiden(!) verkoissa tapahtuvat häviöt?
Itselleni on hiukan epäselvää, ovatko esimerkiksi tuulipuistojen mahdolliset alkupään verkkojännitettä korkeampijännitteiset yksityiset johdot alkaen alle 20kV aina 110kV (jollaiset suuressa tuulipuistossa kaiketi voisivat olla jopa 110kV kuten ovat jakelupuolellakin ainakin Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Oulun ja Turun kaltaisissa kaupungeissa osittain 110kV myös sähkönsiirto- eli jakeluyhtiön alueella noinkin korkeajännitteisiä) siirto- vai jakelupuolta.
Älykkäästä siirtoverkosta on puhuttu jo toistakymmentä vuotta. Kupletin juoni lienee se että kuluttajien tehoa rajoitetaan tehopulan aikana ettei tarvitse kokonaan sähköjä katkaista. Noh, paljon puhetta vähän villoja.
Taitaa käydä kuitenkin niin että kun kaikille kuluttajille "pakotetaan" pörssisähkö niin kuluttajat käyttää omaa älyä leikatakseen hintaa ja samalla myös tehoa.
Shitran kanssa samaa mieltä että verkon kuorman pitäis laskea; saman jakelumuuntajan perässä sekä kuluttajia että tuottajia, jolloin muuntajan kuormitus pitäisi alentua? ( siis lähinnä aattelin yksityisiä pientuottajia )
Taitaa käydä kuitenkin niin että kun kaikille kuluttajille "pakotetaan" pörssisähkö niin kuluttajat käyttää omaa älyä leikatakseen hintaa ja samalla myös tehoa.
Shitran kanssa samaa mieltä että verkon kuorman pitäis laskea; saman jakelumuuntajan perässä sekä kuluttajia että tuottajia, jolloin muuntajan kuormitus pitäisi alentua? ( siis lähinnä aattelin yksityisiä pientuottajia )
Katsoin tuosta yhden esimerkin sellaisesta paikasta mihin ei mene 110 kV linja juurelle. Näemmä tuolla on sekä yksityistä että Elenian 110kV johtoa.
Elenian verkkoon liitetyistä tuulipuistoista julkaistiin kätevä karttapalvelu
Tuulivoima on kasvanut merkittäväksi sähkön tuotantomuodoksi Suomessa ja tuulivoimaloiden noustessa maisemaan myös ihmisten kiinnostus tuulivoimaa kohtaan kasvaa.
www.elenia.fi
Tuosta voisi arvella että jännitetaso 110 kV liityntään on 22 - 45 kV. Nämä taitavat olla liittymisjohtoja.
Tämän mukaan alle 110 kV verkko on sitten jakeluverkkoa ja yli 110kV kantaverkkoa omistajasta riippumatta.
Jakeluverkko on sähköverkkoa, jonka nimellisjännite on alle 110 kV. Suurjännitteisen jakeluverkon nimellisjännite on 110 kV. Kantaverkko on nimellisjännitteeltään vähintään 110 kV sähköjohdoista, sähköasemista ja muista laitteistoista koostuva valtakunnallinen yhtenäinen sähkön siirtoverkko. Kantaverkkoon kuuluvat kantaverkonhaltijan hallinnassa olevat nimellisjännitteeltään vähintään 110 kV rajayhdysjohdot. Nimellisjännitteeltään yli 110 kV sähköverkot ja verkonosat määrittyvät kantaverkoksi jos ne eivät ole sähkömarkkinalain mukaisia liittymisjohtoja.
Verkkotoiminnan luvanvaraisuus - Energiavirasto
energiavirasto.fi
Tuolta näkeekin kantaverkon.
Ota yhteyttä
fingrid.navici.com
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllähän hajautettu tuotanto pienentää sähköverkon kuormaa, koska se oletusarvoisesti on lähempänä kuluttajaa, usein jopa samalla tontilla. Tosin on syytä huomata, että on sekä koronahäviöt, muuntohäviöt että johtimien ohmiset häviöt. Korkeajännitteisten johtimien koronahäviöt lienevät aina samat kun johtimet ovat jännitteessä ja ainahan ne ovat. Aika pieniä nuo häviöt sähköverkossa kyllä ovat että on siellä ollut insinöörit paikallaan kun nuo linjat muuntajineen on suunniteltu.
Juurihan tuossa yllä vakuuteltiin että näin ei ole kuten itse arvelin myös.
Tässä dippatyössä ollaan myös kuitenkin toistamieltä.
Jollain nuokin investoinnit on alkuun rahoitettava. Tuossa mennee 8 milj e.Uutinen Elenian jakeluverkon siirtomaksujen hinnan nousun "syistä" jutussa mainitaan myös häviösähkön nostava vaikutus huvittavaa että viidennes Suomen tuulivoimasta tuotetaan lähellä Elenian alueella jossa ei pitäisi juuri häviöitä syntyä Elenian asiakkaiden kulutuspaikoille
Sähkön siirtohinta nousee lähes puolella miljoonalla suomalaisella
Verkkopalveluyhtiö Elenia korottaa hintojaan toukokuun alussa. Syynä ovat muun muassa rakennus- ja materiaalikustannusten nousu.
Elenia rakentaa 110 kilovoltin voimajohtoja Pohjanmaalla 8 miljoonalla eurolla
Rakennettavat voimajohdot tarjoavat lisää sähkön siirtokapasiteettia muun muassa uusien tuulivoimaliittymien tarpeisiin. Tuulivoiman jatkuva kasvu Suomessa edistää vihreää siirtymää fossiilisten…
www.elenia.fi
Itseasiassa..... tuosta voisi kylläkin arvella kuitenkin että siirtoverkko = kantaverkko ja muut on jakeluverkkoa oli jännite sitten mikä hyvänsä.
Johtokauppojen taustalla on uusi siirtoyhteys, jonka Fingrid on rakentanut Petäjäveden ja Pyhänselän välille. Metsälinjaksi nimetty 400 kV:n siirtoyhteys on siirtokapasiteetiltaan suurempi kuin aiempi ja se lisää pohjois-eteläsuuntaista siirtokapasiteettia kantaverkossa. Vanhat 220 kV:n voimajohdot jäävät pois kantaverkosta, kun ne siirtyvät Elenian omistukseen ja toimivat jatkossa osana Elenian suurjännitteistä jakeluverkkoa.
- Laskemme meille siirtyneen johdon jännitetason 220 kilovoltista 110 kilovolttiin.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid ja verkkopalveluyhtiö Elenia tekivät kaupat voimajohdoista Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla
Elenia on ostanut Fingridiltä yli 200 kilometriä voimajohtoa Keski-Suomesta ja Pohjois-Pohjanmaalta osaksi suurjännitteistä jakeluverkkoaan. Keski-Suomessa Elenialle siirtyvä voimajohto sijaitsee…
www.elenia.fi
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sähkön tuotanto tuppaa olemaan sillä tavalla "hajautettua", että lopulta kovinkaan merkittäviä tehoja ei siirrellä sähkönä kuin joitakin satoja kilometrejä ja mieluummin siirrellään polttoaineita. Mantereiden halki sähkö ei kulje. Hajautetussa se tuottaja on sitten vielä oleellisesti lähempänä kuluttajaa. Mitä enemmän hajautettua lähituotantoa on, sitä suurempi se kulutus ja yhteenlaskettu tuotanto siinä samassa verkossa voi olla. Sekä tuotanto että kulutus voivat kasvaa lähes äärettömiin kun ne vain ovat jatkuvasti tasapainossa.Juurihan tuossa yllä vakuuteltiin että näin ei ole kuten itse arvelin myös.
Jos tuota maistelee pidemmälle, hajautuksen edetessä kohti täydellisyyttä, verkossa ei kulje lopulta energiaa juuri mihinkään ja vain se verkko itse kuluttaa energiaa muuntajissaan ja hukkaa johtimien kautta taivaalle. Voisiko tuo siirtohäviön kasvaminen sitten tarkoittaa tätä ?
Varmaan kaikki mikä vie rahhoo pois on siirtoyhtiön mielestä negatiivista kehitystä. Kyllä tuon näki jo siitä kuin Elenia jarrutteli netotustakin. Ja on siellä myös tutkittu voiko liitynnästä veloittaa.
Tuo ei kuitenkaan vaikuta sähköverkolta vaadittaviin investointeihin, jotka on tehtävä piikkikuormituksen mukaan. Jos tuotanto muodostuisi kovin suureksi jollakin alueella, tästä ei silti tule kuluttajille maksuja (eli kaikki jää verkkoyhtiön kustannukseksi, vaikka "säästöistä" puhutaan; ainakaan kukaan muu kuin kuluttaja ei saa säästöjä hyödykseen).Juurihan tuossa yllä vakuuteltiin että näin ei ole kuten itse arvelin myös.
Sitten taas jakeluhäviöt koskevat siirrettyä energiaa. Tuo on puolestaan hinnoiteltu niin, että tuotanto ja kulutus mitataan kuluttajan mittareilla molempiin suuntiin. Jos energiahäviöt yleensä pienisivät, niin käytännössä ainoastaan silloin, jos kaikki sähkö kulutetaan samassa muuntajapiirissä. Jos ja kun tuotantoa tulee lisää, sähkö luultavasti käy kauempana, eli menee ainakin toiseen suuntaan jakelumuuntajasta, siitä 20kV:n johtoon, sieltä toiseen jakelumuuntajaan ja sieltä edelleen kulutukseen. "Pahimmassa" tapauksessa käydään vielä 110kV:n verkon puolella toisen muuntajaparin välityksellä. Noiden jakelumuuntajien häviöt ovat suhteessa pahimmasta päästä ja samoin paikallisen 400V/230V:n vastushäviöt, joten epäilenpä, että vaikka matka lyhenisi, että tuossa todellisuudessa saada aina säästöjä edes sähköenergiahäviöiden osalta. Eihän tuo sinällään asiaa kaada, eli omatuotanto on ilman muuta hyödyllistä ilman että sille pitää keksiä kyseenalaisia ja aivan satunnaisista tekijöistä riippuvia marginaalisia hyötyjä.
Siirtomatkojen lyheneminen on toki hyödyllistä, mutta voisi ehkä keskittyä enemmän miettimään, miten luokkaa 1000 km:n valtavia sähkönsiirtomääriä Pohjois-Ruotsista Etelä-Suomeen voisi merkittävästi lyhentää. Sähkövarastoilla asiaa ei voi ratkaista, koska niitä käyttämällä häviöt ovat paikasta riippumatta vielä suuremmat.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Fraatin linkkaaman karttakuvan alueella on muitakin myllyjä kuin kuvassa näkyvät.
Ilmeisesti ne ei sitten ole kiinni Elenian verkossa. Olisiko suoraan Fingridin verkossa?
Ilmeisesti ne ei sitten ole kiinni Elenian verkossa. Olisiko suoraan Fingridin verkossa?
En puhunutkaan investoinneista tai tyhjäkäyntikulutuksista tms vaan nimenomaan siirto-/jakeluhäviöistä. Muuntopiirin sisällä tuotettu ja käytetty sähkö vähentää siirron tarvetta muualta.
Miten muuten selittyy sähkönkulutuksen 4-kertaistuminen 70-luvulta ja tuplaantuminen 80-luvulta, vaikka tehokkuutta on parannettu paljon tuosta? Miten kasvu jakautuu eri ryhmiin? 90-21 näkyy tästä, mutta -90 meni jo yli 60 TWh eli suurin kasvu oli ennen sitä. Palvelut ja julkinen kulutus näyttää tuplaantuneen 90-21 ja loppukasvu tulee koti- ja maataloudesta.
K
korsteeni
Vieras
^
porukat seisoo suihkussa ja lämmittää metallimurikkaa ulkona pakkasessa
arkijärki on kadonnut samassa suhteessa kun sukupuolettomuus on sumentunut
porukat seisoo suihkussa ja lämmittää metallimurikkaa ulkona pakkasessa
arkijärki on kadonnut samassa suhteessa kun sukupuolettomuus on sumentunut
Suomen sähkönkulutus on kasvanut vuodesta -70 65 TWh. Nyt koti- ja maatalous kuluttaa 24 TWh eli enemmän kuin koko Suomi -70. Silti kaikki muu kulutus on noussut reilusti enemmän eli ehkä jostain 10 TWh->60 TWh. Vai paljonko mahtoi olla koti- ja maataous -70?
-70 ei tainut olla vielä montaa suorasähkötaloa? -90 niitä oli jo valtavasti ja lämpöpumppuja ei käytännössä lainkaan. -23 ei liene enää montaa suorasähkötaloa, jossa ei vähintäänkin ILP olisi apuna.
K
korsteeni
Vieras
onko tuota koti- maatalous eritelty missään?
kiinnostaisi kun meillä reilut 30 vuotta sitten oli maataloutta oli kulutus luokkaa 38MWh ja nyt kotilauden aikaan 1.7MWh, joten aikamoinen ero......tuossa ei ole pilkkuvirttä
kiinnostaisi kun meillä reilut 30 vuotta sitten oli maataloutta oli kulutus luokkaa 38MWh ja nyt kotilauden aikaan 1.7MWh, joten aikamoinen ero......tuossa ei ole pilkkuvirttä
Harrastelija
Hyperaktiivi
-70 ei ollut kaikissa taloissa edes sähköjä..
Meilläkin toiseen ”mummulaan” tuli joskus tuohon aikaan. Tuvasta otettiin toinen tilley mukaan navetoinnin ajaksi.
Meilläkin toiseen ”mummulaan” tuli joskus tuohon aikaan. Tuvasta otettiin toinen tilley mukaan navetoinnin ajaksi.
Kohtuu vaikea tuota taisi olla löytää. Jotain viitteitä oli jossain. Muistaakseeni pääosin kotitaloutta eli maatalous reilusti alle 10 TWh.
Ei, mutta suurimmassa osassa oli. Ei myöskään ollut kodinkoneita samalla tapaa. Toisaltaan ne mitä oli vei senkin edestä. Mm. isot kotikylmiöt olivat tuolloin muotia. Valot hehkulampuilla.
Mutta tosiaan koko Suomen sähkökulutus on noussut tuosta 65 TWh, josta koti- ja maatalouden osuus tuskin on yli 15 TWh eli 50 TWh on tullut muualta.
Onko teollisuus lisääntynyt niin paljon tuosta vai käyttääkö se niin paljon enemmän sähköä kaikista säästötoimista huolimatta?
Kotitaloudet
Vuonna 2020 kotitalouksien energian loppukäyttö oli 61 TWh eli noin 21 % loppukäytöstä. Kotitalouksien sähkönkulutus oli 22 TWh.
www.motiva.fi
| Määrä (GWh) | |
|---|---|
| 2020 | |
| 2 Koti- ja maataloudet | 23 441 |
=> Olisiko maatalous sitten noin 1,4 TWh?
Viimeksi muokattu:
Sitä luokkaa. Tässä koko energianklutus n. 9 TWh ja sähkön osuus 17%. Vielä vähemmän kuin muistelin.
Vain, jos tuotanto ja kulutus osuvat samaan ajankohtaan. Tervetuloa siis sähköautojen lataus keskellä päivää ja käyttöveden lämmitys sekä ruoanvalmistus samoin -- noin siis pientaloalueiden näkökulmasta, kun paneeleiden määrä entisestään yleistyy. Pieni paneeleiden määrä toki auttaa pohjakulutuksen aiheuttaminen häviöiden kohdalla (mutta häviöthän riippuvat johdossa siirretyn sähkövirran neliöstä ja muuntajissa on lisäksi melko vakioinen häviö per muuntaja). Liikerakennuksissa ja teollisuudessa tilanne on hiukan toinen, eli niiden paneelit todellakin tyypillisesti vähentävät jakelu- ja siirtohäviöitä omastakin mielestäni nyt ja tulevaisuudessa.