SCOP ja sulatus keskustelua

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kaivon porauksesta on n 80% työtä, joten kotitalousvähennys puree siihen erityisen hyvin.
Kun alkaa olla noita säästötalkoita vähän joka rintamalla, ihan mielenkiinnolla odotan, koska näihinkin jokin juustohöylä iskee. Paikkakunnan ja lämmönjaon perusteella erityisiä perusteita maalämmölle on vaikea nähdä. Tupla kulut ja 10% säästö. JOo, on se parempi.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Kun alkaa olla noita säästötalkoita vähän joka rintamalla, ihan mielenkiinnolla odotan, koska näihinkin jokin juustohöylä iskee. Paikkakunnan ja lämmönjaon perusteella erityisiä perusteita maalämmölle on vaikea nähdä. Tupla kulut ja 10% säästö. JOo, on se parempi.
Kyllä sillä nyt jotain saa säästettyä. Kulutus ollut 4300 L öljyä vuodessa. Yhtään vastustuntia ei ole kertynyt 10 v 4 kk aikana. Kulutus lämpöihin alle 8000 kWh vuodessa ja kämppä 350 neliötä 8 h porukka. SCOP kaikelle lämmölle 4,5 ja lämmitykselle 4,7. Vaihdoin kesällä liuospumpun tehokkaampaan ja luvut nousi mukavasti 2:lla kymmenyksellä ja vain 30 W tehonlisäyksellä liuospumpulla. Saattoi tosin olla jo muutakin kulumaa entisessä. Eikös sun VILP järjestelmä toimi öljylämmityksen teholisällä jossain SCOP 2,5 lukemilla. Tuo oma lämmityksen lukema on siis tosiaan ympärivuotinen SCOP yhteensä, eli kumulatiivinen, eikä mikään hetkellinen syksyn ensimmäisen lämmityksen COP 6,0.
IMG_3511.jpeg
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Eikös sun VILP järjestelmä toimi öljylämmityksen teholisällä jossain SCOP 2,5 lukemilla.

Jos koko lämmöntuotto lasketaan kuten tietysti periaatteessa pitäisikin, tuo on kuitenkin huonoin 7 vuoden aikana. Minulla näissä on mukana myös lämmönjako, kaikkiaan 3 lämmönjaon kiertopumppua. Ilman lämmönjakoa tuo on vaihdellut 2,6 - 3,0 haarukassa. Itse kytkentää on myös hiukan kehitetty. "Yösähkökäyttöinen" tulistusvaraaja on paitsi vähän vanhaa mallia myös tarpeettoman suuri. Sen kulutuksesta puolet menee "häviöhin". COP 3 ja 4 ero ei ole kovin paljon, vai mitä ? Täällä on myös aika paljon karumpi talvi kuin Turussa.

Öljykattilaan ei ehkä kannata investoida mutta kun semmoinen minulla on ja siitä kerran puhe tuli, taisi ollakin varsin hyvä ratkaisu juuri tänä talvena ja myös pörssisähköllä pärjäsi. Keskutelu tästä aineesta ei oikein ole ennenkään menestynyt, kun aina löytyy niitä joilla sähköasiat on kunnossa ja pörssisähköläiset on joko hiljaa pilkkihaalareissaan tai puita polttelemassa. Kummastaan lienee turha kertomusta odottaa.
 

ollikuhta

Vakionaama
Jos nyt oikein ymmärsin kysymyksen niin ilmeisesti sitä "lopullista ratkaisua" MLP:n osalta kaipaillaan..

Elikkäs kaivo porataan siihen alunperin aiotun VILP ulkoyksikön kohdalle, 4 m seinästä (tontin sivuun jää vielä 8,6m matkaa, takarajaan enemmän). Siitä putkin keruuputkien veto maan sisällä tuohon seinän/terassin betonin kulmaan, josta nosto ylös terassin pinnalle seinän viereen (nosto koteloituna). Siitä sitten terassin pintaa+seinän viertä pitkin teknisen tilan kohdalle, josta ylösnosto (koteloituna) sisäyksikön yli ja sitten seinästä läpi. Teknisen tilan nosto mitoitetaan vanhan VILPin läpivientien yli jolloin sen reiät jää kotelon alle piiloon, jolloin reikien tukkiminen helpompi (ei tarvita nättiä lautapintaa). Tulossa on nyt Mitsun laite, joka on tuota matalaa mallia ja mahtuu sisään hyvin.

Ja tuolla vaakaosalle rakentelen itse PK puusta ns. yhden väliportaan, jotta saadaan keruuputket suojaan niin fyysiseltä toiminnalta kuin katseilta. JA sitten kun joskus voitan lotossa, asennan koko terassille puupinnan.

Tuossa oli nyt suurin piirtein tilanneselvitys, miten aiotaan järjestelmä toteuttaa.
Jos mahdollista niin käy jossain vilkasee seinällä olevan kotelon koko niin ei tule yllätyksenä. Noiden putkien ympärillä olevien eristeiden lisäksi olisi varmaan kotelonkin hyvä olla eristetty.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Kun alkaa olla noita säästötalkoita vähän joka rintamalla, ihan mielenkiinnolla odotan, koska näihinkin jokin juustohöylä iskee. Paikkakunnan ja lämmönjaon perusteella erityisiä perusteita maalämmölle on vaikea nähdä. Tupla kulut ja 10% säästö. JOo, on se parempi.
Kun olemme lämpöpumppufoorumilla luonnollisesti vertailu tulee tehdä SCOP kautta. Lisäksi kaksi erilaista lämpöpumppujärjestelmää tulee asettaa tarkasti samalle viivalle. Verraten lämmöntuotannon energiatehokkuutta = lämmitysjärjestelmän lämpökerrointa vuositasolla. Täysin samoilla ehdoilla.
Olisiko tämän talo lämpöenergiankulutus arviolta luokkaa 20000 kWh. Sisältäen lämmityksen täyteen lämpöön = sisälämpötila 22C aina ja lämmitystä, jota ei sallita katkoa, kaikki talon lämpimät asuintilat lämmitetään 22C = normaalia elämää. Sisältäen lämminkäyttövesi tuotannon energian. Mitään muita lämmönlähteitä kuin lämpöpumpun kompressori ja sähkövastukset ei käytetä.

MLP käytännön SCOP 4.5 lämmitys + käyttövesi, pelkällä kompressorilla tehtynä, ei vastuksia, ei puita, ei mitään muita lämmön lähteitä ja tärkeimpänä lämmitystä ei ole sallittua katkoa. Sisälämpötila aina tasainen 22C. Kaikki talon lämpimät asuintilat lämmitetään 22C.

Sitten tämä kellarilämmittelijän väite "Tupla kulut ja 10% säästö. JOo, on se parempi." ja "Paikkakunnan ja lämmönjaon perusteella erityisiä perusteita maalämmölle on vaikea nähdä." Edellinen väite vain 10 % säästöstä, tarkoittaisi yllä esitettyyn nähden vilp SCOP 4.1.
Ei näitä väitteitä usko enää kukaan. Ei tule Vilpillä 4 COP eikä SCOP 4 joka on jo aiemmin todettu.
Ei tule tuplakuluja, ainakaan aloittajan mielestä "Tontsa: Nämä VILPit tais mennä kotitalousvähennyksen jälkeen 11-12 teur väliin loppuhinnassa ja MLP oli siellä 15 teur suunnalla." Tästä tulee luokkaa 3000€-4000€ erotusta.

Vilppi todellisuutta kun vertailu tehdään oikein yllä esitetyllä tavalla. Käytännön VILP SCOP voisi olla 2 tai se on alle = lämmitys + käyttövesi, kompressorilla ja vastuksilla tehtynä, ei puita, ei mitään muita lämmön lähteitä ja tärkeimpänä lämmitystä ei ole sallittua katkoa. Sisälämpötila aina tasainen 22C. Kaikki talon lämpimät asuintilat lämmitetään 22C.
Jos lasketaan että VILP olisi SCOP 2, Tällöin lämmitys + lämminkäyttövesi yhteensä = 20000 kWh/v. Tämä tehtynä VILPILLÄ SCOP = 2. Vilp tapauksessa se tarkoittaa 10000 kWh verkosta otettuna sähköenergiana joka tulee maksaa. Sähkön kokonaishinta / kWh = Sähköenergia + siirretty energia + kaikki maksut + verot ollaan ~ 0,17€ /kWh. Tämä tekee VLIP taloudessa vuodessa 1700 € + käyttösähkö (5000 kWh) 850€ yhteensä sähkölasku vuodessa VILP talossa = 2550€/v.

MLP talossa, lämmitys + lämminkäyttövesi yhteensä = 20000 kWh/v. Tämä tehtynä vain kompressorilla maalämmöllä, käytännössä SCOP = 4.5. MLP tapauksessa se tarkoittaa kaikki lämmitys + lämminkäyttövesi 4444 kWh verkosta otettuna sähköenergiana joka tulee maksaa. Sähkön kokonaishinta / kWh = Sähköenergia + siirretty energia + kaikki maksut + verot ollaan ~ 0,17€ /kWh. Tämä tekee MLP taloudessa vuodessa 755 € + käyttösähkö (5000 kWh) 850€ yhteensä sähkölasku vuodessa MLP talossa = 1605€/v.
Lämmityksen sähkölasku vuodessa MLP talossa 755€ vs VILP talossa 1700€/v.
Erotus = vähintään 945 € / vuosi tai enemmän. MLP talon hyväksi joka vuosi. Silloin kun käyttösähkö menee saman verran.

Säästöä tulee MLP talon hyväksi 59 %, joka on aika paljon enemmän kun väite 10 % säästöstä.
 

kaihakki

Vakionaama
Ns. vuosicoppiluku on hyvä mittari eri lämpöpumppuja vertailtaessa. Meillä tällä hetkellä viime kesästä lähtien panan vuosicoppi 2,6. Koko vuoden ottotehoarvio on n. 8000 kwh, jossa on myös osa käyttöveden esilämmityksestä.
Jos olettaisi, että MLP:n vuosicoppi olisi 4, niin tuo 8000 kwh alenisi 2,6/4 = 5200 kwh:iin. Elikkä lisäsäästö olisi 2800 kwh, joka olisi rahassa n. 400 euroa vuodessa (14 snt/kwh). Tuolla säästöllä ei maksettaisi edes MLP investoinnin korkoja.
Meillä Vantaalla 150 m2 yhdessä tasossa.

Adamooppelin luvuilla pääsee samaan, kun muuttaa VILPin coppiluvun 2 -> 2,6.
Nykyisillä VILPeillä mennään yli 2,5 vuosicoppeihin varmaankin kaikilla laitemerkeillä.
 
Viimeksi muokattu:

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Ns. vuosicoppiluku on hyvä mittari eri lämpöpumppuja vertailtaessa. Meillä tällä hetkellä viime kesästä lähtien panan vuosicoppi 2,6. Koko vuoden ottotehoarvio on n. 8000 kwh, jossa on myös osa käyttöveden esilämmityksestä.
Jos olettaisi, että MLP:n vuosicoppi olisi 4, niin tuo 8000 kwh alenisi 2,6/4 = 5200 kwh:iin. Elikkä lisäsäästö olisi 2800 kwh, joka olisi rahassa n. 400 euroa vuodessa (14 snt/kwh). Tuolla säästöllä ei maksettaisi edes MLP investoinnin korkoja.
Meillä Vantaalla 150 m2 yhdessä tasossa.

Adamooppelin luvuilla pääsee samaan, kun muuttaa VILPin coppiluvun 2 -> 2,6.
Nykyisillä VILPeillä mennään yli 2,5 vuosicoppeihin varmaankin kaikilla laitemerkeillä.
Tässähän onkin hyvä verrokki, kun vuosikulutus on lämpöpumpuilla täsmälleen sama. Eli samalla määrällä saan lämmiteltyä vedet ja lämmityksen, mutta talossa on 408 neliötä alaa, josta lämmintä n 350 neliötä ja asujia 8 h. Rakennusvuosi 1989. Mukavasti aurinkopanelit tuotti viimevuonna 8010 kWh sähköä, josta sain omaan käyttöön 58%. MLP kompressori kulutti 7 912 kWh, eli lämmitysjärjestelmä on kohtuu hyvin balanssissa. Rakentaminenkin on kompromisseja. Jos tekee hyvän lämmönluovutusjärjestelmän ja hyvän lämmitysjärjestelmän, niin se lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Parsiminen myöhemmin on ollut sekä kallista, että osittain haastavaakin ainakin omalla kohdalla. Viittaan tuolla, että 130 neliötä lattialämmitystä joutui tekemään asuen tiloissa koko rempan ajan.
 

Adamooppeli

Vakionaama
Ns. vuosicoppiluku on hyvä mittari eri lämpöpumppuja vertailtaessa. Meillä tällä hetkellä viime kesästä lähtien panan vuosicoppi 2,6. Koko vuoden ottotehoarvio on n. 8000 kwh, jossa on myös osa käyttöveden esilämmityksestä.
Jos olettaisi, että MLP:n vuosicoppi olisi 4, niin tuo 8000 kwh alenisi 2,6/4 = 5200 kwh:iin. Elikkä lisäsäästö olisi 2800 kwh, joka olisi rahassa n. 400 euroa vuodessa (14 snt/kwh). Tuolla säästöllä ei maksettaisi edes MLP investoinnin korkoja.
Meillä Vantaalla 150 m2 yhdessä tasossa.

Adamooppelin luvuilla pääsee samaan, kun muuttaa VILPin coppiluvun 2 -> 2,6.
Nykyisillä VILPeillä mennään yli 2,5 vuosicoppeihin varmaankin kaikilla laitemerkeillä.
Miten käyttövesi tehdään ?
Onko sulatukset vähennetty tuotannosta, Ei ?
Mihin hävisi sähkön kokonaishinnasta 3 senttiä / kWh ? -> käytä 0.17€ / kWh.
Muut lämmön lähteet? puu ? Öljy ? ILP ? suorasähkö ?
Sisälämpötilan taso ja pysyvyys ?
MLP vuosicop on 4.5 kaikki mukana lattialämmityksellä, kuten tässä ketjun tapauksessa, sitä ei tarvitse olettaa 4 ?
"Nykyisillä VILPeillä mennään yli 2,5 vuosicoppeihin varmaankin kaikilla laitemerkeillä" Ei ole tullut vielä ensimmäistäkään vertailukelpoista vastaan ?

Jos jotakin laskelmia esität tai vertailet. Päivän selvää on, että tulee käyttää samoja lähtöarvoja.
 

kaihakki

Vakionaama
Miten käyttövesi tehdään ?
Onko sulatukset vähennetty tuotannosta, Ei ?
Mihin hävisi sähkön kokonaishinnasta 3 senttiä / kWh ? -> käytä 0.17€ / kWh.
Muut lämmön lähteet? puu ? Öljy ? ILP ? suorasähkö ?
Sisälämpötilan taso ja pysyvyys ?
MLP vuosicop on 4.5 kaikki mukana lattialämmityksellä, kuten tässä ketjun tapauksessa, sitä ei tarvitse olettaa 4 ?
"Nykyisillä VILPeillä mennään yli 2,5 vuosicoppeihin varmaankin kaikilla laitemerkeillä" Ei ole tullut vielä ensimmäistäkään vertailukelpoista vastaan ?

Jos jotakin laskelmia esität tai vertailet. Päivän selvää on, että tulee käyttää samoja lähtöarvoja.
En nyt lähtenyt kirjoittamaan seikkaperäisesti, mutta lisätään nyt tietoa.

1. Käyttövesi esilämpenee 2000 ltr varajassa ja lisälämmitetään erillisessä 50 ltr priimausvaraajassa.
2. Ei ole sulatuksia huomioitu. Ne jonkin verran alentaa coppia, mutta ei merkittävästi vuositasolla. Panassa on älykäs sulatusten hallinta.
3. Meillä on 2 vuoden soppari Oomista tämän vuoden alusta. Sähkölaskun loppusumman kun jakaa kwh:lla, niin n. 14 snt/kwh on ok.
4. Pana on ainoa lämmönlähde. Kompura on ottanut 6588 kwh ja vastus 517 kwh tähän mennessä.
5. Sisälämpötila on jatkuvasti n. 23 asteen paikkeilla. Paitsi viime tammikuun kovilla, alle 20 pakkasilla, putosi 20 asteeseen.
6. No ei sitten.

En mitenkään vastusta MLP:tä. Päinvastoin. Jos rahat riittää, niin on pitkällä tähtäimellä hyvä investointi. Eihän asuintalollekaan voi TMA:ta laskea. Vanhoja asuinkuntoisia saa alle 200 keuron, mutta jos rahat riittää, niin 500 keuroa on ihan tavallinen luku. Eikä siinäkään TMA:ta lasketa.

Näissä VILP/MLP vertailuissa puhutaan aika pienistä rahoista. Muutaman satasen vuosimääristä. Pihalla olevan auton kaikki vuosikulut ovat paljon isompia, mutta kuitenkin auto pidetään vaikka julkisillakin pärjäisi näin Vantaalla.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Rakentaminenkin on kompromisseja. Jos tekee hyvän lämmönluovutusjärjestelmän ja hyvän lämmitysjärjestelmän, niin se lupaa hyvää tulevaisuutta ajatellen. Parsiminen myöhemmin on ollut sekä kallista, että osittain haastavaakin ainakin omalla kohdalla. Viittaan tuolla, että 130 neliötä lattialämmitystä joutui tekemään asuen tiloissa koko rempan ajan.

JOo, eipä muistu mieleen, että kukaan olisi roilotellut tai lattioita valanut VILPiä asennettaessa. Maalämmön kanssa ei niin kovin harvinaista. Jos muistan oikein, lämmitystarpeesi on jotain 33000 kWh/v luokkaa. Jos itse olen saanut COP 2,8 niin erotus COP 4,2:een on tekee vuodessa ~4000 kWh. Sitten Helsingissä on jo aika paljon kesymmät talvet kuin täällä. Laskennallisesti ilmastovaikutus nostaisi COPin jo yli kolmeen ja etusi putoaisi siis jo ~3000 kWh. Ja olikos niin että siellä sinulla on nyt kauttaaltaan lattialämmitykset?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sähkölaskun loppusumman kun jakaa kwh:lla, niin n. 14 snt/kwh on ok.
Suhteellisen edullista. Laskututoimitus ilmeisesti antaa kokonaishinnan. Puntarissa ei todennököisesti ole ollut verkosta irtautuminen, jolloin nämä kokonaishinnat olisivat tietysti relevantteja. Nykyään ei oikein tahdo edes saada edes sitä energianmyyntiäkään ilman kiinteää maksua.
 

Adamooppeli

Vakionaama
En nyt lähtenyt kirjoittamaan seikkaperäisesti, mutta lisätään nyt tietoa.

1. Käyttövesi esilämpenee 2000 ltr varajassa ja lisälämmitetään erillisessä 50 ltr priimausvaraajassa.
2. Ei ole sulatuksia huomioitu. Ne jonkin verran alentaa coppia, mutta ei merkittävästi vuositasolla. Panassa on älykäs sulatusten hallinta.
3. Meillä on 2 vuoden soppari Oomista tämän vuoden alusta. Sähkölaskun loppusumman kun jakaa kwh:lla, niin n. 14 snt/kwh on ok.
4. Pana on ainoa lämmönlähde. Kompura on ottanut 6588 kwh ja vastus 517 kwh tähän mennessä.
5. Sisälämpötila on jatkuvasti n. 23 asteen paikkeilla. Paitsi viime tammikuun kovilla, alle 20 pakkasilla, putosi 20 asteeseen.
6. No ei sitten.

En mitenkään vastusta MLP:tä. Päinvastoin. Jos rahat riittää, niin on pitkällä tähtäimellä hyvä investointi. Eihän asuintalollekaan voi TMA:ta laskea. Vanhoja asuinkuntoisia saa alle 200 keuron, mutta jos rahat riittää, niin 500 keuroa on ihan tavallinen luku. Eikä siinäkään TMA:ta lasketa.

Näissä VILP/MLP vertailuissa puhutaan aika pienistä rahoista. Muutaman satasen vuosimääristä. Pihalla olevan auton kaikki vuosikulut ovat paljon isompia, mutta kuitenkin auto pidetään vaikka julkisillakin pärjäisi näin Vantaalla.
Hyvä, en minäkään vastusta VILPiä se on hyvä valinta silloin kun MLP ei ole mahdollista. Pääasia on että puhutaan suoraan ja kaikki kulutukset on mukana, silloin kun asioita lähdetään vertailemaan eri järjestelmien kesken.
- Mitataanko priimausvaraajan kWh ?
- Paljonko on realistinen sulatuksiin käytetty energia vuositasolla , 6 % ? , 8 % ? 10 % ? , enemmän ?, tuotannosta ?
- Sisälämpötila ei olisi sinulla pudonnut 20C asteeseen, jos olisit lämmittänyt vastuksella niin kun kuuluu lämmittää kun VILP kompressori pysähtyi pakkasella.
-Kulutuksesi ei ole vertailukelpoinen mihinkään MLP kanssa kun harrastat lämpötilojen "pudotuksia", "lepuutuksia", "osittaisia lämmityksen katkaisuja", " yms. kikkailut" kuten "kellarinlämmittelijä" esimerkillään tekee.
- Mutta Vilppien keskinäisiin vertailuun ajotapa sopii hyvin.
- Autoista ja niiden käyttökuluista ajattelen saman suuntaisesti. Itse ajan 15 v. ikään ehtineellä Ruotsalaisvalmisteisella pulkalla, jonka pyrin pitämään liikenteessä omatoimisen huollon ja korjauksen avulla.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
JOo, eipä muistu mieleen, että kukaan olisi roilotellut tai lattioita valanut VILPiä asennettaessa. Maalämmön kanssa ei niin kovin harvinaista. Jos muistan oikein, lämmitystarpeesi on jotain 33000 kWh/v luokkaa. Jos itse olen saanut COP 2,8 niin erotus COP 4,2:een on tekee vuodessa ~4000 kWh. Sitten Helsingissä on jo aika paljon kesymmät talvet kuin täällä. Laskennallisesti ilmastovaikutus nostaisi COPin jo yli kolmeen ja etusi putoaisi siis jo ~3000 kWh. Ja olikos niin että siellä sinulla on nyt kauttaaltaan lattialämmitykset?
En ymmärrä, että miksi mulla pitäisi verrata johonkin ”olisi COP 3” lukemaan yhtään mitään, kun en VILP laittaisi muutoin kuin pakkotilanteessa, jos en olisi saanut laitettua MLP ratkaisua. SCOP on mulla kylläkin 4,5 nyt kaikelle. Se, että mikä ihmeen ylijärki on omalla kohdallasi ohjannut ottamaan VILPn, vaikka olisi ilmeisesti saanut maapiirillä tehtyä Pohjois-Karjalaan, niin ei mene kyllä mulla jakeluun. Ehkä se oli just, että ”oma asennus”, yksi osa sieltä ja toinen osa täältä, niin järjestelmä on kasassa. Ja tietysti ”pikkuista vaille ilmatteeksi” kaikki, muusta välittämättä. Monella on kuitenkin tähtäimessä saada äärimmäisen yksinkertainen lämmitys maksimaalisella hyötysuhteella vailla huolehtimisia ja unohtaa koko höskä sen jälkeen komeroonsa. Ei kaikkien onneksi tarvii syödä maksalaatikkoa joka päivä, vaikka se saattaisi tuntuakin yhdestä näkökulmasta erinomaisen järkevältä.
 

pökö

Kaivo jäässä
En ymmärrä, että miksi mulla pitäisi verrata johonkin ”olisi COP 3” lukemaan yhtään mitään
Olihan tuossa ilmastonmuutos mainittu, se ja golfvirran kääntyminen pitää ottaa huomioon vertailuissa.


Monella on kuitenkin tähtäimessä saada äärimmäisen yksinkertainen lämmitys maksimaalisella hyötysuhteella vailla huolehtimisia ja unohtaa koko höskä sen jälkeen komeroonsa
Nimenomaan.
Tämä talvi oli hyvä testitalvi ja osoitti että vilp tarvii tukea ja huolenpitoa enempi tai vähempi mutta tarvii kuitenki. Varasysteemien pitää olla automaattisia jos on kotoa poissa pidempää, töissä ehtii just käymään.
 

sulo_s

Vakionaama
Vilppi pärjää kohtuu hyvin etelän talvissa, mutta kun siirrytään pohjoisemmaksi, niin maalämpö on se oikea lämmitin.
Mulla tässä oulun seudulla vilpin scoppi koko vuodelle on luokkaa 2.2, ehkä uudehkossa talossa etelä suomessa se voisi olla luokkaa 2.5.
Molemmat tarvitsevat vastukset avukseen vikatapauksia varten eli eivät ole "varmoja" lämmitysmuotoja.
Sähköpatterit ja tehokas ilppi toinnaltaan hakkaa ainakin vilpin ja varmuudessa maalämmönkin (jos ei ole täysmitoitettuja vastuksia kummassakaan) .
Maalämmön olisin itsekkin valinnut, mutta ku halavalla sain vilpin, niin ...

Tytär asunut nyt reilu pari vuotta maalämpötalossa ja kahtena kesänä ukkonen on antanut vakuutusyhtiölle mahdollisuuden uusia niben sisuksia :)
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
SCOP on mulla kylläkin 4,5 nyt kaikelle.
Täältä minä niitä katselin. Mutta annetaan periksi 4,3:een, kun en näköjään viimeisiä jaksanut selata. COP 4,5 on raportointisi mukaan vain lämmitykselle. Mitenkähän lie tuokin mitattu. Jos minäkin puhun lämmityksestä niin sitten se on 3.


Pohjoisemmaksi kun siirtyy maalämmönkin elinolosuhteet heikkenevät. Siihen sitten päälle taiturointi sähkön kanssa. Kattilan kanssa säästyy niiltä murheilta. Kaikilla ei ole aina sitä halvinta joskus tarjolla ollut kiinteähintaista pyörittämään näitä vehkeitä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pääasia on että puhutaan suoraan ja kaikki kulutukset on mukana, silloin kun asioita lähdetään vertailemaan eri järjestelmien kesken.
  • Mitataanko priimausvaraajan kWh ? * Kyllä. Vesi on myös oikeasti kuumaa eikä vain suihkulämmintä.
  • Paljonko on realistinen sulatuksiin käytetty energia vuositasolla: * Noin 2000 kWh vuodessa eli siinä 6%luokkaa. Etelässä pääsee varmaan talvellakin välillä pitkät pätkät kun on sulaa ihan luonnostaan.
  • Sisälämpötila ei olisi sinulla pudonnut 20C asteeseen: *No ei todellakaan, kun kattilasta lämmintä tulee. Aiheesta olisi mielenkiintoista viritellä toki enemmänkin keskustelua, kuinka tammikuun alussa pörssisähköläiset pärjäsivät. Tämä ei ole oikein ottanut tuulta purjeisiin. Jos on edullinen kiinteähintainen, talo on sillä varmaan lämmennyt oikein hyvin kuten monilla on ollut laita vuosikymmenet.
  • Kulutuksesi ei ole vertailukelpoinen mihinkään MLP kanssa kun harrastat lämpötilojen "pudotuksia", "lepuutuksia", "osittaisia lämmityksen katkaisuja", " yms. kikkailut" kuten "kellarinlämmittelijä" esimerkillään tekee. * Viitaten edelliseen vastaukseen, taitaa ne kylmenemiset ja pilkkihaalarit kuulua ihan muualle.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tämä talvi oli hyvä testitalvi ja osoitti että vilp tarvii tukea ja huolenpitoa enempi tai vähempi mutta tarvii kuitenki. Varasysteemien pitää olla automaattisia jos on kotoa poissa pidempää, töissä ehtii just käymään.
Onhan tuo varsin automaattisesti toiminut, kun ensimmäisen kerran kuuntelin että lähtee käyntiin. Ainakin itselleni tämä myös osoitti, että kattilalla on entistä paremmin paikkansa. Täytyy katsoa, mihin sähkömarkkina tulevaisuudessa kehittyy.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Se, että mikä ihmeen ylijärki on omalla kohdallasi ohjannut ottamaan VILPn, vaikka olisi ilmeisesti saanut maapiirillä tehtyä Pohjois-Karjalaan, niin ei mene kyllä mulla jakeluun.
Onhan tämä tullut huomattua. Olisiko se raha oikea vastaus ja toisaalta varmuus. Ei tarvitse jännittää saako sitä sähköä halvalla tai joutuuko joskus pörssisähkön pihteihin.

Jos pohtii aisiaa takaperin vaikkapa siitä vinkkelistä, että olisi ottanut maalämmön ja pyörittänyt sitä tämän talven pörssisähköllä, se olisi enkä käynyt sen muutaman tuhat kWh vähemmällä mutta sähkö olisi maksanut ihan sen saman. Tai sitten olisi pitänyt palella. Mutta poraajalla hyvä ja lämmin olo.

Jos investoimalla kymmeniä tuhansia saa 400 € säästön käyttökuluihin, "ylijärki" kyllä todellakin ohjaa etsimään muita ratkaisuja ja tuokin säästö sitten voi todellakin haihtua parissa päivässä kun Fortumia pelastetaan.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
  • Mitataanko priimausvaraajan kWh ? * Kyllä. Vesi on myös oikeasti kuumaa eikä vain suihkulämmintä.
  • Paljonko on realistinen sulatuksiin käytetty energia vuositasolla: * Noin 2000 kWh vuodessa eli siinä 6%luokkaa. Etelässä pääsee varmaan talvellakin välillä pitkät pätkät kun on sulaa ihan luonnostaan.
  • Sisälämpötila ei olisi sinulla pudonnut 20C asteeseen: *No ei todellakaan, kun kattilasta lämmintä tulee. Aiheesta olisi mielenkiintoista viritellä toki enemmänkin keskustelua, kuinka tammikuun alussa pörssisähköläiset pärjäsivät. Tämä ei ole oikein ottanut tuulta purjeisiin. Jos on edullinen kiinteähintainen, talo on sillä varmaan lämmennyt oikein hyvin kuten monilla on ollut laita vuosikymmenet.
  • Kulutuksesi ei ole vertailukelpoinen mihinkään MLP kanssa kun harrastat lämpötilojen "pudotuksia", "lepuutuksia", "osittaisia lämmityksen katkaisuja", " yms. kikkailut" kuten "kellarinlämmittelijä" esimerkillään tekee. * Viitaten edelliseen vastaukseen, taitaa ne kylmenemiset ja pilkkihaalarit kuulua ihan muualle.
Sullahan menee lämmitykseen joku 12-14 000 kWh/ vuosi ja sulatukseen 2000 kWh, niin eikös se ole 17 % luokkaa silloin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Sullahan menee lämmitykseen joku 12-14 000 kWh/ vuosi ja sulatukseen 2000 kWh, niin eikös se ole 17 % luokkaa silloin.
No, minä olen laskenut tuon niin että sulatus on pois kuormasta, eli on bruttotuotanto lämmintä ja tästä sulatus ottaa jotain takaisin ja jäljelle jää nettotuotanto. Bruttotuotannot on kyllä "tulostaulukoissa" esillä, mutta kaikessa varsinaisessa raportoinnissa on aina kyse vain nettotuotannosta. Sulatukseen käytetty sähkö kuuluu siihen kokonaismäärään, sisältäen sen bruttotuotannon tekemisen ja ne sulatukset, jolloin kone ottaa takaisin sitä lämmintä. Koneen kuluttamalle sähkölle ei ole kuin yksi mittaus eikä tarvitsekaan koska aina se sitä kuluttaa, ei koskaan tuota sähköä.

Tuo tulkintasi on kyllä jo lähtökahtaisesti perin omituinen nilta ajattelun lähtökohdiltaan. Sopii hyvin yhteen tukemaan perin kiikkeriä muitakin mielipiteitä.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
No, minä olen laskenut tuon niin että sulatus on pois kuormasta, eli on bruttotuotanto lämmintä ja tästä sulatus ottaa jotain takaisin ja jäljelle jää nettotuotanto. Bruttotuotannot on kyllä "tulostaulukoissa" esillä, mutta kaikessa varsinaisessa raportoinnissa on aina kyse vain nettotuotannosta. Sulatukseen käytetty sähkö kuuluu siihen kokonaismäärään, sisältäen sen bruttotuotannon tekemisen ja ne sulatukset, jolloin kone ottaa takaisin sitä lämmintä. Koneen kuluttamalle sähkölle ei ole kuin yksi mittaus eikä tarvitsekaan koska aina se sitä kuluttaa, ei koskaan tuota sähköä.

Tuo tulkintasi on kyllä jo lähtökahtaisesti perin omituinen nilta ajattelun lähtökohdiltaan. Sopii hyvin yhteen tukemaan perin kiikkeriä muitakin mielipiteitä.

Täältä minä niitä katselin. Mutta annetaan periksi 4,3:een, kun en näköjään viimeisiä jaksanut selata. COP 4,5 on raportointisi mukaan vain lämmitykselle. Mitenkähän lie tuokin mitattu. Jos minäkin puhun lämmityksestä niin sitten se on 3.


Pohjoisemmaksi kun siirtyy maalämmönkin elinolosuhteet heikkenevät. Siihen sitten päälle taiturointi sähkön kanssa. Kattilan kanssa säästyy niiltä murheilta. Kaikilla ei ole aina sitä halvinta joskus tarjolla ollut kiinteähintaista pyörittämään näitä vehkeitä.
En tiedä mistä kattelet mitäkin, mutta viimeksi totesin asiasta, että MLP pystyy kyllä kohtuullisesti säästämään sähkönkäytössä ainakin omalla kohdalla. Laitetaan vielä maalitolpan kohdalleen. SCOP lukuja siis nuo, eikä yhtään klapia ole poltettu, tai mitään muutakaan energialisää tuotu laskentaa hämäämään. Tää taitaa olla vähän turha savotta koko VILP vs MLP, kun ne on oikeasti eri tasolla toimivia laitteita. Omalla kohdalla voin vain ottaa esille, että MLP on mahdollista saada ihan jees tasoisesti toimimaan odotuksiin nähden. Ja vielä kerran onnea ja menestystä topikin aloittajalle hyvästä valinnasta, kun vielä onnistuu tehdä. Omalla kohdalla joku tuollainen SCOP 2,5 lukema, joka kunnolla vaivaa näkemällä on ”kellarihenkilöllä”, ei kiinnosta oikeestaan yhtään vs 4,5. Hyvä muistaa, että mullahan on myös varaaja, joten pientä ylilämpöäkin tulee harrastettua ja oikeat MLP entuistit lienee jo SCOP 5 kerhossa. Isoissa taloissaan hommat alkaa korostua kohtuu reilusti.
IMG_3511.jpeg
 

kaihakki

Vakionaama
  • Paljonko on realistinen sulatuksiin käytetty energia vuositasolla: * Noin 2000 kWh vuodessa eli siinä 6%luokkaa. Etelässä pääsee varmaan talvellakin välillä pitkät pätkät kun on sulaa ihan luonnostaan.
Miten olet päätynyt 2000 kwh lukuun. Laskin äsken meidän panan sulatusten lukumäärän viime syksystä näihin päiviin. Noin 1300 sulatusta yhteensä. Aikoinaan Ultin kanssa tein aika tarkan laskelman sulatuksen käyttämästä lämpöenergiasta. En nyt muista enää, enkä löydä laskelmaa. Riippuu ulkoilman lämpötilasta. Mutta jos nyt arvioisi, että yksi sulatus ottaa nettoenergiaa 200 W (pakkasilla tuotettu kakkosen copilla varaajaan), niin meillä olisi tähän mennessä n. 260 kwh ostoenergiaa. Tänä keväänä ei kovin paljoa tule enää lisää.
Tässä pitää noteerata, että pana ei sulattele turhaan. Sulattelee vasta kun kenno on ihan umpihuurteessa.
 
Viimeksi muokattu:

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
En tiedä mistä kattelet mitäkin, mutta viimeksi totesin asiasta, että MLP pystyy kyllä kohtuullisesti säästämään sähkönkäytössä ainakin omalla kohdalla. Laitetaan vielä maalitolpan kohdalleen. SCOP lukuja siis nuo, eikä yhtään klapia ole poltettu, tai mitään muutakaan energialisää tuotu laskentaa hämäämään. Tää taitaa olla vähän turha savotta koko VILP vs MLP, kun ne on oikeasti eri tasolla toimivia laitteita. Omalla kohdalla voin vain ottaa esille, että MLP on mahdollista saada ihan jees tasoisesti toimimaan odotuksiin nähden. Ja vielä kerran onnea ja menestystä topikin aloittajalle hyvästä valinnasta, kun vielä onnistuu tehdä. Omalla kohdalla joku tuollainen SCOP 2,5 lukema, joka kunnolla vaivaa näkemällä on ”kellarihenkilöllä”, ei kiinnosta oikeestaan yhtään vs 4,5. Hyvä muistaa, että mullahan on myös varaaja, joten pientä ylilämpöäkin tulee harrastettua ja oikeat MLP entuistit lienee jo SCOP 5 kerhossa. Isoissa taloissaan hommat alkaa korostua kohtuu reilusti.
Enhän minä mistään muualta kuin omasta raportoinnistasi voi noita katsella. Jos nyt ei enempää tingitä noista COP arvoista kun sinäkin olet niitä kymmenen vuotta laskeskellut ja jopa raportoinutkin.

Itse käyttäisin tämän tapaista arviointia järjestelmän hyvyyden arviointiin. Se arvohan tulee siitä, kuinka paljon järjestelmä kerää ilmaisenergiaa eli säästää. Jos ajattelisi vaikka, että yksi kWh vuodessa kerättyä ilmaisenergiaa antaisi perusteet yhden euron investointiin, niin tuosta vihreältä käyrältä voidaan lukea että:
  • COP 2,8 >< 21214 kWh = €
  • COP 4,3 >< 25326 kWh = €
Siis noin 4 tuhatta korkeammalle arvostaisin näin laskien järjestelmäsi. Ehkä tämä nyt sitten on tarkoittamiasi "eri tasolla toimivia laitteita". Varsin kohtuullisesti kuitenkin molemmat pysyvät säästämään. Laskin tämän perusustuen arvioon lämmöntarpeestasi, jonka taas laskin ilmoittamasi COPin ja sähkkönkultuksen perusteella. Suhteellisen eron siitä ainakin näkee. Sähköllähän nämä toimivat ja toinen kuluttaa hiukan enemmän.

Lämpöpumppujärjestelmän arvo.jpg
 

Hempuli

Töllintunaaja
Ei kaikkien onneksi tarvii syödä maksalaatikkoa joka päivä, vaikka se saattaisi tuntuakin yhdestä näkökulmasta erinomaisen järkevältä.
Elämä on valintoja täynnä, tälle parikymppisenä tuo tarkoitti tosiaan maksalaatikkoa. Ei joka päivä, koska usein oli tarjouksessa myös makaroni-, peruna- tai muuta laatikkoa ellei löytölaarissa ollut jotain paremmalla TMA:lla. Parissa vuodessa pääsi kerryttämään pankkiin pääomaa sen verran, että pääsi asuntolainan maksajaksi yhteiskuntaan. Nyt vanhan ukon näkökulmasta se oli järkevää, nuorempana sitä tuli muutaman kerran epäiltyä, kun kaupassa piti laskea ostosten loppusummaa tavaraa koriin nakatessa.

Tällä aasinsillalla vilp/mlp hintaero voi jollekin olla sellainen, ettei edes maksalaatikon avulla pysty siihen. Meitä on foorumilla niitäkin, jotka pohjavesialueen tai porakaivon pilaantumisen riskin vuoksi ei mlp ole reaalinen vaihtoehto. Eli summattuna cop tai scop ei ole ainoita lämpöpumpun valintaan vaikuttavia tekijöitä, mutta onhan se hyvä mittari keskustella ja paljon siitä keskustellaankin.

Jos mlp on teknisesti ja taloudellisesti vaihtoehto, niin itse kallistuisin siihen scopeista kiinnostumatta sen takia, että investointina sen arvo säilyy. Pumpun toimintatunnit voi tulla täyteen, mutta sen uusimalla pitäisi olla huolettomia aikoja pitkään edessä. Kaivon rikkoutuminen tai jäätyminen on hyvin epätodennäköistä, jos mitoitus on kohdallaan. Kun perusrakenne on kunnossa, niin tuskin foorumilla on kovinkaan montaa, jotka ok-taloa ostaessaan ylenkatsoisi mlp-lämmitystä.

Vaan hyviä laitteita kaikki lämpöpumput ovat, jos ei ihan maanantaiyksilöä ole onnistunut saamaan. Mitoituksessa toki onnistuu sössimään niin vilpin kuin mlp:n kanssa. Ja onhan se reaaliteetti, että vilpin hyöty laskee elohopean laskiessa terassin lämpömittarissa ja siihen pitää varautua.
 

kaihakki

Vakionaama
Elämä on valintoja täynnä, tälle parikymppisenä tuo tarkoitti tosiaan maksalaatikkoa. Ei joka päivä, koska usein oli tarjouksessa myös makaroni-, peruna- tai muuta laatikkoa ellei löytölaarissa ollut jotain paremmalla TMA:lla.
K kaupoissa on nyt tarjouksessa esim. Pirkka lihapyörykät perunamuusilla 2 kpl 4,- euroa. Kokkikartanolla myös laadukkaita valmisruokia edukkaasti. Näin eläkeläisenä hyvin on edullista sapuska tänä päivänä,
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Yrinkin jo kysellä @Euroshopperi tuosta lattialämmityksestä. Vastaus löytyikin kun hiukan haeskeli eli vaikeneminen olil jälleen myöntymisen merkki: koko talo lattilalämmityksellä.

Sitten silmään sattuu tuo mittaustapa eli mittaat vain kompressorin kuluttaman sähkön. Pumput pyörivät tämän mukaan mittarin ohi. Tämä varmaan @Adamooppeli kiinnostavaa myös.

Meillä oli viimeisten 3,5 v öljynkulutus 4 300 L/ vuosi. 2013 asennettu MLP ja koska halusin täsmällisen kulutuksen verrokiksi öljynkulutukseen, niin asensin sähkömittarin mittaamaan pelkästään kompressorin kuluttamaa sähköä. Aikaisemminhan kiertopumput ym lämmönkieräätys, öljyn esilämmityksineen ja jakelun elektroniikkoineen meni sähkölaskuun.
No 4300 L hyötysuhteella 83 % tuottaa energiaa taloon 35 690 kWh.
MLP näyttää lämmitykselle COP 4,5 ja lämpimälle vedelle 3,2 ja näistä tulee yhteensä koneen mukaan SCOP 4,3.
Kompura on kuluttanut sähköä 8 vuodessa (20.11.2021 klo 11.00) tasan 63 632 kWh. Eli vuotuinen lukema kompressorin sähköön on 7 954 kWh/vuosi.
4,3 SCOP tuottaa tuolla määrällä lämpöä taloon 34 202 kWh.
Katsoisin, että tämä on tarpeeksi tarkka lukema ja tuo 3 vuoden viimeinen jakso on saattanut olla öljyllä pikkuisen kylmempi, kuin MLP 8 vuoden keskiarvo on ollut.
Mittaustavasta saatatte olla erimieltä, mutta tämä on ainoa oikea verrokki, joka pätee. Vastuksien käyttöä on tasan 0 kWh koko MLP historian aikana.
Lämmönjako vastaa täsmälleen öljyaikaista muutoin, mutta kaikki muutettu lattialämmityksiksi. Kiertovesipumput ym pasuntasäiliöineen ja putkituksineen on samat.
4300 L öljylasku on muuttunut tuohon 7954 kWh sähkölaskuun ja takaisinmaksu koko 24 500 € summalle on suoritettu jo aikaa sitten. Kaivoja on 2 x 165 m ja MLP 17 kW tehoinen. Talossa n. 350 neliötä ja n. 1000 kuutiota. Varaaja 500 L, jossa esilämmityskierukka käyttövedelle ja 390 L käyttövesivaraaja, joka lämmitetään 27 L lämmityskierukalla keskeltä 50 asteeseen jolloin huipulla on 58 asteista vettä, eikä legionelloja erikseen lämmitellä. Suihkuvedet ei ole koskaan loppuneet kesken, vaikka 8 h porukka lotruttelee kuka mitenkin. Näköjään tuo lämminvesi COP onkin taas vaihteeksi muuttunut 3,3, mutta nuo vaihtelee kymmenyksen sisällä kuitenkin enää tässä vaiheessa.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Yrinkin jo kysellä @Euroshopperi tuosta lattialämmityksestä. Vastaus löytyikin kun hiukan haeskeli eli vaikeneminen olil jälleen myöntymisen merkki: koko talo lattilalämmityksellä.

Sitten silmään sattuu tuo mittaustapa eli mittaat vain kompressorin kuluttaman sähkön. Pumput pyörivät tämän mukaan mittarin ohi. Tämä varmaan @Adamooppeli kiinnostavaa myös.
Kuten verratessa öljynkulutusta, joka muuten oli 4300 L/a 3 vuoden keskiarvona, pitää noin tehdäkin. Eli öljypoltin kulutti öljyn esilämmityksen ja puhaltimen kanssa saman määrän sähköä, kuin MLP liuospumppu ja latauspumppu yhteensä. 10-40?W saattaa olla eroa, mutten tarkempaan pysty. MLP äly ja kattilan ohjaus kulutti myös saman määrän sähköä nyt ja ennen.
Eli öljyn määrä kun muutetaan tuon 3 vuoden keskiarvolla niin saadaan 83 % hyötysuhteella 35 690 kWh lämpöä. Tämän täyttyminen MLP ja käyttämällä 10 vuoden keskimääräistä 8000 kWh kulutusta tuottaa SCOP arvoksi 4,46125. Nyt on kuitenkin tilanne, että sähkönkulutus on vähentynyt MLP:llä ja vuosi SCOP alkanut nousta. Se täytyy myöntää, että vaikka näyttämä on nyt esim lämmitykselle 4,7, niin se saattaa olla vasta 4,66 n kuukausi takaperin, mutta nousevalla trendillä mennään. Kokonais SCOPin ollessa 4,5 kaikki näyttäisi olevan reilassa öljyn hyötysuhteella 83 %. 90% kellarihyötysuhteella olisi öljyä kulunut vain 39 66 L vuodessa vs oma ostettu 4300 L. Ja jos tarkemmin saisi öljyn hyötysuhdetta pyöriteltyä, niin saattaisi koneenkin SCOP lukemat olla täsmälleen oikein. Varmaan 1 % sisällä pyörittely sopii ikkunaan.
 

Euroshopperi

Aktiivinen jäsen
Epätarkkuuksia mahtuu mukaan runsaasti. Latauspumpun teho päätyy lämmitykseen, mutta öljypolttimen lämmitetty öljy ja puhallus menee osaksi taivaalle, niin sovitaan, että jätetään tuo 40 W pois laskuista. Mulla voi siis vaihtaa putkien päähän minkä tahansa energialähteen verrattavaksi. Kiertopumput toimii samalla teholla kaikissa ja älyboksit eri laitteilla kuluttaa saman. Puukattiloista ja pellettien ruuveista tms ei ole mtään käsitystä sähköjen osalta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kuten verratessa öljynkulutusta, joka muuten oli 4300 L/a 3 vuoden keskiarvona, pitää noin tehdäkin. Eli öljypoltin kulutti öljyn esilämmityksen ja puhaltimen kanssa saman määrän sähköä, kuin MLP liuospumppu ja latauspumppu yhteensä. 10-40?W saattaa olla eroa, mutten tarkempaan pysty. MLP äly ja kattilan ohjaus kulutti myös saman määrän sähköä nyt ja ennen.
No, eipä voi muuta sanoa kuin että on sinulla kolineet mittailla. Tuottoakaan ei siis ole mitenkään "mitattu" vaan se on niitä koneen itsensä arpomia.

Joka tapauksessa kun COP vs. kulutus+ilmaisenergiakäyrää liikut, huomaat varmasti miten vähän se tilanteeseen vaikuttaa. Kun koko talo on lättialämmityksillä, kyllä siitä VILP myös hyötyisi varsin paljon - kuten ilmastollisista eduista. Niitä eroja olisi parempi hakea niistä räystäälle ulottuvista meluavista pömpeleistä niin sitten ne varmaan olisivatkin jo kirjaimellisesti ihan eri tasolla olevia laitteita.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Miten olet päätynyt 2000 kwh lukuun.

Kun tämä nousee säännöllisesti esille, laitoin tästä kuvauksen käyttökertomukseen. Tarkoitus olisi saada mittari, joka mittaa erilleen sulatusten takaisinottaman lämmön mutta sillä onkin aika pitkä toimitusaika.


Onhan tuo osus ihan huomattava ainakin tämmöisen kellosulattelijan tapauksessa.
 

kaihakki

Vakionaama
Löysin tekemäni sulatusexelin vuodelta 2016. Silloin oli Ulti 5000EEV. Logtemp softa mittasi 2 minuutin välein sisäyksikköön tulevan ja siitä lähtevän veden lämpötilaeron. Oli -8 pakkasta. Sulatusjakson koko pituus oli n. 10 minuuttia. Veden virtausnopeus oli tasainen 500 l/tunti.
Näillä luvuilla pystyi laskemaan kohtuullisella tarkkuudella varaajasta siirretyn lämpöenergian sulatukseen.
Sulatusenergian määrä oli n. 300 Wh. Isompi kennoisessa koneessa ja kovemmilla pakkasilla menee enemmän.
Löytyykö foorumilta muita vastaavia laskelmia. Voisi tarkistaa oikeellisuutta. Pitää noteerata, että antureiden asennukset putkien pintaa ei meikäläisellä ole tieteellisellä tarkkuudella, joten virhettä löytyy niistäkin.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun olemme lämpöpumppufoorumilla luonnollisesti vertailu tulee tehdä SCOP kautta. Lisäksi kaksi erilaista lämpöpumppujärjestelmää tulee asettaa tarkasti samalle viivalle. Verraten lämmöntuotannon energiatehokkuutta = lämmitysjärjestelmän lämpökerrointa vuositasolla. Täysin samoilla ehdoilla.
Olisiko tämän talo lämpöenergiankulutus arviolta luokkaa 20000 kWh. Sisältäen lämmityksen täyteen lämpöön = sisälämpötila 22C aina ja lämmitystä, jota ei sallita katkoa, kaikki talon lämpimät asuintilat lämmitetään 22C = normaalia elämää. Sisältäen lämminkäyttövesi tuotannon energian. Mitään muita lämmönlähteitä kuin lämpöpumpun kompressori ja sähkövastukset ei käytetä.

MLP käytännön SCOP 4.5 lämmitys + käyttövesi, pelkällä kompressorilla tehtynä, ei vastuksia, ei puita, ei mitään muita lämmön lähteitä ja tärkeimpänä lämmitystä ei ole sallittua katkoa. Sisälämpötila aina tasainen 22C. Kaikki talon lämpimät asuintilat lämmitetään 22C.

Sitten tämä kellarilämmittelijän väite "Tupla kulut ja 10% säästö. JOo, on se parempi." ja "Paikkakunnan ja lämmönjaon perusteella erityisiä perusteita maalämmölle on vaikea nähdä." Edellinen väite vain 10 % säästöstä, tarkoittaisi yllä esitettyyn nähden vilp SCOP 4.1.
Ei näitä väitteitä usko enää kukaan. Ei tule Vilpillä 4 COP eikä SCOP 4 joka on jo aiemmin todettu.
Ei tule tuplakuluja, ainakaan aloittajan mielestä "Tontsa: Nämä VILPit tais mennä kotitalousvähennyksen jälkeen 11-12 teur väliin loppuhinnassa ja MLP oli siellä 15 teur suunnalla." Tästä tulee luokkaa 3000€-4000€ erotusta.

Vilppi todellisuutta kun vertailu tehdään oikein yllä esitetyllä tavalla. Käytännön VILP SCOP voisi olla 2 tai se on alle = lämmitys + käyttövesi, kompressorilla ja vastuksilla tehtynä, ei puita, ei mitään muita lämmön lähteitä ja tärkeimpänä lämmitystä ei ole sallittua katkoa. Sisälämpötila aina tasainen 22C. Kaikki talon lämpimät asuintilat lämmitetään 22C.
Jos lasketaan että VILP olisi SCOP 2, Tällöin lämmitys + lämminkäyttövesi yhteensä = 20000 kWh/v. Tämä tehtynä VILPILLÄ SCOP = 2. Vilp tapauksessa se tarkoittaa 10000 kWh verkosta otettuna sähköenergiana joka tulee maksaa. Sähkön kokonaishinta / kWh = Sähköenergia + siirretty energia + kaikki maksut + verot ollaan ~ 0,17€ /kWh. Tämä tekee VLIP taloudessa vuodessa 1700 € + käyttösähkö (5000 kWh) 850€ yhteensä sähkölasku vuodessa VILP talossa = 2550€/v.

MLP talossa, lämmitys + lämminkäyttövesi yhteensä = 20000 kWh/v. Tämä tehtynä vain kompressorilla maalämmöllä, käytännössä SCOP = 4.5. MLP tapauksessa se tarkoittaa kaikki lämmitys + lämminkäyttövesi 4444 kWh verkosta otettuna sähköenergiana joka tulee maksaa. Sähkön kokonaishinta / kWh = Sähköenergia + siirretty energia + kaikki maksut + verot ollaan ~ 0,17€ /kWh. Tämä tekee MLP taloudessa vuodessa 755 € + käyttösähkö (5000 kWh) 850€ yhteensä sähkölasku vuodessa MLP talossa = 1605€/v.
Lämmityksen sähkölasku vuodessa MLP talossa 755€ vs VILP talossa 1700€/v.
Erotus = vähintään 945 € / vuosi tai enemmän. MLP talon hyväksi joka vuosi. Silloin kun käyttösähkö menee saman verran.

Säästöä tulee MLP talon hyväksi 59 %, joka on aika paljon enemmän kun väite 10 % säästöstä.

Tässä on todella taitavasti poimittu numeroita bingo koneesta. Osaamistakin tässä on takana kiitettävästi mutta se on nyt vain purkautunut kovin markkinointihakuisasti. En ala COPistasi tinkimään, mutta VILPillä tuommoisessa lattialämmitystalossa varmaan pääsi helposti paljon kakkosta parempaan. 20 000 kWh kulutuksella COP4,5 >< COP 3,0 ero olisi 2222 kWh ja COP4,5 >< COP3,5 ero olisi enää 1270 kWh. Kun tuossa puhuttiin myös COP4,1, niin laskin valmiiksi että mainitulla 20 000 kWh tarpeella COP4,5 >< COP4,1 antaisi eroksi 434 kWh.

Mielestäni tuota "laskelmaa" kannattaisi muidenkin pohtia, kuinka siinä on sinällään ihan oikein suoritettujen laskutoimitusten kautta lopulta saatu lopputulemana tuo 945 €:n ero tuolle kehitellylle 5556 kWh kultuserolle. Tuo VILPin COP2 perusteena nyt on tietysti kovin läpinäkyvä mutta taustalla on paljon muutakin. Tätä kirjoittaessa tuo oli kerännyt 8 peukuttajaa, joka nyt on yleensä jo aika paljon :hmm:Onkohan kukaan ymmärtänyt, mitä on pekuttanut vai onko vain peukutettu taitavalle numeroiden pyöritykselle?
 

Timbe

Jäsen
Tässä on todella taitavasti poimittu numeroita bingo koneesta. Osaamistakin tässä on takana kiitettävästi mutta se on nyt vain purkautunut kovin markkinointihakuisasti. En ala COPistasi tinkimään, mutta VILPillä tuommoisessa lattialämmitystalossa varmaan pääsi helposti paljon kakkosta parempaan. 20 000 kWh kulutuksella COP4,5 >< COP 3,0 ero olisi 2222 kWh ja COP4,5 >< COP3,5 ero olisi enää 1270 kWh. Kun tuossa puhuttiin myös COP4,1, niin laskin valmiiksi että mainitulla 20 000 kWh tarpeella COP4,5 >< COP4,1 antaisi eroksi 434 kWh.

Mielestäni tuota "laskelmaa" kannattaisi muidenkin pohtia, kuinka siinä on sinällään ihan oikein suoritettujen laskutoimitusten kautta lopulta saatu lopputulemana tuo 945 €:n ero tuolle kehitellylle 5556 kWh kultuserolle. Tuo VILPin COP2 perusteena nyt on tietysti kovin läpinäkyvä mutta taustalla on paljon muutakin. Tätä kirjoittaessa tuo oli kerännyt 8 peukuttajaa, joka nyt on yleensä jo aika paljon :hmm:Onkohan kukaan ymmärtänyt, mitä on pekuttanut vai onko vain peukutettu taitavalle numeroiden pyöritykselle?

Noviisina asiasta sen kummemmin tietämättä heittäisin, että 3,0+ SCOP vilpillä on aika paljon harvinaisempi kuin 4,5 maalämmöllä.
 
Back
Ylös Bottom