Sharp AY-XP9/12FR / VTT-testiraportti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Nyt tämä raportti löytyi jo Scanofficen sivuilta.
http://www.scanoffice.fi/pdf/VTT/VTT-S-12177-06e.pdf

Huomioita raportista:
  • Sulatusjaksot huomioiva COP nousee yli 2 jo -20 asteessa :eek:
  • -28 asteessa laite pysähtyy, mutta käynnistyy hetken kuluttua?
  • Pitkiä 3-5 h mittaisia jaksoja ilman sulatusta. esim. lämpötilan noustessa -20 asteesta -7 asteeseen (ja sama toisin päin) :eek: (samaan aikaan ilmakosteuskin oli/laski koko ajan)
 
S

smml

Vieras
Vs: Sharp AY-XP9/12FR / VTT-testiraportti

Todellakin mielenkiintoinen tuo COP-käyrä. COP näyttää pysyvän miltei vakiona -5 ja -20 asteen välillä mutta sitä kylmemmässä COP putoaa jyrkästi ja -27 alapuolella COP on jo alle 1. Mutta vaikuttaa tehokkaalta laitteelta keskimääräisiin talviolosuhteisiin.
Mitähän tuo punaisen lämpökerroinkäyrän epämääräisyys on tuolla +5 asteen tietämillä?
 
J

jule-

Vieras
Vs: Sharp AY-XP9/12FR / VTT-testiraportti

Oma pisin aika ilman sulatuksia 33h 59min. Välillä -7°C - -4°C. (25-27.2)
Mutta yleisesti tarkastellen sulatukset eroaa melkoisesti omaan koneeseen. Sulatukset ovat miedompia ja harvemmassa. Mitenköhän ne neljä termoelementtiä oli aseteltu. ???
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Sharp AY-XP9/12FR / VTT-testiraportti

smml sanoi:
Mitähän tuo punaisen lämpökerroinkäyrän epämääräisyys on tuolla +5 asteen tietämillä?
Se alempi punainen käppyrä on syntynyt kun testi alkoi ja vähitellen laskettiin lämpöä alemmaksi, mittausjakso 1-10 h (liite 2 sivu 2). COP tasaisesti 3 tietämillä +7 - -3 asteen välillä.
Se korkeammalla oleva punainen viiva syntyi kun lämpötila nopeasti nostettiin testi lopussa -10 asteesta +12 asteeseen, mittausjakso 43 - 46 h. Mielestäni tämä jälkimmäinen punainen käyrä olisi pitänyt jättää huomioimatta COP-käyrässä, koska tilanne ei vastannut normaalia käyttötilannetta. :-[

Mittapisteitä COP-käyrään tulee 30 sekunnin välein ja ne ovat aina edellisen kuluneen tunnin keskiarvoja. En sitten tiedä antaako tämä mittaus/laskenta menetelmä todellisuuttavastaavia tuloksia vai pitäisikö seurata ennemmin todellista lämpöenergian tuottoa vs. sähkön kulutus ajanjaksona Y. Ja nämä mitattaisiin esim. 10 h pituisina jaksoina muutamassa referenssilämpötilassa (tasaista puksutusta tasaisessa lämpötilassa). Toinen vaihtoehto olisi simuloida oikeita luonon ilmiöitä esim. yhden vuorokauden aikana pakkaspäivä, syksypäivä ja kevätpäivä.
Nythän näissä mittauksissa ekan vuorokauden aikana lämpötila pudotetaan +12 asteessa - 32 asteeseen ja toisen vuorokauden aikana tullaan sieltä takaisin +12 asteeseen.
 
Back
Ylös Bottom