Tällainen keskustelu tuli vastaan FB:ssä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Mikähän tuossa nyt aiheuttaa tuon käyntijakson pidentymisen? Ohjataanko käyntiaikaa sisäyksikön kennolämpötilan mukaan katkoilla?Tällainen keskustelu tuli vastaan FB:ssä.
Itse ajattelin, että suojaa vähän sateelta / lumelta sekä mitä pisin vuotta voi tullakaan. Esmes puun lehdet jne.Olen kanssa nähnyt itsetehtyjä tai valmiita katoksia pumpun päällä. Miksi sellainen laitetaan?
Seinässä kiinni ulkoyksikkö, kondessit väärin (ämpärissä letkun pää, ja vaakataso letkulla)Joku sanoi, että tuollainen päällä olevakin katos vaikuttaa reippaasti coppiin? Eli onko periaatteessa täysin turha / haitaksi, että millaisista lukemista mahdetaan puhua..
Luulin, että riittäisi kun on näin sivusta auki?
katso liitettä 107688
Muussa ketjussa totesinkin jo, että letkua lyhennetty ja erilaine astia alla. Kondenssiletkun laitan katolle tulemaa, kun niin pitkä suora veto siellä ylhäällä.Seinässä kiinni ulkoyksikkö, kondessit väärin (ämpärissä letkun pää, ja vaakataso letkulla)
Ja tuo katos haittaa pumpun toimintaa reilusti lämmityksellä.
Puuseinä vielä kosteusrasitteena tuossa asennuksessa.
Hyvä viite (vaikka tuskin on koko totuus). Ei tuollainen noinkin avoin suojakatos yleensä vaikuta tehoon sitä tai tätä, kunhan ilman kierto ei pääse rakenteesta ja olosuhteista johtuen lisääntymään merkittävästi. Todella laaja yläpuolinen katos saattaa auttaakin huomattavasti tietyissä sääoloissa jäätämisen vähentäjänä eli etenkin voimakkaalla räntä- ja lumisateella, jolloin suojaamaton kenno saattaa jäätyä umpeen alta aikayksikön pudottaen tuoton ja COPin olemattomaksi.Eli parempi ottaa tuo katos pois vaa?
Ja ei kiinni seinässä ole, pitääpi ottaa sellane kuva missä näkyypi.
Edit. Mittasin, niin seinän ja ilpin kennoston välissä 19cm tilaa.
Edit 2. Toisella foorumilla joku linkkasi tälläisen tuloksen että mitattu kotelolla ja ilman?
Hyvä viite (vaikka tuskin on koko totuus). Ei tuollainen noinkin avoin suojakatos yleensä vaikuta tehoon sitä tai tätä, kunhan ilman kierto ei pääse rakenteesta ja olosuhteista johtuen lisääntymään merkittävästi. Todella laaja yläpuolinen katos saattaa auttaakin huomattavasti tietyissä sääoloissa jäätämisen vähentäjänä eli etenkin voimakkaalla räntä- ja lumisateella, jolloin suojaamaton kenno saattaa jäätyä umpeen alta aikayksikön pudottaen tuoton ja COPin olemattomaksi.
Kaikki kuitenkin riippuu muista olosuhteista ja paikallisesta ilmastosta. Olennaisinta on, että ulkoyksikön alle jää riittävästi vapaata tilaa eikä laitetta ole asennettu liian lähelle takaseinää (kaikenlaiset katosrakenteet edellyttävät lisätilaa laitteen ja seinän väliin). Jos ilma imetään lähinnä laitteen alta, myös puhalluspuolelle laitteen etuosan alle asennettu pystysuora tai kalteva levy on omiaan vähentämään puhallusilman takaisinkiertoa.
Ainakin minulla takana oleva seinä jonkin verran kastuu, luultavasti eniten paljusta tulevista roiskeista.Mitenkäs, tuleeko ilpistä minkää vertaa tuota vettä että pitäisi miettiä puuseinän suojaamista sen takana? (ajattelin jos tuulee tms, että heittää sen veden seinille?)
katso liitettä 107711
Ei höyryt vaan roiskeet. Itsekkin pari talvea ILPiä käytin ennen kuin sain VILPin aikaiseksi. ILPistä paljuun tippuvia vesiä varten laitoin vedenkestävän "ikilevyn" palasen koneen alle seinää vasten jottei tiiliseinään koneen alle tule jääkuorrutusta. Vähän ylemmäksi koneen taakse ei mitään koskaan kertynyt eikä ole myöskään VILPistä kertynyt. Tästä VILPistäni vesi ei roisku tippuessaan, kun muutaman sentin pudotus tapahtuu koneen sisällä piilossa. ILPissä taisi tulla noin puolimetriä täyden paljun yläpintaan ja siitä vettä roiskui hiukan seinällekin kun mitään viemäröintiä ei ollut - vain palju alla.Talvella sulatus höyryt menevät sinne seinään ja sulatus vedet sokkelon.
Mitenkäs, tuleeko ilpistä minkää vertaa tuota vettä että pitäisi miettiä puuseinän suojaamista sen takana? (ajattelin jos tuulee tms, että heittää sen veden seinille?)
katso liitettä 107711
Tuo oli vanhempi kuva, siinä on nyt sellainen neliskulmainen isompi palju.Kun palju tulee täyteen, veteen tippuvat pisarat luultavasti roiskuttavat hiukan vettä 3:een alimpaan lautaan niiltä kohdin mistä vettä tippuu. En niinkään pelkää että tuuli heittäisi suoraan pisaroita seinälle. Onko tuossa pohjalevyssä muuten reiät niin nätisti keskellä, että kaikki vesi osuu tuohon pyöreään paljuun?
VILP on tuottanut vettä enimmillään siinä ~litran / kulutettu sähkö kWh. Joskus ilma on niin kuivaa, että vettä ei tule ollenkaan ja -15...-20 pakkasella vettä tulee enää vain muutama kymmenen ml / kulutettu kWh. ILP tuskin tästä paljon poikkeaa.
Jäähdytyskäytössä ILP tuotti myös suunnilleen litran vettä / kulutettu sähkö kWh.
Nuo asennussuositukset on jotenkin kovin varman päälle. Eihän ILPiä oikein millään valmiilla seinätelineellä saa edes 40 cm seinästä, maatelineellä nyt tietty vaikka kuinka kauas.Asennusohjeessa on aika isot suojaetäisyydet tuolle Greelle...
Noi etäisyydet varsinkin seinää on ehdoton minimi mielummin käytätännön syistä1500mm on nääs pikkaisen helpompi poistaa ne hötöt mitä yrittää imeä kitusiinsa.Mitsulla (FD-malli vasemmalla ja RW-malli oikealla) on tämän näköiset vaatimukset. Itsellä on nyt maatelineellä etäisyys seinään 20 cm.
Katosta ei tuon mukaan saisi laittaa suoraan kiinni laitteen päälle vaan pitäisi olla ilmarakoa päälläkin.
katso liitettä 107730katso liitettä 107731
Nyt täytyy sanoa, että en tiedä, millä kielellä tämä on kirjoitettuNoi etäisyydet varsinkin seinää on ehdoton minimi mielummin käytätännön syistä1500mm on nääs pikkaisen helpompi poistaa ne hötöt mitä yrittää imeä kitusiinsa.
Se sopii katsoa se saalis ennen kuin siirrytää Jäähdytyksellä lämmitys kaudelle että ei tarvitse kutsua sitä kallista miestä tontille mikä sammuu että ei kannata edes porsaita vaan pannaako paketista uutta ei muuten tarvitse edes putsata sisäyksikön suodattamiakaan Iijoen hintaan.
Voihan asiassa käyttää maalaisjärkeäkin, eli laittaa jonkin riittävän laajan vanerin tai levyn seinän suojaksi rimankappaleiden tms. varaan sentin pari irti seinästä (ja katoksenkin puuosista) niin, että kosteus ei pääse seinään, vaan "joutuu" hakeutumaan ulos, mistä sattuu pääsemään. Mahdolliseen katokseen voisi toisaalta rakentaa "sisäkaton" suuntaamaan sulatushöyryt pois katoksesta eteen päin sen sijaan, että viisto "vesikatto" suuntaa ne suoraan kohti seinää.Eli ei yhtään mitään suojaa tuohon alas, eikä yhtään mitään katosta saisi tuon mukhaa ollanna![]()
Nuo asennussuositukset on jotenkin kovin varman päälle. Eihän ILPiä oikein millään valmiilla seinätelineellä saa edes 40 cm seinästä, maatelineellä nyt tietty vaikka kuinka kauas.
CTC:n suositus omalle VILPille on 40 cm seinästä. Pienemmälle mallille, joka sekin on pinta-alaltaan 4 x tuon ILPin kokoinen 30 cm. Kennon pinnassa käy kyllä naseva imu mutta piiriä kennon ympäri taitaa kertyä jo niin pitkälti, että virtausnopeus ympäriinsä jää kovin pieneksi.
Tuossa asennuksessa on hyvä puoli, että virtaus pääsee puhaltumaan pois koneesta ja kone ei ime sitä omaa kylmää ilmaansa uudelleen kuten on vaarana, jos edessä on jokin puuritilä. Arvelen, että ei tuo suositusta pienempi etäisyys seinästä koneen toimintaa haittaa enempää kuin tuo katoskaan.
Talvea ajatellen kannattaisi hommata ainakin varapalju, jotta sen voi vain vaihtaa. Kun paljun käänsi ylösalaisin niin yleensä se jääkölli oli jo viikon päästä irronnut itsestään, jos aurinko vähänkin lämmitti tai ilma kävi hetkinkin plussalla. Tarvittaessa sitten lämmintä vettä paljujen päälle, jos jäät eivät itestään irtoa.
Eli mitään katosta tai tuollaista koteloa etenkään ei saisi asentaa (mihinkään ilppiin?)
Taidanpa ottaa sen pois tänään sitten, ettei tartte ihmetellä enempää. Toivotaan ettei lunta sitten kerryttele sinne urakalla..
Nämä ovat näitä insinöörien "kullattujen liittimien" tuottaman äänenlaadun parantumisen tasoista juttua. Asiallinen katos ILP:n päällä on ihan hyvä juttu ja vaikutus hyötysuhteisiin on insinööripornon tasolla.
Eri asia on tiiviit kotelot, jotka on tehty peittämään koko laite näkyvistä.
Itse kyllä olen keksinyt syyn, eli estää tuulen puhaltaman räntäsateen kertymistä paksuksi kakuksi höyrystimen tulopuolta kuorruttamaan niin, ettei sulatus enää moiseen pysty. Etelän mailla, missä laitteet valmistetaan, ei moinen varmaan edes ole juolahtanut mieleen, kun asennusohjeita väsätään.en keksi yhtään teknistä syytä.
No nyt on yksi foorumin epäselvimmistä viesteistä ja vielä keskipäivän satoaNoi etäisyydet varsinkin seinää on ehdoton minimi mielummin käytätännön syistä1500mm on nääs pikkaisen helpompi poistaa ne hötöt mitä yrittää imeä kitusiinsa.
Se sopii katsoa se saalis ennen kuin siirrytää Jäähdytyksellä lämmitys kaudelle että ei tarvitse kutsua sitä kallista miestä tontille mikä sammuu että ei kannata edes porsaita vaan pannaako paketista uutta ei muuten tarvitse edes putsata sisäyksikön suodattamiakaan Iijoen hintaan.