Suojakotelo ja lauhduttimen lämpötila

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tällainen keskustelu tuli vastaan FB:ssä.

1749023621082.png


 

TJAP

Aktiivinen jäsen
^Mielestäni tuo kotelo on turhan tiivis. Kuvasta päätellen yli 50% on peitetty. Mahd. jotain 60%? Viesti meni kuitenkin perille, mutta onhan niitä harvempiakin, joka kannattaa valita, jos ylipäätänsä jonkin laittaa.
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Joku sanoi, että tuollainen päällä olevakin katos vaikuttaa reippaasti coppiin? Eli onko periaatteessa täysin turha / haitaksi, että millaisista lukemista mahdetaan puhua..

Luulin, että riittäisi kun on näin sivusta auki?

IMG_20250704_185735_141.jpg
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Olen kanssa nähnyt itsetehtyjä tai valmiita katoksia pumpun päällä. Miksi sellainen laitetaan?
Itse ajattelin, että suojaa vähän sateelta / lumelta sekä mitä pisin vuotta voi tullakaan. Esmes puun lehdet jne.
(+ tuo turvakytkin tuossa ulkoseinustalla, sai sen sateensuojaan ja täällä kesällä paistaa yötön yö, joten 24/7 aurinko porottaa siihen melkeenpä.)

Tuo alakerran mitsu onkin terassilla, sinne ei mitään suojaa tarvinnut kun siellä on itsessään jo suojasa.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Toki suojaa sateelta ja lumelta, mutta Itselläni ollut 20 vuotta pumppu(ja) ja en nyt oikein tiedä mitä sateet / lumet haittaa.

Mutta pidetäänhän autojakin katoksessa...
 

Eckerö

Jäsen
Joku sanoi, että tuollainen päällä olevakin katos vaikuttaa reippaasti coppiin? Eli onko periaatteessa täysin turha / haitaksi, että millaisista lukemista mahdetaan puhua..

Luulin, että riittäisi kun on näin sivusta auki?

katso liitettä 107688
Seinässä kiinni ulkoyksikkö, kondessit väärin (ämpärissä letkun pää, ja vaakataso letkulla)
Ja tuo katos haittaa pumpun toimintaa reilusti lämmityksellä.
Puuseinä vielä kosteusrasitteena tuossa asennuksessa.
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Seinässä kiinni ulkoyksikkö, kondessit väärin (ämpärissä letkun pää, ja vaakataso letkulla)
Ja tuo katos haittaa pumpun toimintaa reilusti lämmityksellä.
Puuseinä vielä kosteusrasitteena tuossa asennuksessa.
Muussa ketjussa totesinkin jo, että letkua lyhennetty ja erilaine astia alla. Kondenssiletkun laitan katolle tulemaa, kun niin pitkä suora veto siellä ylhäällä.

Eli parempi ottaa tuo katos pois vaa?
Ja ei kiinni seinässä ole, pitääpi ottaa sellane kuva missä näkyypi.

Edit. Mittasin, niin seinän ja ilpin kennoston välissä 19cm tilaa.

Edit 2. Toisella foorumilla joku linkkasi tälläisen tuloksen että mitattu kotelolla ja ilman?
FunnyScreenshot_20250706-220512.png


FunnyScreenshot_20250706-220530.png

 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Eli parempi ottaa tuo katos pois vaa?
Ja ei kiinni seinässä ole, pitääpi ottaa sellane kuva missä näkyypi.

Edit. Mittasin, niin seinän ja ilpin kennoston välissä 19cm tilaa.

Edit 2. Toisella foorumilla joku linkkasi tälläisen tuloksen että mitattu kotelolla ja ilman?
Hyvä viite (vaikka tuskin on koko totuus). Ei tuollainen noinkin avoin suojakatos yleensä vaikuta tehoon sitä tai tätä, kunhan ilman kierto ei pääse rakenteesta ja olosuhteista johtuen lisääntymään merkittävästi. Todella laaja yläpuolinen katos saattaa auttaakin huomattavasti tietyissä sääoloissa jäätämisen vähentäjänä eli etenkin voimakkaalla räntä- ja lumisateella, jolloin suojaamaton kenno saattaa jäätyä umpeen alta aikayksikön pudottaen tuoton ja COPin olemattomaksi.

Kaikki kuitenkin riippuu muista olosuhteista ja paikallisesta ilmastosta. Olennaisinta on, että ulkoyksikön alle jää riittävästi vapaata tilaa eikä laitetta ole asennettu liian lähelle takaseinää (kaikenlaiset katosrakenteet edellyttävät lisätilaa laitteen ja seinän väliin). Jos ilma imetään lähinnä laitteen alta, myös puhalluspuolelle laitteen etuosan alle asennettu pystysuora tai kalteva levy on omiaan vähentämään puhallusilman takaisinkiertoa.
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Hyvä viite (vaikka tuskin on koko totuus). Ei tuollainen noinkin avoin suojakatos yleensä vaikuta tehoon sitä tai tätä, kunhan ilman kierto ei pääse rakenteesta ja olosuhteista johtuen lisääntymään merkittävästi. Todella laaja yläpuolinen katos saattaa auttaakin huomattavasti tietyissä sääoloissa jäätämisen vähentäjänä eli etenkin voimakkaalla räntä- ja lumisateella, jolloin suojaamaton kenno saattaa jäätyä umpeen alta aikayksikön pudottaen tuoton ja COPin olemattomaksi.

Kaikki kuitenkin riippuu muista olosuhteista ja paikallisesta ilmastosta. Olennaisinta on, että ulkoyksikön alle jää riittävästi vapaata tilaa eikä laitetta ole asennettu liian lähelle takaseinää (kaikenlaiset katosrakenteet edellyttävät lisätilaa laitteen ja seinän väliin). Jos ilma imetään lähinnä laitteen alta, myös puhalluspuolelle laitteen etuosan alle asennettu pystysuora tai kalteva levy on omiaan vähentämään puhallusilman takaisinkiertoa.


Njoo, kun tuntuu että on puolesta ja vastaan tästä aiheesta kun koittaa kysyä neuvoa. Että annanko mieluusti vaan olla tuon, vai laskeeko cooppia / tuottoa niin paljon että kannattaa ottaa pois?
Tuossa muutama sivukuva tuosta myös.

IMG_20250707_130450_840.jpg
IMG_20250707_130520_356.jpg
 

Hempuli

Töllintunaaja
Tiedä tuostakaan, mutta antaisin olla, jos Lapissa satelee joskus lunta. Saahan se raksittua pois, jos aiheuttaa harmia.
- Ei tänään, ehkä huomenna (Hetan kylän sanontoja).
 

lum

Jäsen
Meillä on kaksi samanlaista laitetta, toisessa katos ja toisessa ei. En ole huomannut häiritsevää eroa. Tykkään ettei kenno ole täynnä neulasia kun vieressä on useampi iso lehtikuusi.
 

Liitteet

  • IMG_20250707_155835_043.jpg
    IMG_20250707_155835_043.jpg
    205,6 KB · Katsottu: 56

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs, tuleeko ilpistä minkää vertaa tuota vettä että pitäisi miettiä puuseinän suojaamista sen takana? (ajattelin jos tuulee tms, että heittää sen veden seinille?)
1752052285098.png
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Talvella sulatus höyryt menevät sinne seinään ja sulatus vedet sokkelon.
Ei höyryt vaan roiskeet. Itsekkin pari talvea ILPiä käytin ennen kuin sain VILPin aikaiseksi. ILPistä paljuun tippuvia vesiä varten laitoin vedenkestävän "ikilevyn" palasen koneen alle seinää vasten jottei tiiliseinään koneen alle tule jääkuorrutusta. Vähän ylemmäksi koneen taakse ei mitään koskaan kertynyt eikä ole myöskään VILPistä kertynyt. Tästä VILPistäni vesi ei roisku tippuessaan, kun muutaman sentin pudotus tapahtuu koneen sisällä piilossa. ILPissä taisi tulla noin puolimetriä täyden paljun yläpintaan ja siitä vettä roiskui hiukan seinällekin kun mitään viemäröintiä ei ollut - vain palju alla.
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Mitenkäs, tuleeko ilpistä minkää vertaa tuota vettä että pitäisi miettiä puuseinän suojaamista sen takana? (ajattelin jos tuulee tms, että heittää sen veden seinille?)
katso liitettä 107711

Eli kannattaisiko tuohon maatelineeseen laittaa vaikka pleksilevy koko mitalta (tuo takaseinä joka taloa vasten) , vai tuleeko oikeasti niin paljon sitä roisketta, että vaikuttaa tuohon lautaseinään?
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun palju tulee täyteen, veteen tippuvat pisarat luultavasti roiskuttavat hiukan vettä 3:een alimpaan lautaan niiltä kohdin mistä vettä tippuu. En niinkään pelkää että tuuli heittäisi suoraan pisaroita seinälle. Onko tuossa pohjalevyssä muuten reiät niin nätisti keskellä, että kaikki vesi osuu tuohon pyöreään paljuun?

VILP on tuottanut vettä enimmillään siinä ~litran / kulutettu sähkö kWh. Joskus ilma on niin kuivaa, että vettä ei tule ollenkaan ja -15...-20 pakkasella vettä tulee enää vain muutama kymmenen ml / kulutettu kWh. ILP tuskin tästä paljon poikkeaa.

Jäähdytyskäytössä ILP tuotti myös suunnilleen litran vettä / kulutettu sähkö kWh.
 
Viimeksi muokattu:

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Kun palju tulee täyteen, veteen tippuvat pisarat luultavasti roiskuttavat hiukan vettä 3:een alimpaan lautaan niiltä kohdin mistä vettä tippuu. En niinkään pelkää että tuuli heittäisi suoraan pisaroita seinälle. Onko tuossa pohjalevyssä muuten reiät niin nätisti keskellä, että kaikki vesi osuu tuohon pyöreään paljuun?

VILP on tuottanut vettä enimmillään siinä ~litran / kulutettu sähkö kWh. Joskus ilma on niin kuivaa, että vettä ei tule ollenkaan ja -15...-20 pakkasella vettä tulee enää vain muutama kymmenen ml / kulutettu kWh. ILP tuskin tästä paljon poikkeaa.

Jäähdytyskäytössä ILP tuotti myös suunnilleen litran vettä / kulutettu sähkö kWh.
Tuo oli vanhempi kuva, siinä on nyt sellainen neliskulmainen isompi palju.

Osa rei´istä on siellä vasemmassa reunassa, osa sitten keskellä.

IMG_20250707_162912_441.jpg
 

kimmok

Vakionaama
Se höyry mikä lähtee sulatuksen jälkeen jos on jonkin näköinen koppi koneen ympärillä niin kyllä ne kosteus höyryt jos ei pääse vaapassti pois niin.
Ne on sielä katoksen alla ja seinässä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Asennusohjeessa on aika isot suojaetäisyydet tuolle Greelle...
Nuo asennussuositukset on jotenkin kovin varman päälle. Eihän ILPiä oikein millään valmiilla seinätelineellä saa edes 40 cm seinästä, maatelineellä nyt tietty vaikka kuinka kauas.

CTC:n suositus omalle VILPille on 40 cm seinästä. Pienemmälle mallille, joka sekin on pinta-alaltaan 4 x tuon ILPin kokoinen 30 cm. Kennon pinnassa käy kyllä naseva imu mutta piiriä kennon ympäri taitaa kertyä jo niin pitkälti, että virtausnopeus ympäriinsä jää kovin pieneksi.

Tuossa asennuksessa on hyvä puoli, että virtaus pääsee puhaltumaan pois koneesta ja kone ei ime sitä omaa kylmää ilmaansa uudelleen kuten on vaarana, jos edessä on jokin puuritilä. Arvelen, että ei tuo suositusta pienempi etäisyys seinästä koneen toimintaa haittaa enempää kuin tuo katoskaan.

Talvea ajatellen kannattaisi hommata ainakin varapalju, jotta sen voi vain vaihtaa. Kun paljun käänsi ylösalaisin niin yleensä se jääkölli oli jo viikon päästä irronnut itsestään, jos aurinko vähänkin lämmitti tai ilma kävi hetkinkin plussalla. Tarvittaessa sitten lämmintä vettä paljujen päälle, jos jäät eivät itestään irtoa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Mitsulla (FD-malli vasemmalla ja RW-malli oikealla) on tämän näköiset vaatimukset. Itsellä on nyt maatelineellä etäisyys seinään 20 cm.
Katosta ei tuon mukaan saisi laittaa suoraan kiinni laitteen päälle vaan pitäisi olla ilmarakoa päälläkin.

1752133751937.png
1752133942916.png
 

kimmok

Vakionaama
Mitsulla (FD-malli vasemmalla ja RW-malli oikealla) on tämän näköiset vaatimukset. Itsellä on nyt maatelineellä etäisyys seinään 20 cm.
Katosta ei tuon mukaan saisi laittaa suoraan kiinni laitteen päälle vaan pitäisi olla ilmarakoa päälläkin.

katso liitettä 107730katso liitettä 107731
Noi etäisyydet varsinkin seinää on ehdoton minimi mielummin käytätännön syistä1500mm on nääs pikkaisen helpompi poistaa ne hötöt mitä yrittää imeä kitusiinsa.
Se sopii katsoa se saalis ennen kuin siirrytää Jäähdytyksellä lämmitys kaudelle että ei tarvitse kutsua sitä kallista miestä tontille mikä sammuu että ei kannata edes porsaita vaan pannaako paketista uutta ei muuten tarvitse edes putsata sisäyksikön suodattamiakaan Iijoen hintaan.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noi etäisyydet varsinkin seinää on ehdoton minimi mielummin käytätännön syistä1500mm on nääs pikkaisen helpompi poistaa ne hötöt mitä yrittää imeä kitusiinsa.
Se sopii katsoa se saalis ennen kuin siirrytää Jäähdytyksellä lämmitys kaudelle että ei tarvitse kutsua sitä kallista miestä tontille mikä sammuu että ei kannata edes porsaita vaan pannaako paketista uutta ei muuten tarvitse edes putsata sisäyksikön suodattamiakaan Iijoen hintaan.
Nyt täytyy sanoa, että en tiedä, millä kielellä tämä on kirjoitettu :mad:
 

kotte

Hyperaktiivi
Eli ei yhtään mitään suojaa tuohon alas, eikä yhtään mitään katosta saisi tuon mukhaa ollanna :hmm:
Voihan asiassa käyttää maalaisjärkeäkin, eli laittaa jonkin riittävän laajan vanerin tai levyn seinän suojaksi rimankappaleiden tms. varaan sentin pari irti seinästä (ja katoksenkin puuosista) niin, että kosteus ei pääse seinään, vaan "joutuu" hakeutumaan ulos, mistä sattuu pääsemään. Mahdolliseen katokseen voisi toisaalta rakentaa "sisäkaton" suuntaamaan sulatushöyryt pois katoksesta eteen päin sen sijaan, että viisto "vesikatto" suuntaa ne suoraan kohti seinää.
 

TJAP

Aktiivinen jäsen
Tässä Daikin RXA20A - RXA35A etäisyydet. Onhan näissä eroja. Tuo keltaisella korostettu on aika erikoinen suositus? Kun laittaa 100mm etäisyydellä seinää päin puhaltamaan, niin on sen imupuolen putsaaminenkin helppoa. :)

Daikin ulkoyksikön asennus.jpg
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Nuo asennussuositukset on jotenkin kovin varman päälle. Eihän ILPiä oikein millään valmiilla seinätelineellä saa edes 40 cm seinästä, maatelineellä nyt tietty vaikka kuinka kauas.

CTC:n suositus omalle VILPille on 40 cm seinästä. Pienemmälle mallille, joka sekin on pinta-alaltaan 4 x tuon ILPin kokoinen 30 cm. Kennon pinnassa käy kyllä naseva imu mutta piiriä kennon ympäri taitaa kertyä jo niin pitkälti, että virtausnopeus ympäriinsä jää kovin pieneksi.

Tuossa asennuksessa on hyvä puoli, että virtaus pääsee puhaltumaan pois koneesta ja kone ei ime sitä omaa kylmää ilmaansa uudelleen kuten on vaarana, jos edessä on jokin puuritilä. Arvelen, että ei tuo suositusta pienempi etäisyys seinästä koneen toimintaa haittaa enempää kuin tuo katoskaan.

Talvea ajatellen kannattaisi hommata ainakin varapalju, jotta sen voi vain vaihtaa. Kun paljun käänsi ylösalaisin niin yleensä se jääkölli oli jo viikon päästä irronnut itsestään, jos aurinko vähänkin lämmitti tai ilma kävi hetkinkin plussalla. Tarvittaessa sitten lämmintä vettä paljujen päälle, jos jäät eivät itestään irtoa.

Eli mitään katosta tai tuollaista koteloa etenkään ei saisi asentaa (mihinkään ilppiin?)

Taidanpa ottaa sen pois tänään sitten, ettei tartte ihmetellä enempää. Toivotaan ettei lunta sitten kerryttele sinne urakalla..
 

Mikki

Hyperaktiivi
Eli mitään katosta tai tuollaista koteloa etenkään ei saisi asentaa (mihinkään ilppiin?)
Taidanpa ottaa sen pois tänään sitten, ettei tartte ihmetellä enempää. Toivotaan ettei lunta sitten kerryttele sinne urakalla..

Nämä ovat näitä insinöörien "kullattujen liittimien" tuottaman äänenlaadun parantumisen tasoista juttua. Asiallinen katos ILP:n päällä on ihan hyvä juttu ja vaikutus hyötysuhteisiin on insinööripornon tasolla.

Eri asia on tiiviit kotelot, jotka on tehty peittämään koko laite näkyvistä.
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Nämä ovat näitä insinöörien "kullattujen liittimien" tuottaman äänenlaadun parantumisen tasoista juttua. Asiallinen katos ILP:n päällä on ihan hyvä juttu ja vaikutus hyötysuhteisiin on insinööripornon tasolla.

Eri asia on tiiviit kotelot, jotka on tehty peittämään koko laite näkyvistä.

Eli ei mädänny seinä tai hirmusesti lämmitysteho tipu jos tämä katos on? Mukavempi se ois pitää kyllä siinä, jos vaa ei haittaa ole tosiaa.

Voihan sitä nyt ensimmäise talven seurata, ja jos vaikuttaa ettei toimi niin ottaa pois.
 

HotZone

Vakionaama
Itsellä ollut 2002 vuodesta asti useita pumppuja ja tällä hetkellä kolme mistä yhdessä kaksi sisäyksikköä.
Vielä en ole keksinyt miksi haluasin pistää katoksen tai kotelon ulkoyksikölle. Estetiikan ymmärrän mutta en keksi yhtään teknistä syytä.

Sitävastoin jo yläasteen fysiikkakemian perusteella pitäisi ymmärtää miksi laitteissa voi olla kullattuja liittimiä.
 

kotte

Hyperaktiivi
en keksi yhtään teknistä syytä.
Itse kyllä olen keksinyt syyn, eli estää tuulen puhaltaman räntäsateen kertymistä paksuksi kakuksi höyrystimen tulopuolta kuorruttamaan niin, ettei sulatus enää moiseen pysty. Etelän mailla, missä laitteet valmistetaan, ei moinen varmaan edes ole juolahtanut mieleen, kun asennusohjeita väsätään.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Itse arvelen suojakoteloiden olevan lähinnä koristeita. Oven päälläkin on yleensä jonkinlainen pieni katos varsinkin korkeissa seinissä. Jos laite ulottuu räystään alle, katolta voi myös pudota jotain jääköllejä.
 

pökö

Kaivo jäässä
Noi etäisyydet varsinkin seinää on ehdoton minimi mielummin käytätännön syistä1500mm on nääs pikkaisen helpompi poistaa ne hötöt mitä yrittää imeä kitusiinsa.
Se sopii katsoa se saalis ennen kuin siirrytää Jäähdytyksellä lämmitys kaudelle että ei tarvitse kutsua sitä kallista miestä tontille mikä sammuu että ei kannata edes porsaita vaan pannaako paketista uutta ei muuten tarvitse edes putsata sisäyksikön suodattamiakaan Iijoen hintaan.
No nyt on yksi foorumin epäselvimmistä viesteistä ja vielä keskipäivän satoa :) . Ymmärrän silti mistä puhutaan.

Mutta miltä näitä säänkestäviä ulkoyksiköitä suojellaan kun kaiken sortin koteloita tehdään, katseiltako ?
 

Eräilves

Aktiivinen jäsen
Tulipa tuosta katoksesta kysyttyä maahantuojaltakin piruuttaa, että mitä mieltä asiasta.

" Laitevalmistajan ohjeissa kuvataan kiinteitä esteitä ja suojakotelo on hiukan eriasia. Eli ilmalämpöpumpuissa saa kyllä suojakoteloita käyttää, kunhan on varmistettu, että suojakotelo ei ole liian tiukalla säleiköllä tehty, että ilma pääsee riittävän hyvin kiertämään myös kotelon sisällä. Oire on lämmityskaudella jäätyvä ulkoyksikkö, jos kotelo on liian tiivis. Scanofficen valikoimassa olevat kotelot ovat varmistettu riittävän isolla ritilävälillä ja näin ollen toimivat ulkoyksiköiden päällä eikä vaikuta laitetakuuseen. "

Tuossakin kotelosta kyse, eli katoksella pitäisi vielä vähemmän haittaa ollanna
 
Back
Ylös Bottom