Suurimmat aurinkovoimalat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja fraatti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
F

fraatti

Hyperaktiivi
Melkoisen kokoisia nuo suurimmat voimalat. Siinä alkaa jo maanpintaakin peittymään melko paljon.... :hmm:

1. Gonghe 2,200 MW​

2. Sweihan Power Project 938 MW​

3. Yanchi Solar Park 820 MW​

4. Copper Mountain Solar Facility 816 MW​

5. Datong ‘Front Runner’ 800 MW​

6. Escatrón-Chiprana-Samper 730 MW​

7. Villanueva – Mexico 700 MW​

8. Kamuthi Solar Power Project 648 MW​

www.pv-magazine.com

The world's largest solar power plants - pv magazine Global

In his second article, Philip Wolfe founder of Wiki-Solar lists the world’s largest individual solar PV power plants. The biggest solar parks and other clusters of plants will be listed in subsequent blogs.
www.pv-magazine.com www.pv-magazine.com
 
Kannattakohan sitä tuolla tavoin keskittää... kun aurinkovoimaa on aika helppo hajauttaa verrattuna potkurehin.
 
Moro

Mikä systeemi näissä isoissa aurinkovoimaloissa ja niiden maiden sähköverkoissa on että saadaan pidettyä se Hz-luku vakaana vai käykö siellä silti koko ajan ydinvoimala tms. joka pitää yllä ja vakaana taajuuden vai onko aurinkovoima kuitenkin vain peni osa sähköntuotannosta?
 
Viimeksi muokattu:
MarkkuJ sanoi:
Moro

Mikä systeemi näissä isoissa aurinkovoimaloissa ja niiden maiden sähköverkoissa on että saadaan pidettyä se Hz-liuku vakaana vai käykö siellä silti koko ajan ydinvoimala tms. joka pitää yllä ja vakaana taajuuden vai onko aurinkovoima kuitenkin vain peni osa sähköntuotannosta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Tahtikoneilla (höyry-, vesi- ja ydinvoimalat) verkot yleensä pidetään tahdissa ja jännite tavoitetasolla, ennen muuta generaattoreiden magnetointia säätämällä ja toissijaisesti tehoa säätämällä. Tasavirtavoimansiirtolinkkejäkin käytetään joskus tukena. Aurinko- ja tuulivoima pyritään tyypillisesti syöttämään verkkoon niin tarkkaan verkon tahdissa ja tavoitejännitteellä kuin mahdollista, jolloin muiden voimaloiden tahtikoneet huolehtivat taajuuden ja jännitteen säädöstä. Pelkkä generaattoreiden pitäminen päällä pyörimässä jo auttaa huomattavasti, eli verkon jännitettä voidaan säätää, vaikka generaattoreiden pyörimistä pidettäisiin yllä verkosta otetulla aurinkosähköllä. Jos aurinkovoimaloiden tehoakin säädetään aktiivisesti (siis vähennetään tarvittaessa), saadaan sekä taajuus että jännite kohdalleen, vaikka generaattorit pyörisivät pelkällä verkosta otetulla sähköllä. Edellytyksenä tietenkin on, että aurinkovoimaa tms. on saatavilla joka hetki riittävästi, jolloin tehossa on myös nostovaraa, jotta tehotasapaino on joka hetki saavutettavissa.
 
Moro

Joo tämän suurinpiirtein jo tiesinkin mutta sitä vaan meinasin että onko jo jouduttu tekemään jotain asialle paikoissa jossa on paljon sellaista sähköntuotantoa joka ei itsessään ylläpidä tätä taajuutta?
Onko kehitteillä vai onko jo olemassa laitetta,pyörivää vekotinta tms. ihan tätä asiaa varten joka pitää vakaana verkon taajuuden kun olen ymmärtänyt että se on kovinkin tärkeä asia tässä sähkönsiirto synsteemissä.
 
Eikös jonnekin vasta tullut ”vauhtipyörä” verkkoa tasaamaan?
Oli myös kirjoitus että Fingrid jotain muutakin on suunnittelemassa.
Mutta eipä tähän hätään ollut linkkejä.
 
Moro

Kiitos vastauksista,samaan asiaan löyhästi liittyen,säätösähkö kun on tosi kallista niin liittyykö tämä säätösähköön,kuka maksaa säätösähkön vai laskutetaanko se meiltä muun sähkön hinnassa vai näiltä isoilta laitoksilta jotka sitä säätösähköä tarvitsevat.Jos ja kun näitä laitoksia joita ei ennen ole tarvittu joudutaan nyt kehittelemään ja rakentamaan vaikuttavat ne osaltaan sähkön hintaan ja loppuviimein kuluttajahan se on joka lystin maksaa.
 
MarkkuJ sanoi:
Joo tämän suurinpiirtein jo tiesinkin mutta sitä vaan meinasin että onko jo jouduttu tekemään jotain asialle paikoissa jossa on paljon sellaista sähköntuotantoa joka ei itsessään ylläpidä tätä taajuutta?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikään tuotanto ei ole koskaan rakennettu osittainkaan päin vastoin niin, että se pyrkisi ajamaan taajuutta poskelleen, eli kyllä kaikki tuotanto pyrkii suunnilleen toimimaan verkon tahtiin. Verkko vetää synkronigeneraattorit omaan tahtiinsa aivan "fysiikan lakien" perusteella ja elektroniset syötöt on rakennettu niin, että pyrkivät seuraamaan verkon taajuutta tai oikeammin vaihetta (vaihe ratkaisee ja kun vaihe pysyy kohdallaan, taajuus sitäkin tukevammin ihan jakson osan marginaalilla). Keskimäärin kaikki siis toimii suunnilleen oikein ja tekninen ratkaisu pyrkii aina oikomaan suuret poikkeamat joka tapauksessa.

On kokonaan toinen juttu, että verkon taajuutta täytyy kokonaisuutena paimentaa ja se tehdään keskitetysti ohjaamalla joukkoa kaikkein suurimpien generaattoreiden tehoasetuksia. Periaatteessa myös tasavirtavoimasiirron takaisinsyöttöä ohjaamalla voisi osallistua tuohon pooliin (mutta suuriin generaattoreihin luotetaan tässä enemmän). Kolmas kysymys on, että verkko täytyy rakentaa ja sitä kehittää niin, että se kykenee pitämään osansa riittävän tarkasti samassa vaiheessa ilman, että jossakin kohtaa jännite joko alenee tai kasvaa liikaa. Tuosssa sitten tarvitaan erilaisia säätökomponentteja, eli kiinteitä keloja ja kondensaattoreita, rinnan tai sarjassa sopivilla sähköasemilla, releilllä ohjattuja moisia sekä tehopuolijohteilla kytkettyjä enemmän tai vähemmän joustavia. Noihin tehtäviin sitten tasavirtavoimansiirtolinkitkin tyypillisesti osallistuvat.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom