J
Jooseppi
Vieras
Olen pitkään ihmetellyt noita ILP:jen tehoarvoja, miten ne määritellään, esim. missä olosuhteissa, yms. Mielenkiinnosta asiaan kyselen näistä ”vähän”.
Esimerkkinä Sanyo SAP-KRV 123EHN. Siinä on ilmoitettu
lämmitysteho 4,2 (0,9-5,
kW
sähköteho 1165 (250-1690) W
Seuraavassa olen käyttänyt noita lukuarvoja. Älkää tuijottako numeroihin vaan periaatteeseen.
Millä perusteella on määritetty sähkötehon minimi 250 W ja maksimi1690 W? Onko maksimitehon lähtökohtana kompressori, eli sen halutaan tuottavan haluttu kaasun paine ja virtaus jossakin tietyssä lämpötilassa. Tällöin pyörittävän moottorin pitää antaa tähän tarvittava momentti ja kierrosluku eli teho. Entä minimiteho 250 W. Onko niin, että tämä on alin arvo jolla kompressori antaa vielä ”järjellisiä” arvoja?
Lämmitysteho oletukseni mukaan määräytyy kokonaisuudesta minkä muodostaa kompressori, kaasun lämpötila ja paine, ulko- ja sisäyksikön kennostot (höyrystin ja lauhdutin?) ja muut laitteet, sisäyksikön puhallin ja lämpötilat niin sisällä kuin ulkonakin. Miten on lämmitystehon maksimiarvo 5,8 kW? Määräytyykö se siitä, että ulkoyksikkö on lämpimässä ympäristössä, mutta sisäyksikkö on niin viileässä, että ympäristö eli asetusarvo ei saavuta pyyntiä. Näin ollen systeemi käy täysillä jatkuvasti antaen tuon 5,8 kW. Kai tällöin myös sähköteho on maksimissaan, eli 1690 W? Entä minimiteho 0,9 kW. Saadaanko se silloin, kun olosuhteet ovat sellaiset, että kompressori pyörii minimitehollaan kuitenkin jatkuvasti, eli lämpötila ulkoyksiköllä pitää olla ilmeisesti nollan yläpuolella, jotta lämpöä saadaan?
Nimellistehot, lämmitysteho 4,2 kW ja sähköteho 1165 W, onkin jo sitten hankalampi ymmärtää. Ne ilmoitetaan +7 ast. ulkolämpötilassa, kun sisäyksikölle tulee +20 ast. ilmaa. Tämä mittaus suoritetaan jonkun standardin mukaan (esim. SFS-EN 14511?). Standardi kai edellyttää, että olosuhteet ovat aina samat ja toistettavissa suoritettiinpa mittaus missä tahansa. Eli esim. testaustilan lämpöhäviöt kai pitäisi olla eri testeissä samat, muutenhan pumput kuormittuvat eri testeissä eri tavalla. Onko näin?
Osatehot luku sinällään. Esim. VTT ja ruotsalaiset ilmoittavat testeissään osatehoja (mm. 50 %) ja niitä vastaavia COP arvoja. Miten pumppua voidaan ajaa eri osatehoilla, jos sekä ulko- että sisälämpötila pidetään samoina? Jos on käytössä vain kaukosäädin, niin miten se tehdään? Vaikuttaako esim. sisäyksikön puhaltimen nopeuden vaihto niin paljon? Ei kai. Pitääkö silloin kompressorin ottama sähköteho pudottaa (taajuus alas) esim. 50 %:iin? Kaukosäätimelläkö??? Vai tehdäänkö koe niin, että karkeasti sanottuna lisätään vällyjä seiniin, eli parannetaan koetilan lämpöeristystä, jolloin pumppu pääsee helponmalla (50 %) lämpötilojen ollessa samoja kuin aikaisemmin. Päinvastaisessa tapauksessa kai ”avataan ikkuna” eli huononnetaan eristystä, jolloin pumppu joutuu kovemmalle, jotta lämpötila pysyisi samana. Standardi kai sanoo miten tehdään, mutta minulla sitä nyt ei ole käytettävissä, joten kyselen tässä. Käytännössä kai jokaisen talon ominaisuudet, kuten lämpöhäviöt ja kai tilavuuskin määrittelevät sen, millaisella kuormituksella pumppu toimii missäkin lämpötilassa.
Minulle on jäänyt mieleen, että eräs kirjoittaja näillä palstoilla sanoi ”minä ajelen pumppuani osatehoilla, että saan paremman COP:n”. Miten se tehdään?
Tässä huomaatte, että yksi hullu kyselee enemmän kuin kymmenen viisasta ennättää vastata. Toivottavasti joku vaivautuu.
Esimerkkinä Sanyo SAP-KRV 123EHN. Siinä on ilmoitettu
lämmitysteho 4,2 (0,9-5,
sähköteho 1165 (250-1690) W
Seuraavassa olen käyttänyt noita lukuarvoja. Älkää tuijottako numeroihin vaan periaatteeseen.
Millä perusteella on määritetty sähkötehon minimi 250 W ja maksimi1690 W? Onko maksimitehon lähtökohtana kompressori, eli sen halutaan tuottavan haluttu kaasun paine ja virtaus jossakin tietyssä lämpötilassa. Tällöin pyörittävän moottorin pitää antaa tähän tarvittava momentti ja kierrosluku eli teho. Entä minimiteho 250 W. Onko niin, että tämä on alin arvo jolla kompressori antaa vielä ”järjellisiä” arvoja?
Lämmitysteho oletukseni mukaan määräytyy kokonaisuudesta minkä muodostaa kompressori, kaasun lämpötila ja paine, ulko- ja sisäyksikön kennostot (höyrystin ja lauhdutin?) ja muut laitteet, sisäyksikön puhallin ja lämpötilat niin sisällä kuin ulkonakin. Miten on lämmitystehon maksimiarvo 5,8 kW? Määräytyykö se siitä, että ulkoyksikkö on lämpimässä ympäristössä, mutta sisäyksikkö on niin viileässä, että ympäristö eli asetusarvo ei saavuta pyyntiä. Näin ollen systeemi käy täysillä jatkuvasti antaen tuon 5,8 kW. Kai tällöin myös sähköteho on maksimissaan, eli 1690 W? Entä minimiteho 0,9 kW. Saadaanko se silloin, kun olosuhteet ovat sellaiset, että kompressori pyörii minimitehollaan kuitenkin jatkuvasti, eli lämpötila ulkoyksiköllä pitää olla ilmeisesti nollan yläpuolella, jotta lämpöä saadaan?
Nimellistehot, lämmitysteho 4,2 kW ja sähköteho 1165 W, onkin jo sitten hankalampi ymmärtää. Ne ilmoitetaan +7 ast. ulkolämpötilassa, kun sisäyksikölle tulee +20 ast. ilmaa. Tämä mittaus suoritetaan jonkun standardin mukaan (esim. SFS-EN 14511?). Standardi kai edellyttää, että olosuhteet ovat aina samat ja toistettavissa suoritettiinpa mittaus missä tahansa. Eli esim. testaustilan lämpöhäviöt kai pitäisi olla eri testeissä samat, muutenhan pumput kuormittuvat eri testeissä eri tavalla. Onko näin?
Osatehot luku sinällään. Esim. VTT ja ruotsalaiset ilmoittavat testeissään osatehoja (mm. 50 %) ja niitä vastaavia COP arvoja. Miten pumppua voidaan ajaa eri osatehoilla, jos sekä ulko- että sisälämpötila pidetään samoina? Jos on käytössä vain kaukosäädin, niin miten se tehdään? Vaikuttaako esim. sisäyksikön puhaltimen nopeuden vaihto niin paljon? Ei kai. Pitääkö silloin kompressorin ottama sähköteho pudottaa (taajuus alas) esim. 50 %:iin? Kaukosäätimelläkö??? Vai tehdäänkö koe niin, että karkeasti sanottuna lisätään vällyjä seiniin, eli parannetaan koetilan lämpöeristystä, jolloin pumppu pääsee helponmalla (50 %) lämpötilojen ollessa samoja kuin aikaisemmin. Päinvastaisessa tapauksessa kai ”avataan ikkuna” eli huononnetaan eristystä, jolloin pumppu joutuu kovemmalle, jotta lämpötila pysyisi samana. Standardi kai sanoo miten tehdään, mutta minulla sitä nyt ei ole käytettävissä, joten kyselen tässä. Käytännössä kai jokaisen talon ominaisuudet, kuten lämpöhäviöt ja kai tilavuuskin määrittelevät sen, millaisella kuormituksella pumppu toimii missäkin lämpötilassa.
Minulle on jäänyt mieleen, että eräs kirjoittaja näillä palstoilla sanoi ”minä ajelen pumppuani osatehoilla, että saan paremman COP:n”. Miten se tehdään?
Tässä huomaatte, että yksi hullu kyselee enemmän kuin kymmenen viisasta ennättää vastata. Toivottavasti joku vaivautuu.
