Tehon ja energian yksiköt sekaisin

[maanma]

Tähän vielä: Kuutioita on noin 235

Kovalta vaikuttaa. Klapeina oltaisiin siis lähes koivu-pinokuutiossa/vko (jos kolminkertainen vertailukulutus), joka vastaa 10MWh/vko tuohon 600m3 tilaan => 10 000 / (24*7) = 59kW/h. Näin siis huippukulutuksen aikana.

 

[maanma]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Kovalta vaikuttaa. Klapeina oltaisiin siis lähes koivu-pinokuutiossa/vko (jos kolminkertainen vertailukulutus), joka vastaa 10MWh/vko tuohon 600m3 tilaan => 10 000 / (24*7) = 59kW/h. Näin siis huippukulutuksen aikana.

Jatkanpa vielä tätä ajatustani

59 kW/h laskelmassa on tod. näk 10-20% virhe.

Silti tästä voisi lähteä liikkelle 60% tai 70% täytearviolla 35kW/h tai 40kW/h. Tämä jo osoittaa ettei yksi normipumppu tule riittämään missään tapauksessa.

FD50 laskennallinen teho on 6-8,2kW. 6 silloin kun COP=1

Minkälainen sähköliittymä talossa on?
Missä talo sijaitsee ts. minkälaiset talvipakkaset?

Edit: Täällä puolet tehokkaampia vaihtoehtoja http://www.mitsubishielectric.fi/yritykset/ilp_paa.php

 

[repomies]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

59 kW/h laskelmassa on tod. näk 10-20% virhe.
Silti tästä voisi lähteä liikkelle 60% tai 70% täytearviolla 35kW/h tai 40kW/h. Tämä jo osoittaa ettei yksi normipumppu tule riittämään missään tapauksessa.

Mitä ihmeen höpölukuja nämä nyt ovat? 35kW/h ??? En tajua.

Miepä lasken vähän. Irtomotti, vaikka parasta koivua, on noin 1000kWh. Jos sitä palaa 0,75 mottia viikossa, tekee se 750kWh. Jos tulisijat on vanhoja, niiden maksimi hyötysuhde lienee 70%. Lämmitykseen saatava teho on enää 525kWh. Tuosta jos laskee tunnille keskitehon, pitää luku jakaa (24*7):llä, ja saadaan keskiteho huiiikea 3.1kW. No sitten salin lämmitys siihen päälle kai, mutta ei tuo nyt mahottomalta vielä vaikuttanut.

 

[maanma]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

59 kW/h laskelmassa on tod. näk 10-20% virhe.
Silti tästä voisi lähteä liikkelle 60% tai 70% täytearviolla 35kW/h tai 40kW/h. Tämä jo osoittaa ettei yksi normipumppu tule riittämään missään tapauksessa.

Mitä ihmeen höpölukuja nämä nyt ovat? 35kW/h ??? En tajua.

Miepä lasken vähän. Irtomotti, vaikka parasta koivua, on noin 1000kWh. Jos sitä palaa 0,75 mottia viikossa, tekee se 750kWh. Jos tulisijat on vanhoja, niiden maksimi hyötysuhde lienee 70%. Lämmitykseen saatava teho on enää 525kWh. Tuosta jos laskee tunnille keskitehon, pitää luku jakaa (24*7):llä, ja saadaan keskiteho huiiikea 3.1kW. No sitten salin lämmitys siihen päälle kai, mutta ei tuo nyt mahottomalta vielä vaikuttanut.
[/quote]

Olen näköjään sitten tulkinnut klapiriviä väärin kun luin sieltä enemmän ajattelematt 1 pinom3 = 10000 kWh. Eli PIENI pilkkuvirhe.

Tämäö merkitsee sitä että 3,5kWh/h on alin mitoitustarve. Pahoittelen mesoamistani.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Onko tuo keskiteholaskelman tulos 3.1kW oikeasti tosi "huikea"? Mikä se normitalossa on? Mehän olemme parantaneet ja parannamme tiiviyttä ja joiltakin osin myös eristävyyttä, joten toivoa sopii tätä pienempiä lukuja.

Hyvä on luku. Meidän purutalossa kuutioita 380m3 ja mitoittelen sitä tyylippisesti 4 kWh peruslämmölle 21 asteessa. Mutta luku 35kWh olisi merkinnyt sitä ettei mikään pientalon perusratkaisu ole käyttökelpoinen.

Meneekö tässä nyt hevosvoimat ja litrat sekaisin? Siis autotermein ajateltuna...

kWh = energian määrä, analogia automaailmaan on bensalitra
kW = teho, analogia automaailmaan on hevosvoima (tai nykyisin kilowatti, mutta eihän sitä juuri käytetä kun numeroarvo on pienempi kuin hevosvoimina). Kun taloa lämmitetään yksi tunti yhden kilowatin teholla kulutetaan 1 kilowattitunti energiaa. Tai vuorokaudessa 24 kWh. Tai vuodessa 8760 kWh.


4 kW on ihan uskottava lämmitystehon tarve. Samaten 35 kWh on ihan uskottava vuorokautisen energiankulutuksen määrä (35 kWh/vrk = 35 kWh / 24 h = 1.4 kW).

Yksikkö kW/h ei kuvaa mitään sellaista mitä tarvittaisiin näissä laskuissa.

 

[hanjuu]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Onko tuo keskiteholaskelman tulos 3.1kW oikeasti tosi "huikea"? Mikä se normitalossa on? Mehän olemme parantaneet ja parannamme tiiviyttä ja joiltakin osin myös eristävyyttä, joten toivoa sopii tätä pienempiä lukuja.

Hyvä on luku. Meidän purutalossa kuutioita 380m3 ja mitoittelen sitä tyylippisesti 4 kWh peruslämmölle 21 asteessa. Mutta luku 35kWh olisi merkinnyt sitä ettei mikään pientalon perusratkaisu ole käyttökelpoinen.

Meneekö tässä nyt hevosvoimat ja litrat sekaisin? Siis autotermein ajateltuna...

kWh = energian määrä, analogia automaailmaan on bensalitra
kW = teho, analogia automaailmaan on hevosvoima (tai nykyisin kilowatti, mutta eihän sitä juuri käytetä kun numeroarvo on pienempi kuin hevosvoimina). Kun taloa lämmitetään yksi tunti yhden kilowatin teholla kulutetaan 1 kilowattitunti energiaa. Tai vuorokaudessa 24 kWh. Tai vuodessa 8760 kWh.


4 kW on ihan uskottava lämmitystehon tarve. Samaten 35 kWh on ihan uskottava vuorokautisen energiankulutuksen määrä (35 kWh/vrk = 35 kWh / 24 h = 1.4 kW).

Yksikkö kW/h ei kuvaa mitään sellaista mitä tarvittaisiin näissä laskuissa.

Nyt pitää istahtaa hetki ja perehtyä näihin watteihin ja tehoihin. Olisi tarpeellista tajuta nämä teidän laskukaavat ja osata itsekin hahmottaa rakennuksemme energiatarvetta ja myöhemmin seurata sitä watteina. Tähän saakka tämä lämmitysasia on minulle ollut vain sekasortoinen möykky, josta ei saa otetta mistään nurkasta. Tämä keskustelu on auttanut mielettömän paljon, kiitos teille paneutuvasta avusta!

 

[teukka]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Voisikohan tämä yleinen yksikköongelma parantua, jos huoltoasemilla alettaisiin myydä polttoainetta käyttäen yksikkönä hevosvoimatunti eikä litra.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Jotta keskimäräinen tuntilukemasaadaan on tuo luku 1000 kWh/vko jaettava viikon tuntimäärällä 24 * 7 . Lopputulos on siis 3,5kWh.

Tästä 3,5kWh:sta lämpöpumppujen taloudellisuuden nimissä tehdään vielä mitoitusleikkaus alaspäin 60-80 prosenttiin alkuperäisestä, koska muutaman pakkaspäivän varalle prosenttien kautta poistettua 20-40% ylitehoa ei kannata ostaa. Näin toimitaan lähes aina maa- ja ilma-vesilämpöpumpussa.

Taas menee bensalitrat ja hevosvoimat sekaisin. Lopputulos on 3,5 kW, ei kWh. Kun jaat yksikön 'kWh' yksiköllä 'h', 'h' (eli tunti) supistuu pois ja jäljelle jää 'kW'.

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon. Tuollainen pumppu tuottaa tunnissa 3,5 kWh lämpöenergiaa, kahdessa tunnissa 7 kWh jne.

 

[kotte]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Voisikohan tämä yleinen yksikköongelma parantua, jos huoltoasemilla alettaisiin myydä polttoainetta käyttäen yksikkönä hevosvoimatunti eikä litra.

Tuo olisi muuten sikäli vekkuli mitta, että tavanomaisen henkilöauton kulutus pyörisi siinä 1hph/km tienoilla (tuntuu paljolta, mutta 3/4 menee parhaimmillaankin häviöinä hukkaan polttoaineen lämpöarvosta; toisaalta tuntuu järkeenkäyvältä, että hevonen kykenisi tunnissa vetämään autoa 4-5km).

 

[Espejot]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon.

Tuohan on sama asia jos ilmoitetaan että Olusta Helsiinkiin pääsemiseen tarvitaa auto jonka teho 50 hevosvoimaa ???

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon.

Tuohan on sama asia jos ilmoitetaan että Olusta Helsiinkiin pääsemiseen tarvitaa auto jonka teho 50 hevosvoimaa ???

No ei ole. Tehot ja energiat menevät taas iloisesti sekaisin.

Mä mittailin talvella että noin 15 asteen pakkasella mun talo tarvitsee noin 6 kW lämmitystehoa pysyäkseen lämpimänä. Jos vaikkapa haluaisin lämmittää taloa lämpöpuhaltimilla, pitäisi kaupasta hakea vähintään tuon tehon verran puhaltimia, vaikkapa kolme kahden kilowatin puhallinta. Ei siis kilowattitunnin tai bensalitran, vaan kilowatin.

Kun laitan nuo puhaltimet päälle, ne ottavat 6 kW sähkötehoa ja tuottavat 6 kW lämpötehoa. Meidän talossa tuo riittäisi pitämään sisäilman noin 35 astetta ulkoilmaa lämpimämpänä.

Jos käytän noita puhaltimia tunnin täydellä teholla, kulutan 6 kilowattituntia sähköenergiaa. Vuorokaudessa 144 kWh ja viikossa 1008 kWh.


Tietysti tuosta voi johtaa esim. väitteen että tarvitsen 144 kWh lämpöenergiaa vuorokaudessa. Mutta ei kaupassa myydä 144 kilowattitunnin puhaltimia. Eikä myöskään kuuden kilowattitunnin puhaltimia. 144 kWh / 24 h = 144/24 kWh/h = 6 kW

 

[Raksaaja]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon.

Tuohan on sama asia jos ilmoitetaan että Olusta Helsiinkiin pääsemiseen tarvitaa auto jonka teho 50 hevosvoimaa ???

Voihan sen noinkin ilmoittaa. 50 hevosvoimaa riittää oikein hyvin liikuttamaan isompaakin henkilöautoa tuolla välillä, mutta täydessä lastissa oleva kuorma-auto saattaa hyytyä mäkeen. Eikä keskinopeuskaan ole välttämättä haluttua tasoa.

 

[Espejot]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon.

Tuohan on sama asia jos ilmoitetaan että Olusta Helsiinkiin pääsemiseen tarvitaa auto jonka teho 50 hevosvoimaa ???

No ei ole. Tehot ja energiat menevät taas iloisesti sekaisin.

Juu, siksi asian esille toinkin Samaa ilmiötä on käsitelty perunoiden keittämisessä, syötetty ergian määrä ratkaisee, ei niinkään levyn teho. Teho kertoon vain kuinka nopeasti se voidaan tehdä.

 

[ekis]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Voisikohan tämä yleinen yksikköongelma parantua, jos huoltoasemilla alettaisiin myydä polttoainetta käyttäen yksikkönä hevosvoimatunti eikä litra.

Nii jos ostaa litran bensaa saa 12.24hph ja jos ostaa diisseliä litran saa 13.6hph
Vai oisko sittenkin parempi myydä jouleina bensalitra 32.5MJ ja diesel 36MJ?

 

[ekis]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon.

Tuohan on sama asia jos ilmoitetaan että Olusta Helsiinkiin pääsemiseen tarvitaa auto jonka teho 50 hevosvoimaa ???

Ei vaan... tämä on se teho jota tarvitaan, että autolla voi ajaa 100km/h ylämäessä

 

[Espejot]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Eli tarvitaan pumppu joka tuottaa 3,5 kilowatin lämmitystehon.

Tuohan on sama asia jos ilmoitetaan että Olusta Helsiinkiin pääsemiseen tarvitaa auto jonka teho 50 hevosvoimaa ???

Ei vaan... tämä on se teho jota tarvitaan, että autolla voi ajaa 100km/h ylämäessä

Höllää ihmeessä kaasupoljinta, tulee muuten sakot :-X

 

[teukka]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Kilowatin lausuminen on niin helppoa, vaikka siinä onkin tuo tupla-v. Sen sijaan kilowattitunnin käyttäminen on monien energia- ja tehokäsitteitä ymmärtämättömien mielestä turhaa herrastelua ja hienostelua.
He käyttävät tätä kilowattia yksikkönä vain talon energiakulutuksen ilmoittamiseen eivätkä suostu ymmärtämään, että siinä on jotakin perusteellisesti väärää, jos sanoo talon kuluttava 25000 kilowattia vuodessa. Olen joillekin yrittänyt huomauttaa, että sehän on puolet Isohaaran vesivoimalan tuotosta. Eivät tietenkään suostu ymmärtämään tällaisia herrojen kotkotuksia.

Jos käyttää tätä kilowattisanaa vain muutaman kerran vuodessa yrittämättäkään mitään laskennon omaista toimintaa siinä yhteydessä, niin se on vain tapa ilmaista, ettei ymmärrä näitä yksiköitä. Kuulijan tehtävä on sitten yrittää tulkita asiaa oikein.

Jos sitä vastoin sekoilee täällä foorumilla laskennollisissa esimerkeissä näissä yksiköissä, niin lienee suotavaa, että virhettä joku kommentoi ja oikoilee. Näinhän täällä on tehty ja varmaankin tullaan tekemäänkin. Jos joku ilmoittaa, että talo kuluttaa 8 kilowattia, niin kuluttaako se siis 8 kilowattia eli noin 200 kilowattituntia vuorokaudessa vai tarkoittaako ilmoitus, että se kuluttaa 8 kilowattituntia vuorokaudessa. Tässähän on esimerkiksi selkeästi sekavaa.

P.S: 25000 kilowattia vuodessa maksaa yli 20 miljoonaa euroa...

 

[ekis]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

P.S: 25000 kilowattia vuodessa maksaa yli 20 miljoonaa euroa...

Olkiluodossa on 2x900MW ja tulossa on 1600MW lisää mieti mitä ne maksaa vuodessa
Tuottaa muuten vuodessa ~29784000000kWh:a /g015
Tuohon määrään saa vähän polttaa turvetta!!

 

[maanma]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Ja edellisestäkin jäi pois sähkö- vai lämpötehoa

 

[tet]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Olkiluodossa on 2x900MW ja tulossa on 1600MW lisää mieti mitä ne maksaa vuodessa
Tuottaa muuten vuodessa ~29784000000kWh:a /g015

Juu, mutta mitä maksaa ne 60000000000 kWh:a vuodessa jotka Olkiluoto puskee Itämereen. Se tekee yli 10000 kWh jokaista Suomen kansalaista kohti. Surkeeta tekniikkaa on nämät ydinvoimalat noin hyötysuhdemielessä. Parempaa tekniikkaa odotellessa...

 

[ekis]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Juu, mutta mitä maksaa ne 60000000000 kWh:a vuodessa jotka Olkiluoto puskee Itämereen. Se tekee yli 10000 kWh jokaista Suomen kansalaista kohti. Surkeeta tekniikkaa on nämät ydinvoimalat noin hyötysuhdemielessä. Parempaa tekniikkaa odotellessa...

Ydinvoimalan hyötysuhde on ~40% ja kyllä tollanen määrä helposti jäähtyy, kun ajattele auringonsäteilyn lämpöä.

 

[teukka]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Muistettava, että tuosta 60 prosentin hukkaosuudesta eli lauhdelämmöstä voitaisiin käyttää lämmitykseen joku osa, mutta ei kaikkea.

Ihmisen hyötysuhde lienee suurinpiirtein sama kuin vanhan Ladan moottorilla eli noin 15 %, jos ajatellaan sen kykyä tehdä mekaanista työtä. 85 % menee siis haisemiseen ja hikoiluun - ehkä positiiisesti ajatellen aineenvaihduntaan ja lämmön ylläpitoon.

Jos ihminen tarvitsee ravintona 2000 kilokaloria eli noin 2,3 kWh vuorokaudessa, niin siitä menee haisemiseen siis 2 kWh.
Meitä suomalaisia on 5 miljoonaa, eli hukkateho on 10 000 000 kWh eli 10 000 MWh vuorokaudessa. Tehona tuo on noin 400 MW eli pienehkö ydinvoimala.

Kyllä ihmisenkin kehittely on jäänyt kesken.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Olkiluodossa on 2x900MW ja tulossa on 1600MW lisää mieti mitä ne maksaa vuodessa
Tuottaa muuten vuodessa ~29784000000kWh:a /g015

Juu, mutta mitä maksaa ne 60000000000 kWh:a vuodessa jotka Olkiluoto puskee Itämereen. Se tekee yli 10000 kWh jokaista Suomen kansalaista kohti. Surkeeta tekniikkaa on nämät ydinvoimalat noin hyötysuhdemielessä. Parempaa tekniikkaa odotellessa...

Niin. Ei sille oikein mitään voi kun kyseessä on lämpövoimakone. Herra Carnot'n aikoinaan kehittämä kaava on edelleen voimassa...

Eli:

• Ydinreaktorissa tuotetaan lämpöä
• Sitten lämpö muutetaan mekaaniseksi työksi hyödyntäen lämpölähteen ja ympäristön lämpötilaeroa
• Lopuksi mekaaninen työ muutetaan sähköksi

Wikipedian mukaan kiehutusvesireaktori tuottaa noin 285-asteista höyryä, Kelvin-asteina 558 K. Merivesi voisi olla vaikkapa +10 asteista, eli 283 K. Lämpötilaeroksi tulee 275 K.

Herra Carnot sanoo, että mikään lämpövoimakone ei voi olla parempi kuin ideaalinen lämpövoimakone. Noilla lähtöarvoilla ideaalisen lämpövoimakoneen hyötysuhde olisi lämpötilaero jaettuna lämpölähteen lämpötilalla, eli 275 K / 558 K = 0.49 = 49 %

Eli maksimissaan 49% reaktorin tuottamasta lämpöenergiasta voidaan muuttaa mekaaniseksi työksi, jos käytössä on täysin ideaalinen kone. Jos kylmän pään lämpötilaa nostetaan (sanoiko joku kaukolämpö...), niin saatavan mekaanisen työn osuus pienenee edelleen.

Joo, meillä on useita gigawatteja ilmasta lämpöä käytettävissä. Ikävä kyllä se ilmenee sellaisessa muodossa että sillä voi ilmaiseksi lämmittää kylmää merivettä noin viidellä asteella. Jos halutaan kuumempaa, niin pitää tinkiä sähköntuotannon hyötysuhteesta.

 

[Tois puol jokke]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Miksei tuohon jäähdytyspoistoveteen laiteta lämmönkeräystä kuten jätevesipuhdistamoissa. Saataisiin lämpö talteen ja viileämpää jäähdytysvettä voimalalle? Tehosuhde parempi?

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Miksei tuohon jäähdytyspoistoveteen laiteta lämmönkeräystä kuten jätevesipuhdistamoissa. Saataisiin lämpö talteen ja viileämpää jäähdytysvettä voimalalle? Tehosuhde parempi?

Meinaatko että jollakin maagisella kikalla saataisiin vielä merivettäkin kylmempää jäähdytysvettä jostakin? Kerro nyt vähän lisää...

 

[ekis]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Miksei tuohon jäähdytyspoistoveteen laiteta lämmönkeräystä kuten jätevesipuhdistamoissa. Saataisiin lämpö talteen ja viileämpää jäähdytysvettä voimalalle? Tehosuhde parempi?

Lauhdevesi on vain ~10-13-astetta merivettä lämpimämpää ja sen lämpöä käytetään nykyisin viinirypäleiden kasvattamiseen

 

[kotte]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Tuota ydinvoimalaitosten lauhdelämpöä voisi periaatteessa käyttää teiden sulatukseen, eli alimpaan asfalttikerrokseen asennetaan lattialämmitysputkistot, jossa kierrätetään sitten lauhdevettä. Kaalliiksihan tuo tulee, pumppaaminen vaatii tehoa, lämpö riittänee korkeintaan muutaman sadan kilometrin matkalle per voimala ja kierrossa pitäisi olla lämmönvaihtimet+glykolikierto tms. jäätymisen estämiseksi. Suolan tai jonkin ympäristöystävällisemmän kemikaalinkin kylväminen lienee paljon halvempaa.

 

[tet]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Ydinvoimalan hyötysuhde on ~40% ja kyllä tollanen määrä helposti jäähtyy, kun ajattele auringonsäteilyn lämpöä.

OL3:n on lienee jotain 37%, vanhoilla selkeästä alempi. Wikipedian mukaan vuonna -95 kevytvesireaktoreiden keskimääräinen hyötysuhde oli 32%. Sen jälkeen ei juuri uusia laitoksia ole rakennettu, joten pitänee aika hyvin paikkansa tänäkin päivänä. Hyvä hanskavakio on tuo 2/3 hukkaan, 1/3 hyödyksi.

Eli maksimissaan 49% reaktorin tuottamasta lämpöenergiasta voidaan muuttaa mekaaniseksi työksi, jos käytössä on täysin ideaalinen kone. Jos kylmän pään lämpötilaa nostetaan (sanoiko joku kaukolämpö...), niin saatavan mekaanisen työn osuus pienenee edelleen.

Niinpä. Kuten sanoin, surkeaa on tämä Wanhan Ajan ydintekniikka jota esim. Olkiluotoon rakennetaan (ja ilmeisesti tullaan rakentamaan vieläkin lisää). Onneksi tulossa on parempaa, jos ne nyt joskus saadaan tuotantoasteelle. Esimerkiksi GT-MHR joka tuottaa höyryn sijaan n. 850 C-asteista kaasua kaasuturbiinin pyörittämiseen. Siitä irtoaakin jo ihan toisenlaiset hyötysuhteet.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Niinpä. Kuten sanoin, surkeaa on tämä Wanhan Ajan ydintekniikka jota esim. Olkiluotoon rakennetaan (ja ilmeisesti tullaan rakentamaan vieläkin lisää). Onneksi tulossa on parempaa, jos ne nyt joskus saadaan tuotantoasteelle. Esimerkiksi GT-MHR joka tuottaa höyryn sijaan n. 850 C-asteista kaasua kaasuturbiinin pyörittämiseen. Siitä irtoaakin jo ihan toisenlaiset hyötysuhteet.

Ja sitten miettimään millaisia haasteita kokonaan uudentyyppisen laitoksen rakentamiseen liittyy, jos jo pelkästään ensimmäisen uuden sukupolven reaktorin rakentaminen on noin vaikeaa (OL3-hankkeen myöhästyminen, OL3 on ensimmäinen 'eurooppalainen painevesireaktori').

Muuten, tuon hyötysuhde on vähän parempi kuin mitä edellä arvelin. Wikipedian mukaan reaktorista saadaan ulos 327.5 C lämpötila, jolloin ideaalisen lämpövoimakoneen hyötysuhde olisi 52.8%

Käytännössä tuon reaktorin lämpöteho on 4.3 GW ja sähköteho 1.6 GW -> hyötysuhde 37% Ja 2.7 GW lämpötehoa menee siis pääasiassa meriveteen.

 

[maanma]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Miksei tuohon jäähdytyspoistoveteen laiteta lämmönkeräystä kuten jätevesipuhdistamoissa. Saataisiin lämpö talteen ja viileämpää jäähdytysvettä voimalalle? Tehosuhde parempi?

Meinaatko että jollakin maagisella kikalla saataisiin vielä merivettäkin kylmempää jäähdytysvettä jostakin? Kerro nyt vähän lisää...

Epäilempä että tässä ajateltiin OL3:n kohdalle rakenettavaa 4,3GW maalämpöpumppua, jota käytettäsiin koko 1,43GW:lla (COP 3), jotta saataisiin yli 60 asteista vettä lämpöpuolelta ja alijäähtynyttä vettä laudepuolelle. Ratkaisu ainakin minusta järjetön.

 

[Deleted member 1344]

Vs: Tehon ja energian yksiköt sekaisin

Epäilempä että tässä ajateltiin OL3:n kohdalle rakenettavaa 4,3GW maalämpöpumppua, jota käytettäsiin koko 1,43GW:lla (COP 3), jotta saataisiin yli 60 asteista vettä lämpöpuolelta ja alijäähtynyttä vettä laudepuolelle. Ratkaisu ainakin minusta järjetön.

Tuo Carnot'n kaava on siinä mielessä armoton, että se on todellakin maksimihyötysuhde lämpöenergiasta mekaaniseksi työksi. Sitä ei voi mitenkään ylittää kytkemällä erilaisia systeemejä peräkkäin, tai laittamalla systeemiin lämpöpumppu tms., vaan erillisistä osista koottua härveliä voidaan myös tarkastella kuten se olisi yksi lämpövoimakone.