Turha (vs. optimi) sulatus?

[Timpe]

Lainasin Kuumaringistä tähän pohjat, mutta yritetään pysyä tällä puolella...

Kehittäsivät vielä vaikka siellä Japanissa sellaisen pumpun, joka on OIKEASTI täydellisesti pohjoisen oloihin suunniteltu järkevine sulatuksineen. Varmasti keston ja muun toiminnan osalta jo moni nykyisistä täyttää vaatimukset, mutta ei taida olla vieläkään yhtään täysin järkevästi toimivaa sulatuslogiikkaa? Tällä tarkoitan siis pumppua, joka ei tee turhia sulatuksia ja joissa tarpeellisen sulatusjakson pituus olisi oikea (ei liian lyhyt, eikä liian pitkä)

...ja kyselen tyhmänä, mikä mahtaa olla "turha" sulatus?
Talon päädyssä puhisee ns. "laatupumppu", joka näyttäisi keräävän lamellit täyteen huurretta (koko kenno tasaisen vaaleassa huurteessa) ennen kuin aloittaa sulatuksen. Sulatuksen kesto on viipyillyt jossakin 5-10 minuutin välillä ja toistotiheys vaihtelee tunnista kolmeen-neljään tuntiin kelien mukaan (en ole tuota sen kummemmin kellottanut eli onpa vain "mutu-tietoa"). Sulatuksen jälkeen kenno on sitten kokonaan puhdas. Jäätä systeemi ei kerää mihinkään muualle kuin pakkaskeleillä muovipaljuun laitteen alle Kokemusta laitteesta on tämän syksyn ajalta, joten kertokaas miten tuota sulatusta nyt voisi vielä optimoida, kun se näyttäisi nytkin toimivan ihan ok tavalla?

 

[mk]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Turhaa sulatusta ei tartteis tehdä.
Tarkoittaa sitä, että pumppu olisi tuottanut lämpöä moitteettomasti vielä jonkun aikaa pidempään.

Säästö kyseisestä toiminnosta, tai sen puutteesta on sitten ihan toinen juttu.

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Turhaa sulatusta ei tartteis tehdä.
Tarkoittaa sitä, että pumppu olisi tuottanut lämpöä moitteettomasti vielä jonkun aikaa pidempään.

Säästö kyseisestä toiminnosta, tai sen puutteesta on sitten ihan toinen juttu.

Sulatuksen tarvetta (eli COPin muutosta) voi seurata esmes täältä http://212.226.174.33/ow/awi35.png

Tilanne ei ole kovin helposti ennustettavissa. Täytynee lisätä tuo kosteusmittari. Näyttää kuitenkin siltä, ettei tänä syksynä ole vielä ollut kelejä joissa hämäys olisi ollut tarpeen, yleensä sulatus lähtee niin että COP lähtee huononemaan melko nopeasti, eli todennäköisesti 3min raja iskee. Sulatus tulee kyllä liian usein, mutta tähän ei hämäys auta.

 

[teukka]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Kun itsekin mittailin vastaavanlaisia kuvaajia toissa talvena, tuli mieleen, että COPin laskenta pitäisi tehdä kumulatiivisesti jonkin ajan jakson puitteissa, jolloin käyrä olisi vailla värinöitä. En viitsinyt silloin paneutua asiaan, mutta tässä olisi vihje. Sulatuksetkin tulisivat mukaan. Onko, VesA, mahdollista?

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Kun itsekin mittailin vastaavanlaisia kuvaajia toissa talvena, tuli mieleen, että COPin laskenta pitäisi tehdä kumulatiivisesti jonkin ajan jakson puitteissa, jolloin käyrä olisi vailla värinöitä. En viitsinyt silloin paneutua asiaan, mutta tässä olisi vihje. Sulatuksetkin tulisivat mukaan. Onko, VesA, mahdollista?

Minulla on skripti, joka laskee COPin esmes tunneittain niin että sulatusjaksot lasketaan 'oikein' mukaan. Noiden käyrien kumulatiivisuus ei toimi, koska käyrän keskiarvoistus laskee COParvoista (sulatuksen aikana 0) ei eikä sulatuksen aikana kulutetuisista todellisista kilowattiminuuteista. En ole tutkinut onko ero tällä tarkkuudella merkittävä, mutta väärin laskettu..

Tätyypi tutkia, saisiko niistä vähällä vaivalla käyrääkin piirreltyä, nyt kippurat tulevat suoraan rrd-toolilta.

 

[Timpe]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Turhaa sulatusta ei tartteis tehdä.
Tarkoittaa sitä, että pumppu olisi tuottanut lämpöä moitteettomasti vielä jonkun aikaa pidempään.

Tämä selvä. Tutkailin tänään yhtä sulatusjaksoa tarkemmin ja laitan huomiot siitä tähän alle:
- sulatuksen alkaessa lamellien välit olivat noin kennoston puolivälistä yläreunaan saakka yhtenäisen huurteen peitossa
- puolivälistä alareunaan alkoi sitten vähitellen erottua pieniä ilmarakoja huurteisten lamellien välistä
- itse sulatus kesti noin 5 minuuttia, jona aikana kenno puhdistui huurteesta kokonaan ja sitten laite naksautti heti kylmaineen virtaukset toiseen suuntaan.
- tämän jälkeen ulkoyksikkö alkoi lievästi huurtumaan alareunasta ja noin seitsemän minuutin kohdalla sisäyksikkö alkoi puhaltelemaan entiseen malliin.
- jossain kymmenen minuutin tienoilla sisäpuhallusta voisi sanoa yhtä lämpimäksi kuin ennen sulatusjaksoakin eli laite oli "toipunut" kokonaan sulatuksesta.
- laitteen mielestä sulatustarvetta tuli seuraavan kerran 1h 50min kuluttua ja siitä edelleen 2h 10min kuluttua (ulkolämpötila oli noin 0 oC ja pyynti sisälle +23 oC kakkospuhalluksella.)

Miltäs tuo näyttää kokeneemman silmin? Taisi olla jossain laitekohtaisella palstalla keskustelua, kun nollakeliä tituleerattiin pumpuille vaikeaksi. Tuon perusteella se ei näyttäisi kovin hankalalta tälle laitteelle vai onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä oikein? Onhan se pumppu toki 10 minuuttia pois lämmöntuotosta, mutta oliko siinä jotain muutakin? (Silleen käytännönläheiseltä näkökannalta katsoen nääs, kun en noita mittareita viitsisi vapaa-aikana pumpun kylkeen viritellä Vai olikos tämä "turha sulatus" nyt sellaista korkealentoisempaa teoretisointia aiheen tiimoilta? )

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Miltäs tuo näyttää kokeneemman silmin? Taisi olla jossain laitekohtaisella palstalla keskustelua, kun nollakeliä tituleerattiin pumpuille vaikeaksi. Tuon perusteella se ei näyttäisi kovin hankalalta tälle laitteelle vai onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä oikein? Onhan se pumppu toki 10 minuuttia pois lämmöntuotosta, mutta oliko siinä jotain muutakin? (Silleen käytännönläheiseltä näkökannalta katsoen nääs, kun en noita mittareita viitsisi vapaa-aikana pumpun kylkeen viritellä Vai olikos tämä "turha sulatus" nyt sellaista korkealentoisempaa teoretisointia aiheen tiimoilta? )

Ihan hyvältä se näyttää.

Näissä keskusteluissa ei pysy asia koskaan kovin kirkkaana. Eli: 'turha sulatus' -keskustelu on alunperin lähtenyt siitä, että Sanyon eräät vanhemmat mallit sulattelevat kovalla pakkasella (-10 kylmempi?) aika taajaan vaikka eivät ole kovinkaan jäässä. Tämä johtuu ohjekirjan käyristä päätellen siitä, että näin on haluttu tapahtuvan. Miksi.. sitä on arvailtu.

Tämän jälkeen samojen pumppujen omistajat huomasivat, että pumppu sulattelee joissakin oloissa 2h välein vaikka ei ole vielä umpijäässä. Tähänkin on ohjekirjassa selitys: pumpussa on kaksi kennon huurtumisen lämpötilarajaa jotka laukaisevat sulatuksen, joista toinen laukeaa jos ehto on ollut voimassa 2h. Tähän on sitten keksitty hämäys, joka poistaa 2h rajan kokonaan ja pumppu siirtyy käyttämään pelkkää 'olen ihan umpijäässä' -sääntöä eli 3 minuutin rajaa.

Tästä voidaan sitten mennä eteenpäin. Optimi olisi, että pumppu osaisi laskea kuinka kauan kannattaa ajella huonommallakin COPilla kunnes sulatus taloudellisesti kannattaa paremmin. Tuo Sanyon 2h raja on siihen eräänlainen yksinkertainen yritys, joka ei kaikissa oloissa tietenkään toimi.

 

[tet]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Miltäs tuo näyttää kokeneemman silmin? Taisi olla jossain laitekohtaisella palstalla keskustelua, kun nollakeliä tituleerattiin pumpuille vaikeaksi. Tuon perusteella se ei näyttäisi kovin hankalalta tälle laitteelle vai onko tässä nyt jotain mitä en ymmärrä oikein? Onhan se pumppu toki 10 minuuttia pois lämmöntuotosta, mutta oliko siinä jotain muutakin? (Silleen käytännönläheiseltä näkökannalta katsoen nääs, kun en noita mittareita viitsisi vapaa-aikana pumpun kylkeen viritellä Vai olikos tämä "turha sulatus" nyt sellaista korkealentoisempaa teoretisointia aiheen tiimoilta? )

Samaa mieltä VesA:n kanssa olen minäkin, hyvältä näyttää. Nimenomaan tuo noin 2h sulatusväli nollakelissa, se on hyvä saavutus. Tosin tuohon vaikuttaa ilmankosteus ja pumpun kuormitustilanne. Jos laite on mitoitettu niin että nollakelissä ajellaan lähes katkokäynnin rajoilla, ja jos vielä ilmankosteus on keliin nähden alhainen, niin tulos voi olla mahdollinen monellakin pumpulla. Vastakohtana taas mitoitus, jossa pumppu käy yli 1000 W tehoilla nollakelissä, aiheuttaa tietenkin tiheämmän sulatustarpeen.

Mutta kuten VesA tuossa jo mainitsi, lähinnä ne "turhat" sulatukset tulevat vastaan kylmemmillä keleillä. Eikä pelkästään Sanyolla jos oikein muistan, kyllä noista kylmän kelin sulatuksista on ollut puhetta muidenkin merkkien kohdalla.

Tästä voidaan sitten mennä eteenpäin. Optimi olisi, että pumppu osaisi laskea kuinka kauan kannattaa ajella huonommallakin COPilla kunnes sulatus taloudellisesti kannattaa paremmin. Tuo Sanyon 2h raja on siihen eräänlainen yksinkertainen yritys, joka ei kaikissa oloissa tietenkään toimi.

Itse kyllä uskon edelleen, että näiden "etelän-Sanyoiden" kohdalla tuossa kahden tunnin sulatusvälissä kovemmilla pakkasilla ei ole kysymys tarkoituksellisesta toiminnasta, vaan ihan siitä että ohjelmanikkari ei ole rajakäyriä koneen muistiin ohjelmoidessaan huomioinut yli 10 asteen pakkasia lainkaan.

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Itse kyllä uskon edelleen, että näiden "etelän-Sanyoiden" kohdalla tuossa kahden tunnin sulatusvälissä kovemmilla pakkasilla ei ole kysymys tarkoituksellisesta toiminnasta, vaan ihan siitä että ohjelmanikkari ei ole rajakäyriä koneen muistiin ohjelmoidessaan huomioinut yli 10 asteen pakkasia lainkaan.

Juu.. tämä näkyy ehkä jopa ohjekirjan huonosta kuvasta: vertailukäyrä menee yhtäkkiä jossain - lämpötilassa vaakasuoraan. Vaan se 2h raja iskee myös alueelle jossa vertailukäyrä yrittää olla jossain suhteessa ulkoilman lämpötilaan. Niillä alueilla voisi ehkä tehdä jotain etevämpääkin.

 

[tet]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Juu.. tämä näkyy ehkä jopa ohjekirjan huonosta kuvasta: vertailukäyrä menee yhtäkkiä jossain - lämpötilassa vaakasuoraan. Vaan se 2h raja iskee myös alueelle jossa vertailukäyrä yrittää olla jossain suhteessa ulkoilman lämpötilaan. Niillä alueilla voisi ehkä tehdä jotain etevämpääkin.

Tässäpä tuo kyseinen käivänä liitteenä. Minä en ainakaan ole mistään löytänyt tietoa, mihin lämpötilaan tuo "frosting area" kylmässä päässä loppuu, tuossahan ei anneta mitään lämpötilalukemia koordinaatiston nollapisteen lisäksi. Senpä vuoksi oma veikkaukseni on, että ulkolämpötila leikkaa käyrän L2 jossain -10 °C tienoilla, ja tällöin ollaan jo tuossa vaakasuoralla osuudella.

Aikaisemmat sulatusjaksojen seurantani ovat olleet vähän "mutua", mutta nyt kun sisäyksikön lämpöantureilla saan luotettavasti sulatukset tunnistettua, alkaa tilastotietoa tästä asiasta kertyä. Palailen aiheeseen kunhan noita pakkasia rupeaa jossain vaiheessa tulemaan enemmän.

 

[mk]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Miltäs tuo näyttää kokeneemman silmin?

Kokeneemmasta en tiedä mutta turha tai ei niin pistetään raakasti numeroiden.

Eka pätkässä oli kymmenminuutisia 12 ja tokassa 13, yhteensä siis 25 joista sulatuksia kaksi.
Jos vaikka toinen olisi turha olisi sen osuus 1/25 eli 4%.
Kuitenkin, ilman tätä turhaa sulatusta olisi jälkimmäisen jakson lämmityksen hyötysuhde ollut huonompi.
Vähennetään siis tuhlausta, vaikka puoleen.

Ja ynnätään vuorokauden kaikki tuhlaukset => 6 turhaa /2 => 30min tuhlausta/vrk.
Pistetään vielä sulatustehoksi 1kWh joten kärsitty vahinko on noin 5c joka armas päivä.
(siis joka armas nollakeli päivä)

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Jos katsotte vaikka tätä kuvaa (joka on äsken otettu täältä: http://212.226.174.33/ow/awi35.png )

Voipi huomata, että ottoteho (tumma sininen) säilyy aika vakiona
Antoteho (vihreä) laskee aika tasaisesti -> COP (harmaa) laskee myös aika tasaisesti.

Eli luultavasti kovin paljon pitempään ei olisi voinut enää ajella.. paitsi tuossa 14 maissa, jossa ilmeisesti 2h raja laukaisi sulatuksen.

 

[Joppe112]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?


On varmasti hyvä idea keskustella ja jakaa kokemuksia näinkin turhien sulatusten tiimoilta. Asian täydellisempään paketointiin muistutan kuitenkin taas siitä, että pakkaskelin sulatuksella voi olla "piilotehtävä" moottorin voitelun varmistamisessa, joka tulee esille niissä asteissa kun valmistaja on ajatellut käytetyn öljyn liikaa jäykistyvän luonnostaan ja haluaa imaista kylmäaineeseen sitoutuneet öljypisarat takaisin moottoriin sisäyksiköltä. Jos näin on, ei luonnollisestikaan ulkokennon tarkastelusta ole mitään hyötyä koska sulatusta harrastetaan kompuran kestävyyden pidentämiseksi pitkässä juoksussa. Tämä on semmoinen alue, josta meillä on harvinaisen vähän mitään faktatietoa ILPon mallista toiseen - valitettavasti.

Oma veikkaukseni on, että tämmöiset ongelmat ehkä alkavat siinä n -20 C:n tietämissä koska osa valmistajista on juuri näissä lukemissa päättänyt automaattisesti sulkea ILPon talvikäytöltä. Joskaan tähän vetoon en ihan koko farmia kiinnittäisi sittenkään... Joten varman päälle otettaessa kannattaisi turhiksi kutsuttuja sulatuksia ehkä aktiivisimmin pyydystää >= -20 C:ssa olosuhteissa ja antaa laitteen oman logiikan hoitaa homman tätä alempana niin kuin valmistaja on päättänyt.

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Jos näin on, ei luonnollisestikaan ulkokennon tarkastelusta ole mitään hyötyä koska sulatusta harrastetaan kompuran kestävyyden pidentämiseksi pitkässä juoksussa. Tämä on semmoinen alue, josta meillä on harvinaisen vähän mitään faktatietoa ILPon mallista toiseen - valitettavasti.

Senverran kuin löysin joskus näistä kompuraöljyistä, näytti siltä että monen kaadettavuus loppuu jo aika pienessäkin pakkasessa. Sellaisessa, että mielellään pysäyttäisi vehkeet -20C tienoilla. Kukaan (ilmeisesti edes kylmäkalleporukka) ei vaan tiedä, mitä pakkaslaatua noissa kotivehkeissä tarkkaanottaen on sisällä.

Eli kannattaa tarkastella nimenomaan ulkoyksikköä, ja kennon lämpötilaa. JOS tietäisi mitä öljyä siellä on, tietäisi myös missä lämpötilassa se alkaa ehkä hyytyä ulkoyksikön kennoon. Tuskinpa se lämmityskäytössä sisäyksikköön jää, jos pakkaskokeesta selviää.

 

[janti]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Näyttäisi olevan ISO VG 22 tai 68 -luokan öljyjä laitteissa.
Mitsu Electric NEO22, Mitsu Heavy MA68, Pana RB68A tai Freol Alpha68M, IVT/Sharp Ester oil VG68 ja Daikin FVC50K.
(LG FVC6(PVE) MultiV-sarja toimistorakennukset ja FV50S)

Jähmettymispisteet näillä VG 22 <-50 astetta ja VG 68 <-30 astetta.

Tässä viskositeetteja:
http://www.teboil.fi/Publication.asp?path=1;1510;1508;5637;5663;5673

Tässäpä aiempaa kirjottelua kompuraöljyistä
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2074.0

Mitsun ja Panan kompressoriöljytyypit löytyivät kyllä Service Manuaaleista.

 

[Timpe]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Näissä keskusteluissa ei pysy asia koskaan kovin kirkkaana. Eli: 'turha sulatus' -keskustelu on alunperin lähtenyt siitä, että Sanyon eräät vanhemmat mallit sulattelevat kovalla pakkasella (-10 kylmempi?) aika taajaan vaikka eivät ole kovinkaan jäässä. Tämä johtuu ohjekirjan käyristä päätellen siitä, että näin on haluttu tapahtuvan. Miksi.. sitä on arvailtu.

Tämän jälkeen samojen pumppujen omistajat huomasivat, että pumppu sulattelee joissakin oloissa 2h välein vaikka ei ole vielä umpijäässä. Tähänkin on ohjekirjassa selitys...

Kiitos historiikista, tuo selvitti asian taustoja tällaiselle noviisille riittävän hyvin. Ei siis syytä huoleen ja palataan asiaan kovempien pakkasten tultua, jos näyttää siltä että sulatustiheydet kasvavat selvästi entisestä. Voinee kuitenkin ajatella, ettei noin kävisi koska tavallisesti ilmankosteus pienenee pakkasten kiristyessä ja tämän vuoksi huurteen kertyminen lamelleihinkin vähenee? Nyt sulatukset ovat tulleet sen verran harvakseltaan, että olen ihmetellyt mielessäni niiden näennäistä "huomaamattomuutta", vaikka laite puhiseekin olohuoneen päädyssä

Samaa mieltä VesA:n kanssa olen minäkin, hyvältä näyttää. Nimenomaan tuo noin 2h sulatusväli nollakelissa, se on hyvä saavutus. Tosin tuohon vaikuttaa ilmankosteus ja pumpun kuormitustilanne. Jos laite on mitoitettu niin että nollakelissä ajellaan lähes katkokäynnin rajoilla, ja jos vielä ilmankosteus on keliin nähden alhainen, niin tulos voi olla mahdollinen monellakin pumpulla. Vastakohtana taas mitoitus, jossa pumppu käy yli 1000 W tehoilla nollakelissä, aiheuttaa tietenkin tiheämmän sulatustarpeen.

Mielikuva oman laitteen käynnistä on juuri tuollainen eli se lönkyttelisi laiskasti pienellä kuormituksella suuren osan aikaa. Huippuja olen toistaiseksi mitannut Lidlin mittarilla sellaiset 1340 W, mutten muista nyt mihin tuo ottoteho tippuikaan joutokäynnillä (= pitänee siis pistää mittari kiinni seinään täyden käyntijakson ajaksi tuon selvittämiseksi).

Mutta kuten VesA tuossa jo mainitsi, lähinnä ne "turhat" sulatukset tulevat vastaan kylmemmillä keleillä. Eikä pelkästään Sanyolla jos oikein muistan, kyllä noista kylmän kelin sulatuksista on ollut puhetta muidenkin merkkien kohdalla.

Pidetään tuo mielessä. Tuo Joppe112:n omassa viestissään mainitsema asia kompuraöljyjen jähmeydestä oli myös mielenkiintoista luettavaa. Laitteen asentaja suositteli jättämään sen päälle aina -25 oC pakkasiin saakka (muutaman paukkupakkaspäivän kestoksi) ja sammutamaan vasta tuon jälkeen jos pakkaset vielä jatkuvat. Kaipa nuo ottavat vastuulleen laitteen kylmäkäytön, kun noin sanoivat.

EDIT: menivät kilowatit ja watit sekaisin, korjasin kulutuslukeman.

 

[Timpe]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Samaa mieltä VesA:n kanssa olen minäkin, hyvältä näyttää. Nimenomaan tuo noin 2h sulatusväli nollakelissa, se on hyvä saavutus. Tosin tuohon vaikuttaa ilmankosteus ja pumpun kuormitustilanne. Jos laite on mitoitettu niin että nollakelissä ajellaan lähes katkokäynnin rajoilla, ja jos vielä ilmankosteus on keliin nähden alhainen, niin tulos voi olla mahdollinen monellakin pumpulla. Vastakohtana taas mitoitus, jossa pumppu käy yli 1000 W tehoilla nollakelissä, aiheuttaa tietenkin tiheämmän sulatustarpeen.

Mielikuva oman laitteen käynnistä on juuri tuollainen eli se lönkyttelisi laiskasti pienellä kuormituksella suuren osan aikaa. Huippuja olen toistaiseksi mitannut Lidlin mittarilla sellaiset 1340 W, mutten muista nyt mihin tuo ottoteho tippuikaan joutokäynnillä (= pitänee siis pistää mittari kiinni seinään täyden käyntijakson ajaksi tuon selvittämiseksi).

Säät muuttuivat otollisesti parin päivän sisään siten, että ilmankosteus nousi silminhavaittavasti (jääsumua) lämpötilan pysyessä samana eli nollassa. Tuli siis tutkittua vielä lisää tuota sulatusta ja käyntijaksoakin yleisemmin. Pumppu lähti tänään ajastimella päälle noin klo 15:30 (12h/12h on/off -ajastus) ja tyrkkäsin Lidlin kulutusmittarin linjaan noin tunnin kuluttua tästä. Huonelämpö oli alkutilanteessa noin +21 oC:n tienoilla, josta laitteella oli pyynti +23 oC:een. Huomasin pumpun sulattelevan lyhyesti (5 min), jonka jälkeen aloitin kirjaamaan puhalluslämpötilaa ja ottotehoja paperille. Tässä lyhyt loki:

AIKA / OTTOTEHO / PUHALLUSLÄMPÖTILA
16:47-16:52 Sulatus
17:04 / 655W / +40,5oC
17:10 / 577W / +38,7oC
17:30 / 520W / +37,5oC
18:00 / 521W / +37,2oC

18:03-18:12 ensimmäinen sulatus (käyntiaika 1h 16min, laite ottaa tehoja ja puskee sisälämpötilaa kohti pyyntiarvoa -> sulatustarvetta useammin)

18:23 / 576W / 38,6oC
18:43 / 420W / 34,0oC
19:10 / 428W / 34,C
19:30 / 351W / 32,0oC
19:56 / 353W / 32,6oC

20:05-20:16 toinen sulatus (käyntiaika nyt 1h 53min, sisälämpötilan pyynti +23 oC saavutettu ja siirrytty sen ylläpitoon)
Lisäsin tästä sulatuksesta kuvat (huurrekuva n. 4min ennen sulatusta ja paljas juuri sulatuksen päätyttyä) eli aikalailla huurteeseen tuo päästää kennon ennen kuin alkaa sulattelemaan.

Tiputin lopuksi lämpötilapyyntiä asteella +22oC:een, jotta saisin tiedot laitteen "joutokäynnillä" kun kuormaa ei ole kuin nimeksi:
20:22 / 550W / 36,5oC
20:36 / 442W / 35,2oC
20:55 / 303W / 30,4oC
21:30 / 302W / 30,5oC
22:28 / 307W / (?)

Sulatus jäi vielä tekemättä tätä kirjoittaessa eli lamellit olivat "puolittain" huurteessa ja sulatukseen on vielä aikaa noin 1/2 h (?).

Tuosta mittailusta nousi vielä lisäkysymys, vaikkei se sulatteluun suoranaisesti liitykään. Onko tuollaisessa 12/12h ajastuksessa ideaa, jos halutaan sammuttaa ILP esim. työssäoloajaksi? Vai olisiko fiksumpaa jättää laite pörräämään päiväksi pienellä pyynnillä? Ajastinkäytössä tulee tuo käynnistyksen tehohuippu ensimmäisen 3-4 tunnin ajaksi, jolloin huonelämpöjä ajetaan kohti pyyntiarvoa. Joku on varmaan jo laskenut tämänkin valmiiksi Eskeliseensä

 

[Hauki]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Timpen kysymykseen tuosta ajastuksesta:
Leudoilla keleillä ajastuksesta voi olla hyötyä, mutta itse olen pähkäillyt seuraavaa. Päivällä ulkona on usein kaikkein lämpimintä, joten cop on parempi ja taloa kannattaa lämmittää juuri tällöin. Yöllä taas kylmempää ja kaikkein kylmin jakso osuu aamuyöhön, joten huono aika lämmön nostamiseen. Periaatteessa työpäivän aikana lämmitys voisi olla pois päältä ja lämmityksen aloituksen voisi ajastaa juuri tuohon 14-15 tietämille, jolloin ulkona on usein kaikkein lämpimintä. Lisäksi kannattaa huomioida yö- ja päiväsähkön hintaerot. Säästöt ovat kuitenkin niin pienet, että minä päätin ajaa tasaisella pyynnillä koko vuorokauden.

Nyt meinaan loman aikana kokeilla uutta metodia. Laitan tarpeettomien huoneiden ovet kiinni ja kaikki verhot kiinni. Kotiin tullessa makuuhuone ja oleskelutilat ovat lämpimät, mutta esim. työhuoneet, vierashuoneet ja kotiteatteri sangen viileitä. Noiden huoneiden ovet auon sitten yksitellen lämpiämään, kun ulkona on mahdollisimman lämmintä ja huoneelle on käyttöä. Pienenä tarkennuksena tähän loppuun, että meinaan siis olla loman pois kotoa.

Aiemmin olen pudottanut sisälämpöä parin viikon poissaolon ajaksi, mutta koti on kylmä takaisin tullessa ja ylöslämmitys ottaa oman aikansa. Joten nyt siis jätän lämmön normaaliksi, mutta rajaan lämmitettävän tilan minimiin. Saa nähdä kuinka kylmäksi huone vetää ovi suljettuna. Vai pitäisikö ovi jättää ihan vähän raolleen?

Pitää ensivuonna katsoa, että millaisen säästön tuosta saa aikaiseksi. Tuotahan voisi harrastaa sitten muulloinkin. Esim. kotiteatteri saisi olla viikon viileämpi ja lämmittää vasta perjantaina käyttökuntoon. Ja työhuoneet ovat viikonloppuna vähällä käytöllä, joten ne voisivat hyvin olla viileämpiä. Ainut hankaluus tuossa tulee olemaan se huoneiden käytön ennalta-arvattavuus..

Meni aika paljonkin ketjun aiheen ohi, mutta Janti toteuttakoon itseään ja siirtäköön sopivaan ketjuun.

 

[VesA]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Minulla on toistaiseksi niin, että kiertovesipumppu on pois päältä 07-20 arkipäivisin, muuten työnjako on patteritermostaattien varassa. Näin jotta aamulla olisi suihkutiloissa lämmintä. Tähän mukavuuteen menee kyllä aika paljon energiaa.... Viikkokellona on kuitenkin pieni linuxkone, eli lisäilen systeemiin erilaisia lisäsäätöjä kunhan kerkiän.

 

[fa35]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Nyt meinaan loman aikana kokeilla uutta metodia. Laitan tarpeettomien huoneiden ovet kiinni ja kaikki verhot kiinni. Kotiin tullessa makuuhuone ja oleskelutilat ovat lämpimät, mutta esim. työhuoneet, vierashuoneet ja kotiteatteri sangen viileitä. Noiden huoneiden ovet auon sitten yksitellen lämpiämään, kun ulkona on mahdollisimman lämmintä ja huoneelle on käyttöä. Pienenä tarkennuksena tähän loppuun, että meinaan siis olla loman pois kotoa.

Tuo kokeilu kannattaa tehdä kotona ollessa. Naapurilla jäätyi putket seinän sisällä kun, pakkanen loman aikana kiristyi. Jos huoneessa ei ole muuta lämmitystä jäähtyy se 3-4 päivässä ovi kiinni siihen lämpötilaan mitä muu talo pystyy seinien läpi lämmittämään. Ulkoilman kylmeneminen alentaa tätä lämpötilaa.

 

[Timpe]

Vs: Turha (vs. optimi) sulatus?

Leudoilla keleillä ajastuksesta voi olla hyötyä, mutta itse olen pähkäillyt seuraavaa. Päivällä ulkona on usein kaikkein lämpimintä, joten cop on parempi ja taloa kannattaa lämmittää juuri tällöin. Yöllä taas kylmempää ja kaikkein kylmin jakso osuu aamuyöhön, joten huono aika lämmön nostamiseen. Periaatteessa työpäivän aikana lämmitys voisi olla pois päältä ja lämmityksen aloituksen voisi ajastaa juuri tuohon 14-15 tietämille, jolloin ulkona on usein kaikkein lämpimintä. Lisäksi kannattaa huomioida yö- ja päiväsähkön hintaerot. Säästöt ovat kuitenkin niin pienet, että minä päätin ajaa tasaisella pyynnillä koko vuorokauden.

Sinänsä mielenkiintoinen ajatus ja perustelu jatkuvan käytön puolesta Itse olen tuumaillut samaan tapaan, että tämä lienee keliriippuvainen juttu. Nyt nollakeleissä talon sisälämmöt laskevat päivällä +21 oC tienoille ja iltapäivän/alkuillan aikana (klo 15-20) ne ajetaan takaisin tasaiseen +23 oC:een. Lopun aikaa (n.klo 20-03) ILP on keskimäärin kevyillä ylläpito-ottotehoilla (300-400W) pyörittämässä vain pikkaisen lämmittämäänsä sisäilmaa. Käytäntö on osoittanut, että jossain -5 oC tienoilla talon lämmitystarve on kasvanut sen verran, että ajastuskäytön voi unohtaa tai sitten rinnalle pitää lämmittää takkaa vähintään parin päivän välein. No, tämä menee jo liikaa off-topiciksi, joten jääköön nyt tähän :-X