Tyhjäkäyntiteho

[mijo]

Kun kovasti puhetta kaikkien laitteiden ns. stand-by tehonkulutuksesta niin onko kenelläkään kokemusta tällaisen pumpun "tyhjäkäynti" tehonkulutuksesta? Ja onko tuo kulutus sisä vai ulkoyksikössä (lämmityskaudella kun sähkölämmitystalossa tuo asia ei ole niin kriittinen kun suuri osa tuosta hukkatehosta muuttunee lämmöksi - vai muuttuuko?)...

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Kun kovasti puhetta kaikkien laitteiden ns. stand-by tehonkulutuksesta niin onko kenelläkään kokemusta tällaisen pumpun "tyhjäkäynti" tehonkulutuksesta? Ja onko tuo kulutus sisä vai ulkoyksikössä (lämmityskaudella kun sähkölämmitystalossa tuo asia ei ole niin kriittinen kun suuri osa tuosta hukkatehosta muuttunee lämmöksi - vai muuttuuko?)...

Kyllähän se tyhjäkäyntiteho lämmöksi muuttuu ihan sataprosenttisesti, jos mikään ei pyöri. Jos tarkoitat stand-by -tilalla sitä, että laite on kaukosäätimestä sammutettu, niin Sanyossa kulutus on lähestulkoon nolla. Laite katkaisee tässä tilanteessa ulkoyksikölle menevän sähkösyötön, joten edes se "talvivarustus" eli sulanapitovastus ei sähköä kuluta. Mutta jos laitteen ajastaa käynnistymään itsekseen tiettyyn kellonaikaan, silloin on ulkoyksiköllä kaiken aikaa sähköt päällä. Tällöin sulanapitokaapeli ottaa muutamia kymmeniä watteja, riippuen kaapelin tehosta, samoin elektroniikka kuluttaa hiukan.

Jos taas stand-by:lla tarkoitat, että laite on käynnissä mutta "huilii" koska lämmitystarvetta ei ole, niin Sanyo ainakin pyörittää tällöin sisäyksikön puhallinta pienillä kierroksilla joten sähköä kuluu silloin hiukan enemmän.

Kaikenkaikkiaan tuo tyhjäkäyntikulutus ei kuitenkaan suurta osaa voi näytellä, koska kompressori on se osa laitteistosta joka selkeästi leijonanosan sähköstä syö.

 

[Rassaaja]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Panan PE9:ä tuossa äskettäin mittailin:
- standby, ulkoyksikkö sammutettuna 7 W
- standby, ulkoyksikkö päällä 43 W
- lämmitys päällä kun kompura ei käy, mutta puhallin pyörii oikein hitaasti (sisälämpötilan haistelu), edelleen 43-45 W
- ulkoyksikön sulanapitovastus veisi 75-80 W, mutta minulla on siinä tehonpuolituskytkentä eli vie noin 40 W kun termostaatti räpsähtää päälle jossain +5°C paikkeilla (tälle täytyy tehdä jotain, ei kestä kukkaro hehkutella tuota kun ei ole edes pakkasta)

Eli ulkoyksikön tyhjäkäyntihäviöihin menee vähintään 35 W oli kesä tai talvi, jos laite on päällä. Sulanpidot tuohon vielä päälle. Joku PE9:n omistaja kirjoitteli joskus kyllä 13 W sulanapitovastuksesta ja sen riittämättömyydestä kovalla pakkasella, mutta mulle tuli PE9:n mukana nimellisesti 75W vastus.

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Täytyihän se sitten ottaa mittari käteen, kun rupesi vaivaamaan!

Seuraavassa Sanyo SAP-KRV93EH ottotehoja muutamassa eri tilanteessa:

Moodi Ottoteho
---------------------------------------------------
Sammutettu kaukosäätimestä alle 2,5 W
Puhallusmoodi, pienin puhallinnopeus 14 W
Puhallusmoodi, suurin puhallinnopeus 16,5 W
Ajastus päällä, puhallusmoodi alle 2,5 W
Ajastus päällä, lämmitysmoodi 54 W

Tulokset on laskettu pihtivirtamittarilla mitatusta virrasta ja yleismittarilla mitatusta jännitteestä, tehokerrointa en huomioinut. Tarkoittaa, että todellinen pätöteho voi olla hieman pienempikin kuin tuossa listalla. Nuo "alle 2,5 W" tarkoittavat, että pihtimittarin 10 mA resoluutio ei riittänyt näkemään minkäänlaista virtaa.

Näyttää siltä, että seis-tilan ohella myöskin pelkässä puhallusmoodissa on ulkoyksikön jännitesyöttö katkaistuna (myös releen ääni vahvisti tämän). Lämmitysmoodin lukema 54 wattia taas vaikuttaa niin isolta että se ei voi olla pelkästään sulanapitokaapelin kulutusta. Muistelen kaapelin kyljestä lukeneeni luvun 22 W/m ja tuohan yleensä ilmoitetaan +10 asteen lämpötilassa. Mittaushetkellä ulkolämpötila oli +15, eikä tuota kaapelia juuri metriä enempää siellä lootassa ole, joten alle 20 wattia tuntuisi oikealta kaapelin kulutukselta. Siis ainakin 35 wattia menee jonnekin muualle, lieneekö kompuran käämeihin lämmitykseksi.

 

[Hemmo]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Mitteekä työ pojat(tytöt) tuola tiijolla tiette?
Hituvirtoo näyttää olevan. Eikä näy kWh-mittarissa

Tuonkii ajan ku olisitte pilkkonu polttopuita, olis siitä jottai energia taloudellista hyötyä

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Mitteekä työ pojat(tytöt) tuola tiijolla tiette?
Hituvirtoo näyttää olevan. Eikä näy kWh-mittarissa

Tuonkii ajan ku olisitte pilkkonu polttopuita, olis siitä jottai energia taloudellista hyötyä

Hituvirtaa mikä hituvirtaa, nyt kun sen tietää. Mutta kun ei tiennyt että onko se hituvirtaa, siinäpä se!

Varmana muuten näkyy kWh-mittarissa, kun tarpeeksi kauan kyttää. Ehtii vaan parta kasvaa aika pitkäksi...

 

[Hemmo]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Ka usoha mie tuon

Näkkyyhä se kWh-mittarissa, jos pistää mökin muute pimijäks, ja tökkee vaan ilpin töpselin seinään.
Eläkä paa masiinaa muute virtoo.
Siin ku istuu kymmene vuotta ja tuijottaa mittaria suattaapa se viisari
jopa yheksänne vuuve nurkilla värähtää.

ps. Parran voipi käyvä välilä ajamassa, ettei tuu syöpäläisiä

 

[Alex]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Minun laite syö vähintään 20-40 W (lukema elää koko ajan) aina töpselin ollessa seinässä. Vuositasolla tuo tekee ainakin 20€, joten kyllähän se jossain määrin vaikuttaa alentavasti ilpin tuomaan säästöön. Epäilisin tuon lämmön nimittäin menevän harakoille ulkoyksiköstä (sulassapitokaapelista).

 

[plundstrom]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Minun laite (Panasonic E1 vie sammutettuna 59W (ulkolämpötila +10). Epäilin tuon olevan sulanapitokaapelin kulutusta ja kävin ruuvaamassa sen irti. Sen jälkeen kulutus oli 50W.
Viime talvena mittailin tyhjäkäyntikulutukseksi 70W. Eli selvästi se sulanapitokaapeli reagoi lämpötilaan. Joka tapauksessa yllättävän suuri tuo harakoille menevä teho on.

 

[Hemmo]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Näinhän se on, että laitteet toimiessaan ottaa virtoo...
Käytännössä tuo pittää vähentää sitte lopputuloksesta, jos noita säästöjä rupiaa oikeen laskutikula laskemaa.
Tuonku vähentää sitte saavutetusta energiansäästöstä... nii tuskin siitä konkurssi tuleepi.
En kyllä puhuisi suuresta "ympäristö/energiatalousrikoksesta"

Kannattaa katella muutama vuosi sitä kWh-mittaria ja tehä vertailuja edellisiin vuosiin. Siitä se varsinaine lopputulos sitte selkenöö.
plundstrom: vastus toimii oikein, se on ns.itsesäätyvä vastus.

ps. voin kertoa kokemuksesta että tulos on yleensä voitollinen, jos laitteisto on kunnossa ja sitä käytetään oikein.

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Näkkyyhä se kWh-mittarissa, jos pistää mökin muute pimijäks, ja tökkee vaan ilpin töpselin seinään.
Eläkä paa masiinaa muute virtoo.
Siin ku istuu kymmene vuotta ja tuijottaa mittaria suattaapa se viisari
jopa yheksänne vuuve nurkilla värähtää.

Onneks ei tartte pimeessä tuijotella, kun ILPillä on oma kWh-mittari.

 

[Hemmo]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Onneksi OLKOOOOON! tet
Siirryit sitte "konkariluokkaan"

Halaile kakarat ja vaimo

 

[Samppa]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

offtopikkia edelleen...

Tästä tulikin mieleen, että noista "nimikkeistä", kuten jäsen, aktiivinen keskustelija, konkari jne. voisi järjestää jotain äänestystä. Niitä on mahdollista muokata järkevämmiksi. Nykyiset nimikkeet on aikoinaan lätkäisty sen kummemmin tuumailematta muun säädön ohella.

Vai kelpaako nykyiset?

 

[Hemmo]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Mitteekä noita hyviä nimiä vaihtamaa

Paitsi, että mulle vois antoo nimen "aktiivikätkäläine"

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Onneksi OLKOOOOON! tet
Siirryit sitte "konkariluokkaan"

Halaile kakarat ja vaimo

Kiitos kiitos, kyllähän tässä jo konkariksi itsensä tuntee kun ILP on kohta ollut ekaa kertaa 24 tuntia yhtämittaa käynnissä.

 

[Kari]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Sen verran tyhjä käynti tehoon otan kantaa että tosi tehon viilaaja voi laittaa vaikka releen ohjaamaan sulatuskaapelia niin että vasta kun nelitieventtiili vaihtaa sulatukselle niin vastus menee
päälle.

Tietokonetta en yleensä itse viitsi sammutta kun en viitti ventata kun se käynnistyy.TV video jne
hommasin yhden kaukosäätimen lisää millä saa kaikki sammutettua kerralla käytän sitä sillon
kun tiedän että luvataan ukkosta ja en viitsi mönkiä repimään pistokkeita irti.

Että jos säästää haluaa niin kohteita kyllä riittää vaan kannattaako menettää yö uniaan säästäessä.

 

[teukka]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Voi olla niin, että ei riitä, jos vastus on päällä vain sulatusjakson ajan.

Sitten tuosta ukkosesta. Minulta meni modemi eräänä kesänä luultavasti ukkosen vuoksi. Otan laajakaistan pistokkeen irti aina ukkosen uhatessa tai kauemmas poistuttaessa.

Riittääköhän tuo kaukosäätimestä sammuttaminen estämään ukkosen tuhot? Voisiko kunnollinen jännitepiikki siitä huolimatta tulla laitteisiin?

 

[Jihala]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Ukkosesta.
Tässä hyvä esimerkki. Olikohan 4 vuotta sitten, töpöt irti rasioista, mutta roikkuivat rasian "pinnalla". Ukkonen rokotti tästä TV:n, soittorasiat, eli nämä irti. Lattiatermarit lähti ja nämä oli OFF-asennossa.
Eli meillä lähtee kaikki irti, minkä töpöistä saa. Olettaen, että ollaan paikalla. Ei tässä ainakaan mitään häviä.

 

[Hemmo]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Ukkosvauriota ei estä kaukosäätö sammutus. Ilmalämpöpumpussakaan.

Nykyään on melkeimpä missä tahansa kotitalouslaitteessa jo elektroniikkaa sen verran, ettei ilman sähköverkosta irroittamista suojaus ole 100%:nen.

Nuo nykyään myytävät ylijännitesuojatkin antavat suojan vain suurempia tuhoja vastaan, silloin kun tuo ukkoylijumala osuu esim. linjoihin jossain kauempana. Rikkoa se voi kuitenkin herkän laitteen.
Käsittääkseni ne onkin tehty jakeluverkossa esiintyvien ylijännitepiikien vaimentamista varten.

Tietokone, invertteri ilmalämpöpumppu, digiboxi, TV ja moni muu herkkä elektroniikka laite on parempi aina irroitaa sähköverkosta ukkosen uhatessa, jos vaan on mahdollista. Ja varsinkin maaseudulla tuo riski tuhoihin on suurempi, johtuen siellä risteilevistä avolinjoista.
Pääkytkimeltä katkaisu antaa myös kohtuullisen suojan.

Lisäksi TV:n antenniliitin on syytä irroittaa. Antenni liittimen sisäänmenossa on esim. TV-vastaanottimessa hyvin herkkää elektroniikkaa vaarassa rikkoontua.
Henkilösuojauksen kannalta kaikki nämä varotoimet kannattaa tehdä aina annakkoon, jos ukkosta on tiedossa.
Sähkölaitteisiin ei pidä koskea ukkosen aikana.

Jos on huono tuuri ja salama purkaantuu lähelle, on siinä kyllä poweria niin paljon, ettei tuhoilta pystytä millään konsteilla välttymään.

Ensikesää odotellessa

Eli kaikki irti , ja kipinkapin kellariin.....

 

[vmaksi]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Pahaa ukkosvauriota ei estä kun ylijännitesuoja heti pääkeskuksen jälkeen. Sekään ei ihan kauheasti maksa, mutta valitettavasti ei ole kovin yleinen perusasennuksissa...

Kunnon YJ-suoja estää kyllä vauriot normaaleissa kodinelektroniikkalaitteissa, niitä ei vaan kauhean paljon ole tosiaan asennettuna...

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Pahaa ukkosvauriota ei estä kun ylijännitesuoja heti pääkeskuksen jälkeen. Sekään ei ihan kauheasti maksa, mutta valitettavasti ei ole kovin yleinen perusasennuksissa...

Kunnon YJ-suoja estää kyllä vauriot normaaleissa kodinelektroniikkalaitteissa, niitä ei vaan kauhean paljon ole tosiaan asennettuna...

Juu, kolmitasoinen suojaus kyllä estää vauriot tehokkaasti, vaikka ei sekään täydellisen varma ratkaisu ole. Kipinävälisuojat pääsulakkeiden läheisyyteen, purkausputket keskukselle ja laitekohtaiset varistori/diodisuojat niin kyllä aika rauhassa saa olla.

 

[Kari]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Niin no nykyään monet laitteet on sellasia että vaikka laitteesta olevinaa katkaisee
jännitteet niin sinne jää silti sähköt päälle. Siksipä ostinkin sellasen kaukosäätimen jossa
on pistotulppan väliin laitettava katkaisin toki siihen itse katkaisimeen jää sähköt päälle
eli se simahtaa sitten ukkosesta mutta eipä paljon maksanut.
Tosin jos ukkonen ihan kohdalle osuu niin siinä ei paljon ylijännitesuojat auta.
Toki ovat toimivia pelejä linjalta tulevia pienempiä pikkejä vastaan.

 

[tet]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Tosin jos ukkonen ihan kohdalle osuu niin siinä ei paljon ylijännitesuojat auta.
Toki ovat toimivia pelejä linjalta tulevia pienempiä pikkejä vastaan.

Perustat väitteesi mihin? Onko huonoja kokemuksia kolmitasoisesta suojauksesta?

Tämähän on aika yleinen luulo, kun ei ole rakennettu kunnollista suojausta ja sitten ne laitesuojat pasahtaa hajalle kesän ensimmäisessä ukkosessa. Tuollainen kipinävälisuoja kestää 60 kA syöksyvirran (siis 60000 ampeeria), kyllä sen melkein täytyy saada "suora osuma" ennenkuin se pettää. Kolmitasoisen suojauksen idea on se, että jokainen porras suojaa seuraavan tason suojakomponenttia. Kipinäväli pudottaa ylijännitteen jonnekin kolmen-neljän kilovoltin tasolle, purkausputki alle kilovolttiin ja laitesuojan varistori ja/tai vyörydiodi alle 400:n voltin jonka suojattava laite itse kestää rikkoontumatta.

Kaupoissa myydään noita laitesuojia ikäänkuin ne olisi yksinään tarkoitettu suojaamaan laitteita ukkoselta, vaikka ne oikeastaan tarvitsevat pari suojaporrasta eteensä jotteivät ne itse hajoa. Kaupunkialueella, jossa sähkökaapelit kulkevat pääosin maan alla tai korkeintaan hyvin lyhyitä vetoja ilmassa, laitesuojat riittävät usein sellaisenaankin. Mutta vähänkin pidemmän ilmajohdon syöttämässä taloudessa tarvitaan kaikki kolme suojaustasoa.

Yksi oleellinen asia ukkossuojauksesta puhuttaessa on, että sähkölinjoja paljon suurempi ongelma ukkosella ovat puhelinlinjat. Kotien atk-laitteiden ukkosvaurioista varmaan 80-90% aiheutuu puhelinlinjan ylijännitteistä. Lämpöpumput kun tunnetusti eivät modeemiyhteyttä omaa, niin sellaista vikaantumistiheyttä kuin atk-laitteilla ei tarvitse pelätä.

 

[Arska]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

Kerron vähän omista kokemuksista. Asun maalla ja puhelin- ja sähköjohdot kulkevat ilmajohtoina ainakin jonkin matkaa. Hankin UPS-laitteen jatkuvasti päällä olevan tietokoneen suojaksi sähkö- ja ADSL-linjan suojaksi. Uskoin UPSin mainoslauseita ja kuvittelin sen suojaavan laitteet ukkosella.

Toissakesänä sitten meni kapea ukkosrintama suoraan asuinpaikan yli. Salama iski noin 5-10 kertaa lähettyvillä. Puhelinpistokkeista iski tulta ainakin kahdesti.

Ukkosen mentyä ohi menin tarkistamaan kellariin tietokoneen kunnon. UPSin ADSL-linjan suojauspiiri oli räjähtänyt osiksi. Samoin tietokoneen ADSL-kortti oli rikkoutunut. Itse tietokone oli kunnossa, samoin kuin UPSin sähköpuoli. UPSi on edelleen käytössä sähkön turvaajana, mutta ADSL-pistoke irrotetaan aina ukkosella.

 

[Kari]

Vs: Tyhjäkäyntiteho

tet (Perustat väitteesi mihin? Onko huonoja kokemuksia kolmitasoisesta suojauksesta?)

No oli ehkä multa turhan kriittinen heitto kun huonoimmat kokemukset on jostain hiekkakuopilta
ja ulkosaaristosta. Ne on kyllä muuten hyviä paikkoja ihmetellä miten tehdään toimiva ukkossuojaus.Edellä selostamasi tapa tehdä suojaus on tietenkin hyvä.
Puhelinlinja on tosiaan sellanen ukkosen lempipaikka tulla sisälle. Aikoinaan kävi tälläkin
sisäistä modeemia pitkin kävi katsomassa monitorinkin pimeeksi näppis jäi toimimaan.