T
teukka
Vieras
On puhuttu paljon tuon sisäyksikön toiminnasta ja lämpötiloista. Ehkä asia on jo jotenkin selvää.
Ulkona tapahtuu myös merkittäviä juttuja. Kaikille lienee selvää, että jäätyminen on se katala, joka sotkee kauheat säästösuunnitelmat.
Olen katsellut eri lähteistä tuota ilman lämpötilaa ja kastepistettä. Suhteellinen kosteus, joka ilmoitetaan prosentteina, kertoo kuinka paljon ilma voi sisältää vettä verrattuna maksimimäärään.
Tässä asiassakin tulee vastaan kansanomainen terminologia, joka on ristiriidassa luonnontieteen kanssa. Vesi on ilmassa höyrymuodossa ja silloin se ei näy. Siis vesihöyryä ei voi nähdä. Kansa sanoo sumua vesihöyryksi. Luonnontieteessä sumu ei ole höyryä, vaan pisaroita - siis nestettä. Ehkä tuo käsitteiden sekavuus ei ole niin vakavaa sittenkään.
Kun ilma jäähtyy, sen kosteusprosentti kasvaa, koska sen kyky sitoa vesihöyryä heikkenee. Kun saavutetaan kastepiste eli kosteus on 100 %, niin silloin näkyy sumua. Vesi tiivistyy siis pisaroiksi.
Katseltuani noita säätaulukoita ja kosteuslaskuria, huomasin, että kosteuden ollessa yli 80 %, se suurenee noin 6% astetta kohti. Siis esim 88 % kosteus on noin kahden asteen jäähtymisen päässä kastepisteestä.
http://www.meteo.helsinki.fi/~tamnell/H2O/H2O.html
http://finnish.wunderground.com/global/FI.html
Mittasin juuri ulkona yksikön ulospuhaltaman ilman lämpötilaa ja sain noin 1 astetta. Ulkoilman lämpötila oli 4 astetta ja kosteus ajantasalla olevasta alemmasta linkistä noin 82 %. Siis ulospuhallettu ilma oli juuri kastepisteessä ja vettä tietenkin lorotti alta melkoisesti.
Tuossa lämpötilassa ollaan juuri niillä rajoilla, että jäätymistä tapahtuu kennon ritilässä ja niinhän se alaosa näytti jo jäätyvän.
Kun ollaan nollantienoilla tai alapuolella, niin jäätymistä tapahtunee aivan varmasti, jos kosteus on noin suuri. Katselin tuosta säälinkistä koko vuoden historiaa kuukausittain, ja näyttää siltä, että vasta maalis-huhtikuussa päästään niin kuivaan miinusmerkkiseen talvikeliin, että jäätymistä ei tapahtune. Lämpötilan ollessa eilusti plussan puolella, ei kastepisteen saavuttaminen haittaa, koska ei mennä nollaan.
Kun ei pääse käsiksi noiden koneiden säätöohjelmiin ja menetelmiin, niin voi vain haaveilla tilanteesta, että kokeilisin säätöä, jossa ei mentäisi kastepisteeseen ollenkaan. Tai sitten isommat kennot? Taas sama juttu tuossa mitoituksessa! Miten olisi ankarampi puhallus, jolloin ilma ei ehdi jäähtyä niin paljon?
Onko jollakin tietoa, kuinka kosteassa pumppu voi toimia talvella ilman veden tiivistymistä? Sama asia kysyttynä toisin: kuinka paljon talvella kylmenee ilma ulkoyksikön läpi mennessään?
Koska ilmeisesti veden tiivistyminen ja jäätyminen luovuttaa lämpöä, niin hakeutuuko ilman lämpötila aina tähän pisteeseen?
Ulkona tapahtuu myös merkittäviä juttuja. Kaikille lienee selvää, että jäätyminen on se katala, joka sotkee kauheat säästösuunnitelmat.
Olen katsellut eri lähteistä tuota ilman lämpötilaa ja kastepistettä. Suhteellinen kosteus, joka ilmoitetaan prosentteina, kertoo kuinka paljon ilma voi sisältää vettä verrattuna maksimimäärään.
Tässä asiassakin tulee vastaan kansanomainen terminologia, joka on ristiriidassa luonnontieteen kanssa. Vesi on ilmassa höyrymuodossa ja silloin se ei näy. Siis vesihöyryä ei voi nähdä. Kansa sanoo sumua vesihöyryksi. Luonnontieteessä sumu ei ole höyryä, vaan pisaroita - siis nestettä. Ehkä tuo käsitteiden sekavuus ei ole niin vakavaa sittenkään.
Kun ilma jäähtyy, sen kosteusprosentti kasvaa, koska sen kyky sitoa vesihöyryä heikkenee. Kun saavutetaan kastepiste eli kosteus on 100 %, niin silloin näkyy sumua. Vesi tiivistyy siis pisaroiksi.
Katseltuani noita säätaulukoita ja kosteuslaskuria, huomasin, että kosteuden ollessa yli 80 %, se suurenee noin 6% astetta kohti. Siis esim 88 % kosteus on noin kahden asteen jäähtymisen päässä kastepisteestä.
http://www.meteo.helsinki.fi/~tamnell/H2O/H2O.html
http://finnish.wunderground.com/global/FI.html
Mittasin juuri ulkona yksikön ulospuhaltaman ilman lämpötilaa ja sain noin 1 astetta. Ulkoilman lämpötila oli 4 astetta ja kosteus ajantasalla olevasta alemmasta linkistä noin 82 %. Siis ulospuhallettu ilma oli juuri kastepisteessä ja vettä tietenkin lorotti alta melkoisesti.
Tuossa lämpötilassa ollaan juuri niillä rajoilla, että jäätymistä tapahtuu kennon ritilässä ja niinhän se alaosa näytti jo jäätyvän.
Kun ollaan nollantienoilla tai alapuolella, niin jäätymistä tapahtunee aivan varmasti, jos kosteus on noin suuri. Katselin tuosta säälinkistä koko vuoden historiaa kuukausittain, ja näyttää siltä, että vasta maalis-huhtikuussa päästään niin kuivaan miinusmerkkiseen talvikeliin, että jäätymistä ei tapahtune. Lämpötilan ollessa eilusti plussan puolella, ei kastepisteen saavuttaminen haittaa, koska ei mennä nollaan.
Kun ei pääse käsiksi noiden koneiden säätöohjelmiin ja menetelmiin, niin voi vain haaveilla tilanteesta, että kokeilisin säätöä, jossa ei mentäisi kastepisteeseen ollenkaan. Tai sitten isommat kennot? Taas sama juttu tuossa mitoituksessa! Miten olisi ankarampi puhallus, jolloin ilma ei ehdi jäähtyä niin paljon?
Onko jollakin tietoa, kuinka kosteassa pumppu voi toimia talvella ilman veden tiivistymistä? Sama asia kysyttynä toisin: kuinka paljon talvella kylmenee ilma ulkoyksikön läpi mennessään?
Koska ilmeisesti veden tiivistyminen ja jäätyminen luovuttaa lämpöä, niin hakeutuuko ilman lämpötila aina tähän pisteeseen?