L
Latvija
Vieras
Onko sinulla kokemusta ilp:n asennuksesta vesikaton päälle?
TAI antavatko aivonystyräsi ilman nimenomaista kokemustakin varoittavia tai hyväksyviä signaaleja?
[En parin tunnin lueskelulla löytänyt tältä foorumilta vastauksia tällaiseen ongelmaan/vaihtoehtoon.]
Mutu-tuntumalta arvelen, että ongelmaksi voisi EHKÄ muodostua...
...kondenssiveden jäätyminen vesikatteen pinnalle.
...ulkoyksiköstä vesikattorakenteeseen välittyvän resonanssin rasitukset.
...ulko-/sisäyksikön korkeusero.
Ovatko mutu-pelkoni perusteltuja? Tuleeko mieleesi ratkaisuja, joilla em. (ja muut) potentiaaliset ongelmat voitaisiin voittaa?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tässä vielä taustaksi lisätietoja ja joitakin mutu-detaljiratkaisuja:
Ulkoyksikön asentaminen vesikaton päälle on potentiaalisimman tuntuinen vaihtoehto siksi, että asunto sijaitsee vanhassa kaupunginosassa, jonka rakentamista valvova arkkitehti ei siedä julkisivuilla minkäänlaisia "härveleitä". Hänen mielipiteensä on jyrkkä ja suhtautuminen kyseiseen(kin) taloon liki "museovirastomainen". Talojen (harja-)katoille sitä vastoin saa edelleen lupia asennella lautasantenneja sun muita "hirvityksiä", kuten ILPpejä. Kattoasennukselle naapurilupa on jo hankittu.
Tämän hetkinen suunnitelma olisi tilata täällä Latviassa sijaitsevaan asuntoon paikallisen ammattiasentajan kautta Panasonic E9-tyyppinen ilmalämpöpumppu asennettuna paikoilleen, mutta kyseinen kohde vaatii varmasti omia etukäteisvalmisteluja.
Asunto on ylemmän kerroksen asunto kaksikerroksisessa talossa. Käytännössä ulko-/sisäyksiköiden välinen korkeusero olisi 3-4 metriä. Onko tuo korkeusero ongelma kyseiselle laitteistolle?
Resonanssin vähentämiseksi olen kaavaillut tusata "kelluvan" kestopuurunkoisen alustan, joka olisi noin 1,5 metrin päässä katon harjasta (ei näy ohikulkijoiden silmille mihinkään suuntaan, vaikka kyseessä on vain 2-kerroksinen talo). Sijainti on sikäli hyvä, että se sijaitsee välittömästi vesikaton huoltoluukun vieressä, luontevimmassa "työskentelysuunnassa". Alustan ankkurointi tulisi vesikaton puisiin kattotuoleihin, mutta varsinaisen vesikatemateriaalin (sementtikuitulevy) ja kestopuukehikon väliin kumilaakerointi. Välttämättömien läpivientien teko huoltoluukun kauluspellin läpi, ja huolellinen tiivistys.
Haluaisin myös ehkäistä jollain järkevällä tavalla ulkoyksikön kondenssiveden (runsasta) jäätymistä katolle. Yksi vaihtoehto olisi johtaa se lämpöeristetyssä putkessa (jossa reipas kaato ja mahdollisesti lämmityskaapeli) ensin kylmään ullakkotilaan... edelleen joko (1) räystäälle ja räystäslaudoituksen läpi kukkapenkkiin tai (2) suoraan asunnon viemäriputkistoon. Kumpi em. vaihtoehdoista olisi parempi? Vai voisiko kondenssiveden ehkä tällaisessa (Ahvenanmaahan verrattavassa) ilmastossa antaa sittenkin valua huoletta suoraan vesikatteen päälle?
ODOTAN SUURELLA MIELENKIINNOLLA VASTAUKSIANNE!
TAI antavatko aivonystyräsi ilman nimenomaista kokemustakin varoittavia tai hyväksyviä signaaleja?
[En parin tunnin lueskelulla löytänyt tältä foorumilta vastauksia tällaiseen ongelmaan/vaihtoehtoon.]
Mutu-tuntumalta arvelen, että ongelmaksi voisi EHKÄ muodostua...
...kondenssiveden jäätyminen vesikatteen pinnalle.
...ulkoyksiköstä vesikattorakenteeseen välittyvän resonanssin rasitukset.
...ulko-/sisäyksikön korkeusero.
Ovatko mutu-pelkoni perusteltuja? Tuleeko mieleesi ratkaisuja, joilla em. (ja muut) potentiaaliset ongelmat voitaisiin voittaa?
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tässä vielä taustaksi lisätietoja ja joitakin mutu-detaljiratkaisuja:
Ulkoyksikön asentaminen vesikaton päälle on potentiaalisimman tuntuinen vaihtoehto siksi, että asunto sijaitsee vanhassa kaupunginosassa, jonka rakentamista valvova arkkitehti ei siedä julkisivuilla minkäänlaisia "härveleitä". Hänen mielipiteensä on jyrkkä ja suhtautuminen kyseiseen(kin) taloon liki "museovirastomainen". Talojen (harja-)katoille sitä vastoin saa edelleen lupia asennella lautasantenneja sun muita "hirvityksiä", kuten ILPpejä. Kattoasennukselle naapurilupa on jo hankittu.
Tämän hetkinen suunnitelma olisi tilata täällä Latviassa sijaitsevaan asuntoon paikallisen ammattiasentajan kautta Panasonic E9-tyyppinen ilmalämpöpumppu asennettuna paikoilleen, mutta kyseinen kohde vaatii varmasti omia etukäteisvalmisteluja.
Asunto on ylemmän kerroksen asunto kaksikerroksisessa talossa. Käytännössä ulko-/sisäyksiköiden välinen korkeusero olisi 3-4 metriä. Onko tuo korkeusero ongelma kyseiselle laitteistolle?
Resonanssin vähentämiseksi olen kaavaillut tusata "kelluvan" kestopuurunkoisen alustan, joka olisi noin 1,5 metrin päässä katon harjasta (ei näy ohikulkijoiden silmille mihinkään suuntaan, vaikka kyseessä on vain 2-kerroksinen talo). Sijainti on sikäli hyvä, että se sijaitsee välittömästi vesikaton huoltoluukun vieressä, luontevimmassa "työskentelysuunnassa". Alustan ankkurointi tulisi vesikaton puisiin kattotuoleihin, mutta varsinaisen vesikatemateriaalin (sementtikuitulevy) ja kestopuukehikon väliin kumilaakerointi. Välttämättömien läpivientien teko huoltoluukun kauluspellin läpi, ja huolellinen tiivistys.
Haluaisin myös ehkäistä jollain järkevällä tavalla ulkoyksikön kondenssiveden (runsasta) jäätymistä katolle. Yksi vaihtoehto olisi johtaa se lämpöeristetyssä putkessa (jossa reipas kaato ja mahdollisesti lämmityskaapeli) ensin kylmään ullakkotilaan... edelleen joko (1) räystäälle ja räystäslaudoituksen läpi kukkapenkkiin tai (2) suoraan asunnon viemäriputkistoon. Kumpi em. vaihtoehdoista olisi parempi? Vai voisiko kondenssiveden ehkä tällaisessa (Ahvenanmaahan verrattavassa) ilmastossa antaa sittenkin valua huoletta suoraan vesikatteen päälle?
ODOTAN SUURELLA MIELENKIINNOLLA VASTAUKSIANNE!
