Väre on nyt osa Heleniä

jvr

Jäsen

Väre liittyy osaksi Helen-konsernia​

Väre liittyy omana yhtiönään osaksi Helen-konsernia. Asiakkaille omistajan vaihtuminen ei aiheuta muutoksia.

 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

kotte

Hyperaktiivi
Varsinkin pörssisähkön myynti on aika yksinkertaista ja riskivapaata.
Nimenomaan pörssisähkön myynti on monimutkaista ja riskialtista. Toimintamallihan on sellainen, että myyjän pitää arvata vuorokautta etukäteen, miten paljon asiakkaat kuluttavat, jos hinta sattuu asettumaan millekin tasolle ja mitkä muut syyt kuin hinta vaikuttavat. Kun sitten hinnat on määrätty ja vielä sää sun muu käyttäytyy miten käyttäytyy, asiakkaat ehkä lämmittelevät saunojaan ja varaajiaan sekä mahdollisesti lataavat sähköautojaan, milloin sähkö sattuu olemaan erityuisen halpaa rajana vain omien sähköasennusten riittävyys, mahdolliset tehomaksujen muutokset ym. Jos myyjä on sitoutunut arvaamaan kulutuksen määrän ja erityisesti ajankohdan väärin, sähköä on joko myytävä tai ostettava lisää, jolloin tappiota voi tulla arvaamattoman paljon, jos huonosti käy.
 
Sähkönmyyjien konkursseja ei ole juurikaan näkynyt joten eiköhän hinnoittelu ole hallinnassa. Yksittäisien päivien kulutuspoikkeamat tasoittuvat vuositasolla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Sähkönmyyjien konkursseja ei ole juurikaan näkynyt joten eiköhän hinnoittelu ole hallinnassa. Yksittäisien päivien kulutuspoikkeamat tasoittuvat vuositasolla.
Jos myyjät yhdistyvät, tuo on usein merkki kannattavuusongelmista, jotka pyritään ottamaan hallintaan ennen konkurssia.

Kulutuspoikkeamat toki tasaantuvat, mutta pörssisähkön ennustetun käytön eroilla toteutumaan tehdäänkin tappiota, jotka eivät tasoitu, vaan kumuloituvat, kun päivätappioiden vastapainoksi ei ole näkyvillä päivittäisiä voittomahdollisuuksia, jos ennustus ei vastaa todellisuutta.
 

tet

Hyperaktiivi
Kulutuspoikkeamat toki tasaantuvat, mutta pörssisähkön ennustetun käytön eroilla toteutumaan tehdäänkin tappiota, jotka eivät tasoitu, vaan kumuloituvat, kun päivätappioiden vastapainoksi ei ole näkyvillä päivittäisiä voittomahdollisuuksia, jos ennustus ei vastaa todellisuutta.

Ei nyt ihan näin kuitenkaan, kyllä niitä voittomahdollisuuksiakin on. Mutta tuuristahan se on kiinni. Intraday-markkinalla hinta voi olla halvempi tai kalliimpi kuin spot-markkinalla, joten ylijäämän voi pystyä myymään kalliimmalla millä osti, ja alijäämän ostamaan halvemmalla kuin mitä olisi maksanut spot-markkinassa. Tasehinta taas määräytyy säätömarkkinoiden mukaan, sekin voi olla alle tai yli spot-hinnan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Veikkaampa että uusia sähkönmyyntiyhtiöitä tulee. Varsinkin pörssisähkön myynti on aika yksinkertaista ja riskivapaata.
Eräs tuttu on eräässä sähköyhtiössä töissä ja maanantaina (vai tiistaina) hän juuri sanoi että uskoo että sähköyhtiöiden yhdistymisiä tulee vielä lisää. Hänkin on sellaisessa töissä, joka on useamman yhtiön yhteenliittymä.
 

kotte

Hyperaktiivi
kyllä niitä voittomahdollisuuksiakin on. Mutta tuuristahan se on kiinni.
Jotkut ovat rikastuneet rulettiakin pelaamalla (varsin harvat sellaisetkin, jotka ovat ymmärtäneet lopettaa ajoissa). Mielestäni on kuitenkin vaikea arvata ennakolta vuorokausimarkkinahintojen ja päivän sisäisten hintojen eroa, että tuon pohjalle voisi rakentaa luotettavasti tuottavan liiketoimen, jos mahdollisuudet rajoittuvat sähkön ostoon pörssin kautta ja myymiseen kuluttaja-asiakkaille vuorokausimarkkinahintoihin sidottuna, joilla on vapaus optimoida kulutustaan omasta näkökulmastaan. Jotakin systematiikkaa asiantuntija ja teköäly tuostakin varmaan löytää osittaisselityksenä, mutta ajoittaisten merkittävien hyödynnettävien hintaerojen perusteella tuskin kannattaa ottaa riskiä vuorokausimarkkinoilla merkittävästi ja tuohan olisi edellytys merkittäville voittomahdollisuuksille sähkön välityksessä pörssisähköasiakkaille, Jokainen ennustevirhe toisaalta tyypillisesti johtaa tappioihin, jos ulkoiset syyt ovat myötävaikuttamassa näkymien muuttumiseen edelliseen vuorokauteen verrattuna ja satunnaisten voittojen olisi oltava huomattavia tuon jatkuvasti katetta syövän tappioiden lähteen kompensoimiseksi.
 

tet

Hyperaktiivi
Jotkut ovat rikastuneet rulettiakin pelaamalla (varsin harvat sellaisetkin, jotka ovat ymmärtäneet lopettaa ajoissa). Mielestäni on kuitenkin vaikea arvata ennakolta vuorokausimarkkinahintojen ja päivän sisäisten hintojen eroa, että tuon pohjalle voisi rakentaa luotettavasti tuottavan liiketoimen

No ei varmaan pysty liiketointa rakentamaan. Kyse oli kuitenkin siitä, millaisen riskin spot-hintaisen sähkön välittäminen kuluttajalle sisältää. Bisneshän tuossa tehdään marginaalilla, jonka on oltava riittävä kattamaan mahdolliset tasevirheen aiheuttamat tappiot (jotka eivät siis ole mikään tappioautomaatti, vaan bingosta voi tulla myös voittoja).
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyse oli kuitenkin siitä, millaisen riskin spot-hintaisen sähkön välittäminen kuluttajalle sisältää.
Eikös siinä voi olla aikamoinen riski, jos esimerkiksi jokin merkittävä voimalaitos tai siirtoyhteys hajoaa jonakin päivänä ja seuraukset lähinnä ovat, että päivän sisäisillä markkinoilla hinnat voivat nousta (Vai meneekö tuollainen tilanne jonkinlaisen "vakuutuksen" piikkiin ja kuka moista tarjoaisi? Vai joutuuko laitoksen omistaja korvaamaan tuottamatta jääneen sähkön yksin ja Fingrid vastaavasti siirtoyhteyden vian?). Pörssisähköasiakkaathan tarttuvat tilaisuuteen ja käynnistävät pesukoneensa sun muut vehkeensä, käynnistää sähkösaunan illalla ja lataa sähköauton täyteen, kun arvaavat, että hinnat voivat pompata paljonkin, jollei vikaa saada korjatuksi). Sähköä silloin epäilemättä menee arvioitua enemmän pörssisähköasiakkaille ja jo tukin nostaa päivän sisäisiä hintoja. Onhan tuollaisia vikatilanteita ollut.
 

tet

Hyperaktiivi
Eikös siinä voi olla aikamoinen riski, jos esimerkiksi jokin merkittävä voimalaitos tai siirtoyhteys hajoaa jonakin päivänä ja seuraukset lähinnä ovat, että päivän sisäisillä markkinoilla hinnat voivat nousta (Vai meneekö tuollainen tilanne jonkinlaisen "vakuutuksen" piikkiin ja kuka moista tarjoaisi? Vai joutuuko laitoksen omistaja korvaamaan tuottamatta jääneen sähkön yksin ja Fingrid vastaavasti siirtoyhteyden vian?).

Jos voimalaitoksen oma siirtoyhteys kantaverkkoon vikaantuu, on se tietysti yhteyden omistajan eli tässä tapauksessa sähkön tuottajan ongelma. Jos sähkö jää tuottamatta, puuttuvan määrän joutuu tuottaja ostamaan viimeistään tasesähkönä Fingridiltä, jos ei saa sitä etukäteen päivänsisäiseltä markkinalta. Sama homma jos itse voimalaitos hajoaa.

Jos kyse on kantaverkon siirtoyhteydestä jossain kauempana (vaikkapa rajasiirtoyhteydestä), se taas on Fingridin ongelma. Tuottaja tuottaa sen mitä tuottaa, kuten on sovittu. Jos se ei mahdukaan verkkoon, Fingridin pitää myydä ylimääräinen sähkö verkosta alassäätönä niille toimijoille, jotka ovat sitä lupautuneet ottamaan vastaan. Jos yksi alassäätäjistä on kyseinen voimalaitos, se ostaa alassäätösähköä käytännössä vähentämällä tuotantoaan, ja saa lisätuottoa alassäädöstä.

Jos vika olisi tuottajan oman siirtolinjan ja kantaverkon liityntäpisteen lähellä niin, että Figridin vika estäisi laitoksen tuotannon siirtämisen kantaverkkoon, en osaa sanoa kuka maksaa ja mitä. Se riippunee tuottajan ja Fingridin välisistä sopimuksista. En ole perehtynyt kantaverkon liittymisehtoihin, sieltä varmaan jotain aiheesta selviäisi. Onko jotain vakuutuksia tai vastaavia tällaisen tilanteen varalle, en osaa myöskään sanoa, muuta kuin että oletettavasti on, kuten melkein kaikkeen muuhunkin.

Isossa kuvassa homma menee aina niin, että markkinoilla säädetään tuotanto reaaliajassa kohdalleen. Nopeinta säätöä tekevät taajuusohjatut reservit toimivat pitkäaikaisilla sopimuksilla, mutta myös reaaliaikainen markkina on nopea: aFRR-energiakaupassa kaupankäyntijakso on neljä sekuntia. Näillä pidetään verkko pystyssä.

Sitten jälkikäteen tehdään taseselvitys joka vartilta, jossa katsotaan jokaisen tasevastaavan toimijan osalta, miten homma todellisuudessa meni. Taseselvityksessä ilmenevät poikkeamat etukäteen markkinalla sovituista määristä tasataan tasesähköllä. Koko verkon tase (eli yksittäisten tasevastaavien taseiden summa) on väkisin aina nolla, koska verkko ei voi varastoida sähköä. Tasekaupassa Fingrid ostaa tasehinnalla ylijäämäsähkön niiltä, joille sitä jäi, ja myy sen niille joilla ei ollut riittävästi. Fingridille tasesähkökauppa on nollasummapeliä, mutta yksittäisille tasevastaaville se voi tuoda suuria tappioita tai voittoja, oman taseen loppusummasta ja toteutuneesta tasehinnasta riippuen. Tasehinta määräytyy kyseisellä vartilla reaaliajassa tehtyjen säätömarkkinakauppojen perusteella.
 

kotte

Hyperaktiivi
^Mielestäni lopputulos on kuitenkin se, että puuttuva sähkö on hankittava jostakin, jolloin päivän sisäisillä markkinoilla ja taseselvityksessä hintataso nousee. VIkaantuneen laitoksen omistaja tai johtokapasiteetin vastuullinen taho ei vastaa välillisistä vahingoista eli hinnan kohoamisesta suhteessa vuorokausimarkkinoilla aikaisemmin määräyneisiin hintoihin, vaikka luultavasti joutuu vastaamaan puuttuvan sähkön välittömistä hankkimiskustannuksista (ja tuohan juuri nostaa päivän sisäisiä hintoja). Jos sähkönmyyjien jokin asiakasryhmä reagoi poikkeukselliseen tilanteeseen lisäämällä kulutustaan ennakoiden seuraavien päivien muutoksia vuorokausimarkkinoiden hinnoittelusta, sähkön myyjä voi kääriä kunnon tappiot vaaditun lisäsähkön hankkimiseksi (kulutuksen lisääntyminen nostaa päivän sisäisesti määräytyviä sähköenergiakustannuksia entisestään) eikä samojen asiakkaiden kohdalla ole vastaavasti nähtävillä tilannetta, jossa odottamaton sattuma alentaisi päivän sisäisiä hintoja moisen kompensoimiseksi.
 

tet

Hyperaktiivi
^Mielestäni lopputulos on kuitenkin se, että puuttuva sähkö on hankittava jostakin, jolloin päivän sisäisillä markkinoilla ja taseselvityksessä hintataso nousee.

No näinhän se on, että pitkällä aikavälillä tasevirhe todennäköisesti maksaa aina virheen tekijälle. Lyhyellä aikajaksolla voi tulla voittoa, jopa suuria määriä, jos arpaonni suosii. Mutta pitkään jatkuessaan virheellinen ennuste aiheuttaa tasevastaavalle kustannuksia. Ja juuri nämä kustannukset pitää pörssisähkön välittäjän leipoa sisään kuluttajalta veloittamaansa marginaaliin.
 
Back
Ylös Bottom