Valinnan vaikeus, mikä kolmesta pumpusta.

MikaH

Tulokas
Nyt visainen avunhuuto parviälylle ja johon toivon vaan faktavastauksia jotain asiasta tietäviltä eikä hassuja heittoja tai mututuntumia. Suuri Lämpölaiteremontti on alkamassa, jossa vanha tiensä päässä oleva reistaava öljylämmityslaitteisto lähtee pois ja tilalle tulee Ilmavesilämpöpumppu. Nyt vaan pitäisi valita sitten kolmesta finaaliehdokkaasta se "oikea" - eli jos sinulla tai lähipiirissä on kokemuksia jossain näistä niin arvostaisin. Ehdokkaat ovat alla järjestyksessä. Hinta näissä on aika lähelle toisiaan joten "kaikki käy".

1.Ehdokas: Fujitsu Watersgate (WGYK160DD9 & WOYK112LCTA)

2.Ehdokas: Mitsubishi Ecodan (all-in-one & PUHZ-SW75YAA-SC)

3.Ehdokas: Jäspi Tehowatti Air Split (Niben laite rebrandattuna)

Talo on 1978 rakennettu 2 kerroksinen rinnetalo vesipatterikierrolla. Lämmitettäviä neliöitä on n. 140m2 mukaanlukien autotalli ja öljyä on mennyt n. 1400-1800L/vuosi, sähköä 10.000kWh. Ugh.
 
Viimeksi muokattu:

Jolberious

Vakionaama
Nibe polar, miksikö? Kytkentä paljon nopeampaa kuin noihin muihin, joten säästät siinä euroja. Ei splittityyppisten vuosittaisia vuototarkastuksia (kyllä, laki vaatii kun hiilidioksidiekvivakentit pomppaa yli), tehokkain vaihtoehto, joten hyötysuhde myös kovin -> vaikka ostohinta kalliimpi, maksaa se itsensä takaisin myös energiansäästön puolesta ;)

Avaimet käteen-asennus alkaen 12k 3vaiheisella 8kw polarilla.
 

MikaH

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Lisäksi pitää purkaa vanha Högforssin kattila pois ja vaihtaa pari lämpöpatteria alakerrasta ja asentaa 1 vedenottopiste pannuhuoneeseen :D
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Vuototarkastus hah hah :D

Matkat joutuu ajoittamaan pakkasten ulkopuolelle, jotta pääsee tyhjentämään sen piirin sähkökatkon sattuessa. Taikka ottaa riskin, nibevakuutushan korvaa*

* Jos kotivakuutusyhtiö korvaa jäätymisen aiheuttaman vaurion
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Ei niissä mitään murheita ole, vaatii aika paljon enemmän asentajaltakin, keskittyy hommaansakin paremmin. Enemmän maksaa se on totta, ennen vanhaan olisi kattilatkin kannattanut laittaa seinän kylmälle puolelle, ai hitto kun olisi kaikki helpompaa&halvempaa.
 

Jolberious

Vakionaama
Vuototarkastus hah hah :D
"
VUOTOTARKASTUKSET | Laki velvoittaa kylmälaitteiden käyttäjiä. Vuototarkastuksen teettäminen on kylmälaitteen omistajan tai haltijan vastuulla ja sen saa tehdä vain Tukesin asianomaiseen rekisteriin merkitty kylmäliike
R-410A GWP2088 5 t CO2-ekv (kg) 2,39
Kylmäainetäytös t CO2-ekv (kg) Tarkastusväli*
5–50 12 kk "

Oliko meistä nyt jompikumpi, joka ei asiaa ymmärtänyt? ;) Mikäli SPLIT-koneessa on R410A enemmän kuin 2,39kg, koskee sitä tuo yllämainittu vuototarkastusvelvoite ;)

Matkat joutuu ajoittamaan pakkasten ulkopuolelle, jotta pääsee tyhjentämään sen piirin sähkökatkon sattuessa. Taikka ottaa riskin, nibevakuutushan korvaa*

Vapaakierto tai mikäli on useinkin kovassa pakkasessa yli vuorokauden kestäviä sähkökatkoja, niin UPS-varmennus ja VVM320 ohjaukseen suoraan syöttö, pienelläkin akulla ajetaan järjestelmä alas ja pyöräytetään latauspumppua melko pitkänkin lomareissun ajan.


Tämän päivän 11.5h työmaalta kuvia, aamulla vielä öljypannu pöhisi sisäyksikön paikalla. Huomenna sitten viimeistelyt ja siivoukset.
 

Liitteet

  • kuva1.jpg
    kuva1.jpg
    70,4 KB · Katsottu: 815
  • kuva2.jpg
    kuva2.jpg
    292,3 KB · Katsottu: 907
  • kuva3.jpg
    kuva3.jpg
    230,8 KB · Katsottu: 799

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Tottakai on velvoite, nuohouskin pitää tehdä joka vuosi ja renkaat tarkistaa autosta ennen ajoon lähtöä.

Montako Zubadania on suomeen asennettu ja moniko niistä on saanut minkäänlaista huomiota asennuksen jälkeen? Saatikka että olisi edes yli 3kg luvilla asennettu, muutama ehkä. Kuollut kirjain pienissä laitoksissa, ei vaikuta ihmisen elämään. Ulkoyksikön jäätyminen vaikeuttaa ja vakuutuskaan ei korvaa (ellei valehtele, että se hajosi muuten vaan), Jolberiuksella on tähän kuitenkin ratkaisu ____________.

Lähinnä ei pidä kehittää keinotekoisia ongelmia, kun on ratkaisematon oikea ongelma. Se vaan vaatii kunnnon pakkasen ja verkkohäiriön. Senkin voi ehkäistä valveutuneella ihmisellä, alkuperäinen isäntä on yleensä sellainen, 20v pariskunta joka muuttaa siihen asuntoon ei edes tiedä, mistä valot syttyy pannuhuoneeseen.
 

Jolberious

Vakionaama
Montako Zubadania on suomeen asennettu ja moniko niistä on saanut minkäänlaista huomiota asennuksen jälkeen? Saatikka että olisi edes yli 3kg luvilla asennettu, muutama ehkä
Tiedätkö, miksi Scanoffice / Mitsu toi markkinoille SW75YAA-SC ulkoyksikön? annan vinkin, 2,9kg täyttömäärä.
Montako jäätynyttä (ja tästä syystä hajonnutta)monoblokkia olet nähnyt? tai edes kuullut? Entä montako rikkoutunutta lämmönvaihdinta spliteistä?
F2120 jos sattuu jäätymään pahasti, niin siellä singahtaa värinänvaimenninletkut poikki, suunniteltu ominaisuus, ja tämän jälkeen laite tyhjenee.

Kun mietitään maalaisjärjellä, milloin niitä sähkökatkoja on? Syksyllä pluskeleillä sekä tykkylumen aikana (kun lämpötila pyörii nollan paikkeilla ja sataa rankasti lunta). Tällöin totaali-sähkökatkoksen kesto pitäisi mitata päivissä, ellei jopa viikoissa (kiitos vapaakierron, mikäli mahdollista), että ulkoyksikkö jäätyisi ja hajoaisi tästä syystä. Millon Tampereella on viimeksi ollut talvipakkasella yli 24h sähkökatkos? Tai edes tunnin sähkökatkosta, pl. huoltotyöt..

Mielessään voi kehittää kaikenlaisia ongelmia, mutta niiden todennäköisyys jos vastaa lottovoittoa, niin kannattaako niille antaa painoarvoa? (Ja edelleen, olihan meillä se UPS, jonka voi kytkeä suoraan VVM320 ;) )
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Mustat eristeet ei kestä montaa vuotta ulkona, tuo on yksi vesiputkien paha ongelma, täytyisi laittaa super lyhyet vedot aina ulos tai suojata kunnolla. Kylmäputkissa ei haittaa ja siinä toisen putken hukkalämpö ei maksa mitään.

Vapaakierto on perimätietoa ja se ilmeisesti toteutuu parhaiten hyvin lyhyillä putkilla. En tohdi edes ajatella joku 1 metrin pätkä kuparia on piilosta nakutettu paljaaksi. Olisi ihan mielenkiintoista, jos siihen löytyisi faktaa lämmönvaihtimiin liittyen, miten virtaama käyttäytyy hyvin hitailla kiertonopeuksilla. Lämmönvaihtimessa on 50 levypakkaa rinnakkain, en olisi yhtään ihmeissään jos sielä kulmissa pääsee jäätymään hyvinkin herkästi ja vapaakierto kulkee vain keskeltä. Kylmäpuolella voi olla myös vapaakierto, joka luovuttaa lämpöä ilmavaihtimeen, saattaa riippua mihin asentoon paisari jää sähköjen katkettua.
 

MikaH

Tulokas
Onko siinä muuten jokin tunnistettu vika vai tuo rakennusvuosiko siinä painaa ?

Se vie niin paljon tilaa ettei samaan huoneeseen mahdu mitään muuta ja siihen on pitänyt uusia viime vuosina niin paljon kaikenmaailman osia että menee hermot. Poltinkin reistaa. Kaikki siinä reistaa. Alin puupuolen luukku on pultattu kiinni kun saranat on romuna. Pois pois pois...
 

MikaH

Tulokas
Millon Tampereella on viimeksi ollut talvipakkasella yli 24h sähkökatkos? Tai edes tunnin sähkökatkosta, pl. huoltotyöt..

12 vuotta täällä Lamminpäässä asunut. 1 sähkökatko oli joku syksy tuossa 4-6 vuotta sitten ja toisen kerran sähköt katkesi tänä kesänä kun vetivät uudet piuhat vastatehdyn uuden kadun alle, talon verkkoon liittämisestä tuli lyhyt 15min katko.
 

Jolberious

Vakionaama
Talo on 1978 rakennettu 2 kerroksinen rinnetalo vesipatterikierrolla. Lämmitettäviä neliöitä on n. 140m2 mukaanlukien autotalli ja öljyä on mennyt n. 1400-1800L/vuosi, sähköä 10.000kWh. Ugh.
Millainen lämpökäyrä meillä on, eli +10, 0, -10 ja -20°C verkkoon menevän veden lämpötila. Paljonko asukkaita (ts. paljonko lämmintä vettä kuluu), onko patterit 1- vai 2-lehtisiä? Kuinka usein on kylmempää kuin -20°C
12 vuotta täällä Lamminpäässä asunut. 1 sähkökatko oli joku syksy tuossa 4-6 vuotta sitten ja toisen kerran sähköt katkesi tänä kesänä kun vetivät uudet piuhat vastatehdyn uuden kadun alle, talon verkkoon liittämisestä tuli lyhyt 15min katko.
Tässähän tämä tuli todistettua, monoblokin jos jättäisi laskuista pois "jäätymismahdollisuuden vuoksi sähkökatkojen takia". Ne sähkökatkot ovat yhtä todennäköisiä kovilla pakkasilla siis, kuin lottovoitto.
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Nämä teoriat varmaan testataan 10 vuoden sisällä, kun tulee se peloteltu verkkohäiriö paukkupakkasilla. Asennuksia on ainakin tehty riittävästi ja eri putkien pituuksia käytetty. Sitä varten on suomeen asennettu sata tuhatta takkaakin, vaikka töpselistä tulisi lämpöä joka talouteen Kaikissa Olosuhteissatm
 

Jolberious

Vakionaama
Nämä teoriat varmaan testataan 10 vuoden sisällä, kun tulee se peloteltu verkkohäiriö paukkupakkasilla. Asennuksia on ainakin tehty riittävästi ja eri putkien pituuksia käytetty. Sitä varten on suomeen asennettu sata tuhatta takkaakin, vaikka töpselistä tulisi lämpöä joka talouteen Kaikissa Olosuhteissatm
Jäädään odottelemaan.
Varmin keino voi olla vaikka 3kk sähkökatkoa vastaan http://www.puulammitys.info/ Äkkiä veikkaan että meillä olisi tässä maassa paljon muitakin ongelmia oikeasti pitkän sähkökatkon aikana, kuin monoblokin jäätyminen ;)
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Tokihan sille pumpun sammumiselle on lukuisia muitakin skenaarioita, mutta ne on sitten yksittäisen ihmisen murheita sielä sun täälä. Jos ei sataan vuoteen ole voinut patteriputkia viedä ulos niin minusta ei ole mitään syytä laittaa nytkään. Päinvastoin, nyt on rahaa rakentaa. Ennenvanhaan olisi putket veistetty puusta nykymenttaliteetilla varmaan, mutta niihin ne rahat laitettiin ja säästettiin pintakiillossa.

ps. Ettei ole ihan offtopikkia, niin suosittelen Mitsua. On todennäköisesti kallein, mutta siinä on spesiaalitekniikkaa ja uunituore.
 

Jolberious

Vakionaama
Eli hyvin alkaneen, faktapohjaisen keskustelun lopputulos splitkoneen ylivertaisuudesta vrt monoblokkiin, on ainoastaan "mututuntuma"?
Edelleenkin, enemmän taitaa splittien lämmönvaihtimia paukkua, kuin monoblokkeja jäätyä.
Mitä veikkaat, onko 10v kuluttua markkinoilla enemmän monoblokkeja vai splittejä, ja miksi?

Itse oletan että monoblokkeja tulee jatkossa olemaan entistä enemmän, johtuen uusista kylmäaineista, jotka on helpompi tyyppihyväksyttää monorakenteisina (R290, ammoniakki jne).

Nyt meillä on käynyt, kuten usein keskustelufoorumeilla tapahtuu, eksytään alkuperäisestä aiheesta ja todella pahasti. Toivottavasti aloittajaa ei haittaa tämä.
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Kylläpä ne monot vaan 99% tehdään uima-altaita lämmittämään. Ei sielä mitään teknologiaa kaivata, mutta hinta pitää olla halpa ja kylmäaineen olomuoto/määrä vaikuttaa olennaisesti siihen ympäristölain kilpajuoksussa. Niihin lyödään jostain vähän isompi pannu sisään ja pari milliä armafleksiä = tyypillinen Nordic monoblock.

Toki Nibellä on vähän järkeä päässä tässä mielessä enemmän, mutta lippulaiva-splitissä on hippasen enemmän tuotekehitystä taustalla, sielä se keihäänkärki tulee aina olemaan vesi-ilmalämpöpumpuista riippumattomista syistä.
 

MikaH

Tulokas
Fujitsu on itse asiassa kallein näistä, mitsu tulee 500€ verran perässä.

Käyrää en tänne duuniin muista mutta kuumin patteriverkkoon mennyt vesi oli +55C. Asujia on 1 vakituisesti, toinen randomisti mutta harvakseltaan. Yläkerran patterit ovat 1 lehtisiä ja alakerran patterit (takkahuone/eteinen, pesuhuone) vaihdetaan tässä yhteydessä korkeammiksi ja 2 lehtisiksi koska alakerta on aina ollut hieman liian viileä.
 

iqo

Vakionaama
Mitsun vilppeja kannettiin romulavalle viime talvena tälläkin foorumilla useita vajaan 10 vuoden iässä. Toivottavasti tuote on nyt kestävämpi.
Tätä minäkin toivon Mitsun omistajana, varsinkin kun omistan vielä tuota hieman vanhemman mallisarjan laitetta. Korostan kuitenkin taas: Monestako Niben VILPistä on foorumilla tai muuallakaan vastaavaa kymmenen vuoden kokemusta? Kannattaa siis suhteuttaa näitä foorumilla raportoituja vauriotapauksia myyntimääriin. Veikkaan, että menneinä vuosina Mitsulla oli aika kovat markkinaosuudet vilpeissä. Sittemmin on (onneksi) tullut muutakin tarjontaa kiitettävästi.

Edelleenkin, enemmän taitaa splittien lämmönvaihtimia paukkua, kuin monoblokkeja jäätyä.
Nyt täytyy kysyä, että mikä tekee split-laitteen lämmönvaihtimesta vaurioherkemmän monoblokin lämmönvaihtimeen verrattuna? Minä olen kuvitellut, ettei niiden toimintaperiaatteessa ole mitään eroa, toinen vain sijaitsee ulkoyksikön kuorissa ja toinen sisällä lämpimässä.
 

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Fujitsu on itse asiassa kallein näistä, mitsu tulee 500€ verran perässä.

Käyrää en tänne duuniin muista mutta kuumin patteriverkkoon mennyt vesi oli +55C. Asujia on 1 vakituisesti, toinen randomisti mutta harvakseltaan. Yläkerran patterit ovat 1 lehtisiä ja alakerran patterit (takkahuone/eteinen, pesuhuone) vaihdetaan tässä yhteydessä korkeammiksi ja 2 lehtisiksi koska alakerta on aina ollut hieman liian viileä.

Katon niin onkin, sinulla on high power fujitsu, mutta mitsu on tavallinen. Tuo fujitsu hakkaa mennen tullen muut vaihtoehdot listalla ja siinä on sisäyksikössä aika hyvä keksintö lämmönvaihtimena, ei pysty jäätymään käydessään, vaikka pumput olisi seis. Kuumaa vettä tulee melkein rajattomasti.
 

Jolberious

Vakionaama
Nyt täytyy kysyä, että mikä tekee split-laitteen lämmönvaihtimesta vaurioherkemmän monoblokin lämmönvaihtimeen verrattuna? Minä olen kuvitellut, ettei niiden toimintaperiaatteessa ole mitään eroa, toinen vain sijaitsee ulkoyksikön kuorissa ja toinen sisällä lämpimässä.
Tottakai saa kysyä ja viestin tarkoitus olikin olla yksinkertaisempi, kuin mitä äkkiä ajattelee.

Sähkökatkon takia jäätyneitä monoblokkeja en tiedä yhtäkään, @pökö aloitti viestiketjun, johon niitä kerätään, sinne on tullut yksi tapaus.
Sensijaan Split-koneiden hajonneita lämmönvaihtimia on useita luettavissa foorumilta. Vaikka lämmönvaihdin onkin precis samanlainen toimintaperiaatteena sekä splitissä että monoblokissa.
Silti lämmönvaihdin-ongelmaa ei muistuteta jokaisen lämpöpumpun kohdalla (ivlp, oli sitten mono tai split, maalämpö tai ilmalämpöpumppu), mutta aina monoblokkiin kanssa puhutaan jäätymisongelmasta.

Pointti oli, ei nähdä metsää puilta, keskitytään hyvin pieneen ja teoreettiseen mahdolliseen vikaantumiseen, vaikka kokonaisuudesta voi hajota paljon muutakin, paljon todennäköisemmin. Vaikkapa nyt kompura paukkuu foorumin viestien perusteella about "785" kertaa todennäköisemmin, kuin mono jäätyy.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuo fujitsu hakkaa mennen tullen muut vaihtoehdot listalla ja siinä on sisäyksikössä aika hyvä keksintö lämmönvaihtimena, ei pysty jäätymään käydessään, vaikka pumput olisi seis. Kuumaa vettä tulee melkein rajattomasti.
Fujitsu-hp on jo vanha ja aika hyväksi havaittu, ja todellakin tuo sisäyksikkö saattaa olla porukan paras.

Jäsen Kosti tuollaisella 11kW Fujitsulla lämmittää 400m2 taloa tyytyväisenä.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kovaa tulosta on Fujilla tehty.

Sattui noista tuloksista silmään, että oli mittailtu myös Pollun tarkkuutta ja todettu tuloksen olevan 6% todellista pienempi. Jotenkin olen jotain tämän suuntaista itsekin epäillyt, koska pumppu ei vaikuta millään ilveellä saavuttavan valmistajan ilmoittamaa COPia esim. + 7 °C:ssa. 6% korjaisi tilanteen.

Tuo kaukolämpömittarin alaspäin näyttämä on minun mielestäni aika ymmärrettävä, jos miettiin mihin tarkoitukeen ne on tehty. Mittareissa on jokin mittaustarkkuus ja tavoite lienee, että mittarit eivät saisi näyttää koskaan "liikaa". Kaukolämpöyhtiö tarkuuden varmaan tietää hyvin ja alueellisena monopolina voi ottaa tämän hinnoittelussa huomioon. Välttyy varmaan monelta murheelta, kun ei ilmesty asiakkaita, jotka olisivat tarkastaneet jollakin keinolla oman mittarinsa ja havainneet sen keräävän energianmyyjälle liian suotuisia tuloksia. Sähkömittareissa varmaan sama logiikka, mutta sähköenergian mittaaminen on varmaan helpompaa ja tarkempaa kuin veden.

Jäsen Kosti oli kirjoittanut tuossa linkin keskustelussa

" Hetken kuluttua sitten kytkeytyy täysi 9 kW apuvastus päälle.

3.
Kun tilanne on stabilisoitunut, luetaan ottotehoa mittaavasta kulutusmittarista lukema joka on käytännössä kiertovesipumppu, vähän hituvirtaa ohjaukseen ja sitten se apuvastus.
Ottoteho tasaantuu liitteenä olevan valokuvan mukaisesti arvoon 8,89 kW.
Sitten luetaan Pollucom. Normaalisti Pollu soutaa kolmen toisiaan lähekkäin olevan lukeman välillä, joista valitaan keskimmäinen, siis keskiarvo joka siinä tilanteessa vastaa ottotehoa. Pollucomin keskiarvo on tapauksessani valokuvan mukainen 8,29 kW.

Näin kotioloissa olen hyväksynyt, että kun VILP ottaa 8,89 kW ja Pollun mittaama antoteho veteen on 8,29 kW, siis n. 6 prosenttia pienempi, ei ainakaan mitään kotiinpäin vetoa tule tehtyä. Mieluummin päinvastoin.

Ollaan noita Polluja asennettu monille asiakkaillekin. Ne on helppo koeajaa läpivirtauslämmittimellä, joka on pajalla seinässä. Melko tasaisia ovat olleet.
"
 

Killi10

Aktiivinen jäsen
Mihin tota sähköä on noin paljon mennyt?
Itsellä melkein tuplaten energiantarve ja fujitsu hp11 käytössä, vastussähköä mennyt muutamalla kympillä. Hp11 jopa kova tuohon sun taloon. Riittää mainiosti lämpimän veden tuottoonkin.

Sulatukset toimii hyvin. Kuivalla ja kylmällä ei turhia sulattele. Ei hiljaisin ulkoyksikkö. Patteritalouteen ehdottomasti puskurivaraaja.
 
Back
Ylös Bottom