Varaaja vs tulistusvaraaja. Järjestelmä kesämoodiin

J

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Nyt kun lämmityskausi on päättymässä ja patterilämmityksen tarve on jo pieni käyttöveden tarpeen jatkuessa, onko väellä omia kokemuksia ehkä kantapäänkin kautta saatuna kumpi kannattaa: käyttää edelleen järjestelmää ulkolämpötilan mukaan kelluvana ja lopputulistaa erillisellä varaajalla hieman enemmän. Vai pitää isompi varaaja (500L ) korkeammassa lämpötilassa lukittuna pumpaten paremman kesäcop turvin, jolloin loppu tulistuksen osuus on pienempi. Kuuman veden tarve kuitenkin vähäistä. Kokonaisvedenkulutus ollut 6m3 luokkaa kuukaudessa. Shuntti säätelee kuitenkin sen ettei patteriverkkoon päädy varaajasta lämpimämpää vettä kuin tarvis.

Tää on varmaan aihe, johon kaikki tulistusvaraajan käyttäjät ovat törmänneet.
 
Itse olen sammuttanut VILP:n varsinaisen lämmityskauden loputtua. Priimausvaraajan sähkönkulutus on loppujen lopuksi niin pieni ettei kannata isoa varaajaa pitää lämmitettynä tyyliin 23h stby ja 1h käyntiä per vrk. Saat kuitenkin passiivisen esilämmityksen käyttövedelle eli priimausvaraajalle tullessa veden lämpötila lienee noin 20C.
Meillähän kellari lämmitetään läpi vuoden mutta tuon olen hoitanut Multiheaterin pienellä pilp:lla jonka johdosta myös käyttövesi on saanut hiukan aktiivista lämmitystä vaikka Nibellä onkin ollut kahvat alhaalla. Ainakin Niben osalta tyhjäkäyntikulutus on niin iso kun kompressoria lämmitetään ajoittain vielä +20C:ssakin ettei tuo parempi kesäcop juurikaan lämmitä mieltä. En tiedä millainen tuo on Panan osalta mutta tutkimallahan se selviää.
 
Panasonic ei vie kesäkäytössä juuri mitään, koska ei lämmittele kompuraa ja vesipumppukaan ei pyöri jatkuvalla syötöllä. Jostain varmaan löytyy aikaisemmat havaintoni kulutuksesta, jos jaksais kaivaa. Olen sen pitänyt päällä tekemässä 30'c vettä. Tosin meillä kellariin menee lämmityskiertoon vielä pitkään vettä, kun muu talo on jo shuntti kiinni ja pesuhuoneessa pidän patterikierron päällä myös kesällä. Samalla siis esilämpeää myös käyttövesi vähän tehokkaammin.
Eikä tolla 30'c vedellä ainakaan vielä ihan hirveitä häviötä tule.
Vieläkin on tekemättä testi, että tekis kesän vaikka sen 40-45'c vettä, jolloin lopputulistus jäisi vieläkin pienemmäksi.
Tosin olen miettinyt myös ohituksen tekemistä käyttövesivaraajaan, että laittaisinkin sen pois päältä kesäksi ja hybridin kierukoiden kautta suoraan lämmin käyttövesi kesän ajan.
On vaan niin laiskistunut, että nää pikku hifistelyt on jäänyt ja on vaan antanut Panan tehdä omat hommat ihan itsekseen.
 
Viiden henkilön taloudessa ilman esilämmitystä pelkän tulistusvaraajan kulutus on ollut kesällä luokkaa 140-160kWh/kk. Esilämmityksen kanssa varaaja 35 asteessa pumpun ja varaajan yhteiskulutus on ollut ehkä 120-140kWh/kk. Lämmityskaudella tulistukseen meni keskimäärin 115kWh/kk. Veden kokonaiskulutus oli 15 kuutiota/kk josta lämmintä vettä 5 kuutiota. Lämmintä vettä riitti kesällä ilman esilämmitystäkin hyvin. Tulistusvaraaja on säädettynä noin 60 asteeseen joten nostovaraakin on vielä reilusti.

Suihkupäät on sittemmin vaihdettu vettä säästäviin ja taloudesta on yksi muuttanut pois, lämmintä vettä menee nykyisin n. 3,5 kuutiota/kk. Lämmityskaudella tulistukseen on mennyt viime talven aikana keskimäärin 75kWh/kk. Näillä kulutuksilla en näe tarvetta pitää pumppua päällä kesän aikana.
 
Pretor sanoi:
Panasonic ei vie kesäkäytössä juuri mitään, koska ei lämmittele kompuraa ja vesipumppukaan ei pyöri jatkuvalla syötöllä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei Nibekaan pyöritä kv pumppua turhaan mutta silti tuo joutenolo tuhoaa hyötysuhteen loppupeleissä. Jos vaikka hypoteettisesti laskee et pumppu käy 1h/vrk, ottaa silloin 1kWh ja tuottaa vaikka 5kWh eli tuolta ajalta cop 5. 23h/vrk tuo on stby ja vaikka ei nyt paljoa ottaisikaan niin ehkä joku 30W menee elektroniikan hengissäpitämiseen.
23h*30W = 690W eli vrk kulutus pompsahtaa kilowatista lähemmäs kahteen tai no, yhteen piste seitsemään. Mutta silloin tuo kokonaishyötysuhde on jo alle 3.
Jos talo pyytää kesällä hiukankin lämpöä niin laskelma paranee kyllä. Vastaavasti ellei ja jos pumppu haukkaakin tuota minun hypoteettista esimerkkiä enemmän sähköä niin lopputulos on vielä karumpi. Mutta pelkkään käyttöveteen en kyllä pitäisi VILP:iä käytössä itse. Kokeilin joskus edellisessä talossa vanhalla ES:llä niin että lämmitin vanhan kantikkaan noin viitenkymmeneen asteeseen ja jätin tulistuksen pois, cop jäi alle kolmen silläkin tavalla. Mutta oli toki edellisen sukupolven pumppuja.
 
Pretor sanoi:
Panasonic ei vie kesäkäytössä juuri mitään, koska ei lämmittele kompuraa ja vesipumppukaan ei pyöri jatkuvalla syötöllä
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös se ole tuon vesipumpun kans noin jos käyttää lisäkorttia ja vaadittuja antureita? Ainakin mun Split ilman lisäkorttia pyörittää vesipumppua kokoajan. :)
 
Monoblock Panasonicin lepokulutus on 12-14W. Vesipumppu haukkaa minimiteholla yli 100W, eli jos vesipumppu käy, kärsii cop huomattavasti.
Itse pysäyttäisin vilpin kesäksi.

Edit: lisäksi voit sammuttaa patteripumpun, tästä koituu lisäsäästöä.
 
Täällä nibeläinen lähtee 3 kk kesälomalle koulujen päättyessä, jotta jaksaa taas syksyllä ahkeroida. Tulistusvaraaja on riittänyt maltilliseen lämpimän veden kulutukseen.
 
Minä pidän VILP päällä koko kesän, kylpyhuoneen lattiat vaativat lämpöä. Käynnin ohjaan ehkä muutamalle halvimmalle tunnille.
 
Täällä on myös lämmitystarvetta läpi kesän ja VILP pääsääntöisesti päällä +35 °C pyynnillä jolloin se haalistaa myös veden. Jos lämmitystarvetta ei olisi lainkaan, olettaisin, että kannattaisi nostaa pyyntiä. Noin 40 asteen kattilan lämpötilalla pesuvedet lämpenee jo käytännössä kokonaan VILPin voimalla (=kylmän veden haalistus).

Toisin kuin talvella, kesällä lämpötila vaihtelee melko paljon vuorokauden aikana. Jos lämmitystä tarvitaan vain hyvin vähän, voisi olla ehkä järkevää nostaa hiukan pyyntiä ja lämmittää ne pienet tarpeet vuorokauden lämpimpään aikaan.
 
Hhartikainen sanoi:
Monoblock Panasonicin lepokulutus on 12-14W. Vesipumppu haukkaa minimiteholla yli 100W, eli jos vesipumppu käy, kärsii cop huomattavasti.
Itse pysäyttäisin vilpin kesäksi.
Klikkaa laajentaaksesi...
9kW mono vie alle 10W lepotilassa. Lisäkortin kanssa tosiaan ainoastaan käydessä pyörii myös vesipumppu.
Kesäkuukausien kulutus tyhjäkäynnillä on siis noin 22kWh, jos laiskana ei sammuta ollenkaan, eikä ole tarvetta minkäänlaiselle lämmitykselle.
.
 
Aihetta sivuten. Onko jollain mutu-tietoa tai kokemusperäistä tietoa käyttöveden lämmittämisestä öljykattilan vastuksella vs priimausvaraajalla. Onko halvempaa vai ei priimausvaraajalla?
Viime kesänä asennettu 9 kW monoblock Pana ja käyttövesi lämpee öljykattilan vastuksella. Kesällä aurinkokeräimet vastaa pääosin lämpimästä vedestä. 280 litrainen aurinkovaraaja jota myös Panasonic lämmittää. Varaaja yhdistetty öljykattilaan jolloin koko vesitilavuus on 440 litraa.
Pieneen pannuhuoneeseen yhdelle seinälle mahtuisi esim. 60 litrainen Jäspin varaaja, ei isompi. Kahden hengen talous, riittääkö lämmin vesi?
 
Vilppi mielessä sanoi:
Aihetta sivuten. Onko jollain mutu-tietoa tai kokemusperäistä tietoa käyttöveden lämmittämisestä öljykattilan vastuksella vs priimausvaraajalla. Onko halvempaa vai ei priimausvaraajalla?
Viime kesänä asennettu 9 kW monoblock Pana ja käyttövesi lämpee öljykattilan vastuksella. Kesällä aurinkokeräimet vastaa pääosin lämpimästä vedestä. 280 litrainen aurinkovaraaja jota myös Panasonic lämmittää. Varaaja yhdistetty öljykattilaan jolloin koko vesitilavuus on 440 litraa.
Pieneen pannuhuoneeseen yhdelle seinälle mahtuisi esim. 60 litrainen Jäspin varaaja, ei isompi. Kahden hengen talous, riittääkö lämmin vesi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kattilan 6kW vastuksella kulutus 13kWh/vrk ja lämmin vesi loppui kesken viimeistään toisella suihkuttelijalla. Vanha kattila ja kierukka ei varmaan ollut enää ihan parhaassa terässään. Vastuksen sijoitus kattilassa vähän puolen välin yläpuolella rajotti lämmitettävän veden määrän noin puoleen koko 200 litran tilavuudesta. Jäspin VLK-100 2kW vastuksella max. 6kWh/vrk ja veden riittoisuus huomattavasti parempi.
 
rMa sanoi:
Kattilan 6kW vastuksella kulutus 13kWh/vrk ja lämmin vesi loppui kesken viimeistään toisella suihkuttelijalla. Vanha kattila ja kierukka ei varmaan ollut enää ihan parhaassa terässään. Vastuksen sijoitus kattilassa vähän puolen välin yläpuolella rajotti lämmitettävän veden määrän noin puoleen koko 200 litran tilavuudesta. Jäspin VLK-100 2kW vastuksella max. 6kWh/vrk ja veden riittoisuus huomattavasti parempi.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minne se 7 kWh sitten katosi kun loppui kuuma vesikin kesken? Kiehuiko kattila vai lämpö hormista, pihalle, jonnekin se kuitenkin meni?
 
Jos kattilaa vastuksen avulla lämmittää niin hormiyhde kannattaa sulkea, jotta läpivirtaus vähenee.

Kattila alemmassa lämmössä ja priimausvaraajalla energiaa säästyy, mutta rahallista hyötyä ei paljon tule.
 
Yleensä nuo vastukset taitaa olla sen tulipesän yläpuolella, niin @rMa kuin minullakin. Öljykattiloiden ulkoinen lämmöneristys on yleensä aika vaatimatonta tasoa. Vai onko joku nähnyt pannuhuoneessa lämpöpatterin? Lisäksi tuppaa olemaan putkia joihin lämmintä karkaa. Helposti lähtee hiukan kiertämään ja putkia on kuumana enemmänkin ellei venttiilistä suljeta.

Sähkövaraajien häviöt ovat paljon pienemmät. Varaajan etuna hiukan niukassa lämmössä lilluviin kierukoihin se että vesi tulee aina tasalämpöisenä.

pökö sanoi:
Minne se 7 kWh sitten katosi kun loppui kuuma vesikin kesken? Kiehuiko kattila vai lämpö hormista, pihalle, jonnekin se kuitenkin meni?
Klikkaa laajentaaksesi...

Vähän haastavaa se on saada hormista ulos.
 
pökö sanoi:
Minne se 7 kWh sitten katosi kun loppui kuuma vesikin kesken? Kiehuiko kattila vai lämpö hormista, pihalle, jonnekin se kuitenkin meni?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se haihtui ilmaan - pannuhuoneeseen ja hormiin kun peltikään ei ollut tiivis. Termostaatti oli toiminnassa, vettä ei keitetty. Samalla kattilalla pelkän käyttöveden teko kulutti 50-60 litraa öljyä kuukaudessa.
 
rMa sanoi:
Kyllä se haihtui ilmaan - pannuhuoneeseen ja hormiin kun peltikään ei ollut tiivis. Termostaatti oli toiminnassa, vettä ei keitetty. Samalla kattilalla pelkän käyttöveden teko kulutti 50-60 litraa öljyä kuukaudessa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Viime kesänä tein testin jossa öljykattilaa pidettiin vastuksella 70 asteessa vuorokauden ja sen aikana kattilasta ei otettu lämpöä käyttöön watin wattia mutta kulutti vuorokaudessa törkeät 7kwh
 
mobbe sanoi:
Viime kesänä tein testin jossa öljykattilaa pidettiin vastuksella 70 asteessa vuorokauden ja sen aikana kattilasta ei otettu lämpöä käyttöön watin wattia mutta kulutti vuorokaudessa törkeät 7kwh
Klikkaa laajentaaksesi...
No yleinen arvio häviöstä on 300W, joten todella lähellä tuo hihavakio.

Meillä ei öljykattilalla suihkuvettä käytännössä saanut kuin minuutin, jos korvensi vastuksella. Vastus ylhäällä ja pieni kierukka, sekä varmaan aika tavalla kerrostunut kattila. Lähinnä jäätymisvara, liekö tahallaan tehty sähkölämmitys mahdottomaksi?
 
HelaKammo sanoi:
Meillä ei öljykattilalla suihkuvettä käytännössä saanut kuin minuutin, jos korvensi vastuksella. Vastus ylhäällä ja pieni kierukka, sekä varmaan aika tavalla kerrostunut kattila. Lähinnä jäätymisvara, liekö tahallaan tehty sähkölämmitys mahdottomaksi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Luultavasti tuo toimisi paremmin lämmityskaudella kun lämmitysveden kierto sekoittaisi kattilan kerrostumaa.
 
maanma sanoi:
Jos kattilaa vastuksen avulla lämmittää niin hormiyhde kannattaa sulkea, jotta läpivirtaus vähenee.

Kattila alemmassa lämmössä ja priimausvaraajalla energiaa säästyy, mutta rahallista hyötyä ei paljon tule.
Klikkaa laajentaaksesi...
maanma sanoi:
Kattilaa ei yleensä ole kovin vaikeaa lisäeristää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minulla nuohousluukku auki kun vastus päällä. Ei pitäisi ainakaan kovin paljon vetää kattilan kautta.

Öljykattilan eristin parikymmentä vuotta sitten, 30mm uretaani+2x alumiinikalvo. Sauna-satu? Myös kaikki pannuhuoneen putket on eristetty.
Högfors valurautapannu vm1979.
 
rMa sanoi:
Kyllä se haihtui ilmaan - pannuhuoneeseen ja hormiin kun peltikään ei ollut tiivis.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kuinka kuuma sitten kattila onkaan ja minkä lämpöisessä pannuhuoneessa se on. Joka tapauksessa 7 kWh/vrk eli noin 300 W lämmittäisi jo 35 lämpötilaerolla 8,5 g/s eli ~7 l/s ilmaa. Ilman sopii varmaan olettaa saavuttavan varsin tarkasti sen kattilan alaosan eli tulipintojen lämpötila.

Tämä on varsin tarkkaan saman verran kuin normaali poltin puhaltaa käydessään palamisilmaa. (0,45 g/s polttoöljyä, 25% ilmaylimäärä => 8,2 g/s palamisilmaa. Ne hormiin menevät virtaamat ovat varmasti paljon pienempiä ellei sitten koko luukku ole auki.
 
Menossa koe, jossa lämmitän varaajan nyt iltapäivällä: shuntti ajoi patteriverkon kierron kiinni aamupäivällä kun ulkolämpötila nousi +13 asteeseen. Laitoin Panan/Smart Cloudin viikkoohjelmalla pumpun päälle iltapäivällä sään lämmettyä ja saapi tehdä nyt hommia kunnes varaaja on +50. Varaajassa oli noin +22 alkulämpöä. Kokeena olis lämmittää tuo 500L päivällä ja sitten purkaa illalla/aamulla ja huomenna sitten laittaa pumppua päälle samoihin aikoihin. Kun ei ole jäätymisestä uhkaa niin kokeilla aina voi.
Kun mulla ei ole lisäkorttia Panassa, niin ilman viikko-ohjelmointia kiertovesipumppu pyörisi kokoajan Panan sisuksissa.
Edellisyön Pana oli kiinni. Huomenna selviää sitten koko vuorokauden kulutus :)

Edit:
Varaajan lataus kulutti 3,45 kWh sähköä ja Pana siirsi veteen 15,89 kwh. Cop 4,6.
Verrattuna edeltävään vuorokauteen (cop 3,6) tää tuntuu kannattavan. Eilen Pana teki töitä aamulla varaajan jäähdyttyä ja käynnistettyä pumpun sekä iltapäivällä kun huomasin tätä kokeilla. Ilman eilisen iltapäivän latausta Pana olisi alkanut työskennellä vasta myöhemmin illalla ja taas aamulla. Tällöin cop olisi ollut vielä pienempi kuin tuo 3.6.

Patterilämmityksen lisäksi varaajasta otetaan lämpimän käyttöveden haalistus.

Edit 2:
Lauantain pumppaus: otto 3,45 kwh.. veteen 15,89 kwh ... Cop 4,6.
Sunnuntain pumppus: otto 3,49 kwh... veteen 16,07 kwh. Cop 4,6.
Lukemat irto mittareiden lukemia.
 
Viimeksi muokattu:
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom