Verokeskustelua

[kotte]

Aloitus on jaettu toisesta keskusteluketjusta -Samppa

Julkisuudessa käytävä verokeskustelu on täyttä propagandaa ja monien ehdotusten toteuttaminen johtaisi ojasta alliikkoon ja käytännössä verojen korotuksiin. Samoin verotuksen kannustavuuden kohdalla olisi paljonkin tehtävissa, mutta pitäisi ottaa härkää sarvista. Pari esimerkkiä:

- Isokallio tuossa edellä jauhaa perintäveron poistosta Ruotsissa ja siitä, että se johti verotulojen kohoamiseen. Tietenkin johti, sillä omaisuusluovutusvoittoveron määrä tuosta automaattisesti nousi. Perintäverokantahan on rintaperillisille sen verran alhainen, että kun se kohdistuu tasapuolisesti kaikille ja resetoi hankintamenon, kaikenlaiset järjestelyt ovat sen määräämisen jälkeen tehtävissä perillisten kesken ja ulkopuolisten kanssa aivan vapaasti ilman veroseuraamuksia. Ruotsissa taas joutuu maksamaan kalliisti omaisuudenluovutusveroja, jos sittemmin myy perimäänsä. Suomessa hyötyisi perintöveron poistossa vain sellainen, joka saa joko yksin haltuunsa huomattavan määrän omaisuutta ja pitää sitten sen passiivisesti maailman tappiin tai sitten suostuu tekemään samaan yksimielisyysperiaatteella yhteisomistuksessa (ei siis yhtiönä tms.) toisten kanssa.

- Epäkannustavuuden huippu taas on listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, joka kannustaa keräämään yritykseen ulkopuolista finanssiomaisuutta, jotta osinkojen veroprosentti voidaan painaa mahdollisimman alas. Järkevä verotus taas kannustaisi satsaamaan yrityksen kehittämiseen investoimalla omaan tuotekehitykseen sekä toiminnan ja tuotannon investointeihin. Kun verotus on tällaista, ei ole ihme, ettei synny uusia kasuvyrityksiä.

 

[korsteeni]

........ Perintäverokantahan on rintaperillisille sen verran alhainen, että kun se kohdistuu tasapuolisesti kaikille ja resetoi hankintamenon, kaikenlaiset järjestelyt ovat sen määräämisen jälkeen tehtävissä perillisten kesken ja ulkopuolisten kanssa aivan vapaasti ilman veroseuraamuksia. Ruotsissa taas joutuu maksamaan kalliisti omaisuudenluovutusveroja, jos sittemmin myy perimäänsä. Suomessa hyötyisi perintöveron poistossa vain sellainen, joka saa joko yksin haltuunsa huomattavan määrän omaisuutta ja pitää sitten sen passiivisesti maailman tappiin.......

Siinä on se ollellinen ero,
- kun perii, menee vero oli rahaa tai ei, jo ei, on pakko myydä
- kun perii, ei veroa, voi esmes jatkaa asumista ja vero realisoituu sitten myydessä
tää on enempi ihnhimillisyys ja jopa ihmisoikeuskysymys

 

[kotte]

Siinä on se ollellinen ero,
- kun perii, menee vero oli rahaa tai ei, jo ei, on pakko myydä
- kun perii, ei veroa, voi esmes jatkaa asumista ja vero realisoituu sitten myydessä
tää on enempi ihnhimillisyys ja jopa ihmisoikeuskysymys

Toki on noin, jos kyseessä on ainoa perillinen tai jokin lesken ja rintaperillisten asumisjärjestely, mutta muulloin asia kääntyy heti päälaelleen, jos on useampia perillisiä eikä perittäviä ole ennakolta pilkkonut omaisuuttaan niin, että voidaan jakaa tasapuolisesti perillisten kesken tai sitten perintö olisi pääasiassa käteistä rahaa tai pankkitalletuksia. En kylläkään ymmärrä, miten perintöveron mahdollinen poisto voisi mennä lävitse niin, että kaikesta muusta joutuu (käytännössä) maksamaan jossakin vaiheessa entistä enemmän veroa paitsi silkasta peritystä rahasta. MItenkähän tuo menee Ruotsissa? Jopa sijoitusrahasto-osuudet menisivät myöhemmin täyteen omaisuudenluovutusvoittoverotukseen.

Omasta mielestäni ratkaisu asiaan olisi esimerkiksi mahdollisuus siirtää perintöveron maksamista tulevaisuuteen jollakin kohtuullisella korolla tai diskonttausjärjestelyllä eikä niinkään perintöveron poistaminen sinällään. Perintätilanteita on niin kovin erilaisia eikä valtion pitäisi kannustaa keinotekoisiin hallintajärjestelyihin syystä, että perintöasioita on muutoin vaikea järjestää tasapuolisesti.

 

[korsteeni]

Toki on noin, jos kyseessä on ainoa perillinen tai jokin lesken ja rintaperillisten asumisjärjestely, mutta muulloin asia kääntyy heti päälaelleen, jos on useampia perillisiä eikä perittäviä ole ennakolta pilkkonut omaisuuttaan niin, että voidaan jakaa tasapuolisesti perillisten kesken tai sitten perintö olisi pääasiassa käteistä rahaa tai pankkitalletuksia. En kylläkään ymmärrä, miten perintöveron mahdollinen poisto voisi mennä lävitse niin, että kaikesta muusta joutuu (käytännössä) maksamaan jossakin vaiheessa entistä enemmän veroa paitsi silkasta peritystä rahasta. MItenkähän tuo menee Ruotsissa? Jopa sijoitusrahasto-osuudet menisivät myöhemmin täyteen omaisuudenluovutusvoittoverotukseen.

Omasta mielestäni ratkaisu asiaan olisi esimerkiksi mahdollisuus siirtää perintöveron maksamista tulevaisuuteen jollakin kohtuullisella korolla tai diskonttausjärjestelyllä eikä niinkään perintöveron poistaminen sinällään. Perintätilanteita on niin kovin erilaisia eikä valtion pitäisi kannustaa keinotekoisiin hallintajärjestelyihin syystä, että perintöasioita on muutoin vaikea järjestää tasapuolisesti.

Jos, tai, jos ja niin, ei siinä entistä enemmän joudu maksamaan, minusta on kannatettava periaate, kun syntyy verotettavaa myyntituloa, silloin maksetaan veroa.....miksei muuten asunnon myyntivoitosta tarvitse maksaa veroa? ei perinnöstä synny mitään voittoa ennenkuin sen myy.....tuo raha on kinkkisempi juttu, sitä voi perittäessä verottaa heti pääomatulon verran
vielä änkyröitän kiinteistöveroa vastaan tässä samalla, on älyttömin vero ikinä

 

[kotte]

minusta on kannatettava periaate, kun syntyy verotettavaa myyntituloa, silloin maksetaan veroa.....miksei muuten asunnon myyntivoitosta tarvitse maksaa veroa? ei perinnöstä synny mitään voittoa ennenkuin sen myy

Minunkin mielestäni on noin, mutta perinnönjaossa tulee tyypillisesti vastaan tilanne, jossa on jokin suurempi jaettava yksikkö (asunto, kesämökki, maatila tms.) ja perijöitä on enemmän. Noiden pitäisi sitten jakaa homma keskenään. Esittämälläsi periaatteella lopputuloksena on, että jos joku saa esim. pientilan (nykyisin tyypillisesti muuksi kuin elannon lähteeksi), ne jotka luopuvat tilasta maksaisivat isommasta tilasta 20% saamastaan arvosta verona (yhden perillisen maksama korvauksena muiden luovuttamasta osuudesta esimerkiksi) ja sen, jolle se jää, ei tarvitsisi maksaa veroa lainkaan. Tällainen tilanne ei ollenkaan edistä kaikkein kannalta oikeudenmukaisen ja kokonaisuutena järkevimmän osituksen onnistumista. Perintäverokäytäntö myös antaa useamman vuoden aikaa sopeutua tilanteeseen ja harkita parasta ratkaisua ilman kohtuuttoman sattumanvaraisia veroseuraamuksia. Ja kuten totesin, valtiolla kyllä olisi varaa lainata tai jaksottaa veronmaksua vaikkapa elinkustannusindeksiin perustuvaa pientä korkoa vastaan. Tällöin veroa voisi pitää lainana siihen asti, että aikanaan omaisuus realisoidaan tai vaihtoehtoisesti olisi jokin jopa vuosikymmeniä kestävä "osamaksujärjestely", jos on tarkoitus välittää omaisuus eteenpäin perintönä.

Tilanne ei kärjisty samalla tavoin, jos on vain yksi perillinen. En vain oikein sulata sitä, miksi tuossa onnellisessa asemassa olevan perillisen edun takia pitäisi tätä lukuisampien epäedullisemmassa olevien uhrata entistäkin enemmän vähemmästä osastaan. On varsin kohtuullista, että nautintaoikeudestakin kansalainen joutuu kerran elämässään maksamaan veron samalla periaatteella kuin sellaiset, joita ei ole onnistanut samalla tavalla esim. sisarusten määrän tai perittävän vuosikymmenien aikaisen optimilopputulokseen johtaneen laskelmallisuuden ja uhrautuvuuden ansiosta.

 

[korsteeni]

Minunkin mielestäni on noin, mutta perinnönjaossa tulee tyypillisesti vastaan tilanne, jossa on jokin suurempi jaettava yksikkö (asunto, kesämökki, maatila tms.) ja perijöitä on enemmän. Noiden pitäisi sitten jakaa homma keskenään. Esittämälläsi periaatteella lopputuloksena on, että jos joku saa esim. pientilan (nykyisin tyypillisesti muuksi kuin elannon lähteeksi), ne jotka luopuvat tilasta maksaisivat isommasta tilasta 20% saamastaan arvosta verona (yhden perillisen maksama korvauksena muiden luovuttamasta osuudesta esimerkiksi) ja sen, jolle se jää, ei tarvitsisi maksaa veroa lainkaan. Tällainen tilanne ei ollenkaan edistä kaikkein kannalta oikeudenmukaisen ja kokonaisuutena järkevimmän osituksen onnistumista. Perintäverokäytäntö myös antaa useamman vuoden aikaa sopeutua tilanteeseen ja harkita parasta ratkaisua ilman kohtuuttoman sattumanvaraisia veroseuraamuksia. Ja kuten totesin, valtiolla kyllä olisi varaa lainata tai jaksottaa veronmaksua vaikkapa elinkustannusindeksiin perustuvaa pientä korkoa vastaan. Tällöin veroa voisi pitää lainana siihen asti, että aikanaan omaisuus realisoidaan tai vaihtoehtoisesti olisi jokin jopa vuosikymmeniä kestävä "osamaksujärjestely", jos on tarkoitus välittää omaisuus eteenpäin perintönä.

Tilanne ei kärjisty samalla tavoin, jos on vain yksi perillinen. En vain oikein sulata sitä, miksi tuossa onnellisessa asemassa olevan perillisen edun takia pitäisi tätä lukuisampien epäedullisemmassa olevien uhrata entistäkin enemmän vähemmästä osastaan. On varsin kohtuullista, että nautintaoikeudestakin kansalainen joutuu kerran elämässään maksamaan veron samalla periaatteella kuin sellaiset, joita ei ole onnistanut samalla tavalla esim. sisarusten määrän tai perittävän vuosikymmenien aikaisen optimilopputulokseen johtaneen laskelmallisuuden ja uhrautuvuuden ansiosta.

Se 'onnellisessa asemassa' oleva joutuu maksamaan, ottamaan velkaa lunastaaksen muiden osuudet, on loppuiän kusessa sen kiinteistön takia kun kukaan ei kenties halua ostaa sitä. sitten kun pankki myy sen jää puille paljaille, ei veroja eikä rahaa. Et ehkä käytännön tasolla nyt ymmärrä kokonaisuutta

 

[vmakela]

Jos on omaisuutta, ikää yli 70v, lihoiksi vain omaisuus. Rahat perillisille, puolisoja myöten, lahjoiksi, rajojen puitteissa, 3v jaksoissa. Perilliset maksaa "vanhuksen" vuokran kimpassa perittävän tilille saamistaan rahoista, ei mene lahjarajan yli toiseen suuntaan(kaan). Joo, unelmatapauksessa...

 

[kotte]

Se 'onnellisessa asemassa' oleva joutuu maksamaan, ottamaan velkaa lunastaaksen muiden osuudet, on loppuiän kusessa sen kiinteistön takia kun kukaan ei kenties halua ostaa sitä. sitten kun pankki myy sen jää puille paljaille, ei veroja eikä rahaa. Et ehkä käytännön tasolla nyt ymmärrä kokonaisuutta

No, tuo henkilöhän olisi voinut jättää kiinteistön joillekin toiselle "riesaksi" lunastuskorvauksineen, jos kerran on noin kurjassa asemassa. Tosiaan, jos noin koetaan, olisi parempi myydä jollekulle ulkopuoliselle ja jakaa rahat. Lisäksi, jos kaikki pitäisivät yhtälaisesti oikeuksistaan kiinni, lopputuloksena olisi kiinteistön myyminen pakkohuutokaupalla ja rahojen tilittäminen (jos mitään jää), koska Suomen laki antaa erityisen turvan kaikille, jotka haluavat päästä eroon yhteisomistuksesta (mikä on automaattinen seuraus, jos kukaan ei tee mitään perunkirjan laatimisen jälkeen). Sitä paitsi, ei ole minkäänlaista velvollisuutta jakaa kuolinpesää, ellei joku perillinen sitä vaadi, eli kiinteistö ei häviä mihinkään eikä ole mitään pakkoa sijoittaa siihen lisää. Varojen puutteeseenhan tuon voi päästää laukeamaan aikaa myöten.

Ymmärrän tämän kokonaisuuden varsin hyvin, kun olen juuri näitä asioita seurannut ja hoitanutkin eri rooleissa (ja oppinut suhtautumaan näihin asioihin muutenkin kuin tunteenomaisesti). Jos kiinteistö on arvoton, ei siitä paljon perintöverojakaan mene ja lunastamisessa tuskin on suurta ongelmaa. Päin vastoin, muut perilliset voisivat hyvinkin tulla vastaan kiinteistön kontolleen ottavaa, kun ei tarvitse maksaa kuin perintövero (tuskin paljon yli 10% arvosta). Jos perintöveroa ei olisi, verokanta olisi luokkaa 20% tai jopa yli 30%, jos kiinteistö ei ole ollut pitkään perittävän omistuksessa. Tuo nostaisi lunastuksen käypää hintaa muiden perillisten mielissä nykytilanteeseen nähden.

 

[korsteeni]

^
Se on juurikin näin, asianosaisia ei tunteettomiksi saa millään lailla, tai aina löytyy niitä tunteettomia, 'onnellisessa asemassa' oleva kun voi olla kuka vaan heistä, tilanne ei muutu, vain henkilö muuttuu
Mutta itse asiaan. Lain säätäjän osuuteen, ei neuvoksi henkilökohtaisiin päätöksiin
Jos kotonaan asuva pienituloinen henkilö jää leskeksi, heillä on vaikkapa yksi perillinen, tai ei perillistä ollenkaan
Lainsäätäjän pitäisi huomioida ettei kenenkään tarvitse toisen kuoltua lainsäätäjän toimensa jäädä asunnottomaksi
Millä omakotitalossa ehkä arvokkaallakin paikalla ja ehkä arvokkaassakin kiinteistössä pienestä eläkkeestä maksaa sen kiinteistöveron?
Ei siinä auta laskelma että tämä on nyt vain 20%, muutoin se olisi 30% jne
Tähän olisi paikallaan että verotettaisiin vasta sitten kun verotettavaa tuloa syntyy
Epälikviidiä omaisuutta verotettaessa syntyy aina epäoikeudenmukaisuutta
Vastaava tunteettomuus lainsäätäjän taholta on myös kiinteistövero


Vielä omakohtainen tapaus
Perin kiinteistön 2002>maksoin perintöveron selvityksen mukaan 1000€>verottaja arvioi kiinteistön 10x arvokkaammaksi ja jouduin maksamaa 9000€ lisää>myin osuuteni alkuperäiseen hintaan mistä olin maksanut jo perintöveroa sen 1000€>reklamoin asiasta ja verottaja joutui myöntymään oikeuden päätöksellä esittämääni summaanja paluttamaan perimänsä 9000€>koska perintövero oli maksettu kuolinpesästä, = kuolinpesille ei makseta veronpalautusta>verottaja piti sen 9000€

 

[Espejot]

Perin kiinteistön 2002>maksoin perintöveron selvityksen mukaan 1000€>verottaja arvioi kiinteistön 10x arvokkaammaksi ja jouduin maksamaa 9000€ lisää>myin osuuteni alkuperäiseen hintaan mistä olin maksanut jo perintöveroa sen 1000€>reklamoin asiasta ja verottaja joutui myöntymään oikeuden päätöksellä esittämääni summaanja paluttamaan perimänsä 9000€>koska perintövero oli maksettu kuolinpesästä, = kuolinpesille ei makseta veronpalautusta>verottaja piti sen 9000€

"Kuolinpesän veronpalautus maksetaan kuolinpesän pankkitilille, jos tilinumero on Verohallinnon tiedossa. Muussa tapauksessa veronpalautus maksetaan maksuosoituksena Nordean välityksellä. Verohallinto ei voi jakaa veronpalautusta kuolinpesän osakkaille."

 

[korsteeni]

Kiitos , otan asiasta selvää heti tänään, onko menettely muuttunut, tapaus viime vuosikymmeltä, euroaikaan kuitenkin.

lisään että onhan se vanhentunut nyt sitten kaiketi. kuinkahan pitkä vanhentumisaika noilla on?

ehkä johtuu siitä kun kuolinsä oli purettu elikkä perinnönjako/ositus suoritettu

 

[Wespa]

No siitähän se johtuu, eli kuolinpesää ei enää ollut olemassa tuossa vaiheessa.

Kiinnostaisi vähän että minkälaisen kiinteistön arvon verottaja arvioi 10x todellista arvoa korkeammaksi, näkyikö tuo sama epäsuhta kiinteistöverossakin?

 

[korsteeni]

No siitähän se johtuu, eli kuolinpesää ei enää ollut olemassa tuossa vaiheessa.

Kiinnostaisi vähän että minkälaisen kiinteistön arvon verottaja arvioi 10x todellista arvoa korkeammaksi, näkyikö tuo sama epäsuhta kiinteistöverossakin?

Luonnonsuojelualuetta rantakiinteistö puumalassa 'hyljevesillä', verottaja hinnoitteli normi rantatonttiarvon mukaan ja vielä 'virkainnoissaan' koko metsäpalstan. Sai siitä mehtosen summan kun laskelmissaan osoitti sen ranta tonteiksi vaikka siihen voinut/saanut rakentaa mitään.
Tässä tapauksessa olin se 'onnellisessa asemassa' oleva, joka pääsi ajoissa eroon, enkä se 'onnellisessa asemassa' oleva joka rypee veloissaan eikä koskaan saa eläessään omiaan.....elämä on