2000-luvun alussa rakennettu n. 150-neliöinen talo vesikiertoisella lattialämmityksellä Varsinais-Suomessa. Tarjolla Viessmann Vitocal 222-s, 45 litran puskurivaraajalla hintaan 10700 € tai Mitsubishi Ecodan puhz-sw75yaa-sc, 100 litran puskurivaraajalla hintaan 13800 €. Kumpi tässä nyt pitäisi valita ja miksi?
Viessmann vai Mitsubishi?
- Keskustelun aloittaja VILP
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #3
Öljylämmitys. Kulutus n. 2000 litraa vuodessa.
Tarkoitus heivata öljy kokonaan pois? Tällä palstalla on tehty paljon remppoja jossa öljy jää varalle ja VILP kytketään kattilaan suoraan kiinni tai lämmityskierron paluuseen puskurivaraajan avulla.
Öljynkulutus romahtaa, mutta kovimmille pakkasille öljy, eikä suorasähkö.
Asennus helppo ja säästää helposti tonneja koko järjestelmän vaihtoon verrattuna.
Öljynkulutus romahtaa, mutta kovimmille pakkasille öljy, eikä suorasähkö.
Asennus helppo ja säästää helposti tonneja koko järjestelmän vaihtoon verrattuna.
- Keskustelun aloittaja
- #5
Tarkoitus heivata öljy kokonaan pois. Eräs toimija tarjosi tuota sinun ehdottamaa ratkaisua laitteella Viesmann 200-s. Hintaa olisi tullut 12500 € eli tappiota vajaa 2000 euroa 222-s:ään verrattuna.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eipä paljon yllättä, näin ne tarjoaa. Hatun nosto että nyt yleensä VILPiä ovat tarjonneet. Olisi voinut käydä niinkin että eivät lähde tarjoamaan.
Onko säiliöt sisällä ja muovia vai rautainen maan alla? Voisiko kattila olla käyttökelpoinen, voiko kyseisen kattilan kierukan vaihtaa jos tarvetta ilmenee? Kuinka suuri kattila on? Kyllä itse miettisin kaksi kertaa ennen kuin kattilan romuttaisi. Vesikiertoinen lattialämmitys ei viittaa kovin vanhaa taloon (ja kattilaan). Varsinais-Suomessa tukilämmityksen tarve jää toki joka tapauksessa hyvin pieneksi eikä sen paikkaaminen vastuksella tai takkalla tee mainittavaa lovea VILPin talouteen. Kannattaako silti investoida vanhan romuttamiseen. Eli ensin selvyys onko öljykattila käyttökelpoinen vai ei.
Tuo 100 l puskurivaraaja on vähän niin kuin kidutusta. Luultavasti kattila olisi suurempi, parempi ja täysin ilmainen. 100 l puskurilla on mahdollista pärjätä, 200 l parempi ja kuinka sitten veden haalistus. Vesi nyt lähtökohtaisesti kannattaa haalistaa VILPillä. Sen se tekee erittäin hyvällä COPilla. Varaajia on toki hyviäkin ja vähän suurempi ja tehokkaalla haalistuksella varustettu varaaja olisi todella mato peli. @pökö on tästä hyvä esimerkki - tosin nykyisin MLP kanssa - ja itselläni vanha kattila on edelleen lämmityksen ytimenä vaikka öljyä ei käytännössä enää kulu juuri lainkaan vuositasolla.
- Keskustelun aloittaja
- #8
Tuli valittua tuo Viessmannin laite ja se on nyt pöhissyt vajaan vuorokauden. Käyttöpäiväkirja näyttää, että kompressorin käyttötunnit on 20 h ja käynnistyskerrat 3. Eli tuo on käytännössä koko ajan käynnissä, onko normaalia?
Toisinaan alkaa lämmittää lämmityspiirin 1 (pesutilat) menovettä 60 asteeseen ja tämä kestää n. 5-10 minuuttia, onko normaalia? Jos on niin miksi se tekee noin? Lämmityspiiri 2:lla (asuinhuoneet) on menovesi tasaisen lämmintä koko ajan.
T:Ummikko
Toisinaan alkaa lämmittää lämmityspiirin 1 (pesutilat) menovettä 60 asteeseen ja tämä kestää n. 5-10 minuuttia, onko normaalia? Jos on niin miksi se tekee noin? Lämmityspiiri 2:lla (asuinhuoneet) on menovesi tasaisen lämmintä koko ajan.
T:Ummikko
Onko piiri 1 suoraan pumpussa ja 2 shuntin takana - kummallista että ne toimisivat eri lailla. Pumpussa kun on paikat kuumana käyttöveden teon jälkeen se jäähtyy aikansa ja putkissa jäljellä oleva kuuma vesi pumpataan lämmitysverkkoon, mutta 5-10 minuuttia kuulostaa kyllä pitkältä ( tai vesi vaan menee hitaasti - säätääkö Viessmann pumppujen kierroksia)
- Keskustelun aloittaja
- #14
Laitehankintaan olen ollut pääosin tyytyväinen. Laite toimii ja tuo säästöä. Keskimääräinen sähkönkulutus käyttösähköineen on ollut 37 kwh vuorokaudessa. Keskilämpötila täällä on ollut laitteen käyttöönotosta tähän päivään 2,35 °C. Laite näyttää COP:n olevan 3,1.
Hiljaista laitetta lähdin hakemaan ja ulkoyksikkö sitä onkin. Sitä vastoin sisäyksikkö jyrisee enemmän kuin osasin odottaa. Pannuhuoneen viereisessä työ-/makuuhuoneessa ei ole järin mukavaa kun jyrinä on välillä melkoista. Asennusliike käy tätä yhdessä Viessmannin kanssa läpi ja parin viikon sisään olen viisaampi saadaanko tuo ääni kuriin. Vielä en lähde sisäyksikön äänimaailmaa tuomitsemaan ennen kuin tuo on selvitetty. Kerron kokemukset sitten tänne.
Kyllä se jyrinä on ulkoykskössä sijaitsevasta kompressorista peräisin. Ulkona sitä ei kuule samalla tavalla, mutta värinä kantautuu nyt putkia pitkin talon rakenteisiin ja värähtely kuuluu sisällä äänenä. Mahdolliset resonanssit pahentavat tilannetta, mikä ilmenee siten, että tietyillä kompuran kierrosluvuilla jyrinä on pahempaa kuin toisilla. Monesti äänet ovat sisällä vähemmän häiritseviä, kun ulkoyksikön kierrokset ovat suuremmat.
Kaikki VILPin putket (ja niihin liittyvät laitteet) tulisi erottaa mahdollisimman hyvin talon rakenteista. Toivottavasti löytyy joku selvä kohta, esim. läpivienti, jota korjaamalla tilanne paranee. Monesti nämä ääniongelmat ovat vaikeita/mahdottomia ratkaista millään vippaskonsteilla. Laitteet vain tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas ns. rauhallisista tiloista.
Olikos tämä Viessmann split-laite, eli ulkoyksikön ja sisäyksikön välissä menee kylmäaineputket?
Kaikki VILPin putket (ja niihin liittyvät laitteet) tulisi erottaa mahdollisimman hyvin talon rakenteista. Toivottavasti löytyy joku selvä kohta, esim. läpivienti, jota korjaamalla tilanne paranee. Monesti nämä ääniongelmat ovat vaikeita/mahdottomia ratkaista millään vippaskonsteilla. Laitteet vain tulisi sijoittaa mahdollisimman kauas ns. rauhallisista tiloista.
Olikos tämä Viessmann split-laite, eli ulkoyksikön ja sisäyksikön välissä menee kylmäaineputket?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vesiputkiin kuuluu joustoelementit vähän niin kuin luonnostaan. Splittin putkiin taitaa olla tekemätön paikka. Pitäisi jättää silmukkaa ja kiemuraa asennusvaiheessa.
- Keskustelun aloittaja
- #19
Vielä ei ole asialle tehty mitään, kun totesin asentajalle, että asialla ei ole kiire.
Onko vielä tapahtunut mitään? Useasti jos noin sanoo, niin asia "unohdetaan". Tännekin valikoitui loppujen lopulta Viessmann Vitocal 222-s 8kW, ES 100L puskurivaraaja käyttöveden esilämmityskierukalla. Talo on -66 valmistunut noin 140m2 johon tulee lattialämmitys, Etelä-Suomessa. Asennustyöt pääsääntöisesti omana työnä, kylmäainetyöt sekä käyttöönoton tulee tekemään ulkopuolinen.
- Keskustelun aloittaja
- #22
Kulutustiedot:
Tammikuu 1118,90 kwh, lämpötila 2,96
Helmikuu 1132,79 kwh, lämpötila 1,18
Maaliskuu 1072,54 kwh, lämpötila 2,03
Huhtikuu 853,95 kwh, lämpötila 4,83
Nämä lukemat sisältävät käyttösähkön, joka on n. 4100 kwh vuodessa.
Äänille ei olla tehty vielä mitään.
Tammikuu 1118,90 kwh, lämpötila 2,96
Helmikuu 1132,79 kwh, lämpötila 1,18
Maaliskuu 1072,54 kwh, lämpötila 2,03
Huhtikuu 853,95 kwh, lämpötila 4,83
Nämä lukemat sisältävät käyttösähkön, joka on n. 4100 kwh vuodessa.
Äänille ei olla tehty vielä mitään.
Varsin hyvin on nuo lukemat linjassa meidän sähkönkulutuksen kanssa. Meillä hieman vanhempi ja isompi ll-kohde Pirkanmaalla ja käyttövesi lämpiää kokonaan sähköllä.
Vaikka itsellä Mitsubishi, niin itsekin olisin noilla hinnoilla päätynyt Viessmanniin, jonka laatuvaikutelma mielestäni on hyvä. Toivottavasti jyrinät tulevat ennenpitkää kuntoon ja laitteelle saavutetaan pitkä käyttöikä!
Mitenkä muuten Viessmannissa on sulatusvesien poisjohtaminen hoidettu? Vaatiiko laitteen alle erillisen lämmitetyn kaukalon, josta vedet johdetaan poistoputkea pitkin eteenpäin?
Vaikka itsellä Mitsubishi, niin itsekin olisin noilla hinnoilla päätynyt Viessmanniin, jonka laatuvaikutelma mielestäni on hyvä. Toivottavasti jyrinät tulevat ennenpitkää kuntoon ja laitteelle saavutetaan pitkä käyttöikä!
Mitenkä muuten Viessmannissa on sulatusvesien poisjohtaminen hoidettu? Vaatiiko laitteen alle erillisen lämmitetyn kaukalon, josta vedet johdetaan poistoputkea pitkin eteenpäin?
Valmistaja lupaa että toimii -22C asti. Pumpun mukana tulee lämmityskaapeli joka asennetaan ulkoyksikön pohjalle. Pohjalla on reikä, johon voi laittaa viessmannin oman letkulähdön tai laittaa pienen koripohjaventtiilin ja siihen lähdön 32mm viemäriputkelle niinkuin itse tein. Viessmannin laatuvaikutelma on tosiaan parempi kuin Mitsun, aika sitten näyttää kauanko todellisuudessa kestää.
Alla pari kuvaa omasta toteutuksesta, lämmityskaapeli ja pohjatulpat puuttuvat vielä kuvista.
Alla pari kuvaa omasta toteutuksesta, lämmityskaapeli ja pohjatulpat puuttuvat vielä kuvista.
Ihan pätevän ja toimivan näköinen on tuo pohjalevy ja vesien johtaminen. Asiaa on selkeästi ajateltu vähän pidemmälle. Saisi monesta muustakin merkistä tulpattua kaikki paitsi yhden reiän, mutta koska pohjalevyn kaadot ovat usein niin maltilliset, on pelkona että johonkin jää vesi seisomaan, jääpatti kasvaa ja lopulta vaurioittaa kennoa. Siksi en ole omasta Mitsusta uskaltanut reikiä tulpata.
vesi ei jää seisomaan vääriin paikkoihin jos sulanapitovastus on oikeissa paikoissa ;-) Eli kennon alla ja sitten näyttämässä tietä kohti reikää/reikiä. Peltiä ei kannata lämmittää, vastus on hyvä olla millin irti. Alkuperäiset vastusasennukset ovat usein olleet aivan päättömiä, siellä vaan pohjalla jotenkin. Mitsusta en tiedä.