VILP:in vuosihyötysuhteet

[Sfäärinkuriiri]

Iltaa, tulin hankkineeksi öljylämmityksen tilalle vanhaan taloon vesi-ilmalämpöpumpun. Siellä se nyt hyrisee.

Se nyt lopulta jäi askarruttamaan, että paljonko laite tullee suurin piirtein kuluttamaan sähköenergiaa vuodessa. Kysymys on siis yleisesti ottaen muotoa paljonko VILP vie sähköä vuodessa tuottaakseen lämmitykseen tarvitsemani energiamäärän.

Öljyn vuotuisen kulutuksen perusteella päädyin lämmitykseen menevän noin 15.000 kWh vuodessa. Tämän tiedon päättelin tämän foorumin taulukosta (vajaan 2000 litran kulutuksesta huonolla hyötysuhteella.)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3200.msg37552#msg37552

Mitään muita lämmönlähteitä ei ole. Systeemi on kytketty olemassa olevaan vanhaan patterikiertoiseen lämmönjakoon. Laite on Viessmann Vitocal 242S - 8,3 kW.

Talo sijaitsee Etelä-Suomessa, paikkakunnan lämmitystarveluku on jotain 4400. Yksi kerros, lämmitettävää tilaa 130 neliötä.

Vastaus lienee, että vuoden päästä sen näkee, kun mittarista katsoo, mutta olisihan nyt jotain suuruusluokkaa mukava tietää ennakoltakin. Markkinointimateriaalihan heittelee lukuja luokkaa 40 - 70 prosenttia säästöä, mutta enemmän olisin kiinnostunut vuosihyötysuhteesta.

 

[Sfäärinkuriiri]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Ai juu, valmistaja kertoo teholukujen olevan korkeat:
COP-arvo EN 14511 mukaan 4,3 Liuos 0 °C/Vesi 35 °C (EN 255 COP 4,6)

Mutta eihän tuo COP pätenyt kuin jossain tietyssä lämpötilassa.

 

[pökö]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Iltaa, tulin hankkineeksi öljylämmityksen tilalle vanhaan taloon vesi-ilmalämpöpumpun. Siellä se nyt hyrisee.

Se nyt lopulta jäi askarruttamaan, että paljonko laite tullee suurin piirtein kuluttamaan sähköenergiaa vuodessa. Kysymys on siis yleisesti ottaen muotoa paljonko VILP vie sähköä vuodessa tuottaakseen lämmitykseen tarvitsemani energiamäärän.

Öljyn vuotuisen kulutuksen perusteella päädyin lämmitykseen menevän noin 15.000 kWh vuodessa. Tämän tiedon päättelin tämän foorumin taulukosta (vajaan 2000 litran kulutuksesta huonolla hyötysuhteella.)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3200.msg37552#msg37552

Mitään muita lämmönlähteitä ei ole. Systeemi on kytketty olemassa olevaan vanhaan patterikiertoiseen lämmönjakoon. Laite on Viessmann Vitocal 242S - 8,3 kW.

Talo sijaitsee Etelä-Suomessa, paikkakunnan lämmitystarveluku on jotain 4400. Yksi kerros, lämmitettävää tilaa 130 neliötä.

Vastaus lienee, että vuoden päästä sen näkee, kun mittarista katsoo, mutta olisihan nyt jotain suuruusluokkaa mukava tietää ennakoltakin. Markkinointimateriaalihan heittelee lukuja luokkaa 40 - 70 prosenttia säästöä, mutta enemmän olisin kiinnostunut vuosihyötysuhteesta.

Onko talo lattia vai patterilämmöllä vaikuttaa paljon ja sulla se on pattereilla. Sulla tuo pumppu on vármaankin selvästi keskiverto kinuskia parempi ja siitä olisi hienoa saada kokemuksia. nyt ilmeisesti lämmität myös käyttöveden vilpillä ja siksi joudut tuottamaan korkeita lämpöjä. Vilp tulee kuluttamaan 5000-7000kWh vuodessa?

 

[Sfäärinkuriiri]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Jep, käyttövesi lämpenee pumpulla myös. Asennuskaavakkeen mukaan menovesi + 20 °C on asetettu 25 asteeseen ja - 20 °C:ssä 47 asteeseen. Käyttöveden olestusarvo on 49 °C.

Pyrin päivittelemään tänne mitä tosiasiassa kuluu, tuo 5 - 7 tuhatta kWh kuulostaisi ihan hyvältä.

(Eli onko tuollainen realistinen vuotuinen hyötysuhde siis osastoa 2-3?)

Kiitokset!

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

(vajaan 2000 litran kulutuksesta huonolla hyötysuhteella.)

Eihän tuon kattilan hyötysuhde niin kauhean huonolta haiskahda, jos tuolla kulutuksella on hoitunut 130 m2:n lämmitys ja vesi.

Niukoilla tiedoilla Viessmankin on liikkeellä mutta arvot ovat sinällään hyvät: 5,1 asti (ilma 7 °C/vesi 35 °C) ja 3,8 asti (ilma 2 °C/vesi 35 °C)
http://www.viessmann.fi/fi/asuinrakennukset/lampopumput/split-ilmavesilampopumput/vitocal-242s.html

Kerroppa vielä, paljonko itse kapine maksoi ja entä asennus ?

 

[Sfäärinkuriiri]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Se on 70-luvun kattila, niin ei kai sen hyötysuhde mikään erityisen hyvä voi olla. Polttimen uusinta kymmenisen vuotta sitten kyllä vähensi kulutusta. Mutta viime aikoina alle 2000 l lienee mennyt - tosin mitään mittaria minulla ei ole ollut. Täyteen-metodilla laskeskeltu, silloin kun on täyteen suostuttu toimittamaan.

Ei se nyt mitään halpaa lystiä ollut, piti vanha systeemi purkaa, öljysäiliö poistaa käytöstä jne. Pari päivää pari äijää puuhasteli. Laitekin oli kallis. En nyt summiin kuitenkaan tohdi mennä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

En tiedä mitä mystistä noissa asennuksissa on, kun sen paremmin asiakkaat kuin kauppiaatkaan eivät suostu kertomaan kustannuksista. Jostakin luin, että VILPin perusasennus olisi ollut laitehankinnan yhteydessä 2000 €, mutta siihen ei kuulunut selvästikään kaikki, mm. ainakin vanhan purku ja reikien poraamiset puuttuivat heti kättelyssä ja vanhan rinalle asennettaessa tuppaa taas tulemaan muita lisätöitä.

Itse kun teki niin ei suuria yllätyksiä tullut.

 

[kurre orava]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Ei se nyt mitään halpaa lystiä ollut, piti vanha systeemi purkaa, öljysäiliö poistaa käytöstä jne. Pari päivää pari äijää puuhasteli. Laitekin oli kallis. En nyt summiin kuitenkaan tohdi mennä.

Avaimet käteen asennukset tuuppaavat yleensä olemaan arvokkaita, urakoitsijat selvästi laittaa niihin aikamoisen marginaalin mahdollisia yllätyksiä ajatellen. Toisaalta nyt kun laite on asennettu ja maksettu niin mitä sitä hankintahintaa sen enempää murehtimaan, vaikka sekin kieltämättä meitä uteliaita foorumilaisia kiinnostaisikin

Ainakin itseäni kiinnostaa kuitenkin hintaa enemmän tuon hankkimasi pumpun todellinen suorituskyky. Noita ei Suomessa taida kovinkaan montaa olla, olisikohan jopa foorumin ensimmäinen? Ruotsin foorumilla noita Wiessmanin laitteita on hehkutettu aika tavalla, mielenkiintoista olisi siis kuulla enemmänkin siitä miten tuo suoriutuu arkipäivän haasteista joten laitahan lisää juttua kun kokemuksia kertyy.

 

[Sfäärinkuriiri]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Kauppiaat kertovat toki hintansa vastatessaan tarjouspyyntöihin. Muille eivät hinnoistaan tietenkään huutele, kun kyseessä ovat liikesalaisuudet. Näytti toisaalta tarjouspyyntökaavakkeissa olevan klausuuleja, joissa asiakas sitoutuu olemaan tarjouksen yksityiskohdista juoruilematta.

Samassa suuruusluokassa olivat kaikki tarjoajat työn suhteen, laitteiden hinnoissa oli eroja. En ottanut halvinta, vaan sen, jossa oli paras meininki: selitettiin miksi mikäkin ratkaisu, tehtiin tarjous pynnön mukaisesti jne.

 

[roots]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Ei se nyt mitään halpaa lystiä ollut, piti vanha systeemi purkaa, öljysäiliö poistaa käytöstä jne. Pari päivää pari äijää puuhasteli. Laitekin oli kallis. En nyt summiin kuitenkaan tohdi mennä.

Tästä ja nettihinnoista päätellen loppulasku vähennysten jälkeen lienee ollut 15k+ rahaa...aika korkeita hintoja tuolle värkille nettikaupat antaa 2k rahaa halvempi näytti olevan vastaava maalämpökone (samassa kaupassa)....mikähän tuosta Viessmann Vitocal 242S:stä tekee niin kalliin, onko siinä sitten niin hyvä se 'vuosihyötysuhde'...voi olla kärkimasiinoita noista laitteista mutta epäilen kuitenkin.

 

[pamppu]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21084.msg312263#msg312263
Tuossa yllä on omia pohdintojani. Mulla erilainen järjestelmä ja lattialämmitys, mulla toteutuneet kokonaismäärät käyttövesi mukaanlukien n. 6000/15000, eli 2.5 paikkeilla vuosiscopit kokonaisuutena. Pelkän pumpun scop 2.7. Käyttyvedessä mulla kurittaa 300 litraisen varaajan häviöt ja tuo lpumpun lohkolämmitin kurittaa scoppia myös yllättävän paljon. Jos olis enemmän kuormaa, niin scoppihan paranis.

Toteumia olis mielenkiintoista kuulla tuostakin vehkeestä.

 

[Sfäärinkuriiri]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Näkeeköhän masiinasta jostain, kuinka paljon sähköä se on verkosta haukannut?

Kompressorin käyttötunnit löysin, ja sähkömittarista tietysti näen paljonko koko talouteni haukkaa, mutta pumpun (ja vastuksen) tosiasiallinen kulutusosuus kiinnostaisi. Nythän tämä menee arvailuksi, vaikka tiedänkin sen seitsemisen kiloa vuodessa hupikäyttöön menneen.

Manuaalissa höpistään, että "energiaseurannan voi tarvittaessa huoltoliike vapauttaa", mutta ei näytä vapautetulta. Pystyneeköhän tuollaista itse tekemään? Täytyy varmaankin firmalle pirauttaa.

(Jaa, tieteellisen tarkan 48 tunnin käyttökokemukseen perustuvan seurannan perusteella vuotuinen lämmitykseen käytettävä sähkönkulutukseni tulee olemaan 5700 kWh. Onhan tämä nyt vallitseva tasainen + 10 ° C rahtusen yli vuotuisen keskilämpötilan, mutta toisaalta eilen tuli saunottua ja kylvettyä. 22 tuntia on kompressori käynyt.)

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Minulla on laskelmieni pohjana tämän näköinen COP käyrä. Tämä ei ole mikään CTC:n käyrä vaan iha oma käyräni, joka tosin kulkee valmistajan ilmoittamissa pisteissä -7 & +7 °C annettujen arvojen kautta. Voisikohan se olla tuon näköinen jos ~ +35 °C pumppaillaan.

 

[Sfäärinkuriiri]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Minulla on laskelmieni pohjana tämän näköinen COP käyrä. Tämä ei ole mikään CTC:n käyrä vaan iha oma käyräni, joka tosin kulkee valmistajan ilmoittamissa pisteissä -7 & +7 °C annettujen arvojen kautta. Voisikohan se olla tuon näköinen jos ~ +35 °C pumppaillaan.

Mistä tuo käyrän tiedot sitten tulevat? Oletko vedellyt viivan valmistajan ilmoittamien arvojen välille vai mitannut jotain jostakin?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Mistä tuo käyrän tiedot sitten tulevat?

Tavallaan hatusta. Mikään mittaus ei tuottanut edes lämpimämmässä +7 °C:ssa ilmoitettua arvoa parempaa tulosta.
Alapää on sovitettu niin että -15 °C:ssa se olisi 2 ja kylmemmällä olen ajatellut lämmittää öljykattilalla.

Kuinkahan tuon käyrän pitäisi kulkea nollan seutuvilla ? +7 ja -7 °C:n välissä on aika paljon lämmitystarvetta.

 

[VesA]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Tavallaan hatusta. Mikään mittaus ei tuottanut edes lämpimämmässä +7 °C:ssa ilmoitettua arvoa parempaa tulosta.
Alapää on sovitettu niin että -15 °C:ssa se olisi 2 ja kylmemmällä olen ajatellut lämmittää öljykattilalla.

Kuinkahan tuon käyrän pitäisi kulkea nollan seutuvilla ? +7 ja -7 °C:n välissä on aika paljon lämmitystarvetta.

Nollan seutuvilla märällä kelillä vehkeen COP on erinomainen silloin kun se käy, mutta sulatukset vievät käyrää alas. Omissa mittauksissani ILPillä on 0,5 COP-yksikön kuoppa keskiarviopisteillä -1 +1 välillä ja hajonta on suurta, huonoin piste on 2,3 ja paras 4,1.

 

[janti]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Tästä saa aika hyvän estimaatin COP-lukemille. Sulatukset on tuossa jo huomioitu ja pitää huomata että tuossa tulee lisävastukset mukaan -20C jälkeen, tämäkin on huomioitu COP-lukemissa.
http://www.ilmalampopumput.fi/files/waterstage%20vtt.pdf

 

[pamppu]

Vs: VILP:in vuosihyötysuhteet

Nibellä on käytöohjeissaan käyrät. Niistä voi katsoa muotoa. Eipä se ihmeellinen ole. Tuntus ihan paikkansapitävältä ainakin itsellä. Huomioiden siis että kaikki ilmoitukset on aina puhtaalla kennolla ilman sulatusta, eli todellisuus on erilainen. Todellisuus on myös erilainen syksyllä ja keväällä samassa lämpötilassa, kosteus vaikuttaa ainakin täällä saaristossa paljon.

Samperi ku ei oo tullu laitettua tota domoticzin short-dataa, siitähän sitä sais laskettua oman toteutuneen käyrän. Vuorokausidata on, mutta se tietty vähän karkee.