VILP isohkoon taloon

[Vileee]

En oikein tiedä mistä aloittaisin, on ollut paljon oppimista "uuden" talon kanssa.

Talomme sijaitsee Turun seudulla ja olemme asuneet 2000-luvun alussa rakennetussa talossa nyt vuoden päivät.
Talossa on neliöitä reilut 200 ja kaikki asuintilat sijaitsevat yhdessä kerroksessa.
Talo on rinteessä ja alakerrassa on n. 50 neliön autotalli joka on ollut lämmityksen ulkopuolella.
Autotallissa myös laatan alla vesikiertoinen lattialämpö.

Talossa on laattalattia ja vesikiertoinen lämmitys.
Talossa on kaksi lattialämmityspiiriä. Autotallin lämmitys on yhdistetty toiseen näistä piireistä, mutta tällä hetkellä jakotukista suljettuna.
"Pannuhuoneessa" on 1800L Jäspi energiavaraaja, 300L Jäspi käyttövesivaraaja sekä Jäspin puukattila.
Kylpyhuoneessa on amme.

Käyttövedelle on myös kiertopumppu. Lattiapiirien ohjauksesta vastaa 2x Promix 25 lämmön säätimet.
Talossa on 25A pääsulakkeet ja Jäspin Tehovahti.
Sähköä meillä on vuodessa kulunut n 40 000 kw. (ja viime vuoden alku oli aika leuto)


Putkimies kävi perjantaina käymässä ja koitin kysellä kaikkea mikä jäi entisen asukkaan tietopaketin jälkeen epäselväksi.
Yksi asia mikä kävi ilmi oli, että paisuntasäiliön kalvo oli hajonnut.

Energiavaraajassa on 1x 6kw päivävastus ja 2x 6kw yövastus.
Iv-koneessamme on 3kw esilämmitin vastus, joka oli alkuviikon -25 pakkasten aikana lähes kokoajan päällä.
Yöllä kun molemmat vastukset ovat päällä, tehovahti pudottaa toisen vastuksen pois pelistä iv-koneen esilämmityksen ajaksi.
Toisin sanoen kovemmilla pakkasilla, meillä on öisin vain yksi 6kw vastus lämmittämässä energiavaraajaa.
Myös tästä syystä käyttövesivaraajan vastusta ei voi öisin pitää päällä. Käyttövesi lämpiää energiavaraajan kierukalla, joten nyt viimeaikoina on pörssisähkön päivähinnat tai ostopuut ovat lämmittäneet käyttövetemme.

Piireihin on mittarien mukaan mennyt maksimissaan n.32 asteista vettä, kun ulkolämpö hipoi -30 astetta.


Kysymyksiä:

-Viimeaikojen perusteella lämmitysmuodon vaihto on tullut ajankohtaiseksi.
Mikä VILP meille voisi sopia parhaiten? Maalämpö olisi ilmeisesti paras vaihtoehto, mutta lisälainat eivät tule tässä kohtaa kyseeseen.

- Kannattaako kaikki vanhat laitteet säilyttää?

- Pääsulakkeiden koko ja tuo tehovatti mietittävät tosi paljon.
Kannattako tuo toinen yövastus vaihtaa esim. 3kw malliksi, jolloin tuo iv-koneen esilämmitin ei tiputtaisi sitä pois käytöstä.
Mahtaako 9kw riittää pitämään talomme lämpimänä, vai vaatiiko tuo puiden polttamista kovien pakkasten aikana?
Käyttöveden tulistus ei tosin siltikään onnistu, vaan se ainakin pudotetaan iv-koneen ajaksi pois päältä.

- Kuluttaako tuo käyttövedenkierto paljon veden lämmöstä, tuntuu että kesällä vesi oli lähes joka ilta haaleaa vaikka veden käyttö on ollut
todella maltillista.
aikaisemman talon 300l varaaja ei loppunut koskaan, tosin talokin oli pienempi ilman veden kiertoa.

Kuten kuvauksesta näkee, olen yksi potentiaalisimmista "tuolle voi myydä mitä vaan" -asiakkaista.
Toivottavasti täältä saisi hieman apua ennen tarjouskierrosten aloittamista.

Asialla alkaa olemaan kiire.

Kiitän ja kumarran!

 

[kaihakki]

Vs: VIPL isohkoon taloon

Tässä olisi kyllä kaikki palikat kohdallaan VILPpiä ajatellen. Mutta tuo pääsulake setti on kyllä pieni. 3X25A on turhan vähän. Vaikeuttaa systeemin rakentamista ja säätämistä.
Vaikuttaisi, että n. 9 kw VILP voisi ollla sopiva. Sisäyksiköllisessä mallissa kytkentä on yksinkertainen. Varaajan alaosasta sisäyksikön lämmönvaihtimeen ja lämmennyt vesi varaaja yläosaan.
Merkin valinta on sitten toinen juttu. Riippuu paljolti harrastuneisuudesta. Ultimate ja vastaavat halpamerkit sopivat meikäläisen tapaiselle tee-se-itse-mies-harrastelijalle. Mutta pitää asentaa lämpötila-antureita ja olla reaaliaikainen lämpötilaseuranta mieluiten netin kautta. Ohlsonin langaton sääasemakin parilla lisäanturilla riittää aluksi http://www.clasohlson.com/fi/S%C3%A4%C3%A4asema/36-5136#moreinfo
Jos haluaa päästä vähemmällä vaivalla, on hieman kalliimpia systeemeitä tarjolla. Niistä löytyy tällä sivustolla paljonkin kokemuksia.

 

[VesA]

Vs: VIPL isohkoon taloon

Käyttövesikierto kannattaa kyllä sammuttaa kokeeksi, voi olla että sinne menee yllättäviä määriä energiaa. Toki sen varassa voi olla märkätilojen lattialämpö, rättipatteri...

40000kWh on minusta paljonlaisesti noinkin tuoreeseen taloon vaikkei se ihan pieni olekaan, kannattaa koittaa pikkuhiljaa selvitellä mihin se tarkkaan ottaen menee ja voisiko siihen puoleen vaikuttaa. Selvittely vaatii alkutarkastelun jälkeen jonkinlaisia mittauksia.. kunhan nyt ne todennäköiset paikat ensin löytyvät.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: VIPL isohkoon taloon

Turun seudulla pakkaset lienevät melko harvinainen ilmestys, varsinkin pitkät sellaiset. Itsekkin mietin VILP ratkaisua, mutta täällä Pohjois-Savossa yli 20 asteen pakkaset eivät ole historian saatossa olleet mitenkään harvinaisia.

Tuo puukattilahan on hyvä henkivakuutus, jos on 25 A liittymä. Sillähän pärjää varmaan hyvin ne muutamat pakkaspäivät. Kai talossa jonkinlainen takkakin on? Puukattilan kanssa ei kannata tuhota sitten lattialämmitysputkia päästämällä kiehuvasta kattilasta tai varaajasta liikoja hönkiä lattialämmitysputkiin.

Kulutuksesta päätellen talossa ei ole ainuttakaan ILP:ä. Jos et pääse tuosta VILP:stä selvyyteen, todennäköisesti kahdella ILP:lla saat sähkön kulutuksen puolitettua ja jos veden käyttö ei aivan hulvatonta ole, melkein samat säästöt kuin VILP:llä. ILP:n kanssa vaan pitää sitten kestää hurinaa ja sulattelua ja sitä etteivät ne lattiat ole enää sellaiset ihan lämpöiset. Ehdottomasti mukavin tapa lämmittää on tuon lattialämmityksen kautta, minkä lämmön tuotto nyt olikin sinulla ratkaisun alla. Tässä on itsekin nauttinut lämpimistä lattioista ja kuin syvän meren hiljaisuudesta, kun ILP on nyt pakkasten aikaan ollut muutaman päivän seis. Minulla tuo yksi tavallinen ILP on riittänut lämmittämään kuta kuinkin koko asuinkerroksen, noin 200 m2, jonnekin viiden pakkasasteen paikkeille. Jossakin 15 asteen pakkasella tuo oma ILP alkaa olla enemmän häiriöksi kuin hyödyksi. Ensimmäinen ILP maksaisi sinulla todennäköisesti itsensä takaisin parissa vuodessa vaikka ottaisit kalleimmasta päästä olevan mallin.

Vastusten tehot virittäisin itse sen mukaan, että saat tehokkaimmin hyödynnettyä sen lyhyen yösähköajan ja muutenkin käytettyä hyväksesi sen tehon minkä liittymä antaa. Sinällään 25 A liittymällä tuon talon pitäisi lämmetä ihan komeasti. Ilmeisesti tuo tehovahti osaa pudottaa kuormaa pois, kun esim. keittiössä väännetään liesi päälle.

Mitenkähan tuo autotalli on saatu pysymään sulana, jos sitä ei pakkasellakaan lämmitetä. Lattiassa kuitenkin lämmitysputket?

 

[nackerton]

Vs: VILP isohkoon taloon

160 kWh/m2/vuosi on tosiaan aika paljon Turun alueelle. Vintillä voisi käydä katselemassa minkä verran villaa on laitettu ja onko IV-putkien eristys kunnossa.

Onkohan talo kuinka tiivis? Sitä voi kotikonstein testata pistämällä vaikka liesituulettimen täysille, ja kokeilemalla sitten jonkin ison kanssa ikkunan miten suuri voima pitää sen kiinni. Jos korvausilmaa vuotaa ties mistä, niin ikkuna ei pyri aukeamaan lainkaan.

 

[Vileee]

Vs: VILP isohkoon taloon

Hienoa että täällä lähdetään näin nopeasti mukaan auttamaan!

Sulakkeiden vaihto maksaa 1060€ + sähkötyöt, jos se mielestänne kannattaa, niin voi tuon summan ottaa VILPin budjetista.

Tässä vaiheessa elämää ei kyllä kaipaa yhtään lisäsäätämistä, joten täytyy siinä tapauksessa etsiä paremmin automatisoituja laitteita.

Löysin esim. Nibe Splitit jossa sisäyksikkö toimi 9kw vastuksella.
Voisiko tuon tai jonkun muun laittaa vanhan lämminvesivaraajan tilalle?
Toimiiko nuo kaikki sisäyksiköt siten, että niillä on vain tuo pieni puskurivaraaja tuolle lattiakierrolle?
Alle -20 lämpötilassa tuo 9kw vastus lämmittää sekä käyttövettä ja tuota puskurivaraajaa?

Käyttövesikierto ei ole sidottu mihinkään muuhun (kylpyhuoneen lattialämpö, rättipatteri).
Tuota isohkoa sähkönkulutusta olen yrittänyt vähäisesti paikantaa. Ovien tiivisteet vuosivat aika paljon, sekä muutama ikkuna kaipaa vielä tiivistämistä.
Voiko muuten vaarajan vastus olla rikki vaikka imeekin sähköä sen 6kw verran?

Talosta löytyy iso takka olohuoneesta. Kattilakäytössä Promix 25 on nostattanut lattiaveden lämmöt hetkellisesti reiluun 40asteeseen, jonka jälkeen ovat laskeutuneet takaisin oikealle tasolle.
Vanhassa talossa oli suorasähkön apuna oli ilp, joten sinänsä idea ei ole vieras.
Nykyisessä talossa on laattalattia ihan joka puolella, joten pienten lastenkin myötä lattia pitäisi olla lämmin. Kyllä, tehovahti pudottaa vastuksia pois jos talon kokonaiskulutus ylittää asetetun rajan.

Luulin vielä perjantai aamuun asti, että alakerran autotallissa on kiertänyt edes jonkinlainen lattialämpö (olisi hyvin selittänyt korkean sähkön kulutuksen). Putkimies kuitenkin sanoi että jakotukin säätimet olivat täysin kiinni. Pannuhuone on tallin kanssa samassa tilassa, joten ehkä se sitten on hohkanut lämpöä sen verran.

Unohdin vielä avausviestissä mainita että 1/3 talosta on 4m huonekorkeudella.

 

[Nihan]

Vs: VILP isohkoon taloon

Ääni täältäkin nykykulutuksen tarkemmalle selvittelylle. 40MWh on kova luku uudehkolle talolle vaikka onkin isohko. Onko muuten asuintilat se 200m2 vai sisältyykö talli siihen?

Omassa torpassa, pienempi mutta muuten kuulostaa vertailukelpoiselta, sain kulutusta pudotettua 30 -> 17 MWh opettelemalla tuntemaan lämmitysjärjestelmän ja säätämään sen järkevästi, tekemällä n kpl pieniä säästötoimia sekä yhden hieman isomman (ILP).

 

[Vileee]

Vs: VILP isohkoon taloon

Ääni täältäkin nykykulutuksen tarkemmalle selvittelylle. 40MWh on kova luku uudehkolle talolle vaikka onkin isohko. Onko muuten asuintilat se 200m2 vai sisältyykö talli siihen?

Omassa torpassa, pienempi mutta muuten kuulostaa vertailukelpoiselta, sain kulutusta pudotettua 30 -> 17 MWh opettelemalla tuntemaan lämmitysjärjestelmän ja säätämään sen järkevästi, tekemällä n kpl pieniä säästötoimia sekä yhden hieman isomman (ILP).

Reilut 200m2 on pelkät lämpimät asuintilat ja tuo talli on alakerrassa (rinnetalo).

 

[VesA]

Vs: VILP isohkoon taloon

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1981.msg22797#msg22797

Tuossa on omia selvittelyjä vuosien takaa. Siitä näkee että pelkillä ILPeillä pääsee aika hyviin lukemiin ( 2008 - 2009 ) ja VILPillä toki samaan.

 

[ekomies]

Vs: VILP isohkoon taloon

Asialla ei ole kiire, kesää kohti ollaan menossa. Talvella mietiskelin näitä itsekin kun valinnan tein...
-sähkönkulutusta seuraamaan sähköyhtiön ilmaisen palvelun kautta heti tänään.
-lämpimän käyttöveden kierto pois päältä.
-iv-jälkilämmitys pois päältä.
-mitään nykyisistä toimivista laitteista ei kannata hävittää kuin hyvää maksua vastaan.
-sulakkeita ei vaihdeta isompaan. Eikö tavoite ole vähentää kulutusta?!
-autotallia ei tarvitse lämmittää ellei vietä siellä pitkiä aikoja remonttihommissa.
Säästää siinäkin kun lämmittää pelkkää autoa sen omilla lämmittimillä.

Lisäys: Laskin oman talon viime vuoden kulutuksen muutettuna "kuvitteellisesti" 160 m2 => 200 m2 ja VILP sähkö muutettuna COP 2,5:llä suorasähköksi niin lukemaksi tuli 15159 kWh. Taloussähkö, 5-henkilöä, oletettu samaksi ja takan lämmitys.
Tuota lukemaa pienentää sitten lämmityksen osalta
-talo Turun seudulla
-uudempi talo
-puukattila & varaaja yhdistelmä 50 kWh/lämmityskerta (1500 litraa dt 30 C, 30...60 C).

Tapaus 2: Sukulaisen 2000-luvun 130 m2 suorasähkö+takka talon kulutus Itä-Suomessa v. 2015 oli 12.000 kWh.
Tästä neliöt kertoimella 1,54 suurennettuna käyttösähtöt päivineen tulee noin 18.500 kWh, mutta ilmasto jo pykälää kahta kylmempi.

=> Ero 40000-15159 kWh on liian suuri paikattavaksi millään lämpöpumpulla ja helppo "nakki" lämpöpumppumyyjälle. Kuten muutkin jo tuossa totesivat ilman laskelmia, niin tutkimukset käyntiin.

 

[kaihakki]

Vs: VILP isohkoon taloon

Noista sulakkeista sen verran, että talossa on yleensä myös muita tehon kuluttajia, kuten sähköhella, astianpesukone, pyykinpesukone, autonlämmityslaitteita, jne. Lisäksi voi olla lämminilmapuhaltimia eri käyttöön, hiustenkuivaimia, jne.
Näistä syistä meillä 3x35A riittää, kyllä, mutta kokoajan on oltava tarkkana, että paljonko on laitteita käytössä. 3x25A ei riittäisi meille missään tapauksessa.

 

[sam123]

Vs: VILP isohkoon taloon

Pörssisähkön vaihto normi 1. tariffisähköön. Laitat maalämmön. Säästyneellä lämmityskustannuksella lyhennät helposti lainakulut. VILP:n ongelma on että kovemmilla pakkasilla hyötysuhde ja saatva teho romahtaa eli siirryt vastuslämmittäjäksi. LIsäksi se vaatii säätämistä ja vahtimista.

Mites olisi se puulämmitys, eli reippaasti vaan rankametsään. Metsänomistajat antavat harventajille puuta ilmaiseksi kunhan hakee metsästä pois. Siitä voisi saada koko perheen yhteisen harrastuksen.

Jotain outoa tuossa sun tehorajoittimissa on. Siihen voisi laittaa kytkennän jolla saadaan oletusasetuksena esim. saunan kiuas pois toiminnasta ja näin kaikki vastukset peliin.

IV-koneesta nimenomaan se ETUlämmitysvastus pois toiminnasta ja annat koneen pätkiä kovemmilla pakkasilla. Onko jälkilämmitys vedellä vai vastuksella?

 

[pamppu]

Vs: VILP isohkoon taloon

Ketjuun joitakin kommentteja:

Itse en pidä 3x25 sulakkeita tuossa minään ongelmana. Tuo Jäspi 1800 litraa virranrajoittimineen osaa tipahtaa pois päältä jos kulutus muualla kasvaa hetkellisesti. Esim. saunan kiuas.

Tulipa juuri kokeiltua yli kahdenkympin pakkasissa, kun vastaavassa 9kW vastukset töhöttivät. 16kW:n yövastuspaketti mulla on pois kytkettynä, mutta olen senkin toimivaksi todennut. Ei ollut ongelmaa saunomisessa eikä yhtään missään muussakaan. 2.5kW ottava VILP ja nuo vastukset pelittivät yhdessä kaiken muun kuorman kanssa ihan hyvin. Muistettakoon että esim. autotallissa -20 pakkasilla mulla töhötti 1kW teholla yksivaiheinen ILP samaan aikaan muun lastin kanssa ja lisäksi on pieni sähköpatteri kellarissa. Ja kaikki normaalikuorma... Eli kuormaa oli kyllä tarpeeksi. Carunan mukaan pahimman tunnin keskiarvo oli 14kW teho. Jäspin rajoittimet lienee toimineet, koska pelkästään vastus+ilp+saunan kiuas+vilp olis yli 20kW teho jos ne samaan aikaan olis kaikki päällä (kuten olisi voinut olla)

Eli turha maksaa isommista sulakkeista, se jäspin virranrajoitusautomatiikka riittää, ei ne päänallit ihan herkästi taulusta lähde. Jäspi vaihtaa pienemmille tehoille jos pääsulakkeet on äärirajoilla.

40MW:n kulutuslukemia kannattaa kyllä hiukan selvittää. Meillä suunnilleen saman luokan torppa (lämmitettäviä kuutioita 720m3 ja autotalli päälle). Edellisen omistajan kylmemmän talven (2012) lukema oli 33500kWh, ny on viime vuosi pumppaillen menty alle 12000kWh. Pumppujen lisäksi fiksasin vähän autotallin ovea, laitoin yläpohjaan menevien luukkujen taakse eristeet, korjasin ilmanvaihtokoneen hajalla olleen kesäpellin ja käänsin siitä lämmitykset pois päältä (päällä vain kaikkein kovimmilla pakkasilla). Eli sieltä saattaa löytyä ongelmia, esim. tuo ilmanvaihtokone. Veikkaan että nuo korjaukset tarkoitti meillä useampaa tuhatta kWh:ta vuodessa. Heti taloa ostaessa katoin mm. ton IV-koneen ja laskeskelin että ehkä myyjän ilmoittamassa sähkölaskussa ei ole kaikki ihan kunnossa. Eikä ollutkaan, näin jälkeen katseltuna...

Tuvassa on pidetty 22-23 astetta, toki meillä myös puilla tehdään about 4-5MWh vuodessa.

Käyttöveden kierto on yleensä melkoinen syöppö, sitäkin kannattaa fundeerata, voisiko tulla toimeen ilman.

Matalan budjetin ratkaisu on ILP ja vähän duunia kun etsit jostain halpoja puita koville pakkasille. ILP on muutenkin mukava keksintö kesällä. Tuon jälkeen voi funtsia sitten muita juttuja tuonnempana.

Itellä oli vähän samanlainen tilanne aikanaan, taloon olisi oikeastaan pitänyt selvästi laittaa MLP, mutten siihen halunnut investoida. Turun seudulla ILP/VILP ratkaisut tekee ihan kovaa tulosta (lämmityksessä cop liki kolmea) ja itsekin tein tuollaisen aikamoisen budjettiratkaisun vesi ulkona VILPin kanssa. Tutun putkarin kanssa punnerrettiin se paikalleen. Sellainen sopii sullekin hyvin, mulla on tasan samanlainen jäspin varaaja jossa tuo on kiinni.

Mun tarinaani löytyy tuolta käyttökertomusten puolelta: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21084.0

Jos mulla olisi puukattila, hyödyntäisin sitä tietysti täysmääräisesti, mutta tosiaan tuossa tilanteessa itse lähtisin ajatuksesta ILP ja jostain mahdollisimman edukkaita puita koville pakkasille. Se on budjettiratkaisu ja sitten vois miettiä vaikka MLP:tä myöhemmin. MLP:n kanssa puukattila joutaa eläkkeelle, vilpin ja puukattilan vuorottelua voisi vielä harkita.

 

[pökö]

Vs: VILP isohkoon taloon

Itse kokeilisin elämää ilman niitä yövastuksia. Varaajaan jatkuvasti päälle vain se 6kW päivävastus ja iv-etuvastus ja se käyttövedenkierto pois, tai se pitää ajastaa.

Maalämmön paikka.

 

[ekomies]

Vs: VILP isohkoon taloon

Lämpimän käyttöveden kulutus? Voi mennä useita tuhansia kilowattitunteja enemmän reilulla käytöllä. Tässä tämänaamuinen lehtijuttu

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/01/10/kinnusen-perheen-veden-kulutus-vahentynyt--supersuihkuttelijasta-huolimatta

 

[pamppu]

Vs: VILP isohkoon taloon

Energiavaraajassa on 1x 6kw päivävastus ja 2x 6kw yövastus.
Iv-koneessamme on 3kw esilämmitin vastus, joka oli alkuviikon -25 pakkasten aikana lähes kokoajan päällä.
Yöllä kun molemmat vastukset ovat päällä, tehovahti pudottaa toisen vastuksen pois pelistä iv-koneen esilämmityksen ajaksi.
Toisin sanoen kovemmilla pakkasilla, meillä on öisin vain yksi 6kw vastus lämmittämässä energiavaraajaa.
Myös tästä syystä käyttövesivaraajan vastusta ei voi öisin pitää päällä. Käyttövesi lämpiää energiavaraajan kierukalla, joten nyt viimeaikoina on pörssisähkön päivähinnat tai ostopuut ovat lämmittäneet käyttövetemme.

Niin tuohon liittyen vielä. Jollei ole paljoa muuta kuormaa, niin ei pitäisi olla mitään selitystä sille etteikö yöllä voisi olla päällä 3kW+2x6kW. Edellisessä elämässä poissaollessa (kun ei ollut puulämmittäjä paikalla) 3x25 sulakkeilla meni 16kW jäspi yövastuspaketti ja samaan aikaan oli päällä myös pikku pana ILP täysillä (1kW). Eli hetkellistä kuormaa oli yli 17kW ja vielä jotain vessan patteria pikkukuormaa päälle. Koskaan ei nallit lähteny sielläkään taulusta. Tuossa lienee virranrajoitin säädetty tarpeettoman pienelle.

 

[jsa]

Vs: VILP isohkoon taloon

Itse uskon että Turussa pääsee Vilpillä hyvin tuloksiin. Minulla on mennyt Oulun korkeudella viime vuonna 10500kwh/154m2. Käyttövesi on se joka lisää kulutusta sitten melkoisesti. Teinit kun asui kotona niin sähköä kului vielä 13000-15000kwh per vuosi. Sähköllehän se menee kylminä päivinä mutta niita lienee turun korkeudella kovin vähän. Mitä säätämiseen tulee en ole kajonnut muihin säätöihin kuin reissussa ollessa olen pudottanut lämpötilan alas. Kulutukset sisältää kaiken sähkön.

 

[Vileee]

Vs: VILP isohkoon taloon

Asialla ei ole kiire, kesää kohti ollaan menossa. Talvella mietiskelin näitä itsekin kun valinnan tein...
-sähkönkulutusta seuraamaan sähköyhtiön ilmaisen palvelun kautta heti tänään.
-lämpimän käyttöveden kierto pois päältä.
-iv-jälkilämmitys pois päältä.

- Sähkönkulutus on ollut seurannassa jo aikaisemmassa talossa ja muuton yhteydessä löysin käytettynä Fortumin Kotinäytön.
- Kylpyhuonetilat on talon ihan toisessa päässä, jolloin vettä voi joutua valuttamaan aika pitkään suihkua varten. Täytyy testata.
- Iv koneena toimii Sunair 600, lämmitin vaikuttaa pelkästään näytöllä näkyvään tuloilman lämpötilaan.
Tällä hetkellä asetuksena on 17 astetta. Lämmitys alkaa kun tuloilman lämpötila tippuu alle 12 asteen.
Otin tuon tuloilman lämmityksen tänään aamulla pois ja tuloilman lämpötila tippui +2 asteenseen (ulkona oli -7)

Mites olisi se puulämmitys, eli reippaasti vaan rankametsään. Metsänomistajat antavat harventajille puuta ilmaiseksi kunhan hakee metsästä pois. Siitä voisi saada koko perheen yhteisen harrastuksen.

IV-koneesta nimenomaan se ETUlämmitysvastus pois toiminnasta ja annat koneen pätkiä kovemmilla pakkasilla. Onko jälkilämmitys vedellä vai vastuksella?

Puun poltto ei tässä elämäntilanteessa ihan tuossa mittakaavassa kiinnosta.
IV-kone on Sunair 600, tuosta jälkilämmityksestä mulla ei itseasiassa ole tietoa.

Ketjuun joitakin kommentteja:


Käyttöveden kierto on yleensä melkoinen syöppö, sitäkin kannattaa fundeerata, voisiko tulla toimeen ilman.

Matalan budjetin ratkaisu on ILP ja vähän duunia kun etsit jostain halpoja puita koville pakkasille. ILP on muutenkin mukava keksintö kesällä. Tuon jälkeen voi funtsia sitten muita juttuja tuonnempana.

Itellä oli vähän samanlainen tilanne aikanaan, taloon olisi oikeastaan pitänyt selvästi laittaa MLP, mutten siihen halunnut investoida. Turun seudulla ILP/VILP ratkaisut tekee ihan kovaa tulosta (lämmityksessä cop liki kolmea) ja itsekin tein tuollaisen aikamoisen budjettiratkaisun vesi ulkona VILPin kanssa. Tutun putkarin kanssa punnerrettiin se paikalleen. Sellainen sopii sullekin hyvin, mulla on tasan samanlainen jäspin varaaja jossa tuo on kiinni.

Mun tarinaani löytyy tuolta käyttökertomusten puolelta: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=21084.0

Jos mulla olisi puukattila, hyödyntäisin sitä tietysti täysmääräisesti, mutta tosiaan tuossa tilanteessa itse lähtisin ajatuksesta ILP ja jostain mahdollisimman edukkaita puita koville pakkasille. Se on budjettiratkaisu ja sitten vois miettiä vaikka MLP:tä myöhemmin. MLP:n kanssa puukattila joutaa eläkkeelle, vilpin ja puukattilan vuorottelua voisi vielä harkita.

Täytyy tuota kiertovesipumppua testailla tänään.

Tuon IlPpi (tai jopa kaksi) voisi olla olla hyvä "väliaikaisratkaisu", ettei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä.
Tuon kanssa vaan lattian lämmitystarve vähenee, enkä sitä pidä hyvänä vaihtoehtona konttausikäisen lapsemme takia.

Täytyy lukea tuo sinun ketjusi läpi, kiitos!

Lämpimän käyttöveden kulutus? Voi mennä useita tuhansia kilowattitunteja enemmän reilulla käytöllä. Tässä tämänaamuinen lehtijuttu

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2016/01/10/kinnusen-perheen-veden-kulutus-vahentynyt--supersuihkuttelijasta-huolimatta

Meidän perheessä on juuri nuo artikkelissa "suositellut" 5min suihkut.
2 aikuista ja lapset eivät vielä käy yksin suihkussa.

Niin tuohon liittyen vielä. Jollei ole paljoa muuta kuormaa, niin ei pitäisi olla mitään selitystä sille etteikö yöllä voisi olla päällä 3kW+2x6kW. Edellisessä elämässä poissaollessa (kun ei ollut puulämmittäjä paikalla) 3x25 sulakkeilla meni 16kW jäspi yövastuspaketti ja samaan aikaan oli päällä myös pikku pana ILP täysillä (1kW). Eli hetkellistä kuormaa oli yli 17kW ja vielä jotain vessan patteria pikkukuormaa päälle. Koskaan ei nallit lähteny sielläkään taulusta. Tuossa lienee virranrajoitin säädetty tarpeettoman pienelle.

Tämä onkin hyvä asia tarkistaa, Kotinäytön mukaan toinen vastus putoaa pelistä kun kulutus nousee 16kw (yövastukset, iv-kone lämmitys ja vähän alle 1kw muista laitteista)

 

[pamppu]

Vs: VILP isohkoon taloon

Tuon IlPpi (tai jopa kaksi) voisi olla olla hyvä "väliaikaisratkaisu", ettei tule tehtyä hätiköityjä päätöksiä.
Tuon kanssa vaan lattian lämmitystarve vähenee, enkä sitä pidä hyvänä vaihtoehtona konttausikäisen lapsemme takia.

No juuri tuo oli se sama syy miksi laitoin VILPin enkä paremmin lämmitykseen sopivaa ILPpiä. Kun en siis halunnut täysmittaista MLP-remonttia tehdä. VILP on pitänyt kohtuukustannuksella lattiat lämpöisenä, mutta tosiaan tilanteesta ja omasta tekemisestä riippuen siihen saa kyllä menemään enemmän tai vähemmän rahaa, eli kyllä kaikkia vaihtoehtoja kannattaa tarkkaan laskea.

Tein itse ja säästin, omalla kohdallani. Nimenomaan vesi ulkona ratkaisulla, kylmämiehet pyysi hävyttömiä silloin kun tarjouksia kyselin.

 

[ekomies]

Vs: VILP isohkoon taloon

Otin tuon tuloilman lämmityksen tänään aamulla pois ja tuloilman lämpötila tippui +2 asteenseen (ulkona oli -7)

Onko tuo lämpenemä Ok ko koneelle? Ymmärrän hyvin miksi tuloilmaa lämmitetään sähköllä.
Vertailuksi täällä -12 C kelissä tuloilma kauimmaisella makkarilla +7,8 C (kuva), pienimmällä nopeudella kun yksin tässä kotosalla.
Ilmanvaihtoa saneerattu, koneena 2000-luvun puolivälin Vallox 130E, "peruskarvalakkikuutiokone".

 

[pamppu]

Vs: VILP isohkoon taloon

Nii, niin kauan kuin kokonaisuudessaan lämmitetään sähköllä, niin ei sen niin väliä ole vaikka tuloilmaakin lämmitetään, mutta jos laitetaan muu lämmitys pumpulle tms, niin sitten se vastuslämpö IV-koneesta kannattaa minimoida. Toki yksi ongelmalähde voi olla ilmakanavien heikko eristys, jolloin lämpö karkaa harakoille turhan korkeaksi lämmitetystä tuloilmasta.

Parempaa vertailukohtaa saadakseen, onko sulla lukemaa talon kuutiotilavuudesta, kun sanoit olevan tota korkeaa tilaa? Meilläkin on tota 5 metrin korkeutta about 50 neliön verran, voisi olla mielekkäämpää vertailla kulutuksia kuutiotilavuuden mukaan (että onko siinä ehkä jotain hurjaa heittoa). Jos meillä on nyt mennyt viime vuonna sähköä tuon vajaa 12000kWh, kuvittelisin että lämpöpumput on tuottaneet yhteensä n. 8000-10000kWh ilmasta ja puista ehkä max 4000-5000kWh, joten kokonaisenergia meillä olisi luokkaa 24-27MWh. Voi heittää kyllä jokusen tonnin tuo. Mutta sähköä siis alle 12MWh. Oikeastaan kun talli on vienyt 500kWh, niin talon osuus on lähempänä 11MWh.

Tuolla jossain kysyit rikkinäisestä vastuksesta. Vastus ei voi viedä sähköä tekemättä lämpöä. Se olisi fysiikan lakien vastaista. Mutta harakoille sitä lämpöä voi mennä monestakin paikasta.

Se IV kone kyllä kannattaa katsoa ettei siinä ole mitään kesäpeltiä väärässä asennossa jne. Lisäksi miten se lämmitys nyt meni. Etuvastus vai jälkilämmitys? Meillä on pelkästään 900W jälkilämmitysvastus (talteenoton jälkeen), eikä etulämmitystä ollenkaan. Ei ole mitään ongelmia tuon kanssa ollut. Etulämmitys heikentää talteenoton hyötysuhdetta. Vaikka tuokin vastus on suurimman osan aikaa off, niin ei vetoa ole havaittu ongelmaksi. Toki tuloilma virtaa mm. takan päälle, joka aina lämmin. Makkareissa lähinnä voisi olla ongelma, muttei sielläkään ole.

Siihen säätöön liittyen, jos se virranrajoitin nappaa tarkalleen 16kW tehossa pois vastuksen, niin voisi olla että hyvin pienellä säädöllä se voisi pelittää ihan ongelmattomasti samanaikaisesti. Kylhän 17kW irtoaa ihan 25A puitteissa ja nallit kestää pientä ylitystäkin tuntikausia. Ihmettelen kyllä vieläkin miten voi olla 3kW vastus IV-koneessa, kuullostaa hurjalta(?)

Millainens se teidän varaaja oikein on kun tuommoiset vastukset? Meillä Kaukoran Sähköovali 1800L ja siinä on alapäässä kolme vastusta ja ylhäällä kaks vastusta. Eli se pystyy joustavammin säätymään erilaisille tehoille. Yösähköllä se pystyy valitsemaan tehon 2 - 4.5 - 6.5 - 9.75 - 11.75 - 14.25 - 16.25kW käyttämällä kolmea vastustaan sopivasti. Ei teillä sitten vissiin sama pytty olekaan.

 

[nackerton]

Vs: VILP isohkoon taloon

- Iv koneena toimii Sunair 600, lämmitin vaikuttaa pelkästään näytöllä näkyvään tuloilman lämpötilaan.
Tällä hetkellä asetuksena on 17 astetta. Lämmitys alkaa kun tuloilman lämpötila tippuu alle 12 asteen.
Otin tuon tuloilman lämmityksen tänään aamulla pois ja tuloilman lämpötila tippui +2 asteenseen (ulkona oli -7)

Putkien eristyksen täytyy olla melko huono, tai sitten koneen lämmöntalteenotto ei toimi jostain syystä kunnolla.

 

[Pollux]

Vs: VILP isohkoon taloon

VILPin laittoa minäkin suosittelisin.

Nykyisen kulutuksesi perusteella päätyisin johonkin 8 – 11 kW malliin.

Vertailuksi omasta projektista:
Talo on reilusti suurempi Lammin kivitalo (matalaenergia).
Vuotuinen koko talon sähkönkulutus oli noin 50 MWh vuodesta toiseen.
Lattialämmitys vesikierrolla Jäspin 2,4 m3 sähköovalilla.
IV-koneella myös lattiavesikierto jälkilämmityspatterille.
500 litran KV-varaaja kierrolla (ajastimella ohjattu)

Muutama vuosi sitten asennutin Mitsun 11 kW VILPin.

VILPn asennuksen jälkeen kokonaisvuosikulutus 25MWh.
Tästä pelkän VILPn osuus on yhteensä 12 MWh eli käyttöveden ja taloussähkön osuudeksi jää 13 MWh.

Karkeasti voi laskea, että VILPn vuotuinen keskimääräinen COP on ollut 37/12 = 3,1.
VILP tekee ainoastaan lattialämmitysvettä suoraan kiertoon varaaja ohitettuna.
Pyynti on käyrän mukaisesti ja maksimissaan +36 asteista aina -25 pakkaseen saakka.
Nyt jouduin viime viikolla ensimmäistä kertaa turvautumaan Jäspin vastuksiin, kun lämpötila meni alle -25 asteen.
VILPissä ei ole itsessään vastuksia.

Varasäätimenä on edelleen Ouman EH-203 joka on normaalisti talvella "poissa" tilassa.
Tällöin menovesi on alennettuna reilut 10 astetta eli shuntit ovat kiinni.

Kun ulkolämpötila menee alle -25 astetta, Ouman saa käskyn mennä "kotona" tilaan, avaa shuntteja ja Jäspissä menee päivävastukset päälle.
Samalla VILP pyyntiä lasketaan reilut 10 astetta.
VILP jää päälle (kompuran lämmitys) mutta ei yritä tuottaa, koska tuoton rajana on aika tarkkaan -25 astetta.
Jäspin vastuksilla lämmitettyä vettä ajetaan lattiakiertoon VILP ohittaen.

Tuosta KV kierrosta sen verran, että aikanaan oli 500 litran varaaja myös illalla haalea ja joskus jopa kylmä.
Syyksi paljastui yksinkertainen asennusvirhe. Putkari ei ollut asentanut linjasäätöä kiertoon.
Kiertovesipumppu oli päällä 24/7 ja kierrätti varaajan lämmöt kylmäksi varsinkin, jos oli käyty suihkussa tai saunassa.
Nyt pumppu on päällä ajastimella vain valveillaoloaikana (7 – 23).
Lisäsin myös säätöventtiilin kiertoa hillitsemään.
Vuotuinen KV sähkönkulutus on meillä noin 3 MW. Kuluttajina 2 aikuista ja satunnaisesti lapset yökylässä.
Ei tuosta ole paljoa nipistettävää vaikka kierron sammuttaisi.

 

[kaihakki]

Vs: VILP isohkoon taloon

Pökö jo ehdotti, että 6 kw vastus päälle koko ajaksi. Kannatan myös, ellei teillä päin sitten ole merkittävä hinataero yö-ja päiväsähkön välillä. Vantaalla ero on pieni. Kun luovut yösähköstä, voit pitää varaajan lämpötilan alhaalla, jolloin häviöt ovat pienet. Meillä merkittävä säästö syntyi juurikin lämpöhäviöiden alenemisesta.

 

[Nihan]

Vs: VILP isohkoon taloon

Putkien eristyksen täytyy olla melko huono, tai sitten koneen lämmöntalteenotto ei toimi jostain syystä kunnolla.

Tai poisto on huomattavasti pienempi kuin tulo -> ei energiaa otettavissa tarpeeksi tulon lämmittämiseen.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vs: VILP isohkoon taloon

Mittasimpa itsekkin tuon sisälle tulevan ilman lämpötilan
Ulkona -12 °C, puhallus sisälle +12,1, sisälämpötila 23,1 °C
=> lämmönvaihtimen hyötysuhde lämmitettävälle ilmalle = (12,1+12)/(12+23,1)=68%
Kuinka paljon kone sitten puhaltaa ulos ja kuinka paljon sisälle, sitä minä taas en tiedä. Pitäisi mitata ulos menevän ilman lämpötila myös.

Jälkilämmitys (nestekiertoinen) nosti huoneeseen puhallettavan ilman lämpötilan 16 °C:een (mitattu noin 4 metrin päästä koneelta huoneen ilmakanavasta).

 

[pamppu]

Vs: VILP isohkoon taloon

- Iv koneena toimii Sunair 600, lämmitin vaikuttaa pelkästään näytöllä näkyvään tuloilman lämpötilaan.

Tuosta SunAirista lueskelin huvikseni mm.

http://keskustelu.suomi24.fi/t/8795518/airwise--sunair

ja muutamia muita...

- havaintoja kompressorista joka ei toimi pitkään (joo siinä tosiaan on vissiin kompressoritoiminen LTO kuutiokennon lisäksi ja mahdollisesti vielä jäähdytystoimintokin.
- Hajoavista peltimoottoreista jolloin sekä LTO-kennon ohitus että kiertoilma jää väärään asentoon. Pahimpana tietty että kuulemma LTO-ohituksella on taipumus olla kesäasennossa. Jollakin oli koko kytkentä väärinpäin, eli kesällä talteenotto ja talvella ei... Kiertoilma taas voisi lämmittää tuloilmaa ja pienentää vastuksen käyttöä, mutta jos sekin pysyttelee väärässä asennossa...
- Hajoavista puhallinmoottoreista

Eli jos tuolta suunnalta tunnistetaan ongelmia niin ne korjaamalla voi lähteä tuhansia kilowattitunteja pois ja esim. maalämpö-laskelmat ja vilp-laskelmat muuttuu (esim. kaivon syvyystarve). Jos se hakkaa koko ajan päälle 3kW tehoista jälkilämmitystä, tuo viittaa kyllä siihen että LTO ei ole toiminnassa.

Joku oli vaihtanut koko mööpelin tilalle enerventin koneen. Ei sekään kaukaa haettu ajatus.

 

[sam123]

Vs: VILP isohkoon taloon

Kiertoilmalla tai kesäpellillä ei tee kummallakaan yhtään mitään, joten ne kannattaa blokta pois toiminnasta samantien.

Iso kone, joten nopeutta pienemmälle ja ainakin käyttöohjeen mukaan jälkilämmitysvastuksen lämpötilaa ei saa pudotettua kovin alas.

Aloittaja kun opettelee käyttämään laittettaan niin ei hätiä mitiä Hyvä kone sähkösuodattimella, ei kannata vaihtaa jos toimii.

Googleen hakusanat "sunair 600 käyttöohje"

 

[prelude]

Vs: VILP isohkoon taloon

- Iv koneena toimii Sunair 600, lämmitin vaikuttaa pelkästään näytöllä näkyvään tuloilman lämpötilaan.
Tällä hetkellä asetuksena on 17 astetta. Lämmitys alkaa kun tuloilman lämpötila tippuu alle 12 asteen.
Otin tuon tuloilman lämmityksen tänään aamulla pois ja tuloilman lämpötila tippui +2 asteenseen (ulkona oli -7)

Kannattanee katsoa kesäohitus sekä ettei kenno ole jäästä tukossa. Itselläni kummtkin tekevät juuri tuon kaltaisen tapahtuman.
Kun kaikki on kunnossa on dT huone tulon ja lähdön välillä pakkasilla noin 5 astetta ja kun kenno on jäässä niin tuo on yli 10 astetta.

Samoin olen huomannut että sisäilman kosteudella on dramaattinen vaikutus esilämmityksen tarpeeseen. Jos huonekosteus on tuo alta 25% niin kenno ei jäädy, mutta tämä mukava 40-45% jäädyttää kennon tukkoon muutaman tunnein välein ja se sitten sulatetaan etuvastuksella. Jälkilämmmitystä en ole kokenut tarvitsevani.

 

[Vileee]

Vs: VILP isohkoon taloon

Olen ollut hetken hiljaa ja yrittänyt opiskella laitteiden toimintaa.
Lisäksi käyttäjän Pamppu kanssa on tullut juteltua jonkin verran yksityisviesteillä.

Tähän mennessä on seuraavia asioita selvinnyt:

- LTO ohjauspelti oli jumissa IV-koneessa. Nyt -10 on ollut rajana ettei tuloilman lämmitysvastus mene päälle.
- Käyttöveden kierto on tehty siten, että paluu kanava ohjautuu Ovaalivaraajan alempaan kierukkaan, jolloin varsinkin kesällä käyttövesi jäähtyi tehokkaasti koska isompi varaaja oli kylmänä.
- Talossa on 197m² + parvitilaa 40m², tilavuus huoneiden sisämitoista laskettuna on 650m³.
- Alakerran autotalli, jonka vesikiertoinen lämmitys ei ole ollut käytössä on 84m² (pannuhuoneen osuus tästä ~10m²) ja huonekorkeuden ollessa 2,22m tilavuus on 186,5m³

Tällä hetkellä ei ole KV-kiertoa päällä ja kylpyhuoneen (talon toisessa päässä) lämpimän veden saanti kestää 30 sekuntia
Laitattaisinko putkitukset kuntoon kierrolle vai suoraan kylpyhuoneen viereen pienen puskurivaraajan? Jakotukit sijaitsee pienessä IV-huoneessa, johon varaajan lisäys olisi helppoa.

Huomenna pitäisi saada ensimmäinen tarjous Fujitsu HP 11kw + Impromat paketista.
Myös Maalämpöpuolelta on tarkoitus kysyä tarjouksia.

 

[roots]

Vs: VILP isohkoon taloon

Olen ollut hetken hiljaa ja yrittänyt opiskella laitteiden toimintaa.
Lisäksi käyttäjän Pamppu kanssa on tullut juteltua jonkin verran yksityisviesteillä.

Tähän mennessä on seuraavia asioita selvinnyt:

- LTO ohjauspelti oli jumissa IV-koneessa. Nyt -10 on ollut rajana ettei tuloilman lämmitysvastus mene päälle.
- Käyttöveden kierto on tehty siten, että paluu kanava ohjautuu Ovaalivaraajan alempaan kierukkaan, jolloin varsinkin kesällä käyttövesi jäähtyi tehokkaasti koska isompi varaaja oli kylmänä.
- Talossa on 197m² + parvitilaa 40m², tilavuus huoneiden sisämitoista laskettuna on 650m³.
- Alakerran autotalli, jonka vesikiertoinen lämmitys ei ole ollut käytössä on 84m² (pannuhuoneen osuus tästä ~10m²) ja huonekorkeuden ollessa 2,22m tilavuus on 186,5m³

Tällä hetkellä ei ole KV-kiertoa päällä ja kylpyhuoneen (talon toisessa päässä) lämpimän veden saanti kestää 30 sekuntia
Laitattaisinko putkitukset kuntoon kierrolle vai suoraan kylpyhuoneen viereen pienen puskurivaraajan? Jakotukit sijaitsee pienessä IV-huoneessa, johon varaajan lisäys olisi helppoa.

Huomenna pitäisi saada ensimmäinen tarjous Fujitsu HP 11kw + Impromat paketista.
Myös Maalämpöpuolelta on tarkoitus kysyä tarjouksia.

Ei kiertoa vaan se pieni varaaja jos asemointikin on helppoa...

 

[pamppu]

Vs: VILP isohkoon taloon

Jos olet IV-koneen pellit saaneet pysymään oikeassa asennossa, niin oletko saanut vertailukohtaa samoilla ulkolämpötiloilla aiempaan tilanteeseen vuorokautisesta kokonaiskulutuksesta? Paljonko on mennyt harakoille? Siitä voisi suuntaa antavasti arvuutella jo nyt syntyvää säästöä vuotuiseen kulutukseen. Se voi vaikuttaa esim. suunniteltavan lämpökaivon tarpeeseen.

Tuosta pikkuvaraajasta tulee mieleeni kaksi juttua, löytyykö jollain dataa tai kokemuksia:
1) Pikkuvaraajissa on yleensä 15mm yhteet. Rajoittaako virtausta jos miettii esim kylppärissä suihkun ottoa ja ammeen täyttöä samaan aikaan? Mulla ainakin isommassa pytyssä 22mm.
2) Onko jollakulla dataa tuollaisen kierron toteutuneista häviöistä? Funtsin että tokihan se pienikin varaaja ympäristöönsä vuotaa. Jos ratkaisu onkin maalämpö, niin kierron häviöt tehdään ainakin COP 3:lla. Kääntyykö silloin(kaan) kannattavuus toisinpäin?

 

[Nihan]

Vs: VILP isohkoon taloon

Tällä hetkellä ei ole KV-kiertoa päällä ja kylpyhuoneen (talon toisessa päässä) lämpimän veden saanti kestää 30 sekuntia

Mahdollisuuksia on monia. Sillä aikaa kun mietit voit laittaa kierron ajastuksen taakse siten että se on päällä vain silloin kun yleensä ollaan kotona. Onnistuu hyvin helposti kunhan kiertopumppu on töpselillä.

Pysyvämmin asiaa voisi ratkoa sillä pienellä varajalla jos sille löytyy hyvä paikka. Toinen vaihtoehto on suoralämmitin, mutta jos tarvitaan isompaa virtaamaa vaaditaan myös isoa tehoa jonka järjestäminen voi olla vaikeaa. Tämä olisi muuten parhaasta päästä ratkaisu.

Kolmas mahdollisuus olisi automatisoida kiertoa siten että se käynnistyy esimerkiksi liiketunnistimen liipaisemana.