Vilp ja aurinkosähkö

[salvelinus]

Tulossa Nibe split 12kw vilp ja varmaan aiemmin jo 5,11 kw aurinkovoimala,asennusta odottelen.Kyselisinkin tuosta miten tuon vilpin yhteydessä parhaiten voisi hyödyntää omaan käyttöön syntyvän aurinkosähkön tuoton.Ajattelin lähinnä sitä että oletettavasti tuo järjestelmä alkaa jo viimeistään helmikuun lopulla lykäämään virtaa ja voiko tuon niben säädöillä pelata niin että varaajaan lykätään valoisaan aikaan mahdollisimman kuumaa vettä vaikka vastuksia käyttäen koska silloin voisi saada parhaan hyödyn tuosta omasta sähköstä ja yöllä hoidettaisiin vain lattialämmitystä ja käyttövettä lämmitettäisiin pimeällä vain pakon edessä.Tuohon järjestelmään tulee kolmevaihe invertteri ja nykyisin siirtoyhtiöllä on ainakin joku vaihenetotus käytössä en kyllä siitä tuntinetotuksesta tiedä vielä onko sitä.Onko kokemuksia kenelläkään jolla vilp ja oma aurinkosähkö käytössä miten parhaiten hyödyntää järjestelmää,muutenhan sähkön käytön kanssa voi kikkailla tuoton mukaan ja saahan tuosta ylimenevästä tuotosta kuitenkin korvauksen että ei sen puoleen

 

[siwer]

Mulla on 1-vaiheinen 9kW ES, 1200l varaaja ja 3kW aurinkosähkö 3-vaiheinvertterillä. Vaihenetotusta ei Elenia lupauksistaan huolimatta ole pystynyt toteuttamaan, mutta larppaan että se ikään kuin jo olisi. Kun oma ohjausjärjestelmä ei ole vielä ajatusta pidemmällä, manuaalisesti pidän ES:ää vajaateholla nostamalla varaajan pyyntiä aste kerrallaan pitkin päivää (jos laittaisi pyynnin isolle, se pöhöttäisi täysillä) niin että ottoteho on suunnilleen siinä aurinkotuoton haarukassa. Sekoitusventtiiliä täytyy sulkea ettei pattereille mene aina vaan kuumempaa vettä vaan energia menee varaajaan. Päivällä jos aurinko paistaa, tulee siitä muutenkin taloon energiaa niin että sen sekoitusventtiilin voi käytännössä sulkea kokonaan.

Näillä kivoilla yö +5 päivä +11 keleillä sopiva keskimääräinen patterikierron vesi on mulla n. 28-29; jos on aurinkoinen päivä, vedän 1200l varaajan auringon avulla n. 37 asteeseen josta se yön ja aamun aikana laskee n. 27:een josta taas kelpaa ruveta varailemaan, jos aurinko paistaa. Aurinkoisena päivänä tähän aikaan syksystä omavaraisuusaste menee yli 100%:n, jos siis olisi se vaihenetotus.

Esim. jos tuotto on n. 8kWh ja COP=3, tulee 24kWh eli 1kW keskimääräinen teho, joka vastaa tämän talon lämmitystarvetta kun ulkona keskimäärin n. +6. Nyt on hitusen lämpimämpää.

Havainnot tästä leikistä on että 1200l on vähän liian vähän, mutta juuri tarpeeksi että asiaa voi protota ja tutkia. Samoin 3kW aurinkosähkö on aika pienenpuoleinen. Se 5kW on varmaan aika optimi kooltaan. Siihen kun saisi jonkun 3000l pöntön niin kyllä kelpaisi.

 

[siwer]

Niin ja 12kW koneen maksimi ottoteho on varmaan n. 3kW. Tälleen syksyllä/keväällä ei se 5kW aurinkovoimala paljon yli 3kW enää tuota edes keskipäivällä, joten saat sen kyllä varsin hyvin käyttöön ilman vastuksia.

Tietysti jos varaaja on pieni niin joudut nostamaan lämpötilaa enemmän mikä syö heti COPia.

Ja sitten se oleellinen kysymys, onko varaaja ja minkä kokoinen? Jos lattialämmitys tarkoittaa betonilaattaa, sinne toki saa jotain varattua mutta ei se ihan optimaalinen ole.

 

[salvelinus]

Betonilaatta on eli kai sinne vois vähän varata ekstra lämpöä.Käyttövedelle on varaaja 270 litraa kaiketi eli kaipa se pitäis hissun kissun vastuksilla nostella 65 asteeseen mikä tuossa oli kai maksimi käyttölämpötila,silloin on vara yöllä lämmön laskea,tai tarviiko sen edes niin lämmintä olla.Tuskin hirveästi kuitenkaan jaksaa pitkässä juoksussa kikkailla,mutta jos sais kuitenkin jonkinlaisen hyödyn käyttöön tuohonkin systeemiin.Enempi tuon aurinkosähkön otin harrastusmielessä vaikka toki sillä on tarkoitus leikata ostosähkön kulutusta niin paljon kuin mahdollista,pakosta tuosta menee iso osa ohi oman käytön kuvittelisin,aika näyttää.

 

[siwer]

270 litraa on kyllä sen verran pienenpuoleinen että 5.1kW aurinkovoimala töräyttää sen äkkiä. Se on muutenkin huono varauskohde on käyttöä on paljon vähemmän kuin lämmityspuolella, varastoinnin dT ei ole paljon sen isompi, mutta tapahtuu absoluuttisesti isommassa lämpötilassa eli huonommalla COPilla. Voi siis käydä niin että jos saatkin varattua sen aurinkoisena päivänä vaikkapa 90 asteeseen, niin sitten et saa käytettyä sitä kaikkea kuumaa vettä niin että seuraavan päivän aurinko menee hukkaan.

Sitä käyttövesivaraajaa kun ei oikein alle 45:n voi päästää joten sitä voi toki sitten lämpöpumppailla 45:stä 60:een ja siitä eteenpäin sitten vastuksilla vaikka 80-90:een. Kun taas jos sulla olis varaaja lämpöpuolella, näillä syys/kevätkeleillä lattiaan varmaan riittää joku 25-asteinen vesi, niin sulla olis sitten siinä aikamoinen varastointikapasiteetti välillä 25-50 kokonaan pumppaamalla kohtalaisella COPilla ja sitten vielä vastuksilla vähän lisää.

Veden ominaislämpökapasiteetti 4.2 kJ/(K * kg). 270 litralla 30 asteen lämpötilaero varastoi siis 9.5kWh. Toi olis sellaisen 5kW laitoksen tuotto sellaisena loppusyksyisenä/alkukeväisenä päivänä jolloin aurinko paistaa mutta ei enää kovin korkealta. Mutta noin isolla laitoksella tulee varmasti päiviä että tuotat 15-20kWh.

Lattialaatan ongelmahan on sama kuin varaavan takan, lämmön luovutusnopeus on suoraan suhteessa varastossa olevaan energiaan. Eli luovuttaa jo iltapäivästä / alkuillasta eniten, kun sitä vähiten tarvitsee, ja vähiten sitten aamuyön tunteina. Mutta jos massaa on riittävästi, se toki auttaa asiaa.

No, tuosta voi silti tulla ihan hyvä kokonaisuus, osan tunget siihen lattialaattaan ja osan käyttövesivaraajaan.

 

[salvelinus]

Eipä sitä tuonne lattiaankaan liikaa tieten voi lämpöä lykätä ettei jalat hikoa.Lähinnä tuossa yhdistelmässä kiinnostaa että miten tuo käyttövesi riittä suihkutella jos 270 litraa lämmittää ja illalla pari kolme suihkaa ja aamulla sama homma,jäähtyykö liikaa ennen kuin aurinkoenergiaa voi hyödyntää lämmittämiseen,ettei tarvisi välillä käyttää ostosähköä.Niin ja tuohon lämmityspuolelle pitäisi tulla 100 litran puskurivaraaja lisäksi.Tämä nyt on tämmöistä teorisointia.

 

[VesA]

Eipä sitä tuonne lattiaankaan liikaa tieten voi lämpöä lykätä ettei jalat hikoa.Lähinnä tuossa yhdistelmässä kiinnostaa että miten tuo käyttövesi riittä suihkutella jos 270 litraa lämmittää ja illalla pari kolme suihkaa ja aamulla sama homma,jäähtyykö liikaa ennen kuin aurinkoenergiaa voi hyödyntää lämmittämiseen,ettei tarvisi välillä käyttää ostosähköä.Niin ja tuohon lämmityspuolelle pitäisi tulla 100 litran puskurivaraaja lisäksi.Tämä nyt on tämmöistä teorisointia.

Aika paljon se on siitä suihkuttelun kestosta ja suihkusta kiinni. Kuumaa vettä lähtee suihkuun jokunen litra minuutissa - esmes 6l/min jolla varaajasta saisi varmasti yli puoli tuntia suihkuaikaa, enemmän jos varaaja vedetään tosikuumaksi. Sillä hoituisi ilta ilman muuta eikä varaaja olisi täynnä kylmää vielä aamullakaan, mutta ehkä sinne joutuisi laittamaan ostosähköllä lisää lämpöä johonkin aikaan - mittausta ja systeemeitä alkaa tulla jos sitä haluaa optimoida odottelemaan Aurinkoa niin että ostosähköä menee aamun boostaukseen minimit.

 

[roots]

pumppaamalla kohtalaisella COPilla ja sitten vielä vastuksilla vähän lisää

Ei tuolla PV:llä vettä vastuksella ole hyötyä tiristellä pumputekniikan kanssa, esimerkiksi 20kWh PV:tä kun lainaa verkkoon 5c/kWh hintaan saa sinne tallennettua 1€:n. Sitten sen lainan voi vaatia takaisin vaikka yöllä ja pumpata cop:lla suoraan käyttöön eli 1€:lla saa 12c/kWh hinnalla =8.33kWh, sitten kun tuon ajaa pumpun läpi *3 niin saa käyttöönsä lämmitykseen 25kWh joka on enemmän kuin saatu PV 20kWh.

Eli ei kannata investoida tuohon...

 

[salvelinus]

No kyllä sekin on vaihtoehto että kuluttaa sen mitä menee hyvällä ja ottaa ylijäämäsähköstä maksettavan korvauksen,kyllähän sekin osaltaan leikkaa ostosähkön hintaa,mutta ei juuri auta järjestelmän takaisinmaksuaikaan.Täytyy opetella eka nuo kamppeet niin jospa sitä sitten paremmin osaisi hyödyntää.

 

[roots]

No kyllä sekin on vaihtoehto että kuluttaa sen mitä menee hyvällä ja ottaa ylijäämäsähköstä maksettavan korvauksen,kyllähän sekin osaltaan leikkaa ostosähkön hintaa,mutta ei juuri auta järjestelmän takaisinmaksuaikaan.

Nyt ei ymmärrä mikä tuossa € asiassa ei kolahtanut jos viittaat tuohon esimerkkiini...siinähän tuo 'väkisin omakäyttö' tuottaa vähemmän €uroja kuin verkon kautta kierrätys.

Sinänsä näiden takaisinmaksuun auta oikein mikään, se venyyyyyyy monasti karkaaaaa...ainut mikä auttaa on että sähkönhinta kallistuu reilusti ja siitä tietty on merkkejä. Kallistumisella on vaan toinen epämielyttävä vaikutus yksilölle, rahaa katoo mystisesti enemmän sähkö nimiselle momentille.

 

[salvelinus]

No sitähän juuri tarkoitin että turhaa se tieten on väkisin yrittää käyttää tuota "ilmaista"aurinkoenergiaa.Siihenkin haluaisin neuvoja että mihin lämpötilaan tuolla vilpillä kannattaa käyttövesi lämmittää normikäytössä ennen kuin ottaa sähkövastukset mukaan,riippuu tietenkin ilmeisesti ulkolämpötilasta sun muusta,mutta tarviiko esim.-10 asteen pakkasella mukaan vastuksia.Voi linkata tuosta jonkin keskusteluosion jossa aiheesta kirjotellaan kun noita aiheita on niin paljon,näyttää että monenlaista mielipidettä on tuostakin olemassa ja konetta .

 

[Andres]

No sitähän juuri tarkoitin että turhaa se tieten on väkisin yrittää käyttää tuota "ilmaista"aurinkoenergiaa.Siihenkin haluaisin neuvoja että mihin lämpötilaan tuolla vilpillä kannattaa käyttövesi lämmittää normikäytössä ennen kuin ottaa sähkövastukset mukaan,riippuu tietenkin ilmeisesti ulkolämpötilasta sun muusta,mutta tarviiko esim.-10 asteen pakkasella mukaan vastuksia.Voi linkata tuosta jonkin keskusteluosion jossa aiheesta kirjotellaan kun noita aiheita on niin paljon,näyttää että monenlaista mielipidettä on tuostakin olemassa ja konetta .

Käyttöveden lämmitys on kiinni koneen mallista sekä lämmityskaavasta.
Jos käyttövesi on samassa varaajassa (hybriidivaraaja) sitten varaajassa mahdollisen pieni lämpötila.
Jos käyttöveden lämmitys on eri varaajassa sitten VILP lämmittää käyttöveden vain kerran tai pari päivässä.
Että silloin voi VILP lämmittää miten kone tehdastietojen perustella pystyy.

Jokaisen kylmäaineen lauhtumislämpötilalla on yläraja. Mitä lähemmäs rajaa on lämpöpumpun toiminta sitä vaikeampi tämä on (kuvassa hevosraudan yläosa) https://lampopumput.info/foorumi/threads/mitä-tässä-tapahtuu-r410a-ja-log-ph-kaavio.23753/
Eri käyttövesivaraajalla vaikka ulkona -10C
R 410A ... 50C
R 32 ... 55 C

Ei tuolla PV:llä vettä vastuksella ole hyötyä tiristellä pumputekniikan kanssa, esimerkiksi 20kWh PV:tä kun lainaa verkkoon 5c/kWh hintaan saa sinne tallennettua 1€:n. Sitten sen lainan voi vaatia takaisin vaikka yöllä ja pumpata cop:lla suoraan käyttöön eli 1€:lla saa 12c/kWh hinnalla =8.33kWh, sitten kun tuon ajaa pumpun läpi *3 niin saa käyttöönsä lämmitykseen 25kWh joka on enemmän kuin saatu PV 20kWh.

Eli ei kannata investoida tuohon...

Tuntuu järkevältä.

 

[siwer]

Juuri kuten roots sanoi.

Ei kai kukaan ole ostamassa VILPiä ajaakseen sitä pelkästään aurinkopaneeleilla.

Jos nyt unohdetaan 15000 euron asennukset, niin kyllähän se VILP maksaa itsensä joka tapauksessa takaisin suorasähköön verrattuna, ja sitten kun se on niin tietysti sillä kannattaa sitä aurinkosähköä muuttaa lämmöksi ennemmin kuin vastuksilla.

Verkkoon myynnin taloudellinen hyötysuhde on jossain 40% hujakoilla vähän riippuen siirto- ja sähkönmyyntiyhtiöstä. Kyllä siinä saa aika paljon nostaa tavoitelämpötilaa COPin kustannuksella niin että lokaali varastointi on ylivoimaisesti halvempaa verrattuna verkkoon varastointiin. COP saa puolittua. Vastuksille (COP=1) ei kuitenkaan kannata mennä, ennemmin kannattaa myydä verkkoon ja ostaa takaisin ja tehdä sitten kolmosen COPilla pumpulla tarpeeseen.

Lattialaattaan varaamisessa tätä COPinhuononemisongelmaa ei ole; ei sitä laattaa voi montaa astetta kuitenkaan nostaa tai hikoaa varpaat ja menee energiaa hukkaan ylilämmityksen takia. Lähinnä pienellä hienosäädöllä, vaikka aste pari ylemmäs, sinne voi jokusen kilowattitunnin työntää.

Kaikista oleellisinta on hyödyntää sen laatan varaavuus niin että ei aja laitetta sillä ulkokäyrällä, vaan ulkokäyrän keskiarvolla, tai jopa ulkokäyrällä shiftattuna 12 tunnilla - eli aina 12 tunnin päästä olevan ennusteen mukaisesti. Muuten kone käy isoimmalla teholla öisin kun COP on huonoin ja auringostakaan ei tule mitään.

 

[pelzi_]

Laatan kanssa tulee kyllä sitten kylmä aamu ja kuuma ilta aika äkkiä. Kuten yösähkölattioissa oli kuuma aamu ja kylmä ilta. Pörssisähkö-ohjauksessa on helpompi voittaa jos poissulkee esim. 8 kalleinta tuntia vs. että lämmittää vain 8h tai alle päivässä.

Keväällä ja syksyllä tuossa voi jokusen roposen voittaa, ja varaajan ei tarvitse olla siihen valtava. Käyttövettäkin saa sitten enemmän esilämmitettyä.

Superpakkaspäiville ei kannata mitoittaa, niitä on vähän ja aurinko ei silloin paista.

 

[Lauri H]

Laatan kanssa tulee kyllä sitten kylmä aamu ja kuuma ilta aika äkkiä. Kuten yösähkölattioissa oli kuuma aamu ja kylmä ilta.

Tämähän voi olla joissain tapauksissa jopa toivottavaa. Ainakin omalla kohdalla jos ajattelen, niin melkeinpä ihan sama, mikä lämpötila asunnossa on aamuyöstä/aamulla/aamupäivällä, kun en minä aamulla hereillä kotona vietä aikaani kuin sen 20 minuuttia. Ja toisaalta taas itselleni olisi vaikea kuvitella sitäkään, että lattia voisi olla liian kuuma tai asunto liian lämmin iltaisin. Energianhukka toki on sitten oma lukunsa. Mut nämä on toki asioita, jotka jokaisen tulee omalla kohdallaan miettiä.

Samoin varaajan hienosäädön kanssa vaikuttaa paljon suihkuttelutottumukset, käyttääkö lämmintä vettä yleensä lähinnä aamuisin, iltaisin vai molemmissa? Aika turhaa lämmittää sitä varaajaa öisin, jos aamulla lämpimän veden tarvetta ei käytännössä ole lainkaan.

 

[pelzi_]

Juu, makuasia, itse en yhtään pidä kylmästä aamusta, saisi olla vaikka 30 astetta, mutta jos on aamuvirkku niin sitten sitä ei varmaan edes huomaa.

 

[siwer]

Mulla kanssa vähän se että on kyllä kiva että yöllä on kylmempää ja tämä kylmeneminen saa tapahtua vaikka jo iltaysiltä, mutta sitten ois kiva jos juuri ennen heräämistä alkaisi lämmetä että motivaatio poistua peiton alta aamiaispöytään olisi parempi. Siksi noi rakenteisiin varaavat ratkaisut kuten varaava takka tai laatta ei oikein innosta*. Sen sijaan se vesipönttö pannuhuoneessa on erinomainen, suntti voi aueta automaatiolla ja lämmin riittää aamuksi hyvin yön nuukailun ansiosta. Kyllä toi silti sen 1000-2000l vaatii talon koosta ja lämmöntarpeesta riippuen.

*) riittävän isoina niiden aikavakio pitenee tarpeeksi ja sitten ne luovuttavat käytännössä tasaisesti tehoa koko ajan, mutta tällöin kyseessä on sitten osatehomitoitus eikä vastaa koko tarpeesta.