Vilp rivitalon kaukolämmön rinnalle

[kotte]

Eihän tuo nyt ihan hiilidioksidivapaalta vaikuta.

Pääosa talvituotannosta tehdään kuitenkin yhteistuotantona pari vuotta sitten käyttöön otetulla monipolttoainevoimalaitoksella, joka periaatteessa voisi lämmetä hakkuujätteillä tai vastaavilla, mutta käsittääkseni riittävän hakkuutähdemäärän haaliminen Lounais-Suomesta on ollut hiukan haastavaa ja joukossa joudutaan käyttämään myös kivihiiltä tästä syystä. Pakkaskaudella avuksi tarvitaan myös vanhaa hiilliyhteistuotantolaitosta. Kesällä suuritehoinen lämpöpumppulaitos ja biolämpölaitos käsittääkseni riittävät varsin pitkälle.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Laskuja tarkemmin katsellessa ja tehomaksua peilaten teillä on ilmeisesti käytössä tuollainen tuoreempi tariffipaketti, jota kutsuisin "VILPintappajaksi". Se on suunniteltu niin, että lämpö on sen verran halpaa juuri silloin, kun VILPillä saisi hyvän tuoton ja kallista silloin, kun COP säiden puolesta putoaa.

Niinpä. Varmaan nämä asiat kaukolämpöyhtiöissä jo hyvin tunnetaan. Heilläkin on tulostavoitteita. Huipputeho määrää kattiloiden mitoituksen ja lisäksi huippuja tehdään kalliimmalla polttoaineella. Jos ne möisi lämmintä vain talvella tappiolla ja kesällä ei ollenkaan, ennemmin tai myöhemmin ne kattilat kylmenisi.

Maalämmöllä voisi saada lämmityskuluja pois, koska nimenomaan talvella voisi saada paljon halvempaa lämpöä

eli voi tulla hyötyyn nähden suorastaan poskettoman kalliiksi

Äkkiä pudottaen, eikö tuo ~160 MWh/v merkitsi suuruusluokkaa 1,5 km reikää. Ilman pönäköitä tukiaisia tuo taitaa todellakin tulla poskettoman kalliiksi. 6 kpl 250 m reikiä á 30€/m, jo nuo yksin 45 000 €. Siihen koneet varaajat ym, lisäksi pitäisi saada ne reiät mahtumaan johonkin ja niiden yhdysputket. Jos olisi maata vaakakeruupiirille ja talkoohenkeä, tilanne voisi olla toinen. Ehkä järveen ?

Jos tuossa saisi ehkä COP3 maalämmöllä => sähkö 53 MWh/v= 6400 € (12 s/kWh) => Energialasku pienenisi 7476 €.
Tuosta osa satunnaisiin pikkuhuoltoihin ja korjauksiin ellei yhtiössä satu asumaan innokasta kylmäkallea. Projekti pitäisi saada toteutettua noin 60 000 € hintaan, että siinä olisi edes jotain kannatusta. Luultavasti taloyhtiön sähköliittymää pitäisi suurentaa, sillä tuohan edellyttäisi jo noin 20 kW sähkötehoa pakkasella käydäkseen.

 

[Janos]

No niin unohtunut vastailla tänne. Eli tosiaan sellainen unohtunut itseltänikin eli kaikki nuo hinnat on alv0 eli kaikkiin se 24% lisää kustannuksia.
Eli perusmaksun osuus nousee vielä suuremmaksi ja alkaa olla aika merkittävä joka kuukausi

Jospa kuitenkin sinne puhuisi 24kW F1345 pumpun ja sille reiän*. Järjestelmää voi sitten laajentaa jatkossa helposti ja jossakin vaiheessa luopua koko kaukolämmöstä, kun huomataan että sen osuus energiasta on enää xx% kokonaisenergiantarpeesta, mutta kulut ovat yy% kokonaiskuluista.

VILPissä ei ole vikaa, ongelma on siinä IMO että teillä on energia liian halpaa

*Taloyhtiö voisi lyhentää tätä varten otettua lainaa säästyneillä energiamaksuilla ja kun lämmönvaihtimen laina on maksettu, kasvattaa maksun osuutta sieltä, tai täräyttää jo toinen kone viereen hönkimään. Toisen koneen kautta MLP tuottaa melko suuren osuuden kokonaisenergiantarpeesta.

Itseasiassa tämä vaihtoehto on alkanut mietityttämään tosissaan, tällä saisi huipputehoa laskettua joka toisi säästöjä joka kuukausi ympäri vuoden sekä tuo riittäisi kattamaan kyllä aika ison osan koko vuoden kulutuksesta.
Millaisenkohan kaivon tuo vaatisi koska tuo tulisi myös käymään 24/7 lähestulkoon kun on vain osatehoinen järjestelmä.
Tämä olisi siitä hyvä ettei vaatisi taloyhtiön sähköihin muutoksia vaan menisi nykyisellä liittymällä ja pienentäisi kustannuksia.
Osaatkos @Jolberious heittää arviota mitä tuollainen järjestelmä kustantaisi asennettuna ilman kaivoa? Eli liitettynä nykyiseen järjestelmään siten että kaukolämpö jäisi rinnalle kattamaan kulutushuiput?
Täytynee alkaa pyöritellä Excel taulukkoa saisiko tuollaiselle järkevän TMAn

Kyllä tuo hiukan haasteellista voi olla VILPillä korvata.
Jos tehon tarve on noin 60 kW, tarvittaisiin 6 kpl F2120-20 pumppuja. Nuo maksaisivat Maalämpötukun hinnoilla 51540 €.

159 MWh/a voisi viitata vähän pienempään tarpeeseen. 4:llä pumpulla tuo tekisi 40 MWh/pumppu ja -20 °C noin 40 kWh jatkuvan tehon. Mahtaisiko riittää ? 4 pumppua tekisi 34 360 €. Itse olen saanut pienemmällä CTC:n 520 M:llä tehtyä noin 40 MWh/v

Sitten tuo energialasku
159 MWh = 13 900 €

VILPillä COP saattaisi Raisiossa olla jotain 2,5 paikkeilla, kun lämmöt on vähän korkeita ja tehtäisiin paljon lämmintä vettäkin. Tuo veisi sähköä 63,5 MWh = 7632 € (12 s/kWh), säästö noin 6300 €/v. Siitä voisi arvoida max investointivaraa. MLP:lla COP ehkä hiukan parempi ja tuotto maksamaan investointia ehkä tonnin pari vuodessa enemmän.

Pelkkien VILP pumppuen hinnan kuolettaminen veisi vähintään 5,5 vuotta. Tähän tarvitaan varmaan ammattilaisia toteutukseen ja asennettuina nuo varaajineen päivineen tulisivat paljon kalliimmaksi => takaisinmaksuaika varmaan lähemmäksi 10 vuotta. Jos yksi koneista jyystäisi ympärivuoden, se olisi luultavasti vainaa, kun koko investointi alkaisi lähestyä takaisinmaksupäivää. Ukkosen paukahdus voisi tuoda ikävän lisälaskun milloin vain. Pattereiden vaihdot vielä voisi tuoda lisäkulunkia ellei muuta uusimistarvetta ole.

Lämpöpumppusysteemille pitäisi budjetoida aina jotain ylläpitohuoltoakin. MLP:lle koneikon, kiertovesipumppujen yms. uusimista jonkin käyttöajan jälkeen. VILP koneille jos heittäisi jotain 10 v palvelusaikaa ja sitten uusinta. Kai ne saattaa kestää kauemminkin ja ehkä useampaan voisi tehdä jotain kompuran vaihtoa jollakin sarjatyöalennuksella. Se kaukolämpöyksikkö ei varmaan paljon huoltoa edellytä.

Tässä nyt vähän pohdittuna, mitä koko kaukolämmön korvaaminen voisi merkitä. Ei tuosta mikään kultakaivos näiden numeroiden valossa olisi kyllä tulossa ellei jotain mojovia avustuksia saisi. Jos nuo 4 pumppua riittäisi ja koko toteutuksen saisi alle 50 000 €:lla, pitkän päälle tuo saattaisi jotain pientä säästöä tuoda.

Ei ideana ollutkaan kattaa koko yhtiön energiaa VILPeillä vaan tehdä hybridi järjestelmä kattamaan osan kulutuksesta

 

[kotte]

Osatehoinen ivlp ei oikein kannata kaukolämmön täydentäjänä johtuen kaukolämpötariffeista (tehomaksu ja vuodenajan mukaan vaihtuva energianhinta). Maalämpö voi muodostua hyvinkin kannattavaksi, mutta silloin täytyy useampien edellytysten täyttyä: 1) energiakaivoille täytyy löytyä sijoituspaikat ja niille on saatava luvat; 2) muutosprojektille on löydyttävä taloyhtiön puolesta vastuuhenkilöt ja näiden on neuvoteltava toimeksiannot ja valvonta onnistuneesti; 3) yhtiössä täytyy löytyä riittävä yhteisymmärrys rahoituksen järjestämiseen; 3) ylläpidon järjestämiseen on sitouduttava (maalämpö on tässä suhteessa jonkin verran riskialttiimpi kuin kaukolämpö, jonka valvonnan ja ylläpitoriskit voi mahdollisesti jopa kokonaan ulkoistaa ja tekninen toimivuus on riskitöntä); 4) on otettava laskelmoitua (pienehköä) riskiä sähkön ja kaukolämmön hintasuhteiden säilymisestä sähkön suhteen edullisena (esimerkiksi Tanskassa kaukolämpö on maalämpöön nähden suhteessa paljon edullisempi kuin Suomessa, millä voi olla merkitystä kustannussäästöjen toteutumiseen vuosikymmenen kuluessa, jos tilanne syystä tai toisesta elää).

Vaihtoehtona olisi, että yhtiössä sovitaan talvikäyttöön soveltuvien ilmalämpöpumppujen hankinnasta kaikkiin huoneistoihin ja vedetään sitten lämmitys niin pienelle, että osakkaat joutuvat näitä ilmalämpöpumppuja käyttämään pitääkseen huushollinsa lämpimänä. Sivutuotteena saisi viilennysmahdollisuuden kesäajaksi. Kuhunkin asuntoon voisi vielä asentaa sähköpatterin varalämmönlähteeksi ilmalämpöpumpun yksittäisten vikojen varalta.

 

[Janos]

Vaihtoehtona olisi, että yhtiössä sovitaan talvikäyttöön soveltuvien ilmalämpöpumppujen hankinnasta kaikkiin huoneistoihin ja vedetään sitten lämmitys niin pienelle, että osakkaat joutuvat näitä ilmalämpöpumppuja käyttämään pitääkseen huushollinsa lämpimänä. Sivutuotteena saisi viilennysmahdollisuuden kesäajaksi. Kuhunkin asuntoon voisi vielä asentaa sähköpatterin varalämmönlähteeksi ilmalämpöpumpun yksittäisten vikojen varalta.

Tuossa nyt mielestäni on kaikkein vähiten järkeä, pitäisi ostaa vähintään 16kpl pumppuja asennettuna, oikeastaan 22kpl koska 6 asuntoa on 2kerroksisia. Jos olettaa että yhden pumpun saa asennettuna esim 2000€ niin investointi on 44000€. Ja silti lämmitys kyykkää talvella ja joudutaan ostamaan kaukolämpöä

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ennen minun aikaa eli noin 4-5 vuotta sitten yhtiö oli päättänyt hylätä maalämmön ja olivat uusineet kaukolämmön laitteet lainarahalla jota maksetaan edelleen.
Itse olisin ehdottomasti ollut ja olen edelleen maalämmön kannalla mutta se ei saa kannatusta koska se maksaa ja päättäjät katsovat vain sitä mitä investointi maksaa eikä sitä mitä se säästäisi vuodessa.

Taloyhtiössä päätökset tehdään enemmistöperiaattella ellei asiaa uskota jonkun haltuun, joka saa sitten valtuudet toteuttaa asioita parhaan harkintansa mukaan. Asunto-osakeyhtiössä lämmitystapa on varmaan sellainen asia joka kiinnostaa niin hallitusta kuin osakkeen omistajiakin. En tuomitse ideaasi, mutta omasta kuten monen muunkin mielestä se ei nyt kovin mehevältä pihviltä vaikuta. Teidän kannattaa varmaan puntaroida porukalla näitä asioita ilman mitään kiihkoa tai inhoa mihinkään suuntaan. Tuossa ei selvästi suuria tappioita tule vaikka asioita vähän kypsyttelee.

 

[kotte]

Tuossa ei selvästi suuria tappioita tule vaikka asioita vähän kypsyttelee.

Erikoisesti on noin, jos lämmönjakolaitteisto on uusittu vain viitisen vuotta sitten. Tuon laskennallinen ja käytännön kestoikä on 20 vuotta eteenpäin eikä suuria korjauksia ole odotettavissa (ja osakkaiden ja muiden ylimääräiselle vaivallekin voisi antaa hiukan painoa, vaikka kyse on vain kannan ratkaisemisesta hankepäätökseen). Teki mitä hyvänsä, mahdolliset lisäkustannukset on ensinnä kuitattava säästöinä. Lämpimän veden kierto on käytännössä rakennusmääräys (ellei luovuta lämpimän veden jakelusta kokonaan ja laiteta asuntoihin sähköboilereita tilalle, mikä taitaa vaatia rakennuslupakäsittelyä harkintoineen). Uudessa laitteistossa lähtevän veden on oltava haarukassa 56 ... 60 astetta, jotta paluu pysyy vähintään 55-asteisena. Tuo verottaa jo maalämpöpumpunkin tuottosuhdetta ja on mahdotonta ratkaista pelkällä ivlp:llä talvisaikaan taloudellisesti ja luotettavasti ainakaan puheena olevassa kokoluokassa.

Tuon kokoisesta yhtiöstä myös useimmiten löytyy aivan riittävästi vastustajia (myös aktiivisempien toimijoiden joukosta), jotka maksavat mielellään siitä, että taloyhtiön tekniikkapalvelut hoidetaan mahdollisimman yksinkertaisen suoraviivaisesti noudattaen alan perusratkaisua, vaikka tämä maksaisi hiukan enemmän. Niinpä esimerkiksi putkiremonttien yhteydessä on varsin tavallista, että märkätiloihin laitetaan sähköinen lattialämmitys kaapeleilla (vaikka käyttö sitten onkin periaatteessa mahdollisimman kallista, mutta joustavaa, helposti säädettävää ja hallinnollisesti mahdollisimman suoraviivaista). Tiedän myös yhden yhtiön, jossa tätä tarkoitusta varten asennettiin osatehoinen pilp-maalämpö (kaukolämmön rinnalle, joka hoiti varsinaisen lämmityksen ja käyttöveden), mutta toteutuksen suunnittelu ja itse toteutus oli sen verran epäonnistunutta, että yhtiöstä alkoi vanhoja osakkaita paeta remontin lopputuloksen vihdoin ja viimein lukuisten viivästysten ja jälkisäätöjen jälkeen valjeta. Hybridilämmityksen tai pelkän täystehoisen maalämmönkin suunnittelu ja toteutus voi vanhaan kohteeseen toisenlaisille edellytyksille perustuvan järjestelmän korvaajana vastaavasti epäonnistua enemmän tai vähemmän (kun edes periaatteessa paljon yksinkertaisempi lämmönvaihdinlaitteiston uusintaprojekti ei vaikuta menneen putkeen kustannusten osalta).