VILP vai ei?

[lassiko]

Kun saatiin talo valmiiksi (2012) puhuttiin että ruvetaan sitten pikaisesti miettimään että millä ruvetaan lämmitäämään. Nyt sitten viimeisen vuoden aikana tätä on ruvettu ihan oikeasti miettimään ja nyt viimeiset viikot onkin mennyt mm. tätä foorumia läpi penkoen. Tieto lisää tuskaa…

Lähtötilanne:
Talo 138m2 (2 aikuista + 2 lasta) yhdessä kerroksessa.
Sijainti Länsi-Uudellamaalla
Suora sähkölämmitys (Ecowatti)
Sähköä mennyt keskimäärin asuivuosien aikana ~17000kW/vuosi.
Vesikiertoinen lattialämmitys
Varaava takka mitä poltellaan suhteellisen harvakseltaan, johtuen ehkä siitä että talon alta kaadetut puut alkavat olla käytetty.

Kovin on ollut VILP mielessä ja mm. Mitsun SW50VKA ja Jäspin Basic 8kW Mono & Split vehkeistä tarjouksia.

Hieman riippuu tarjotusta vehkeestä jne mutta laskestellut että asennettuna laite tulisi kustantamanaan noin +5000€ kun kotitalousvähennys on huomioitu mukaan. Aluksi tämä ei tuntunut kovinkaan pahalta, ja olin jo valmis kättelemään kaupat, mutta sitten eksyin lukemaan laitteiden käyttöiästä.

Jos nyt sitten ajatellaan että teen kaupat ja asennettuna maksan siitä 5000€, maksaa laite itsensä takaisin ~5-6(?) vuodessa. Sitten jos hyvin käy, laite hurraa vielä ~5 vuotta jonka jälkeen hajoaa niin että tilalle on hankittava uusi laite. Riippuen mitä hajoaa, joutuu lompakosta kaivamaan taas useamman tuhat lappusen verran seteleitä.

Ensimmäinen kysymys: Jos nyt sitten päädyn vaikka Jäspin Basic split vehkeeseen, saanko 10 vuoden päästä ostettua (tai korjattua) rikkoontuneen uuden ulkoyksikön, mikä pelittää vanhojen vaihtimen & ohjauksen kanssa yhteen? Toki pitää saman valmistajan ulkoyksikkö ostaa, jos siis saatavilla enää silloi jne. Vai meneekö koko setti uusiksi?

Onku muut VILP:n hankkijat ajatelleet ostohetkellä, että tämä kestää 10vuotta ja sitten laitetaan taas 5000€ uuteen laitteeseen ja silti hyvillä mielin päätyneet VILP lämmittäjiksi? Jos näin on niin miten olette päätyneet ratkaisuun että tämä kannattaa?

Toinen kysymys: Mitäs jos unohdan VILP hommat kokonaan ja laitan ILP:n 1500€ asennettuna? Vai mitä niistä joutuu maksamaan tänä päivänä, en ole yhtään niitä seurannut?

Täällä aletaan olla jo aika sekaisin kaikesta ja menty varmasta päätöksestä hankkia, "eihän tässä ole mitään järkeä" tilaan niin monta kertaa että ei enää pysy laskuissa.

Jos nyt jotain viisaita sanoja (faktoja) saisi päätöksen tueksi suuntaan taikka toiseen niin arvostan!



Kiitos.

 

[pamppu]

Samaa juttua lukenut. Vähän on epäselvää että nikä ne muutamat koneet on tappanut lopulta, paljonko vikaantumisprosentti todellisuudessa on jne. Itsellä on 9v kone, sen huoltokulut on toistaiseksi sillä tasolla että mietin josko uhraisi tilkan autoshampoota ja pesis pellejä...

Minä odotan kyllä 15+ käyttöikää, olen pettynyt, jos alle sen porsii. Toisaalta vakuutuskin korvaa kohtuullisesti 10v koneesta, tosin yhtiöissä on eroja.

Mutta noin varautumisen näkökulmasta, erillislaitteet. Jos sisäyksikkö on samalla ohjain, käyttövesivaraaja ja ties mitä, niin kaikki menee vaihtoon. Erillinen varaaja tms, monoblock, niistä lähtisin vilppejjä edelleen itselleni miettimään. Saa vaihdettua pala kerrallaan. Voi olla alussa kalliimpi, mutta lopulta halvempi.

 

[Jolberious]

ILP asennettuna 1500-2000e, riippuen vähä millaisen haluaa.
VILP ja kestoikä: Esim Nibe tarjoaa nibeturvaa 6v veloituksetta ja tämän jälkeen pienellä lisämaksulla jopa 10v asti. Oletus valmistajalla varmaan on että kovinkaan suuria vikoja/huoltoja ei joudu tekemään tuona aikana (muutenhan olisi tappiollista tarjota tuollaisia.)

VILPin tappaa mekaanisesti kompuravika, tekisi mieli vihjaista heikosta asennuksesta, kosteuden jäämisestä öljyihin jne, mutta ei se varmaan ainut syy ole. Lämpötilat ja paineet ovat myös kriittisiä asioita (= käyttöveden lämmitys?).

Antureita voi mennä, niitähän menee henkilöautoissa myös repullinen elinaikana.

Se paras vaihtoehto ei ole kaikille sama, toiset haluaa juuri hajautetun järjestelmän, toiset taas erillisen varaajan, kierukan sinne, oumannin säätämään jne.

 

[lassiko]

Lisäyksenä siis tosiaan, että Ecowatti hoitaa tällä hetkellä myös käyttöveden lämmityksen, ja niin tulisi jatkossakin olemaan. Kuitenkin niin että VILP hoitaa KV esilämmityksen Ecowatissa, käyttövesi siis esilämpiää alasäiliössä ja loput sitten sähköllä. Ecowatin käyttöikä tällä hetkellä +6 vuotta joten tuo toivottavasti jaksaa vielä pitkään.

 

[burmanm]

VILP / ILP valinta perustuu pitkälti viihtyvyyteen ja jos ILPin puhallus ei haittaa, niin todennäköisimmin se maksaa itsensä takaisin (ja nopeammin, sekä jäähdyttää). Sen sijaan olisi ehkä ollut hyvä tietää paljonko tuota sähköä itse lämmitykseen menee eikä pelkästään sähkön kokonaiskulutus. Täällä Länsi-Uudellamaalla (mikä sitten alue onkaan) ei välttämättä kovin paljon kulu energiaa. Itselläni menee sähköä suunnilleen saman verran kuin sinulla saman kokoisessa talossa Kirkkonummella, mutta lämmityksen osuus on vain 5000-6000kWh per vuosi (VILPin tuottamaa lämpöä, sähköä luonnollisesti vähemmän).

Siitä voi sitten alkaa laskemaan että jos säästö on ~250e/vuosi, niin hetki menee kun yrität kuollettaa ostosta. Tulee nopeasti kuolema laitteelle nopeammin.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onku muut VILP:n hankkijat ajatelleet ostohetkellä, että tämä kestää 10vuotta ja sitten laitetaan taas 5000€ uuteen laitteeseen ja silti hyvillä mielin päätyneet VILP lämmittäjiksi? Jos näin on niin miten olette päätyneet ratkaisuun että tämä kannattaa?

Olen ajatellut ja minusta tuntuu että juuri minä olen tätä ajattelutapaa tänne aktiivisesti juurruttanut. Tuo 10 v käyttöikä on varmaan hyvä lähtökohta noin budjettimielessä. Jos se ei siihen maksa takaisin, ei siitä varsinaisesti taloudellista hyötyä tule olemaan.

Itselläni takaisinmaksua kertyy kertyy luokkaa 2 500 € vuodessa ja juuri tämän päivän markkinahinnoilla varmaan vielä tämänkin yli Se on selvästi enemmän kuin alun perin ajattelin, koska öljyä on tarvinnut polttaa merkittävästi budjetoitua vähemmän. Kone tienaa itsensä vähän yli 3 vuodessa eikä tuo päivä ole enää kovinkaan kaukana.

Itse päädyin monoblockiin, kun sai kompaktin valmiin paketin, jonka pystyi laittamaan itse paikalleen. Asenuskustannusten säästö taitaa olla sitä luokkaa, että voi valita minkä tahansa monoblockin, niin sen saa itse duunaillen samaan hintaan tai allekin kuin mitä valmiiksi asennettu tulee kustantamaan. Tuleva uusintakin on helpoin mahdollinen.

 

[Hempuli]

Meilläkin lämpöpumpun hankintaa tehty tämä lämmityskausi. ILP oli ensin mielessä, mutta kun on jo vesikiertopatterit ja näyttää siltä, että 35-45C lämmöillä pärjättäisiin, niin VILP on tällä hetkellä vahvoilla. Tällä hetkellä varaaja ja monobloc on kiikarissa. Kompakti 60 ltr lämminvesivaraaja on jo hankittu. Tällä hetkellä askarruttaa laittaisiko öljypannun ja -säiliön samalla pois vai jättäisikö hetkeksi, jos vaikka öljyn hinta putoaa ja sähkön nousee.

 

[Mikki]

Aloittajan vuosikulutus suorasähkötaloksi on aivan maltillinen. Lämmityksen osuus pitäisi tietää että säästöpotentiaalin voisi laskea.

Entäs ILP + aurinkovoimala? ILP:n vaihtelet 10 vuoden välein mutta Ecowatti ja auronkovoimala sen kuin porskuttaa.

 

[Wespa]

Tällä hetkellä askarruttaa laittaisiko öljypannun ja -säiliön samalla pois vai jättäisikö hetkeksi, jos vaikka öljyn hinta putoaa ja sähkön nousee.

Jos ja kun öljykattilassa on käyttövesikierukka ja vastukset niin jätä ehdottomasti paikoilleen, ei tarvitse muuta varaajaa sitten hankkia tuon 60l käyttöveden tulistusvaraajan lisäksi.

 

[timbba]

Meillä 2+2 perhe asustaa 93.5m/2 rivitaloasunnossa, jossa siis vain kaksi ulkoseinää ja joka on vm. 1986. Lämmitykseen ILPin vaikutusalueella (eli ei lasketa lattialämmitystä pesutiloissa) tarvitaan keskimäärin 5500-6000kWh, josta ILP tuottaa 99%. Vuotuinen säästö ILPillä on lähes 400€, joten se maksoi itsensä pois alle kolmessa vuodessa.

 

[vwg4]

Kuitenkin niin että VILP hoitaa KV esilämmityksen Ecowatissa, käyttövesi siis esilämpiää alasäiliössä ja loput sitten sähköllä.

Onko Ecowatissa vastukset ylä- vai alaosassa säiliötä?

 

[Toad]

Onko Ecowatissa vastukset ylä- vai alaosassa säiliötä?

Ecowatissa on erillinen muutaman litran sähkökattila, eli alasäiliössä ei ole vastuksia ollenkaan, vain kierukka käyttöveden esilämmitykselle, mikäli alasäiliötä on jollain lämmitetty, vilpillä, vesitakalla, auringolla jne.

 

[Hempuli]

Jos ja kun öljykattilassa on käyttövesikierukka ja vastukset niin jätä ehdottomasti paikoilleen, ei tarvitse muuta varaajaa sitten hankkia tuon 60l käyttöveden tulistusvaraajan lisäksi.

Kierukka on, vastuksia ei ole. Pannu on vuodelta 1968 ja häviöt varaajakäytössä varmaan sen mukaiset. Luultavasti jätän varalämmönlähteeksi kytkemällä tulevaan varaajaan ja korvaan ehkä pienellä puupannulla joskus. Varakäytössä 3000 ltr öljysäiliön saisi korvattua pienemmällä pänikällä. Joka tapauksessa haluaisin, että öljypannu ei ole aktiivisesti lämmityksessä mukana, koska jonain päivänä sillekin tulee tunnit täyteen.

 

[lassiko]

Aloittajan vuosikulutus suorasähkötaloksi on aivan maltillinen. Lämmityksen osuus pitäisi tietää että säästöpotentiaalin voisi laskea.

En osaa valitettavasti sanoa paljonko on tällä hetkellä KV ja käyttösähkön osuus, mutta voisiko ajatella että että KV olisi vaikka 3600kWh, onko ihan metsässä 4hlöltä? @samza taisi mainita että heillä ecowatti kun hoitaa tällä hetkellä käytännössä vain KV lämmityksen, oli mennyt sen tekemiseen 2700kWh vuodessa.

Sähkölasku on vuodessa kaiken kaikkiaan (17300kWh keskiarvon mukaan laskettuna) 2250€ (sisälten Carunan kiinteän maksun 24,55€/kk = 295€ vuodessa). Jos tuosta nappaa KV osuuden 3600kWh pois, jää 13700kWh lämmön + käyttösähkön tekemiseen. Mikä mahtaa olla sitten käyttösähkön osuus. Pyykinpesukone + kuivausrumpu + astianpesukone pyörii kerran päivässä. Sauna lämpiää puilla.

 

[Mikki]

Ehkä suht’ hyvä laskennan pohja tulee jos 10MW laskee lämmitykselle + käyttövedelle ja loput käyttösähköön.

Ecowattiin VILP kytkettynä ei todennäköisesti päästä suurempaan kuin 5000kwh pudotukseen, josko siihenkään. En tosin tunne miten tehokkaasti tuo Ecowatti hyödyntää sen alavaraajan lämpöjä, että arvio voi heittää.

ILP säästäisi (mukavuuden kustannuksella) tod näk. lähes saman.

 

[lassiko]

Ehkä suht’ hyvä laskennan pohja tulee jos 10MW laskee lämmitykselle + käyttövedelle ja loput käyttösähköön.

7.3MW Käyttösähköön vuodessa ei voi kyllä pitää paikkaansa?

 

[kotte]

7.3MW Käyttösähköön vuodessa ei voi kyllä pitää paikkaansa?

Paljon uskottavampi tuo lukema on kuin itse arvioimasi 3,6MWh (ja melko vähän siltikin, kun ottaa asukkaiden määrän ja kuvaamasi käyttöprofiilin huomioon).

 

[timbba]

Meillä se on pyöreesti (2+2 perhe):
- 4.5MWh talous
- 1.9MWh lämmitys (ILP + patterit)
- 2.6MWh vesi

 

[Mikki]

Tuollainen 5-8MW mennee keskivertoperheissä. Eroa syntyy vaikka autojen lämmityksestä ja pyykinpesusta.

Onhan siinä eroa kuivataanko pyykit koneellisesti 365krt vuodessa tai ei kertaakaan. Lämmitetäänkö autoja 90 aamua vuodesta tai ei kertaakaan.

Mutt kyllä tuollainen 4MW on alakanttiin jos pyykkärit ja tiskarit ja kuivurit pyörii päivittäin.

 

[dumo]

Onhan siinä eroa kuivataanko pyykit koneellisesti 365krt vuodessa tai ei kertaakaan.

Jos nyt detaljeihin tarttuu: Lämpöpumppu-kuivausrummulla kuivaaminen kuluttaa vähemmän sähköä kuin narukuivaus, jos lämmitystapa on suora sähkö. Toki laskennallisesti "käyttösähkön" osuus nousee.

Onhan sitä huomattavan isoja eroja miten paljon ns. käyttösähköä menee, eikä tarkka mittaaminenkaan ole ihan triviaalia. Aika paljon tekee jos se, jos on iso määrä kulutuselektroniikkaa ja tietotekniikkaa jatkuvasti päällä. Kevyt 100W lisää "pohjakuormaa" tekee jo sen vajaa 1MWh vuositasolla. Kaukolämpö-kerrostalossa joskus vilkuilin samaan aikaan vaihdettuja sähkömittareita, ja erot olivat saman kokoisissa asunnoissa moninkertaisia. Meillä oli pienin kulutus ns. isoista asunnoista - isoin kulutus oli yli tuplat - eikä todellakaan eletty pimeässä ja ilman mitään elektroniikkaa.

Ja mikä edes on käyttösähköä? Kaikki muu paitsi lämmitys ja LKV? Mitenkäs esim. 24/7 päällä olevat ilmanvaihtolaitteet? Pelkästään se laskeeko ilmanvaihdon mukaan, voi tehdä useiden MWh eron vuositasolla.

EDIT: Meillä oli kahdella hengellä käyttösähkö (oikeasti kokonaiskulutus, sisältäen koneellisen ilmanvaihdon ja kosteiden tilojen mukavuuslämmityksen) kaukolämpöasunnossa noin 4000kWh/a usean vuoden yli keskiarvona. Nykyinen arvio (perustuu toki jonkinlaiseen dataan sekin) on noin 5000kWh kolmelle hengelle, joka tosin ei ole edelliseen vertailukelpoinen, koska tässä ei ole mitään lämmityksiä mukana. On vaikea nähdä miten nelihenkinen perhe voisi selvitä alle 4000kWh:lla. Eiköhän realistinen vaihteluväli ole jossain 4000-8000kWh, todennäköisemmin siinä 5000-7000kWh.

 

[pamppu]

Jos nyt detaljeihin tarttuu: Lämpöpumppu-kuivausrummulla kuivaaminen kuluttaa vähemmän sähköä kuin narukuivaus, jos lämmitystapa on suora sähkö. Toki laskennallisesti "käyttösähkön" osuus nousee.

Jos oikein detaljeihin tarttuu, niin tuokin riippuu siitä että pusketaanko sitten ilmankostuttimella kosteutta tupaan, jos sitä ei pyykeistäkään saada, vai pysytäänkö kärvistelemään kuivassa Pyykinkuivaus narulla edistää talvikosteutta kuitenkin, rumpua meillä ei käytetä kuin pahimpaan hätään.

Jos meillä nappaa lämmityksen, tallin lämmityksen ja käyttöveden veks, niin loppu on jotain 6000-7000kWh 2+2 taloudelle. Isoja eroja tehdään autojen lämmityksellä (toisilla kaks autoa pari tuntia päivässä, toisilla ei yhtään), sähkösaunalla ( toisilla 10kWh joka päivä, toisilla ei yhtään) jne...

Lisäksi tosiaan nuo aina päällä olevat on salakavala. Kaikenlainen aina jurraava tietotekniikka ym. kerryttää ihmeen paljon mittariin...

 

[dumo]

Jos oikein detaljeihin tarttuu, niin tuokin riippuu siitä että pusketaanko sitten ilmankostuttimella kosteutta tupaan, jos sitä ei pyykeistäkään saada, vai pysytäänkö kärvistelemään kuivassa Pyykinkuivaus narulla edistää talvikosteutta kuitenkin, rumpua meillä ei käytetä kuin pahimpaan hätään.

Nojuu, jos se kosteus siitä päätyy asuintiloihin . Ainakin meillä pyykkihuolto ml. kuivaus tapahtuu kodinhoitohuoneessa, josta taas ilmanvaihto puhaltaa kostean ilman pihalle (vieläpä automaattisesti tehostuen). Harvemmin kosteista tiloista ilma liikkuu asuintilojen suuntaan. Ja nyt on ihan liikaa ohi aiheen...

 

[pökö]

)Harvemmin kosteista tiloista ilma liikkuu asuintilojen suuntaan. Ja nyt on ihan liikaa ohi aiheen...

Päinvastoin hyvin yleisesti se liikkuu kun ovia pidetään auki jotta pyykit kuivuu nopeammin, ja jos iv-kone on mallia roottori sekin palauttaa kosteutta asuntoon. (Ja hajuja vaikkei sitä haluta myöntää)

 

[lassiko]

Paljon uskottavampi tuo lukema on kuin itse arvioimasi 3,6MWh (ja melko vähän siltikin, kun ottaa asukkaiden määrän ja kuvaamasi käyttöprofiilin huomioon).

Joo kyllä se saattaa olla luokkaa 5MWh. Tuo 3,6MWh oli arvioni oli käyttöveden lämmityksen energiasta. Mutta selkeesti tuo taloussähkön kulutus pitää selvittää tarkemmin. Täytyy mittaroida Ecowatti niin näkee lämmön ja käyttöveden energian tarpeen sitten tarkasti. Pitänee sitten vain vetäistä ostohousut pois jalasta kokonaan hetkeksi ja maltilla selvittää kulutus ja mitä lämmittämiseen menee.

Mikäs näissä pumpuissa on hinnankehitys trendi? Viime vuodesta oli hinta noussut ~500e. Onko samaa nousua odotettavissa jos mittaroin vuoden ja lähden sitten laitetta hankkimaan? Vai oliko tuo vain tarjoajan näpäytys minulle tyyliin "oisit ottanut vuosi sitten".

 

[pökö]

Joo kyllä se saattaa olla luokkaa 5MWh. Tuo 3,6MWh oli arvioni oli käyttöveden lämmityksen energiasta. Mutta selkeesti tuo taloussähkön kulutus pitää selvittää tarkemmin. Täytyy mittaroida Ecowatti niin näkee lämmön ja käyttöveden energian tarpeen sitten tarkasti. Pitänee sitten vain vetäistä ostohousut pois jalasta kokonaan hetkeksi ja maltilla selvittää kulutus ja mitä lämmittämiseen menee.

Mikäs näissä pumpuissa on hinnankehitys trendi? Viime vuodesta oli hinta noussut ~500e. Onko samaa nousua odotettavissa jos mittaroin vuoden ja lähden sitten laitetta hankkimaan? Vai oliko tuo vain tarjoajan näpäytys minulle tyyliin "oisit ottanut vuosi sitten".

Mittaroi rauhassa ja samalla kyttäät halpaa vilppiä.

 

[remykv]

Eikö tuosta käyttösähkön kulutuksesta saa jotain käsitystä kun katsoo ja vertailee kesäkuukausia jolloin lämmitystarve on pienin

 

[Mikki]

Eikö tuosta käyttösähkön kulutuksesta saa jotain käsitystä kun katsoo ja vertailee kesäkuukausia jolloin lämmitystarve on pienin

Suuntaa antavasti kyllä. Tosin kesällä ehkä pyykit kuivataan ulkona, autoja lämmitellään vähemmän ainakin, sisä- ja ulkovalaistusta ei tarvita.

Eli heinäkuu x 12 voi antaa pahastikkin väärän kuvan.

 

[burmanm]

Mikäs näissä pumpuissa on hinnankehitys trendi? Viime vuodesta oli hinta noussut ~500e. Onko samaa nousua odotettavissa jos mittaroin vuoden ja lähden sitten laitetta hankkimaan? Vai oliko tuo vain tarjoajan näpäytys minulle tyyliin "oisit ottanut vuosi sitten".

Mikäli on hetki aikaa odotella, niin kannattaa ebaysta säännöllisin ajoin yrittää metsästää. Toinen mitä voisit yrittää miettiä on, paljonko oikeasti tarvitset sitä lämmitystä VILPiltä.

Esim. kolmella tonnilla saa sen Panasonicin 5kW monoblockin. Se kattanee lämmitystarpeesi melkein täysin. Parilla vastuspäivällä ei ole mitään merkitystä kokonaiskulutukseen. Tuollainen voi itsensä säästää hyvinkin takaisin.

 

[lassiko]

Eikö tuosta käyttösähkön kulutuksesta saa jotain käsitystä kun katsoo ja vertailee kesäkuukausia jolloin lämmitystarve on pienin

Saa jotain suuntaa joo, pitää illalla katsella lokeja. Toki kesälläkin kiertää kosteissa tiloissa lattiassa vesi ja lämmintä käyttövettä kuluu.

 

[remykv]

Suuntaa antavasti kyllä. Tosin kesällä ehkä pyykit kuivataan ulkona, autoja lämmitellään vähemmän ainakin, sisä- ja ulkovalaistusta ei tarvita.

Eli heinäkuu x 12 voi antaa pahastikkin väärän kuvan.

Kyllä siinä ainakin sen kuvan saa minkä alle ei käyttösähkössä pääse, kova homma varmasti päästä tuon kokoisella porukalla 5000kwh kulutukseenkin.

 

[lassiko]

Asuinvuosien (8v) heinäkuiden kulutuksen keskiarvo on 653kWh * 12 =7836kWh. Luku heittelee muuten aikalailla 425kWh - 967kWh.
No jos nyt sitten tuosta 7,8MWh vähentää käyttöveden arvion vaikka 3MWh ollaan luvussa 4,8MHh. Käydäänkö heinäkuussa vähemmän suihkussa kuin muuten, aika paha sanoa. Heinäkuussa ehkä saunotaan vähemmän kuin normaalisti, noin 3kertaa viikossa joten ehkä suihkun käynti on vähäisempää. Toisaalta muksut käy paljon uimassa läheisessä järvessä, jonka jälkeen ehkä käyty suihkuttelemassa mujut pois... aika arvailua on Pääosin ollaan lomallakin oltu aina Heinäkuussa, jollain aina nappaan kaikki vehkeet irti seinästä.

No jokatapauksessa tuosta 4,8MHw pois kodinhoitohuoneen + kylpyhuoneen, saunan & toisen vessan lattialämmityksen energia missä kiertää vesi aina. Mitä tuosta sitten jää jäljelle on aika mahdoton sanoa. Eli pakko tässä nyt on virittää ecowatin vaiheisiin mittari jotta saa faktaa arvailujen sijaan, ja sitten toivon isoja lukuja sieltä.. Onko suosituksia minkä palikan tuohon mittarointiin hankkisin, joku mikä menee nätisti DIN kiskoon? Mieluiten pulssilähdöllä niin saisi dataa logitettua kotiautomaatioon.

 

[samza]

Meillä on kutakuinkin samankokoinen talo, ecowatti ja samoja asioita pähkäilin pari vuotta sitten. Kirjoittelin tuonne yhteen toiseen topikkiin asiasta, enkä jaksa raapustaa samaa uudelleen, joten copypaste omasta kirjoituksestani:

täältä löytyy 135+40m2 neliötä jotka tuli aikanaan rakennettua vesikiertoiselle lattialämmitykselle ja sähkökattila päälämmönlähteenä. Toki takka tuli investoitua ja ILPpi . ihan rakennusvaiheessa sekin.
Jonkinlaista sähkönkulutusfaktaa tässä on 8 vuoden asumisen aikana kehittynyt..
4 ekaa vuotta meni siten, että vesi kiersi pääasiassa kosteissa tiloissa, ja pakkasten aikaan autotallissa . ILP hoiti pääasiallisen lämmityksen ja takalla sitten kovien pakkasten aikaan tuettiin. Sähköä kului enempiä säästelemättä 11500-13000kw vuosittain. Jakaantuen siten, että ILP n3500kw, sähkökattila(kosteiden tilojen lattia + LKV n5000kw) ja loput käyttösähköön. Ihan toimiva systeemi, paitsi että laattalattiat tuntui aika kylmiltä eikä lämpö muutenkaan oikein tasaisesti levinnyt.
Pari vuotta lämmittelin lähes puhtaasti tuolla sähkökattilalla lattioita ja annoin ilpin olla, toki takkaa kovemmilla pakkasilla apuna. Kulutuslukemat n 16000kwh vuodessa, tästä n 5000kwh käyttösähköön, loput lämmitykseen ja LKV.
Nyt lämmityksestä huolehtii VILPpi, ja 2018 vuoden kulutus oli tasan 11000kw, jakaantuen seuraavasti; VILP 3500kw, LKV+ satunnaiset vastuslämmitykset n2800kw ja loput käyttösähköön.
Eli summasummarum: Vilpillä saa meillä käytännössä samat säästöt mitä ILP, mutta nyt on lattiat lämpimät ja itseasiassa puita ei ole palanut takassa kun pidempien pakkasjaksojen aikana. Tänä vuonna 10 päivänä.
Olen kohtuu tyytyväinen Vilppiin. Ainoa mikä harmittaa, on että sen olisi voinut investoida tuon ecowatin kylkeen paljon aiemmin

Eli ilppi/vilppi on testattu täällä. Tottakai ilppi maksaa itsensä nopeammin takaisin, meilläkin nopeasti laskien jo "hintansa hankkinut", mutta kyllähän uudehkossa talossa on mukava nauttia tasaisesta lämmöstä lattioissa, se jos mikä on sitä asumismukavuutta
Eikä se ilppi meillä ihan turhan panttina ole, viimekesänäkin taisi olla viilennyksellä useamman viikon.

 

[Deleted member 1344]

Samaa mieltä. Ei ole juuri käytetty ilppejä lämmitykseen sen jälkeen kun vilp alkoi pukkaamaan lämpöä lattialämmityskiertoon. Tosin tuo vilp on sellainen alimittainen rääpäle, että viime yönäkin toinen ilp lähti automaation ohjaamana antamaan lisäpaukkua lämmitykseen (starttaa -11 asteessa ja sammuu -8 asteessa).

 

[Yen]

Onku muut VILP:n hankkijat ajatelleet ostohetkellä, että tämä kestää 10vuotta ja sitten laitetaan taas 5000€ uuteen laitteeseen ja silti hyvillä mielin päätyneet VILP lämmittäjiksi? Jos näin on niin miten olette päätyneet ratkaisuun että tämä kannattaa?

En ajatellut. Nämä oli mielessä, kun tein lämmitysremonttia:
- laite pitää mahd. pian maksaa itsensä takaisin, max aika 5v
- VILP on helposti vaihdettavissa toiseen, tai toiseen lämmitysmuotoon
- talon lämmitys ei ole millään tavalla riippuvainen siitä, jos mikä tahansa osa siitä hajoaa
- tekniikka, softat, kylmäaineet, muut teknologiat esim. aurinko, sähkön hinnat yms. kehittyy niin, että sellaista lopullista ratkaisua ei oikein tänäpäivänä ole järkevää ostaa

Loppujen lopuksi otin halvimman split-laitteen vaikka se ei ollut paras, mutta itse laite maksaa näillä näkymin itsensä takaisin asennuksineen neljässä vuodessa. Kaikki sen jälkeen tuleva säästö on "osamaksua" seuraavan hankintaan. Näin on pakko suhtautua, muuten kantsii jättää VILPit kauppaan.

 

[Eldorado]

Täälläkin Ecowatti K ja paljon mietin mikä vilppin siihen laitetaan tuntui ettei mitään sopii tohon Econ logikkaan niin järkevin vaihtoehto oli monoblock missä omat säädöt ja Ecowattin lämmityskäyrä reilusti ylös niin Panasonic hoitaa automatiikan. Talo on vanha rintamamiestalo 230m2 missä n. 160m2 pidetään +19, kellarissa loput neliöt n +14. Vilppin on Pana 9kw monoblock wh-mxc09h3e8, kulutus joulukuussa 1000kw, tammikuussa 1500kw ja helmikuussa 900kw. Nyt seuraava projektina Ecowattiin laitetaan 60kpl aurinkolämmitysputkeja josta noin puolet putkeista otetaan pois kesäksi kun lämmitys suljetaan, kiinnostava nähdä kuinka paljon kulutus laskee ja minkälaisia ongelmia harrastus taas tuo.. Joutuuko laittaa pienen 100l puskurivaraajan Panan paluulinjalla kun Eco on vain 300l.. Toisaalta silloin kun aurinko ei paistaa Pana lämmittää puskurin turhaa..