VILP vain kylpyhuoneen lattialämmitystä ja käyttövettä varten?

Paulakt

Tulokas
Suunnittelemme sauna- ja kylpyhuoneremonttia vuonna 1941 valmistuneeseen rintamamiestaloon ja pohdimme vesi-ilmalämpöpumpun asentamista saunan ja kylppärin lattialämmityksen (yht. 7,5 m2) sekä neljän hengen talouden käyttöveden lämmittämiseksi. Emme asenna vesikiertoista lämmitystä talon muihin tiloihin, vaan ne lämpiävät jatkossakin ilmalämpöpumpuilla ja tarvittaessa suoralla sähkölämmityksellä.

Kuulostaako suunnitelma näin pienen tarpeen täyttämisestä VILP:llä raadin mielestä tolkulliselta? Minkä tyyppinen VILP tällaiseen tarpeeseen sopisi, jos mikään? Paljonko tehoja tulisi olla? Mitä muuta kannattaisi ottaa huomioon?

Kiitos ja kumarrus noviisin asiallisesta auttamisesta.
 

dbwarrior

Vakionaama
Oletteko pohtineet kuin kovien ponistelujen takana ois tehdä sitten moderneilla pattereilla lämmönjako koko taloon ?

Itse vedin hieman överiksi vastavassa tilanteessa ja saneerasin 93 vuoden talon lattialämmölle ja MLP:lle vaikka ihan hyvin oisin pärjännyt ilpillä ja takalla(kosteat tilat sähkökaapeleilla)
Kaikki laskelmat näytti, että investointi on kannattamaton, mutta silti päädyin sen tekemään.
 

Paulakt

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Talon muiden osien lämmitysjärjestelmän vaihtaminen vesikiertoiseksi on mietitty läpi, eikä se ole vaihtoehto monesta eri syystä.

Kylppärissä on vielä vanha, purettava sähköinen lattialämmitys, jonka korvaamistapaa nyt mietitään. Mitään osia ei ole vielä hankittu.
 

Paulakt

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Onko ajatuksia minkä verran nyt menee sähköä pesuhuoneen ja käyttöveden lämmitykseen?
Noin 6 kWh/vrk käyttöveteen ja n. 10 kWh/vrk lattialämmitykseen kesäaikaan (kylpyhuoneen ovi on ollut jatkuvasti avoinna muihin kellaritiloihin). Lämminvesvaraaja on vanha ja menossa vaihtoon joka tapauksessa.
 

pökö

Kaivo jäässä
Noin 6 kWh/vrk käyttöveteen ja n. 10 kWh/vrk lattialämmitykseen kesäaikaan (kylpyhuoneen ovi on ollut jatkuvasti avoinna muihin kellaritiloihin). Lämminvesvaraaja on vanha ja menossa vaihtoon joka tapauksessa.
Voisiko sinne laitta tommosen multiheaterin. Se hoitaa myös ilmanvaihdon eikä maksa ihan älyttömiä.

 

Paulakt

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #8

AKivija

Aktiivinen jäsen
Talon muiden osien lämmitysjärjestelmän vaihtaminen vesikiertoiseksi on mietitty läpi, eikä se ole vaihtoehto monesta eri syystä.

Kylppärissä on vielä vanha, purettava sähköinen lattialämmitys, jonka korvaamistapaa nyt mietitään. Mitään osia ei ole vielä hankittu.

Noin 6 kWh/vrk käyttöveteen ja n. 10 kWh/vrk lattialämmitykseen kesäaikaan (kylpyhuoneen ovi on ollut jatkuvasti avoinna muihin kellaritiloihin). Lämminvesvaraaja on vanha ja menossa vaihtoon joka tapauksessa.
Mitä mieltä yhteisö laskelmasta:
Eli jos arvioi läpi vuoden 25kwh/vrk x 365 = n 9000 kwh/cop 2 = 4000kwh x 0,2€/kwh = 800€ säästöä/vuosi.
Max tuotto pakkasilla pitäisi olla 25kwh/24h x 3 ja teho kaksinkertainen eli vähintään 6kwh:n pumppu.

Kokemuksia on, että 6kw:n pumpulla sähkön oheiskulutus on suurehko ja vain vähän riippuvainen pumpun koosta joten kannattaisi ostaa isompi ja laittaa vaikka puhalinkonvektori (kellaritilaan?)
Suosikkini on kokonaisuus jossa työvaraajaa lämmitetään vilpillä lattialämmityksen tarpeen mukaan ja käyttöveden esilämmitykseen ja käyttöveden tulistus hoidetaan eri varaajalla (esim 100l) , tulistukseen.
"Uutta" rakentaessa kannattaa tutkia näilläkin sivuilla esitettyä vilp + varaajaa - yhdistelmää jolla hoidetaan kaikki. Niissä on vastukset mukana jolla hoidetaan tehovajaus/käyttöveden lopputulistus.
Monoblokki vilp:n voi laittaa jos alueella on pitempiä sähkökatkoja vähän tai talo on harvoin ilman asukkaita. Monoblokin asennukseen ei tarvita kylmäasentajaa ; vesiputkien veto riittää = itse/tarjoajia enemmän
 

kotte

Hyperaktiivi
Omasta mielestäni vilpit eivät ole hyvä ratkaisu noin pienen lämmöntarpeen tuottamiseen etenkään talvella. Pienen vilpin tuottosuhde pakkaa kärsimään talviolosuhteissa. Ehdottaisiin minäkin ensiksi selvittämään @pökö :n mainitseman Multiheaterin (pienimmän mallin) soveltuvuutta pesutilojen lattialämmityksen ja poistoilmanvaihdon yhdistelmään. Asia riippuu paljon siitäkin, onko talossa mahdollisesti tehty jokin peruskorjaus ja asennettu samalla lto-laitteisto (mikä vähentäisi ehdotukseni järkevyyttä). Mahdollista ylitse jäävää lämpöä voisi käyttää sopivan lämmitysvaraajan ja siihen yhdistetyn käyttövesikierukan avulla myös lämpimän käyttöveden esilämmitykseen, mutta tuon taloudellisuus riippuu mitoituksen ohella siitä, tarvitaanko jonkinlainen varaaja jo lattialämmityksenkin tarpeisiin. Pidän käyttöveden esilämmitystä tässä tapauksessa vähemmän merkityksellisenä lisänä kokonaisuuden kannalta.
 
Back
Ylös Bottom