Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

[janti]

Helpoin tapa arvioida ILPillä saavutettua säätöä vs. suorasähkö on mitata ILPin kuluttama sähkö.

Esim. maaliskuun säästöjen arviointi oman kulutukseni ja ulkolämpötilojen mukaan.

• maaliskuun keskilämpötila oli noin 3 astetta => kuukauden sulatusjaksot huomioiva keskiarvo COP ~2,8
• ILP kulutti sähköä 241 kWh
• ILPin tuottama lämmitysenergia = 241*2,8 = ~675 kWh
• sähköä säästyi siis suorasähkölämmitykseen verrattuna 675 - 241 =434 kWh

=> Säästöä mulla siis syntyi maaliskuussa noin 434 kWh * 0,075 €/kWh = ~32,5 €
(Helmikuun vastaava säästö oli noin 32 €.)

COPina olen käyttänyt tuota kuukauden keskilämpötilaa vastaavaa VTT-testien mukaista COPia
http://www.scanoffice.fi/pdf/VTT/VTT-S-09737-06e.pdf

Taisipa tulla kuukausitaso, mutta kyllä tuosta 12 kuukaudessa tulee vuosikin.

 

[markusj]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Vuositason säästöä voi arvioida monella tavalla. Tuossa alla on käyrä, joka on laskettu Helsinki-Vantaan ulkolämpötilojen pysyvyyskäyrän avulla sellaisilla COP:lla, joita noissa VTT:n mittauksissa esiintyy. Reunaehtoina olen käyttänyt, että ILP:n antama maximi teho on rajoitettu 3,2 kW, pyyntilämpötila 22 °C 10 asteen ulkolämpötilaan asti ja siitä eteenpäin sisälämmön annetaan liukuvasti kohota 26 asteeseen, kunnes aletaan jähdyttämään niin, että sisälämpö pysyy tuossa 26 asteessa, joka näkyy säästökäyrän laskuna yli 15 asteen ulkolämpötiloilla.

Näin siis, jos Ilpin annetaan hoitaa kaikki lämmitys 3,2 kW asti. Tosin jotakuinkin sama tulos tulee, vaikka huippu rajattaisiin 2,5 kW, joten tuolla huipputeholla ei ole sanottavampaa merkitystä saatavaan säästöön, koska COP:t ovat heikkoja, kun noita huipputehoja tarvittaisiin.

Todellisuudessa säästö on jonkin verran alempi, koska lähes kaikilla on jonkin verran lattialämmitystä ja muita tukilämmityksiä. Jäähdytyksen aiheuttama kulu ei myöskään välttämättä ole noin suuri, sillä sisälämpötila voidaan pitää 26 asteessa pelkällä tuuletuksella huippuhelteitä lukuunottamatta, joten tuo Teukan arvio, että jäähdytys maksaa noin 30 € on todellisuudessa luultavasti aika oikea.

 

[markusj]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Ehkä edelliseen pitäisi vielä lisätä, että kyseessä on säästö suoraan sähkölämmitykseen verrattuna.

Lisäksi voisi todeta, että todellinen säästö tehdään, kun ulkolämpötilat ovat -15 - +10°C välillä. Säästö mielessä Ilpin voisi surutta sammuttaa, kun pakkaset laskevat alle -15 asteen.

Laitan tuohon alle vielä Hki-Vantaan lentoaseman lämpötilan pysyvyyskäyrän.

 

[Freeze]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen


Tuo lämpötilanpysyvyys käppyrä kertoo aina hienosti sen mitä läheskään kaikki ei lämmityksestä ymmärrä.

Vuositasolla katsoen noilla -15 ja sen alle olevilla lämpötiloilla ei ole suurtakaan vaikutusta koko vuoden lämmityskuluissa.
Tämä tosiasiahan oli se ensimmäinen myyntiargumentti näissä ilppi hommissa.

Muutama vuosi sitten alkoi tulla näitä alle -15 ulkolämpötiloissa toimivia laitteita.
Nälkä kasvaa syödessä. Kyllä ilpinkin saa toimimaan talon päälämmitysjärjestelmänä, mutta ei siinä mitään järkeä ole.

Olen samaa mieltä kuin markusj todellinen säästö tehdään tuossa +5 - -15 alueella jos tehdään.

Miten mahtaa olla useamman vuoden ilpin käytön jälkeen, vieläkö säästöt ovat samaa luokkaa.
Monihan tavallaan aktivoituu siinä vaiheessa kun ostaa ilpin. Kaikki säästävät toimenpiteet kiinnostavat samoin se säästääkö ilpi todella.
Kun nämä asiat on selvillä paluu arkeen tulee eteen.
Säästäminenhän on taitolaji. Toisilla se onnistuu ihan luonnostaan toisilla ei vaikka kuinka yrittäisi.

 

[janti]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

VTT:n testeissä esim. -10 astessa puppujen välillä on jonkin verran eroa COPeissa. Huonoimmalla sulatusjaksot huomioivat COP on 1,7 ja parhaimmalla 2,2.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1301.0.html

=> helmikuussa oma ILP tuotti asunnossani lämpöä noin 1,9 *476 = 904 kWh
(kävi täysillä kokoajan mikä vastaa aika hyvin VTT:n testitilannetta)
Jos tämä lämpö olisi tuoettu VTT:n testien kehnoimmalla COPilla tämän lämpömäärän tuottamiseen olisi siis mennyt sähköä 904/1,7 = 532 kWh ja parhaimmalla 904/2,2 = 411 kWh
Säästö huonommalla 904-532 = 372 kWh (28 €/kk) ja parhaimmalla 904-411 = 493 kWh (37 €/kk)

=> Ero parhaimman ja huonoimman COPin omaavan laitteen välillä olisi ollut noin 121 kWh eli noin 9 €/kk (sähkö noin 0,075 €/kWh).
Jos hintaeroa huonoimmalla ja parhaimmalla on esim 100 €, niin tämä ero tulee kurottua umpeen parissa vuodessa.

Sulatuksien aloituksen ja pituuden/tehon optimointi on se millä pumppujen välille saadaan kunnolla pakkasilla suorityskykyeroja. Todellinen talvipumppu (Nordic) odottaa vielä tuloaan... Ellei tuo Sanyon SAP-KRV94/124 sellainen jo ole, sen väitetään pystyvän lämmittämään vaikka samanaikaisesti osaa ulkokennostosta sulatetaan.

Harmi ettei sitä ole Scanofficen valikoimassa ja näin VTT:n testeissä. ???

Sulatuksen optimointiin tuleekin kinnitää pumppujen myyjien/valmistajien huomioita jatkossa tuotekihityksessä. Helpoin tapa karsia turhat sulattelut pois on lisätä nykyisen sulatuksen aloituslogikkaan sarjaan LTO-laitteista tuttu valokenno-ohjaus. => Turhat puhtaan kennon sulatukset saadaan näin pois.

Itse olisin valmis investoimaan sen 100 € enemmän sellaiseen ILPpiin jossa tuollainen toimiva valokenno systeemi löytyy.
(Valokennon käyttö ulkoyksikössä on hiukan ongelmallista, koska ulkoilma ei ole puhdasta. Kenno voi likaantua. Vian havaitsee kyllä helposti siitä jos pudasta kennoa aletaan sulattamaan. )

 

[VesA]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

124 on vain hiukan viritelty versio.. eikä sitäkään saa käyttää pakkasessa vaikka kennoa sulatellaan lennossa, niin että öljyjenkin luulisi kiertävän. Olisipa hauska kuulla miksi vehje pysähtyy.

Veikkaanpa, että nämä ilmastointilaitteista viritellyt (yli)tehokkaat ilma-ilma-ilpit ovat vain aivan pöhkö välivaihe, tämähän on kuitenkin lähinnä paluuta pönttöuunikauteen: yksittäinen lämmönlähde on jossain kummassa paikassa josta lämpö yritetään hillittömällä puhaltimella saada siirtymään koko kämppään, ikkunoiden edustalla ei enää ole vetoa estävää lämmitystä... jne

Eli joko pitäisi olla pienitehoinen ilma-ilma pöhistin joka huoneessa ikkunan vieressä tai sitten lämpö pitäisi jakaa vaikkapa veden välityksellä.

Ennustukseni kuuluukin, että eteläsuomessa lämmitykseen oikeasti kelpaavia ilma-vesipumppuja + vastusapu alkaa kohta olla markkinoilla, kunhan uusia kompurasukupolvia saadaan markkinoille. Niissä sitten kennon jäätymistäkin tutkitaan jollakin monista mahdollisista tavoista vähän fiksummin. Ja nämä viritelmät jäävät lämmittämään autotalleja ja sensellaisia.

 

[markusj]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

VTT:n testeissä esim. -10 astessa puppujen välillä on jonkin verran eroa COPeissa. Huonoimmalla sulatusjaksot huomioivat COP on 1,7 ja parhaimmalla 2,2.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1301.0.html

Tuon käyräni takana on sulatusjaksot huomioiva COP, joka on -10 noin 2, 0-asteessa 2,6 (mukana vielä sulatusjaksot) ja +7 arvo on 3,8. Niin ja laskennan taustana on 120 m2 sähkölämmitteinen talo.

Eli käyrä on siis jotakuinkin keskimääräisestä laitteesta. Jos COP on kauttaaltaan vaikkapa 10 % parempi tai huonompi, voi ajatella, että käyrän jokaista pisteitä voi nostaa tai laskea mainitulla prosentilla.

Käyrän taustalla olevassa laskennassa, on Ilp:n lämpötehon huippu rajattu 3,2 kW. Jos sitä ei rajattaisi mitenkään vuosisäästö kasvaisi 3,7 euroa. Siis luultavasti laitteen ylimitoitus ei tuo mitään hyötyä, pikemminkin tappiota, koska suurempi tehoisissa laitteisssa yleensä COP on kauttaaltaan hiukan pienempi.

Jos sitten Ilpin huipputeho rajoitettaisiin 2 kW pienenisi säästö vuositasolla 28 euroa. Saattaisi hyvinkin olla niin, että pienemmän laitteen COP on kauttaaltaan sen verran korkeampi, että hiukan alimitoitettu laite pystyisi samaan säästöön paremman COP:n ansiosta, kuin isompi.

Tämä Ilppien säästöpotentiaalin peli käydään siis -15 ja +10 asteen välillä. Nk. oikean merkin lisäksi tärkeää on luultavasti myös se, että laitteen koko on oikea suhteessa lämpöenergian tarpeeseen tuolla lämpötilavälillä.

 

[Freeze]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen


Palautetaampa tämä kirjoitus pinnalle. Kirjoitin sen foorumille marraskuussa 2005.
Kyllähän tässä on käynyt juuri niinkuin ennustin.

"Kyllä se yleensä ottaen menee niin, että pikkuisen pienemmällä laitteella saadaan kokonaistaloudellisempaa lämpöä.
Nyt tänne alkaa pukkaamaan sama keskustelu, mikä on jo lämpöpumppu osastolla riehunut pari vuotta. "osateho vai täysteho"

No otanpa kuitenkin kantaa tähänkin keskusteluun. :?

Isompi kone on kalliimpi
Isompaa konetta pyörittää isompi moottori
Isommassa koneessa on aina enemmän "häviöitä"
Isompi kone käy harvemmin ihanneolosuhteissaan
Isompi kone on fyysisltä mitoiltaankin isompi

Ilmalämpöpumppu hankitaan jo olemassa olevan lämmitysjärjestelmän tueksi. Sitä on tarkoitus käyttää niissä olosuhteissa, missä se on edullisimmillaan. Kun mennään ääriolosuhteisiin hyöty katoaa.
Sitä voi yrittää korjata aina vain isommalla koneella, jotta saadaan maximi olosuhteissa tiietty kW määrä koneesta ulos, mutta siinä ei ole mitään järkeä.

Pienempi kone on halvempi
Pienempää konetta pyörittää pienempi moottori (ottoteho)
Pienempi kone käy useammin "ihanneolosuhteissaan" ts. mitoitusolosuhteissaan
Pienempi kone on sirompi

Tosin onhan mailmassa aika paljon erilaisia autojakin. Eri merkkejä, malleja, värejä, tehoja ym.
Jokainen lienee yrittää valita juuri itselleen sopivan mallin.
Ja täällä sitten hakea vahvistusta "oikealle" valinnalleen."

 

[VesA]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Pienempi kone on halvempi
Pienempää konetta pyörittää pienempi moottori (ottoteho)
Pienempi kone käy useammin "ihanneolosuhteissaan" ts. mitoitusolosuhteissaan
Pienempi kone on sirompi

Niinpäs.. mutta miten tätä käytännössä sovelletaan invertteripumppuihin kun kauppoja ollaan suunnittelemassa? Näiden kompuroiden sukujuuret ovat edelleen on/off -laitteissa, mutta myllyjä ajellaan sekä yli- että alikierroksilla alkuperäiseen designiin nähden. Eli ne voivat käydä 'nimellistehollaan', sen alle ja vaikka 140% teholla... jolla se 'pieni' pumppu ei enää olekaan optimioloissaan. Eli joka ¤%&/() härvelille pitäisi jonkun ajaa iso matriisi tuloksia erilaisissa kuorma- ja ulkoolosuhteissa. Ja ne tulokset pitäisi vielä saada jotenkin soviteltua omaan lämmitystarpeeseen. En oikein usko, että näitä vehkeitä on oikeasti mitoitettu käymään pitkiä aikoja 140% teholla..

Eli onko lopputulos se, että pitäisi vaan ostaa pieni mutta edullinen on/off ?

 

[jukkanen]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Ja miten tähän kaikkeen sopii se, että testeissä parhaat hyötysuhteet näytetään saavan "vajailla" tehoilla...?

 

[markusj]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Ilpin tuomiin säästöihin vaikuttaa myös se sisälämpötila johon on totuttu. Ohessa olisi edellä olevan lämpötilan pysyvyyskäyrän perusteella lasketut "maksimi" säästöt n.120 m2 talossa ilman jäähdytyskuluja eri sisälämpötiloilla:

20 °C vuosikulutus 7000 kW, Ilpin tuoma säästö 310 euroa
22 °C vuosikulutus 8500 kW, Ilpin tuoma säästö 380 euroa
24 °C vuosikulutus 10000 kW, Ilpin tuoma säästö 460 euroa
26 °C vuosikulutus 12000 kW, Ilpin tuoma säästö 550 euroa

Tulos on aika mielenkiintoinen:
- Jos mieltymykset ovat kovin lämpimään, niin Ilppi maksaa itsensä huomattavasti nopeammin takaisin.
- Jos on perin nuuka energian suhteen ja pitää vilpoisesta, Ilppi saa puhkua aikatavalla pidempään maksaakseen itsensä takaisin.

 

[Freeze]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen


Niimpä niin.
Miksi invertteri kojeita on tuotu markkinoille?
Kyllä alkuperäinen ajatus on ollut se, että konetta ei tarvitse sammuttaa, kun tehon tarve pienenee.

Tehonsäätö yleensäkin on ollut kylmätekniikassa aika vaikeaa ja konstikasta.
Invertteri siis säästää kompressoria, kun sitä ei tarvitse käynnistellä ja pysäytellä.

Nämä on monesti niitä tunne kysymyksiä isompi vai pienempi.
Itsellä vaan on niin monelta vuosikymmeneltä kokemuksia siitä miten hieman alitehoinen kone pyörii paljon pitempään kuin hieman liian iso kone.
Testit on testejä, niillä voidaan tarkoituksellisesti hakea joku ominaisuus tai teho, jotta sitä voidaan hyödyntää markkinoinnissa.
Esim. tämä yletön COP:llä kikkailu. Ikäänkuin se, että jossain olosuhteissa saadaan isompi lukema kuin muilla, tekisi kojeesta sitten kaikissa muissakin olosuhteissa paremman.
Kokonaisuus ratkaisee.
Totesin tämän foorumin alkuvaiheissa jo sen, että normaali vuosi COP taso pyörii koneella kun koneella siinä 2 huitteilla. Laatupelistä voi saada jopa 2,5, mutta onko kukaan saanut COP tasoksi 3 vuositasolla?
Tuskinpa vielä kukaan, vaikka mainokset lupailee lähes kaikissa vehkeissä lukemia 4 ja 5 väliltä.

Toki vehkeet kehittyy, mutta luonnonlait kuitenkin säätelee näidenkin vehkeiden toimintaa.

 

[markusj]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Jos jatkan tuohon Freezen juttuun sen, että nuo aikaisemmat laskelmani ovat perustuneet siihen, että 22 °C sisälämpötila vaatimuksella, vuoden keskimääräiseksi COP:ksi tulee 2,3.

 

[ville_te]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Kyllä tuota Sanyon laitetta SAP-KRV94/124 näytetään tuovan Suomeen. http://www.jaleter.fi

 

[VesA]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Kyllä tuota Sanyon laitetta SAP-KRV94/124 näytetään tuovan Suomeen. http://www.jaleter.fi

Olisin hiukan varovainen tuon Jaleterin kanssa...

 

[tet]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Kyllä tuota Sanyon laitetta SAP-KRV94/124 näytetään tuovan Suomeen. http://www.jaleter.fi

Tottahan sitä Suomeen tuodaan, maahantuoja on Ahlsell eli se "virallinen" Sanyo-maahantuoja. Saa jokaisesta Ahlsellin tuomia laitteita myyvistä liikkeistä. Oliko tämän mallin maahantuonnista jotain epäselvyyttä? Ei pitäisi olla, onhan noiden omistajia tälläkin foorumilla useita käynyt kokemuksiaan kirjoittelemassa.

 

[Joppe112]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Ja miten tähän kaikkeen sopii se, että testeissä parhaat hyötysuhteet näytetään saavan "vajailla" tehoilla...?

Pistetäänpäs pikkuisen virikettä lisää tähän ketjuun...

ILPon invertteri kannattaa mieltää säästöjen kannalta kahteen simppeliin osaan: sen ottoteho (=sähköä) ja antoteho (=puristustyötä=lämpöä).

Sinunkin talossasi on tasan yksi tarkka lämpötarve joka hetki sekunnista toiseen, joka on optimaalinen tavoite ILPon lämmöntuotolle. Tätä tarvetta kohti ILPo tähtää kaiken tarmonsa mahdollisimman suurella tarkkuudella. Kun tarve laskee pienemmäksi kuin invertterin osatehojen pienen sallittu minimi (= n. 40% kompuran puristustyöstä = antotehosta) kompura alkaa toimia kuten tyhmä ON/OFF-lämpöpumppu, eikä meno ole sitten enää kovinkaan taloudellista. Miksikö ei? Invertteri kun ei käynnisty kuten sähkölamppu tässä ja nyt niin, että jo seuraavassa sekunnissa syntyy ne mainoslehtisen COPit + kW:t. Ehei, vaan sen sijaan prosessi ajetaan hallitusti hitaaaaaaaaaaasti ylös siinä samalla kun invertterin kierroksia hitaaaaaaaaaaaasti nostetaan tarvetta kohti... Jotain sähköäkin tässä kohtaa kai kuluu... Ja tämä sitten toistuu yhä uudelleen ja uudelleen jos ILPo on kovasti alikuormitettu ympäristöönsä nähden.

Tästä yllä kuvatusta lienee aika selvää, miksi parhaat säästöt inverttereistä saadaan kun talon talven lämpötarve osuu mahdollisimman suurelta osin alueelle, jossa käynnistysehto (> 40% kompuran puristustyöstä) toteutuu mutta pysytään silti mahdollisimman pitkään alimpien osatehojen alueella kompuran kierrosluvuissa.

Tässä nyt kai tulikin kuvattua optimaalinen invertterijärjestelmä pientaloon sivutuotteena: mieluummin monta pientä invertteriä hajautettuna kuin yksi suuri möhkäle + perään joku automatiikka, joka säätelee näiden inverttereiden keskinäistä lämmitystyönjakoa järkevästi.

 

[markusj]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Niimpä niin.
Miksi invertteri kojeita on tuotu markkinoille?
Kyllä alkuperäinen ajatus on ollut se, että konetta ei tarvitse sammuttaa, kun tehon tarve pienenee.

Tehonsäätö yleensäkin on ollut kylmätekniikassa aika vaikeaa ja konstikasta.
Invertteri siis säästää kompressoria, kun sitä ei tarvitse käynnistellä ja pysäytellä.

Tuli tästä kommentista vain mieleen, että onko joku kerännyt kokemusta siitä, millä ottotehoilla Ilppi pyrkii pyörimään. Kysyn siksi, että omassani valmistaja lupaa ottoteho alueen 0,2 ... 1,9 kW. Käytännössä, nyt kun olen niitä rekistöröinyt, ottotehot ovat liikkuneet 0,4...1,4 välillä, eikä näistä synny mitään selkeää jakaumaa. Eniten kone on tavannut käydä noin 0,5...0,7 kw ottoteholla.

Kuvaan tietenkin vaikuttaa kelit, mutta silmään on nyt käynyt, että laite ei mene noihin ääriarvoihin kuin hetkittäin. Todellista säätöä niillä alueilla ei tapahdu normaalissä pumpun käyttötilanteessa. Havaintoni on toki tasapainosssa sen kanssa (nimellisteho 1 kW luokkaa), että invertteri kompuralla voidaan säätää 40% tehosta alkaen aina jonkin matkaa ylikierrokselle.

Käytännössä noin 0,4..0,5 kW ottotehon alaraja tarkoittaa tapauksessani sitä, että noin 0-asteen tienoilla siirrytään katkokäynnille. Jos laite oikeasti säätäisi ottotehoa alas aina tuonne 0,2 kW, voisi laite käydä jatkuvasti aina tuonne +6 tai +7 paikkeille.

 

[Joppe112]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen


Puhut täyttä asiaa Markus.

Jostain syystä markkinoinnilla on luotu vahvaa mielikuvaa, että invertteri kiihtyisi 0-100 kuin joku Kimin F1 silmänräpäyksessä. Todellisuudessa laite on edelleen aika orpo ja kömpelö lämmityslaite, jossa ei ole kuin yksi kiinteä vaihde aina pykälässä auton moottoriinkin verrattuna. Invertterin ohjauselektroniikkaa voi sitten verrata kaasupolkimeen. Koska kierrosnopeuden lisäystä säädellään elektroniikalla invertterissä ei synny koskaan riittäviä "vääntöjä" tuolle 0-40% antotehon alueelle ja näin ollen osatehon alaraja on ja pysyy korkealla. :-\

Jos joku kierukkakompressorin valmistaja erottaisi toisistaan mekaanisesti sähkömoottorin ja kierukan spiraalit "vaihdelaatikon" taakse päästäisiin sitten oikeasti alkamaan kierrätys lähempää 0% puristustehoja: aina pienempään kuormaan löytyisi sopivasti pykälän pienempi vaihde. Isommissa kompressoreissa tämä voisi olla jopa perusteltua kehitystyötä juuri katkokäynnin estämiseksi. Aika kertoo miten käy tässäkin jutussa.

Ja sittenhän meillä on jo julkistettuna tuo Copelandin digitaalinen kierukkakompura, joka tullee ratkaisemaan tätä ongelmaa kunhan ennättää ILPoihin saakka.

 

[tet]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Jostain syystä markkinoinnilla on luotu vahvaa mielikuvaa, että invertteri kiihtyisi 0-100 kuin joku Kimin F1 silmänräpäyksessä. Todellisuudessa laite on edelleen aika orpo ja kömpelö lämmityslaite, jossa ei ole kuin yksi kiinteä vaihde aina pykälässä auton moottoriinkin verrattuna. Invertterin ohjauselektroniikkaa voi sitten verrata kaasupolkimeen. Koska kierrosnopeuden lisäystä säädellään elektroniikalla invertterissä ei synny koskaan riittäviä "vääntöjä" tuolle 0-40% antotehon alueelle ja näin ollen osatehon alaraja on ja pysyy korkealla. :-\

Jos joku kierukkakompressorin valmistaja erottaisi toisistaan mekaanisesti sähkömoottorin ja kierukan spiraalit "vaihdelaatikon" taakse päästäisiin sitten oikeasti alkamaan kierrätys lähempää 0% puristustehoja: aina pienempään kuormaan löytyisi sopivasti pykälän pienempi vaihde. Isommissa kompressoreissa tämä voisi olla jopa perusteltua kehitystyötä juuri katkokäynnin estämiseksi. Aika kertoo miten käy tässäkin jutussa.

Tämä ei kyllä pidä paikkansa, sähkömoottori jos mikä on todella vääntävä laite. Sähkömoottori + invertteri -yhdistelmä ei ILPissä ainakaan ole se joka sitä minimitehoa rajoittaa, sähkömoottorista löytyy kyllä vääntöä hyvinkin pieniltä kierroksilta lähtien. Kyllä se vaan taitaa olla se itse kompressorin mekaniikka joka sitä kierrosluvun minimiä nostaa. Yksi syy on ainakin voitelutarve, voitelu ei toimi aivan olemattomilla kierroksilla. Muistelisin lukeneen jostain (voisiko olla tältä palstalta? ) että voitelun puute on juuri se syy miksi kiertomäntäkompuralla ei päästä niin alhaisille kierrosluvuille kuin scroll-kompuralla.

Käytännössä noin 0,4..0,5 kW ottotehon alaraja tarkoittaa tapauksessani sitä, että noin 0-asteen tienoilla siirrytään katkokäynnille. Jos laite oikeasti säätäisi ottotehoa alas aina tuonne 0,2 kW, voisi laite käydä jatkuvasti aina tuonne +6 tai +7 paikkeille.

Tuon oman Sanyo 93:n minimi ottoteho on muistaakseni 250 W. Käytännössä olen nähnyt sen pyörivän jatkuvalla käynnillä vielä tuolla 300 W paikkeilla, joskus harvoin myös alueella 250-300 W. Mutta aika helposti se minimi tulee vastaan: kun ulkolämpötila nousee, niin COP nousee samalla kun lämmitystarve laskee: siispä laitteen ottotehon tarve laskee jyrkästi ulkolämpötilan noustessa.

 

[zadah]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Tämä ei kyllä pidä paikkansa, sähkömoottori jos mikä on todella vääntävä laite. Sähkömoottori + invertteri -yhdistelmä ei ILPissä ainakaan ole se joka sitä minimitehoa rajoittaa, sähkömoottorista löytyy kyllä vääntöä hyvinkin pieniltä kierroksilta lähtien. Kyllä se vaan taitaa olla se itse kompressorin mekaniikka joka sitä kierrosluvun minimiä nostaa. Yksi syy on ainakin voitelutarve, voitelu ei toimi aivan olemattomilla kierroksilla. Muistelisin lukeneen jostain (voisiko olla tältä palstalta? ) että voitelun puute on juuri se syy miksi kiertomäntäkompuralla ei päästä niin alhaisille kierrosluvuille kuin scroll-kompuralla.

Olen tähän jonkin verran perehtynyt tuon oman invertteri virityksen kanssa ja näyttää siltä, että taloudellisuuden raja kulkee 30 hz kohdalla, sen alemmilla taajuuksilla ei kannata sähkömoottoria ajaa. 30 hz alapuolella alkaa moottorin jättämä ilmeisesti kasvaa ja se rupeaa syömään virtaa kiihtyvällä tahdilla, joten siitä ei vastaavaa hyötyä ole (eli käytännössä ottoteho pysyyy vakiona välillä 20-30hz). Eli käyttökelpoinen alue on itselläni luokkaa 30-65 hz eli noin 50-110%. Asia tietysti muuttuu kun moottorin koko kasvaa, mutta oman myllyni maks ottoteho on 1 kw ja on varmasti aikalailla samaa luokkaa kuin nuo ilppien moottorit.

 

[VesA]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Sanyossa taitaa olla tasasähköllä käyvä moottori. Ehkäpä siitä on sitten jotain iloa.

 

[Rassaaja]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Kyllä sähkömoottoria kannattaa ajaa vaikka viidellä Hertzillä, jos sen pyörittämä prosessi ei enempää tarvi. Vaikka ilppien invertterit ovat varmasti halvinta mitä alalta löytyy eikä moottorisäätökään ole suinkaan mitään huippua niin vahvasti uskon, että minimipyörimisnopeus tulee kompuran ja koko prosessin ominaisuuksista (esim. voitelu). Toki pienessä moottorissa ei ole niin hyvä hyötysuhde kuin suuressa, mutta ei sähkönkulutus pienillä nopeuksilla pienessäkään moottorissa mihinkään ryöstäydy. Pienintä ilpin tehoa tarvitaan juurikin ilpin parhaalla COP-alueella, jolloin sähkömoottorin hyötysuhteen lasku parilla kymmenellä prosentilla ei venettä kaada kun COP on muutenkin nelosen pinnassa tai yli laitteella kuin laitteella.

 

[zadah]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Kyllä sähkömoottoria kannattaa ajaa vaikka viidellä Hertzillä, jos sen pyörittämä prosessi ei enempää tarvi. Vaikka ilppien invertterit ovat varmasti halvinta mitä alalta löytyy eikä moottorisäätökään ole suinkaan mitään huippua niin vahvasti uskon, että minimipyörimisnopeus tulee kompuran ja koko prosessin ominaisuuksista (esim. voitelu). Toki pienessä moottorissa ei ole niin hyvä hyötysuhde kuin suuressa, mutta ei sähkönkulutus pienillä nopeuksilla pienessäkään moottorissa mihinkään ryöstäydy. Pienintä ilpin tehoa tarvitaan juurikin ilpin parhaalla COP-alueella, jolloin sähkömoottorin hyötysuhteen lasku parilla kymmenellä prosentilla ei venettä kaada kun COP on muutenkin nelosen pinnassa tai yli laitteella kuin laitteella.

Kannattaa varmasti ajaa jos se vain pyörii... Ei tuollainen normi moottori jaksaa pyöritää kompressoria alle 15 hz taajuudella. Jättämä kasvaa jo niin paljon, että tuo ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siis virtaa menee niin paljon, että pidemmässä käytössä myllyn käämit sulaa... Jos haluaisi käyttää kompuraa tuollaisilla kierroksilla, se vaatisi jo askelmoottorin tai jotain muuta vastaavaa.

 

[Rassaaja]

Vs: Vuositason/lämmityskauden säästöjen karkea arvioiminen

Ei tuollainen normi moottori jaksaa pyöritää kompressoria alle 15 hz taajuudella. Jättämä kasvaa jo niin paljon, että tuo ei ole taloudellisesti kannattavaa. Siis virtaa menee niin paljon, että pidemmässä käytössä myllyn käämit sulaa... Jos haluaisi käyttää kompuraa tuollaisilla kierroksilla, se vaatisi jo askelmoottorin tai jotain muuta vastaavaa.

Jaksaminen (tarvittava momentti) ja kannattaminen (raha) on kaksi eri asiaa. Momenttiin voidaan sitä paitsi vaikuttaa säädön hyvyydellä ja takaisinkytkennällä jos halutaan. Ilpissä ei haluta, koska maksaa liikaa. Ulkoisella jäähdytyksellä ei lämpeneminenkään ole ongelma. Tämäkin maksaa ilpissä liikaa.

Menee jo niin pois aiheesta, että omalta osaltani lopetan jauhannan tähän.

 

[VesA]

Taajuusmuuttaja

Jos nyt mennään vielä vähän lisää pois aiheesta, niin

- jos haluaisin ostaa vaikkapa huutonetistä taajuusmuuttajan, joita siellä myydään monenlaisia.
- ja haluaisin ohjata sillä kiertovesipumppua

Niin kuinka 'väärän' kokoista moottoria noilla voi ohjata ilman että hienoudet menevät hämilleen.
Vehkeitä tuntuu ainakin olevan aika tiheällä tehoporrastuksella kaupan, ihan kuin sovitus olisi tärkeää.

Muuttajat ovat aina kovin paljon isommille moottoreille.. kiertovesipumppu taisi olla 50W tms mitätöntä.

 

[Rassaaja]

Taajuusmuuttaja

Äääh, menköön nyt sitten.
1/3 moottorin teho taajuusmuuttajan nimellistehosta on jo vähän, mutta pyörinee. Varsinkaan vesipumpussa säädöllä ei ole kovin suurta merkitystä kunhan moottori vaan pyörii. Eli kaikista simppelein skalaariohjaus toimii oikein mainiosti vesipumppusovelluksessasi vaikkei tehot ihan täsmäisikään. Huomioi sitten vesipumpun moottorin käämieristyksien kestävyys taajuusmuuttajakäytössä, jossa jännite ei olekkaan kauniin sinimuotoista.
Ei ne pienet taajuusmuuttajat kaupassakaan kauheita maksa, joten huutonetin loppuunajettuihin ylivanhoihin ja ylihintaisiin laitteisiin kannattaa suhtauta varauksella.

 

[VesA]

Vs: Taajuusmuuttaja

Äääh, menköön nyt sitten.
1/3 moottorin teho taajuusmuuttajan nimellistehosta on jo vähän, mutta pyörinee. Varsinkaan vesipumpussa säädöllä ei ole kovin suurta merkitystä kunhan moottori vaan pyörii. Eli kaikista simppelein skalaariohjaus toimii oikein mainiosti vesipumppusovelluksessasi vaikkei tehot ihan täsmäisikään. Huomioi sitten vesipumpun moottorin käämieristyksien kestävyys taajuusmuuttajakäytössä, jossa jännite ei olekkaan kauniin sinimuotoista.
Ei ne pienet taajuusmuuttajat kaupassakaan kauheita maksa, joten huutonetin loppuunajettuihin ylivanhoihin ja ylihintaisiin laitteisiin kannattaa suhtauta varauksella.

Mainiota.. noissa pikkumalleissa tuntuu kyllä aivan väkisin olevan vaikka mitä virityksiä, filtterit ja kaikki mukana. JOS saan hankituksi jonkun vettälämmittävän pumpun niin tuolla saisi tuunailtua paluuveden lämpötilaa alaspäin oman mielen mukaan ;-)