Ydinfyysikko olisi "pelastanut päivän"?

[kaihakki]

Toivottavasti OL3 valvomossa on aina kaikissa oloissa ydinfyysikko, joka on kaiken aikaa ajan tasalla, mitä laitoksessa tapahtuu ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Ei muuten, mutta ettei käy niin kuin Zernobylissä tai Fukushimassa.

 

[burmanm]

Toivottavasti OL3 valvomossa on aina kaikissa oloissa ydinfyysikko, joka on kaiken aikaa ajan tasalla, mitä laitoksessa tapahtuu ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Ei muuten, mutta ettei käy niin kuin Zernobylissä tai Fukushimassa.

Kummassakaan ydinfyysikolla ei olisi tehnyt mitään. Fukushimassa Mooses ois kyllä auttanut, Tsernobylissä vain Jeesus.

 

[jmaja]

Tsernobylissä vain Jeesus.

Tuohan oli ihan itseaiheutettu onnettomuus, joten olisi auttanut, jos paikalla olisi ollut joku asioista hyvin perillä oleva estämässä testit ajoissa. Olisi tietysti pitänyt myös olla valtaa tai ainakin rohkeutta toimia.

 

[kaihakki]

Zernobylissä osaamattomat valvomo-operaattorit kokeilivat omia juttujaan ja huonosti kävi. Asiantunteva ydinfyysikko olisi estänyt tuhon. Fukushimassa taas oli selkeä suunnitteluvirhe. Ei uskottu, että tulee isoja tsunameita. Mutta siinäkin olisi asiantunteva ydinfyysikko osannut ehkä jotain tehdä paremmin. Mene tiedä.
Näissä on ihan vastaava tilanne kuin on lentokoneonnettomuuksissa. Kippari + miehistö eivät ole riittävästi perillä koneen automaatiosta eikä muustakaan toiminnasta. Kaikenlaiset simulaattoriharjoitukset ovat tarpeen, mutta ei niihinkään ole voitu koodata kaikkia mahdollisia potentiaalisia onnettomuustilanteita. Jos ymmärtää systeemin toimintaa, niin voi tehdä luovia ratkaisuita.

 

[kotte]

Näissä on ihan vastaava tilanne kuin on lentokoneonnettomuuksissa. Kippari + miehistö eivät ole riittävästi perillä koneen automaatiosta eikä muustakaan toiminnasta. Kaikenlaiset simulaattoriharjoitukset ovat tarpeen, mutta ei niihinkään ole voitu koodata kaikkia mahdollisia potentiaalisia onnettomuustilanteita. Jos ymmärtää systeemin toimintaa, niin voi tehdä luovia ratkaisuita.

Tuo on hyvä rinnastus sikäli, että lento-onnettumuustutkinnassa on kiteytynyt myös se, että ohjaamohenkilökunnan, huollon ja valmistajankin pitää ehdottomasti pitää kiinni säännöistä, jotka alalle on eri syistä luotu (eikä esimerkiksi ryhtyä oikomaan manipuloimalla viranomaisia Boeingin tyyliin). Tsernobylissä sääntöjä rikottiin karkeasti ja vastuullinen koeinsinööri otti (osin ymmärtämättömyyttään) käsittämättömiä riskejä saadakseen melko turhan kokeensa suoritetuksi. Fukushimassa ryhmänä tehdyt riskikartoitukset olisivat voineet pelastaa paljonkin, jos esimerkiksi varageneraattoreiden älyttömään sijoituspaikkaan liittyvät riskit olisi ymmärretty ottaa ajoissa huomioon. Tosin käsittääkseni esimerkiksi Suomessakin Loviisassa tehtiin aika suuria muutoksia, kun analysoitiin Fukushimasta saadut opit ja sovellettiin tulokset paikallisten riskien kartoitukseen ja ryhdyttiin sitten toimiin noiden perusteella.

 

[burmanm]

Tuohan oli ihan itseaiheutettu onnettomuus, joten olisi auttanut, jos paikalla olisi ollut joku asioista hyvin perillä oleva estämässä testit ajoissa. Olisi tietysti pitänyt myös olla valtaa tai ainakin rohkeutta toimia.

Niin, eli ydinfyysikolla ei olisi tehnyt mitään itse tilanteessa. Paitsi niillä, jotka eivät uskaltaneet kertoa ettei hyvää välttämättä seuraa. Mutta ei heitä ennenkään kuunneltu.

Zernobylissä osaamattomat valvomo-operaattorit kokeilivat omia juttujaan ja huonosti kävi. Asiantunteva ydinfyysikko olisi estänyt tuhon.

Ei olisi, vaan saanut korkeintaan passituksen vankilaan kun olisi häirinnyt korkea-arvoisempia. Lähtökohtaisesti suurin osa NL:n ydinfyysikoista ei olisi edes tiennyt kyseisten operaatioiden aiheuttavan kyseistä tuhoa, koska heillä oli eri käsitys miten järjestelmä toimii. Vain pieni määrä ihmisiä tiesi että järjestelmässä oli ongelma.

Fukushimassa taas oli selkeä suunnitteluvirhe. Ei uskottu, että tulee isoja tsunameita. Mutta siinäkin olisi asiantunteva ydinfyysikko osannut ehkä jotain tehdä paremmin. Mene tiedä.

Ydinfyysikot, jos suunnittelevat suojausmuureja ovat ne Fukushimaan aikoinaan suunnitelleet silloin. Paikalla oleva henkilö ei voi mitenkään taikoa uutta muuria sinne kesken tsunamin. Tosin koska ydinfyysikot eivät paljon geologiasta ymmärrä, niin tuskin heidän annetaan tulvamuureja suunnitella. Se on toisten henkilöiden homma, jotka ymmärtävät tulvamuureista.

Sen jälkeen tulee maksaja toki.

 

[BBF]

Fukushimassa taas oli selkeä suunnitteluvirhe. Ei uskottu, että tulee isoja tsunameita.

Sellainen käsitys on jäänyt että Fukushiman 70-luvulla toimittanut GE oli aika lailla kopioinut johonkin jenkkien keskilänteen suunnitellun voimalan sinne. Siellä tornadoalueella on ihan järkevää sijoittaa varajärjestelmät maan alle kun tulvia ei tarvitse pelätä. Voimala oli sinänsä ihan kohtuullisesti suunniteltu (kuitenkin jo 60-luvulla) mutta väärään paikkaan, vaikka olikin 10m merenpinnan yläpuolella. Eikä tuon luokan, 15m korkeita tsunameita Japanissakaan kovin usein ole, tuohan oli kai suurin yli sataan vuoteen. Nykyisten voimaloiden riskikartoitus on varmasti ihan toisella tasolla kuin joskus 1970-luvulla. Monen tekijän summahan tuokin oli kuten yleensä isot onnettomuudet.

 

[Lauri H]

Fukushiman suurin ongelma oli se, että tsunameihin liittyvät turvallisuuspuutteet olivat tiedossa jo ennen onnettomuutta, mutta viranomaiset eivät puuttuneet niihin laittamalla voimala käyttökieltoon kunnes puutteet olisi korjattu.

 

[kotte]

Voimala oli sinänsä ihan kohtuullisesti suunniteltu (kuitenkin jo 60-luvulla) mutta väärään paikkaan, vaikka olikin 10m merenpinnan yläpuolella. Eikä tuon luokan, 15m korkeita tsunameita Japanissakaan kovin usein ole, tuohan oli kai suurin yli sataan vuoteen.

Eihän voimalankaan sijoituspaikka ollut syynä katastrofiin. Katrastrofin perimmäinen syy oli, että kaikki kyseisen reaktorikompleksin varadieselvoimalat oli asennettu aivan rantaan meren ja reaktoreiden väliin. Ylempänä voimalan takana olisi ollut aivan hyviä sijoituspaikkoja ja homma olisi luultavasti pysynyt hallinnassa, jos edes pari yksikköä olisi pelastunut toimivana tsunamin tulva-aallon täydelliseltä upotukselta.

 

[kotte]

Vain pieni määrä ihmisiä tiesi että järjestelmässä oli ongelma.

Pitää varmaan paikkansa. Kuriositeettina mainittakoon, että muistan kuulleeni luotettavana pitämältäni taholta, että yksi Suomessa toiminut sikäläinen alan vaihtotutkija olisi muutamaa viikkoa tullut johtopäätökseen omissa tutkimsissaan, että Tsernobylin reaktorityyppi on tietyissä oloissa epästabiili. Generaattorin inertiakokeita tehnyt pääinsinööri ilmeisesti onnistui luomaan otolliset edellytykset tapahtumalle, kytkettämällä pois useampia suojausjärjestelmiä, jotka muuten estivät kokeiden jatkamisen, kun nuo järjestelmät ajoivat reaktorin sulkutilaan kokeiden aikaisempien ja osin epäonnistuneiden vaiheiden ajettua reaktorin tarkoitetusta poikkeavaan toimintatilaan.

 

[sipever]

Toivottavasti OL3 valvomossa on aina kaikissa oloissa ydinfyysikko, joka on kaiken aikaa ajan tasalla, mitä laitoksessa tapahtuu ja mitä tapahtuu seuraavaksi. Ei muuten, mutta ettei käy niin kuin Zernobylissä tai Fukushimassa.

Kyllä OL3:lla on reaktoripuolen kokeiden aikana lähes aina reaktori-insinööri/-fyysikko paikalla, kuten usein myös meiltä viranomaispuolelta reaktoripuolen asiantuntija. Ja selvennykseksi termiin ydinfyysikko, laitoksella on reaktorifyysikoita, jotka osallistuvat ydinpolttoaineen mallinnukseen/sen käytön pitkäaikaissuunnitteluun ja reaktori-insinöörejä, jotka ovat valvomohenkilökunnan teknisenä tukena/asiantuntijoina reaktorifysikaalisissa asioissa kuten esim reaktoriin liittyvissä kokeissa. Itse olen ollut laitoksella juurikin reaktori-insinöörinä aikanaan, silloin pääsi olemaan asioiden ytimessä (2500 MW oli omien laskujen takana).

Laitoksen kokonaistilasta on parhaiten perillä vuoropäälliköiden lisäksi kokeneet laitosturvallisuusinsinöörit.

Ja eräs arvostettu reaktorifysiikan asiantuntija kiteytti asian näin:

"Reaktori- ja ydinfysiikan eron voisi yksinkertaistaa sanomalla, että ydinfysiikka tutkii sitä, mitä yhden atomiytimen sisällä tapahtuu ja mitkä voimat ja ilmiöt vaikuttavat ytimen koossa pysymiseen ja hajoamiseen, kun taas reaktorifysiikka keskittyy siihen, miten yhden ytimen halkeaminen vaikuttaa lähistöllä olevien muiden ytimien halkeamiseen ja miten näitä vuorovaikutuksia voidaan hallita. Ytimen sisäisillä ilmiöillä on reaktorifysiikassa relevanssia vain, jos ne vaikuttavat ytimen ulkoa päin havaittavaan käyttäytymiseen, ja nämä voidaan usein kuvata melko yksinkertaisilla malleilla."