YLEn asiantuntijat

Marska

Jäsen
Tulin joutessani lueskeltua vuoden sisällä ilmestyneitä Ylen "asiantuntijoiden" lausumia ilmalämpöpumpuista. Menee näin heinäkuulla mätäkuun jutuista.

Ensiksi tammikuulta tästä https://yle.fi/a/74-20067721
Energianeuvoja Juuso Mursu Etelä-Karjalan energianeuvonnasta kertoo, mitä ilmalämpöpumpun käyttäjän on hyvä muistaa kovien pakkasten aikaan.

5. Täytyykö ilmalämpöpumpulle tehdä jotain erityistä pakkaslukemien noustessa?

Pumppua ei kannata alkaa säätää. Sen sijaan kannattaa säätää toista lämmitysmuotoa. Patteriin voi säätää lämpötilaksi vaikkapa 19 astetta, ja ilmalämpöpumppuun 21 astetta. Tällöin ilmalämpöpumppu lämmittää ilmaa kaksi astetta.
Matematiikka, siis vähennyslaskutaito on kyllä hallinnassa, mutta ei se noin mene. Jos ilp pitää 21°C lämpötilaa, ei sähköpatteri tule mukaan ollenkaan ja hyvä niin. Mutta ei voida sanoa, että ilp lämmittää vain 2 astetta.

Sitten melkein vuoden takainen https://yle.fi/a/74-20041005
Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski

Toinen yleinen virhe lämpöpumpun käytössä on jättää käyttämättä sen säätömahdollisuuksia.

– Lämmityskaudessakin on erilaisia ulkolämpötiloja. Voi olla 25 astetta pakkasta tai 10 astetta plussaa. Asetukset eivät voi olla lähtökohtaisesti samat, Suur-Uski kertoo.

Säädä olosuhteiden mukaan. Suomi on suurten lämpötilavaihteluiden maa. Samat asetukset eivät toimi 25, 10 asteen tai -25 asteen ulkolämpötiloissa.
Suur-Uskilta jäi vain neuvomatta, missä kohtaa ilp:ssa on se nappula, josta pumppua "säädetään" ulkoilman lämpötilan mukaan :D .
Nojoo, riippuuhan se sulatuksen tarve ulkolämpötilasta, mutta ei käyttäjä sitä säädä.

Saman jutun kommenteissa sitten varsinaisia "asiantuntijoita" riitti:
Tässä-ajassa 17.7.2023 06:25
ILP- pumppua ei kannata käyttää sähköpatterin korvikkeena kuten monet tekevät. Pitää tunnistaa raja milloin laite ei enää ota lämpöä ilmasta, viileää ei saa ilmasta, kun halutaan viilentää käytettävä ilma on myös liian lämmintä.
Siis ei ilmalämpöpumppua sähköpatterin korvikkeena, hyi. hyi, te jotka niin teette, Caruna ja sähköyhtiöt ei tykkää.
Ja ilmalämpöpumppu tuon mukaan ei siis jaksa jäähdyttää huoneilmaa, jos ulkona on lämpöisempää kuin sisällä. :D

Ja toinen komppaa:
AJL123 17.7.2023 11:35
Pumpun hyötysuhde on edullinen suunnilleen -7 asteen pakkasille saakka. Sen jälkeen sen voi todellakin kyseenalaistaa. Kannattaa kuitenkin muistaa että keskilämpötila Suomen tammi ja helmikuussa on suunnilleen -8, joten aika monena hetkenä pumppu on taloudellisesti hyödyllinen talvellakin.
Joten pistetäänpäs lämpöpumput seis, jos ulkona menee alle -7°C:n. :D
 

Espejot

Hyperaktiivi
Asiantuntijuus on vaikea ala ja siinä mennään helposti pätemisen puolelle. Ja toimitajaltakin vaaditaan hyvää asiaan perehtyneisyyttä että osaa erottaa lillukan varret merkittävistä asioista. Toisaalta, asiantuntijan määritelmäkin on harmaata aluetta. Kiinnitin taannoin huomiota juuttun jonkn ingreesi kuului näin: "Suomessa myydään nyt verkkokursseja, jotka lupaavat opettaa suuseksitaitoja. HS kävi suihinottokurssin läpi asiantuntijan kanssa ja selvitti...". Jäin miettimään minkälaisesta asinatuntijasta oli oikein kyse. En lukenut juttua koska oli maksumuurin takana.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Koska vaimo haluaa seurata yleisurheilua tv:stä, niin Ylen asiantuntijoista tämmönen muuten aiheesta ymmärtämätön nostaa esille Tuomas Rajan, jonka tietomäärä ja positiivinen asenne tuntuu vaikuttavalta. Eikä selostaja Johannes Oikarisestakaan voi asiantuntemattomaksi sanoa.

Mutta tosiaan Ylen ja muunkin median ns. asiantuntijalausuntoihin pitää suhtautua varauksella ja katsoa asiantuntijan taustaorganisaatio. Usein lauletaan oman organisaation sävelillä. Journalismissa pitäisi pyrkiä objektiivisuuteen, mutta toimittajakaan ei voi olla kaikkien alojen asiantuntija.
 

Antero80

Vakionaama
Eikös osa ILP:lla lämmittäjistä kuitenkin säädä kovemmilla pakkasilla puhallusta täysille ja lämpötilan pyyntiä ylöspäin että saa kaikki tehot laitteesta irti?

Itse ainakin noin tein, voi olla ettei siitä oikeasti mitään apua ollut vs. että pyynti olisi ollut siellä 22 asteessa.
Ja uusilla ILP varmaan säätämistä tarvitaan vähemmän.
 

tj86430

Vakionaama
Mutta tuon Motivan "johtava asiantuntija"-titteliä en millään pysty kirjoittamaan kuin lainausmerkein.
Voihan sitä olla johtava asiantuntija joissain asioissa, ja sitten tulla haastatelluksi johonkin muuhun asiaan liittyen.

Suur-uskin vastuualueet:
Energiatehokkuus ja kestävän kehityksen ratkaisut kiinteistöissä sekä kotitalouksien energiankäytössä. Energiatehokkuussopimukset energiapalveluissa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Eikös osa ILP:lla lämmittäjistä kuitenkin säädä kovemmilla pakkasilla puhallusta täysille ja lämpötilan pyyntiä ylöspäin että saa kaikki tehot laitteesta irti?

Varmasti osa tekee näin. Voihan sitä olla laitekohtaisia erojakin ja sekin vaikuttaa mistä laite mittaa lämpötilan. Talvella saattaa olla tarpeen säätää termaria isommaksi jos haluaa myös huoneen toisella reunalla lämpöä. Käsittääkseni jotkut laitteet käyttävät kaukosäädintään anturina, jolloin riittää että sijoittaa kaukosäätimen sinne, missä on kylmintä.

Epämääräinen ohje säätämisestä oli kuitenkin aika turha. Eiköhän ihmiset osaa säätää lämpötilaa itselleen sopivaksi ilman että siitä tarvitsee erikseen muistuttaa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Sanoisin että isommalle voi laittaa puhallusta jos ulospuhallus alkaa olla 50 astetta. Tuossa paikkeilla ilp alkaa rajoittaa omaa tehoaan.
Kun puhallus laitetaan isommalle niin ulospuhallus jäähtyy ja pumppu voi käyttää isompaa tehoa.

Tuo ei paranna hyötysuhdettä mutta saattaa kasvattaa max lämmitystehoa. Hyötysuhde tod näk heikentyy (ainakin kovemmilla pakkasilla), meteli kasvaa ja vedon tunnetta tulee….

Ehkä tuohon on joku raja jolloin vastaavasti kannattaa tiputtaa puhallusta.

Mutta puhallus riippuu siitä mitä osa-aluetta haluaa painottaa.
 

Harrastelija

Vakionaama
Ajattelin lähinnä siltä kannalta että yleensä puhutaan että hyötysihde on parempi kun tehdään matalampaa lämpöä.
Mitä kuumempaa tehdään sitä huonompi hyötysihde.
Mutta varsinainen juju oli että jos pumppu tekee niin kuumaa että rajoittaa tehoaan niin max teho jää hyödyntämättä.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Mutta varsinainen juju oli että jos pumppu tekee niin kuumaa että rajoittaa tehoaan niin max teho jää hyödyntämättä.
Tätä olen pohtinut kun olen seurannut VILPpini toimintaa. Se näet rajoittaa hyvinkin usein kompressorin tehoa. Säätösykli menee niin, että kun kuumakaasu noisee yli 100 asteen niin kompressorin kierrokset laskevat ja paisuntaventtiili aukeaa vähän lisää. Sitten se nostaa taas kierroksia kunnes kuumakaasun lämpötila nousee jälleen liian suureksi. Lopulta, useamman kierrokksen jälkeen, se löytää sellaisen tasapainon, että kuumakaasun lämpötila ei nouse enää liian suureksi vaikka kompressori paahtaakin täysillä kierroksilla.

En tiedä onko ilmalämpöpumpuissa samanlaista säätösykliä. Tarvittava lämpötila on pienempi niin niissä ei ehkä ole vastaavaa?
 

Marska

Jäsen
Eikös osa ILP:lla lämmittäjistä kuitenkin säädä kovemmilla pakkasilla puhallusta täysille ja lämpötilan pyyntiä ylöspäin että saa kaikki tehot laitteesta irti?

Itse ainakin noin tein, voi olla ettei siitä oikeasti mitään apua ollut vs. että pyynti olisi ollut siellä 22 asteessa.
Ja uusilla ILP varmaan säätämistä tarvitaan vähemmän.

1720958658792.png

Kun tuon Ylen jutun otsikko on tuommoinen ja mainitaan kaksi "hölmöläisten hommaa":
1. Jos helteellä jäähdyttää päiväsaikaan ja yöllä lämmittää.
2. Jos ei säädä pumppua erilaisten ulkoilmalämpötilojen mukaan

1-kohdasta voi olla samaakin mieltä, mutta jos haluaa mukavuussyistä pitää tasaista sisälämpötilaa, on se vähän jokaisen oma asia. Hölmöläiseksi haukkuminen menee kyllä överiksi.

2-kohdasta taas tulee mieleen, että nyt "mummut" sitten hätääntyivät ja pumppuasentajien puhelinlangat lauloi, kun ruvettiin kyselemään säätöohjeita.
 
Back
Ylös Bottom