Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Mara

Aktiivinen jäsen
Tuossa jossakin keskustelussa esitettiin jäteilmaputken vetämistä ulkoyksikön taakse. Onko joku tehnyt tätä kokeilua ja onko siitä mitään hyötyä?
Katselin tuossa oman Panasonicin tietoja ja sen ulkoyksikön puhallin puhaltaa 1800 m3/tunti, jos tästä vaikka 180 m3 olisi +4 asteista ja loput -10, niin ei taitaisi kenoston läpi menevän ilman lämpötila pahemmin muuttua.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

On. Hyötyä ei pysty luotettavasti määrittämään. Haittaakaan siitä ei ole ollut. Paitsi, kun on lapinkoira, niin se huopakerros siitä kennosta pitää
poistaa ainakin kerran vuodessa.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

jussi sanoi:
On. Hyötyä ei pysty luotettavasti määrittämään. Haittaakaan siitä ei ole ollut. Paitsi, kun on lapinkoira, niin se huopakerros siitä kennosta pitää
poistaa ainakin kerran vuodessa.

Hyöty kulminoituu minusta kosteuteen. Hyvinkin pieni lämmönnousu siirtää kennon tilannetta poispäin ulkoilman kastepisteestä ( eli vähentää kennon huurtumista ) jos sisältä ei tule suuria määriä lisäkosteutta hyvää yritystä pilaamaan. Näitä voisi toki mittailla ja laskea.
 
T

teukka

Vieras
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Tämä asiahan putkahtaa säännöllisesti esille.
Jos se poistoilma virtaa sinne ulkoyksikölle, niin ei kait se haitanne mitään - sitä on niin vähän.

Jos ei ymmärrä sen laskennollista vaikutusta pumpun tuottoon, niin saattaa sortua rakentelemaan putkituksia virtauksen ohjaamiseksi, ja silloin se menee ööveriksi. Sen lisälämmön vaikutus ulkoyksikön parintuhannen kuution imussa on täysin mitätön ja voi näkyä ainoastaan COPin paranemisena ehkä promillen verran. Efekti on niin mitätön, että ainoastaan teoreettinen vaikutus kosteusjuttuun saattaa näkyä, ja siitäkään ei tiedä mten päin.

Energian kannalta tuottoisampaa olisi se, että jättää vessan vetämättä, jolloin jätösten lämpö tulee hyödyksi. Haittojakin ehkä syntyy... :)
 

jussi

Vakionaama
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Vaikka asiaa onkin lähes mahdoton vahvistaa, olisin valmis taipumaan VesA:n näkemykseen siitä, mistä se hyöty tulee, jos sitä yleensä tulee.
Kun tuota on ihan tullut seurattua. Sinne ulkoyksikön luokse saattaa mikroilmaston muutos olla pieni, mutta niin suuri kuitenkin, että se kumoaa
lisäkosteuden haitat kennon huurtumisen suhteen.
Nyt kun meillä viimeisen sulatusvesiohjaimen muutoksen takia ulkoyksikkö siirtyi vähän sivuun siitä poistoilmapuhalluksesta, niin kuuraantuminen
vaikuttaisi olevan reilumpaa. Mutta koska tätä ei pysty minkään muuttujan osalta tekemään identtisissä olosuhteissa, jää tämän havainnon
arvo mutun tasolle.
 

SLJK

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Lähdetään olettamuksesta, että ulkoilman lämpötila on -10 "C ja ILPin ulkoyksikön ilmavirta on 2000 m3/h.

Jos tuon ilmavirran joukkoon puhalletaan 100 m3/h +20 "C jäteilmaa on ilmaseoksen lämpötila n. 8,5 "C eli ILPin ulkoyksikkö saa kitusiinsa 1,5 "C lämpimämpää ilmaa kuin ulkona on.

Ei siinä pumpun hetkellinen tuotto tai COP hirveästi heilahda, mutta tietyissä sääoloissa sillä voi olla varsin merkittävä vaikutus sulatustarpeeseen. Joissain tilanteissa tuo 1,5 "C extraa saattaa poistaa sulatustarpeen kokonaan.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Mitähän kävisi jos rajoitettaisiin jäteilmapuhallus vain viimeisille kennokierron putkiriveille?
 

SLJK

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

janti sanoi:
Mitähän kävisi jos rajoitettaisiin jäteilmapuhallus vain viimeisille kennokierron putkiriveille?

Oletan, että parhaan tuloksen saa, jos jäteilma sekoittuu mahdollisimman tasaisesti ulkoyksikön tuloilmavirtaan.

Jos jäteilma ohjataan rajatulle alueelle kennostoa, niin se livahtanee aika lämpöisenä kennosta läpi ja hyöty jäänee heikoksi (kun hyödynnetään vain osaa kennon alasta).

Sulla on varmaan joku ajatus esittämästäsi ilman jaosta?

Mulla on mahdollisuus labrata eri variaatioita, sillä jäteilmakanava ulkoyksikön imuun ei ole vielä kiinteästi asennettu ja kanavan pään saa helpolla siirrettyä halutulle alueelle.

Kanava on rakennettu Bilteman muovipalikoista.
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/LVI/Ilmanvaihto/Ilmanvaihtoputki/
Niistä saa helpolla askarreltua erilaisia suulakeratkaisujakin.

Toisaalta en ole LogTempillä tehdyissä lämpötilamittauksissa saanut aikaan mitään mitattavaa eroa jäteilman syötöstä ulkoyksikölle.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Ei siinä pumpun hetkellinen tuotto tai COP hirveästi heilahda, mutta tietyissä sääoloissa sillä voi olla varsin merkittävä vaikutus sulatustarpeeseen. Joissain tilanteissa tuo 1,5 "C extraa saattaa poistaa sulatustarpeen kokonaan.
Jos ulkoilman kosteus on 90% ja jäteilman 40%, on sekotetun ilman kosteus sama kuin ulkoilman 90%.
Eli ei vaikutusta sulatustarpeeseen.
 

Seppaant

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Jos ulkoilman kosteus on 90% ja jäteilman 40%, on sekotetun ilman kosteus sama kuin ulkoilman 90%.
Eli ei vaikutusta sulatustarpeeseen.
Kastepistehän lähinnä vaikuttaa huurtumiseen.
-10C, RH 90% -> kastepiste =-11,3
-8,5C,RH 90% -> kastepiste = -9,8C

Kastepiste nousee, sehän tarkoittaa, että jäteilmasekotus lisää huurtumisalttiutta.
 

SLJK

Aktiivinen jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Seppaant sanoi:
Kastepistehän lähinnä vaikuttaa huurtumiseen.
-10C, RH 90% -> kastepiste =-11,3
-8,5C,RH 90% -> kastepiste = -9,8C

Kastepiste nousee, sehän tarkoittaa, että jäteilmasekotus lisää huurtumisalttiutta.

Ei se nyt ihan noin mene. Lämpimämpi tuloilma ILPin ulkoyksikölle tarkoittaa samalla myös korkeampaa kennoston lämpötilaa, jos ILPin ottoteho on sama.

Ääritilanteessa se tarkoittaa, että jäteilmalla avitetun ILPin ulkoyksikön kennosto voi olla plussan puolella, kun suoraa ulkoilmaa imevällä laitteella se on pakkasella.

Tuossa nollakelin tuntumassa sillä voi olla aika suurikin vaikutus.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

SLJK sanoi:
Sulla on varmaan joku ajatus esittämästäsi ilman jaosta?

Niin ideana olisi saada kennokierron pari viimeistä putkiriviä plussan puolelle kapealla ilmanjakokotelolla niin että niilee tulisi pääosin sisältä tulevaa jäteilmaa.

Yleensä nuo kierron viimeiset kierrot on siellä kennoston alimilla putkiriveillä. Voisipa tuo modaus tehostaa noiden alimpien rivien sulatusta ja lyhentää sulatusten kestoa.

En sitten tiedä aiheuttaako tuo jotain EEV:n säädöille.
 

jussi

Vakionaama
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

Mietittynä vähän tarkemmin, tuo jantin idea voisi olla kokeilun arvoinen. Prosessin säätöön se tuskin vaikuttaa juuri enempää, kuin minkään
muunkaan kohdan "lämmitys".
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Jäteilma ja ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö

jussi sanoi:
Mietittynä vähän tarkemmin, tuo jantin idea voisi olla kokeilun arvoinen. Prosessin säätöön se tuskin vaikuttaa juuri enempää, kuin minkään
muunkaan kohdan "lämmitys".
Tuollainen "jälkitulistin" toimisi parhaiten, jos se olisi vastavirtatyyppinen: ulkoa tulevan kylmäainehöyryn lämpötilan voisi nostaa asteittain jopa lähelle huonelämpötilaa. Vastaavasti sitten kaasu ohenee, eli systeemistä saataisiin hyödyksi enemmän tulistuslämpöä (ja vähemmän lauhdelämpöä).

Eli hankalaksi menee (koko systeemin saa suunnitella uudelleen ja vastavirtatulistimen täytyy olla aika järeä), mutta periaatteessa olisi mahdollista tehdä ILPin ja PILPin hybridi, jossa poistoilmasta talteenotetun lämmön voisi ainakin joissakin oloissa siirtää esimerkiksi käyttöveteen (ei kumminkaan ilmaiseksi).
 

Hirsivaari

Tulokas
Terve! Meillä on ollut pari talvea käytössä jäteilman puhallus ulkoyksikön taakse. Sulatustarve lähes olematon, tammikuu 2019 jäätä ehkä litran verran koneen alla. Ilmanvaihto pyöriväkennoisella laitteella. Ilma lämpenee sisällä käydessään noin 6-8˚C. Laite on Kaarinassa, saa tulla katsomaan jos kiinnostaa! Terv Sampo 050 5407514
 

Koelli

Aktiivinen jäsen
Terve! Meillä on ollut pari talvea käytössä jäteilman puhallus ulkoyksikön taakse. Sulatustarve lähes olematon, tammikuu 2019 jäätä ehkä litran verran koneen alla. Ilmanvaihto pyöriväkennoisella laitteella. Ilma lämpenee sisällä käydessään noin 6-8˚C. Laite on Kaarinassa, saa tulla katsomaan jos kiinnostaa! Terv Sampo 050 5407514

Saisitko otettua tuosta kuvaa?
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Pikkuveljellä on myöskin Kaarinassa ilmanvaihtokoneen jäteilman puhallus ulkoyksikön taakse. Siitä tuli kaikenlaisia mielenkiintoisia ongelmia talvipakkasilla, mm. ulkoyksikön potkuriin kertyi jäätä.

Tosin tuo ILP tekee myös oikeasti töitä, eli tuottaa myös merkittävän määrän sulatusvettä. Siis litrakaupalla päivässä.
 

Hebe

Jäsen
Siinä pari kuvaa
IMG_20190120_112337.jpg
IMG_20190120_1123101.jpg
 

Hebe

Jäsen
Liitetty t-haaralla poisto putkeen ja säätöläpät molemmissa haaroissa. Eli kaikki poisto ilma ei mene normaalist ilpin kautta vaan silloin kun ilpin potkuri on käynnissä imee kaiken poistoilman ilpiin+arduido ohjaa ilpiä ettei mene päälle suihkun ja saunan aikana kosteus anturilla ilman vaihdossa muuten tulee liikaa ongelmia jään kanssa. Näin toiminut monta vuotta ja potkuri jäätyy kiinni vain noin kaksi kertaa vuodessa.. ; )
Hyödystä ei tietoa...
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Noiden poistoilmojen johtaminen omakotitalossa ILPin tai VILPin ulkoyksikölle on selvästi tuomittu merkityksettömäksi. Kosteus, pöly ja karvat kehittävät selvästi aivan uusia ongelmia jotka helposti ylittävät sen pienen teorettisen hyödyn mitä tuolla ehkä olisi saavutettavissa. Vähintä mitä pitäisi järjestää olisi poistoilman jako tasaisesti koko alalle. Jos höyrystintä lämmittää vain yhdestä kohdasta alle koneen ilmasta sieppaaman tehon, voi olla ettei tuosta ole yhtään mitään hyötyä, kun suurin osa kennosta on edelleen hiukan alle ulkoiman lämpötilan. Tuohan toimisi kyllä, jos olisi niin pieni ILP että se poisto ilma riittäisi koko ilmamääräksi eli se toimisi PILPinä.

Tuohon pitäisi miettiä ihan muita ratkaisuja. Lämmityksen kannalta ILP kannattaisi laittaa johonkin sellaiseen paikkaan, mihin tulee luonnonlämpöä, kuten aurinkoinen talon eteläseinusta tai katon alusta. Siinä se saisi kevätpäivinä muutaman asteen pienen aurinkoedun mutta vastaavasti jäähdytystoiminto vaikeutuu.

Tai sitten joskus pohdittiin, että ILPin laittaisi tarpeettomaan kellariin. Jos sinne kellariin saisi jostakin lämpöä, esim. noista poistoilmoista, silloin se voisi toimiakin mutta varmaan aika nopeasti kellari muuttuisi pakastamoksi ellei se olisi todella suuri.
 

r290

Aktiivinen jäsen
Hebe:
Jos oikein tulkitsin kuviasi,niin etumaskin (ritilän+kennoston+propelin) takaa ei näy "mitenkään" tuon pilpin purkuputken aiheuttamaa lämpötilavaikutusta värimuodossa?

Jos oikeita COP:iin (+samalla meluunl) vaikuttavia keinoja haet,sanoisin että pumpun konehuone olisi ennemminkin reilun eristyksen tarpeessa!
 

VesA

In Memoriam
Noiden poistoilmojen johtaminen omakotitalossa ILPin tai VILPin ulkoyksikölle on selvästi tuomittu merkityksettömäksi. Kosteus, pöly ja karvat kehittävät selvästi aivan uusia ongelmia jotka helposti ylittävät sen pienen teorettisen hyödyn mitä tuolla ehkä olisi saavutettavissa. Vähintä mitä pitäisi järjestää olisi poistoilman jako tasaisesti koko alalle. Jos höyrystintä lämmittää vain yhdestä kohdasta alle koneen ilmasta sieppaaman tehon, voi olla ettei tuosta ole yhtään mitään hyötyä, kun suurin osa kennosta on edelleen hiukan alle ulkoiman lämpötilan. Tuohan toimisi kyllä, jos olisi niin pieni ILP että se poisto ilma riittäisi koko ilmamääräksi eli se toimisi PILPinä.

Tuohon pitäisi miettiä ihan muita ratkaisuja. Lämmityksen kannalta ILP kannattaisi laittaa johonkin sellaiseen paikkaan, mihin tulee luonnonlämpöä, kuten aurinkoinen talon eteläseinusta tai katon alusta. Siinä se saisi kevätpäivinä muutaman asteen pienen aurinkoedun mutta vastaavasti jäähdytystoiminto vaikeutuu.

Tai sitten joskus pohdittiin, että ILPin laittaisi tarpeettomaan kellariin. Jos sinne kellariin saisi jostakin lämpöä, esim. noista poistoilmoista, silloin se voisi toimiakin mutta varmaan aika nopeasti kellari muuttuisi pakastamoksi ellei se olisi todella suuri.

Ei niillä pienillä lämpötilanmuutoksilla taida paljonkaan väliä muuten olla, mutta jos kenno saadaan nostettua yli kastepisteen johon astekin voi riittää niin sitten siitä on iloa - jos vehkeen sulatukset jäävät sitten vähemmälle. Vaan kun sieltä sisältä sitten tulee kosteutta. Tavallinen sisäilma ei kyllä pakkasella ole erityisen paljon ulkoilmaa kosteampaa - kylpyhommat sitten erikseen.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jos lämpöä kerätään ilpillä pääasiassa ulkoilmasta, voisi lähinnä ajatella kytkentää, jossa poistoilmaa johdetaan ilpille, silloin kun se seisoo, tai ulkokennoa sulatellaan.

Jotta tämän saisi toimimaan, olisi tehtävä aika lailla eristys- ja modifiointihommia (ulkoyksikön eristys, kotelointi ja puhaltimen järjestelyt aivan uudella tavalla kauemmas kennosta). Tarvittavat ohjaukset saisi sinällään nelitieventtiilistä, puhaltimen käyttöjännitteestä ja/tai lämpöantureilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Lisätäänpä vielä, että itsellä oli kymmenen vuotta käytössä kytkentä, jossa ilpin ainoa tarkoitus oli kerätä poistoilmasta lämpöä talteen (eli ei ollenkaan ulkoilmasta) ja toimihan tuo vieläkin, kun kaukolämpö oli alkutalvesta koko päivän pois ennakolta tiedotettujen verkoston muutostöiden takia. Eli ilpistä voi rakentaa ihan toimivan Nibe F-750-tyylisen, mutta vain ilmaa lämmittävän pilpin, jos haluaa.

Luovuin käytöstä samalla, kun lopetin systeemin ylläpidon. Ilppi kun ei enää ollut tarpeen jäähdytyksessä (nyt käytän kalliojäähdytystä) sekä ilpin ylläpitokustannukset ja ehkä jopa marginaalikustannuksetkin ovat suuremmat kuin saatu säästö nykyisin muista syistä valitulla kaukolämpötariffilla.
 

Hebe

Jäsen
Siinä vähän mittauksia käynnistä. Cop lasketaan sisäyksikön puhaltimen kierroksista verraten valmistajan taulukkoon eikä vältämättä ole ihan oikein.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuohon pitäisi miettiä ihan muita ratkaisuja. Lämmityksen kannalta ILP kannattaisi laittaa johonkin sellaiseen paikkaan, mihin tulee luonnonlämpöä, kuten aurinkoinen talon eteläseinusta tai katon alusta. Siinä se saisi kevätpäivinä muutaman asteen pienen aurinkoedun mutta vastaavasti jäähdytystoiminto vaikeutuu.

Jos ulkoyksikön saisi jotenkin mustan peltikaton alle, (ei kuitenkaan ullakolle), niin voisihan tuosta olla aika kohtuu suuri etu aina kun aurinko paistaa ja lämmitetään.

Yksi sovellettu idea tähän olisi että talon ullakkoa tuuletettaisiin harjalta kanavapuhaltimella ja vetämällä iv-putki ilp:n imuun. Sen tuulettimen energiankulutuksen voisi laittaa ullakon tuulettamisen piikkiin.

Esim. östbergin 160mm puhallin veisi <400kwh vuodessa jos täydellä teholla (300l litraa sekunnissa) puhaltaisi 10h vuorokaudessa. 40€/vuosi siitä ilosta että ullakko tuuletettaisiin joka päivä kunnnolla.

Tuosta rahasta sitten jotain takaisin ILP:n kautta.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom