Ulkoyksikkö
- Keskustelun aloittaja Ilmari
- Aloitettu
jos asetukset on automaatilla ja kämpässä kuivatetaa pyykkiä tai on joku muu kosteuden lähde.
eli sisä yksikön kondensi vesi putki on laitettu valumaan ulkoyksikön alle ja kone vatuloi jäähdyttäiskö vai lämmittäiskö.eli jatka samaan tapaan mutta laita sähkö lasku suora velotukselle niin sekin on automaatilla.
eli sisä yksikön kondensi vesi putki on laitettu valumaan ulkoyksikön alle ja kone vatuloi jäähdyttäiskö vai lämmittäiskö.eli jatka samaan tapaan mutta laita sähkö lasku suora velotukselle niin sekin on automaatilla.
Toki siis asetukset pitää olla kunnossa kuten tuossa kimmok kertoo, eli ainakin lämmitys/heat Mode valittuna, ei automaatti. Usein myös puhalluksessa toimii manuaalipuhallus (esim. 2 tai 3) automaattia paremmin.
Mutta sitten se mielenkiintoinen kysymys: Kuinka paljon on tuo todella paljon vettä?
Mutta sitten se mielenkiintoinen kysymys: Kuinka paljon on tuo todella paljon vettä?
jos olen matkan varrella ymmärtänyt oikein niinjos pana on keskiarvo (poikeus vahvistaa säännön.) ei mitsu ole mikään iso alle kusia. ehkä pienimmästä päästä toshiba on taas aika luikkari kun taas fujitsu on sitä keskivertoo.
tämä on mun näkemys ja saa olla eri mieltä koska eri malleja on .
en rupee ruotii tässä sen enempää osa näistä on omia kokemuksia ihan omasta talosta osa on matkalla nähtyjä.
tämä on mun näkemys ja saa olla eri mieltä koska eri malleja on .
en rupee ruotii tässä sen enempää osa näistä on omia kokemuksia ihan omasta talosta osa on matkalla nähtyjä.
Viimeksi muokattu:
Meillä on pihalla Fujitsujen (ASYG12 ja 09) alla laastipaljut (65L), joita saa kyllä kerran viikossa vähintään tyhjennellä. Itsekkin tuossa -20 asteen pakkasilla yllätyin kuinka paljon ne olivat vuorokaudessa vettä laskeneet alleen tyhjennyksen jälkeen. Varmaan lienee siinä 10L tietämillä. Nuo siis sulatusvesiä, meillä ei toisella edes kondenssiputkea ole yksikön lähellä. Mutta kenno onkin sulatuksien jälkeen aivan puhdas, eli homma toimii.
Ensikesänä täytyykin miettiä niille joku sopiva vesien ohjaus, jotta tuosta jääkuutioiden irrottelusta pääsee, joskin lapset tykkää kun on jäälinnaan rakennusaineita...
Ensikesänä täytyykin miettiä niille joku sopiva vesien ohjaus, jotta tuosta jääkuutioiden irrottelusta pääsee, joskin lapset tykkää kun on jäälinnaan rakennusaineita...
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Ei kai ulkoyksikön tarvitsisi välttämättä valutella vesiä ollenkaan, jos vain ilmavirta olisi riittävän turbulenttia ja voimakasta siten, ettei kosteus saisi otetta ja siten puhallus ja tai imu veisi kosteuden mennessään. Ehkäpä lamellien sopivanlainen muotoilu ja asemointi yhdistettynä puhaltimiin sekä etu- että takapuolella voisi tuon saavuttaa.
Jolberious
Vakionaama
Jos tuollaisen keksit ja rakennat ettei kenno jäädä missään vaiheessa, millään ilmankosteudella jne, niin kannattaa patentoida se samantien ja lämpöpumppuvalmistajille myydä sopivalla miljoonamäärällä. Uskon että olisivat ERITTÄIN kiinnostuneita sellaisesta lamelirakenteesta joka ei sulatusta tarvitse koska ei jäädy.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Varmaan syynä ettei tuollaisia liene markkinoilla että puhallintehoa tarvittaisiin enemmän kuin mitä nykyisissä sulatustehoa. Erot laitteiden kondenssivesien tuotannossa viittaisivat siihen, että muodoilla, puhallinpaineilla, lamellien asettelulla yms. on jotain merkitystä. Meluakin voisi syntyä enemmän. Ehkä mallia voisi ottaa videokorttien sentrifugaalipuhaltimien ja ilman kanavoinnin käytöstä.
Eivätkö erityisesti höyrystimen/kennon pinta-ala ja lamelliväli vaikuta sulatustarpeeseen (jos ilmasta otettu lämpömäärä ja ilmankosteus ovat vakioita), koska tuolloin höyrystimen lämpötila pysyy korkeampana ja toisaalta kenno ei mene heti tukkoon? Voisi kuvitella, että ainakin tietyissä olosuhteissa nollan tuntumassa iso kenno yhdistettynä isoon puhallukseen voisi "kerätä" vähemmän vettä - ja vaikkei näin olisi, COP ainakin on parempi kuin pienemmän höyrystimen kanssa.
Joku asiaa enemmän opiskellut voi kommentoida, mutta pakkasella höyrystimen jäätyminen ja siitä seuraava sulatustarve ja "pissiminen" eivät johdu vesihöyryn kondensoitumisesta ja sitten jäätymisestä, vaan härmistymisestä. Ei riitä oma osaaminen arvioimaan, miten paljon puhallusnopeus vaikuttaa härmistymiseen, mutta pois puhallettavaa nestefaasia siinä ei välissä synny, eli asia ei liene niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella.
Joku asiaa enemmän opiskellut voi kommentoida, mutta pakkasella höyrystimen jäätyminen ja siitä seuraava sulatustarve ja "pissiminen" eivät johdu vesihöyryn kondensoitumisesta ja sitten jäätymisestä, vaan härmistymisestä. Ei riitä oma osaaminen arvioimaan, miten paljon puhallusnopeus vaikuttaa härmistymiseen, mutta pois puhallettavaa nestefaasia siinä ei välissä synny, eli asia ei liene niin yksinkertainen kuin voisi kuvitella.
Esimerkiksi tällä hetkellä Foreca kertoo tänne että lämpötila 0, kastepiste 0, suhteellinen kosteus 99%. Kai se on aika vaikea tuossa olla jäätymättä...
Teoriassahan mitä enemmän ilmasta otettaisiin lämpöä lämpötilaeron muodossa, sitä vähemmän se jäätyisi, koska absoluuttisesti vettä olisi kylmässä päässä enää hyvin vähän ja kun uutta kosteata ilmaa ei tuoda, niin lämpöä puristetaan tekemällä sitä kovaa pakkasta. Voisihan sitä teoriassa ajatella jäähdyttää pientä ilmamäärää vaikka 200 astetta. Kosteutta siitä ei juuri tulisi.
Mutta copin kannalta tuo on sitten taas minusta aivan miina, pitäisi toimia aivan päinvastoin, koska pakkasta ei pidä vääntää ulos yhtään enempää kuin pakko. Eli minun kuvitelmani mukaan mahdollisimman paljon ilmaa, mahdollisimman vähäinen lämpötilaero. Silloin toki isosta ilmamäärästä ehtii tarttua vettä enemmän kennoon (jos kenno on alle kastepisteen, kuten esim. tälläkin hetkellä ihan pakosta on), mutta tuloksena on paras cop (ja paljon jäätä). Lämpöä otetaan huomattavat määrät siitä faasimuutoksesta, se korvaa kyllä sen myöhemmän sulatustarpeen.
Oma havaintoni on että syksyllä vilpin coppi on kosteissa keleissä parempi kuin kevään kuivassa kelissä. Samassa lämpötilassa siis. Kaasu->kiinteä olomuodon muutoksesta saatava energia on suurempi kuin sulatuksessa kiinteä->neste menetettävä. Sillä ei ole merkitystä energiamäärään tapahtuuko olomuodon muutos kerralla kaasusta kiinteäksi, vai nestemäisen välivaiheen kautta.
Teoriassahan mitä enemmän ilmasta otettaisiin lämpöä lämpötilaeron muodossa, sitä vähemmän se jäätyisi, koska absoluuttisesti vettä olisi kylmässä päässä enää hyvin vähän ja kun uutta kosteata ilmaa ei tuoda, niin lämpöä puristetaan tekemällä sitä kovaa pakkasta. Voisihan sitä teoriassa ajatella jäähdyttää pientä ilmamäärää vaikka 200 astetta. Kosteutta siitä ei juuri tulisi.
Mutta copin kannalta tuo on sitten taas minusta aivan miina, pitäisi toimia aivan päinvastoin, koska pakkasta ei pidä vääntää ulos yhtään enempää kuin pakko. Eli minun kuvitelmani mukaan mahdollisimman paljon ilmaa, mahdollisimman vähäinen lämpötilaero. Silloin toki isosta ilmamäärästä ehtii tarttua vettä enemmän kennoon (jos kenno on alle kastepisteen, kuten esim. tälläkin hetkellä ihan pakosta on), mutta tuloksena on paras cop (ja paljon jäätä). Lämpöä otetaan huomattavat määrät siitä faasimuutoksesta, se korvaa kyllä sen myöhemmän sulatustarpeen.
Oma havaintoni on että syksyllä vilpin coppi on kosteissa keleissä parempi kuin kevään kuivassa kelissä. Samassa lämpötilassa siis. Kaasu->kiinteä olomuodon muutoksesta saatava energia on suurempi kuin sulatuksessa kiinteä->neste menetettävä. Sillä ei ole merkitystä energiamäärään tapahtuuko olomuodon muutos kerralla kaasusta kiinteäksi, vai nestemäisen välivaiheen kautta.
Juuri näin, eli mahdollisimman iso kenno ja/tai iso ilmavirta olisi COP:n kannalta aina paras. Ja tosiaan hyvä pointti tuo, että kennon jäätyessä vapautuu energiaa kahden faasimuutoksen verran (vaikka tapahtuisi härmistymällä), sulatellessa taas käytetään yhden faasimuutoksen verran.
Viimeksi muokattu:
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Tässä olisi "mahdollisimman iso kenno"-strategiaa toteuttava IVLP: https://www.hotfoot.ie/heat-pump-ice-stick/
Tosin ilmavirta sitten vastaavasti ilmeisesti minimaalinen kun puhtaasti painovoiman varassa. Jostain syystä ei tuo keksintö ole kuitenkaan ottanut tuulta siipiensä alle.
Haasteellisemmaksi toki homma muuttuu jos kerran höyry härmistyy suoraan lamellien pintaan. Ehkä löydetään jonkinlainen nanopinnoite, joka joko estää vesimolekyylien kiteytymisen pinnalla tai pitää sidoksen niin löyhänä, että puhaltimen tuottama ilmavirta riittää puhaltamaan syntyvät kiteet pois.
Tosin ilmavirta sitten vastaavasti ilmeisesti minimaalinen kun puhtaasti painovoiman varassa. Jostain syystä ei tuo keksintö ole kuitenkaan ottanut tuulta siipiensä alle.
Haasteellisemmaksi toki homma muuttuu jos kerran höyry härmistyy suoraan lamellien pintaan. Ehkä löydetään jonkinlainen nanopinnoite, joka joko estää vesimolekyylien kiteytymisen pinnalla tai pitää sidoksen niin löyhänä, että puhaltimen tuottama ilmavirta riittää puhaltamaan syntyvät kiteet pois.
niin voihan sen kennon kasvatta mutta kuka sen kustannuksen maksaa. varmaan se onnellinen himahomopumpuun omistaja.
kun ei tarvitse sulatella.
parempi olisi rakentaa yhdistetty maa ja ilmalämpöpumppu eli kun alkaa jäätymään siirrytään maalämpöön.se että kustannukset karkaa mitä sen väilä kunhan ei tarvitse sulatella.
on se ihme että ei valiteta kun autoa joutuu sulattelemaan ja lämmittämään.se se vasta ilmasta on.
kun ei tarvitse sulatella.
parempi olisi rakentaa yhdistetty maa ja ilmalämpöpumppu eli kun alkaa jäätymään siirrytään maalämpöön.se että kustannukset karkaa mitä sen väilä kunhan ei tarvitse sulatella.
on se ihme että ei valiteta kun autoa joutuu sulattelemaan ja lämmittämään.se se vasta ilmasta on.
Näitähän Ruotsin forumilla taisi pari olla, muistaakseni täälläkin keskusteltu jossain vaiheessa. Laitehan oli lähinnä susi.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Ruotsissa tuo käsittääkseni onkin kehitetty, tuolla enemmän tarinaa: http://www.octopusenergy.eu/products/hybrid/
Kun laite muuttaisi höyryn pieniksi jääkiteiksi (=lumeksi) ja nykyinen x kymmentä litraa päivässä vettä viemäriin muutetaankin käytännössä puhaltimesta käyväksi laitteen eteen kinostuvaksi lumipyryksi, niin kumpikohan sitten onkaan lopulta parempi?
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Hyvä kysymys.
Lumitykki mulle tulikin tuosta mieleeni ja ajattelin että johtaisi kosteuden kaemmaksi pois, mutta eihän lumi tosiaan aina ole toivottua...Tulin äsken googlanneeksi 'tesla turbine heat pump', kun aloin miettiä huurteen mekaanista poistamista koneellisesti ajatuksella että tuo veisi vähemmän sähköä kuin sulattaminen ja tuli pian mieleen Tesla-turbiini. Löytyi tämmöinen innovaatio: https://www.ecop.at/en/product/ (ja se alkuperäinen hakutuloksena ollut blogisivu https://elkement.blog/2016/11/03/and-now-for-something-completely-different-rotation-heat-pump/ ) En oikein päässyt käsitykseen, miten ilma tuon laitteen läpi kulkisi, mutta jos vinhasti pyörivien lamellien, niin mahtaisikohan vesi saada putkista otetta...
Kyllä ne muuten huurtuu, mutta niissä on tehokas sulatus sähkövastuksella.
esim 0,8 kW.
https://www.ahlsell.fi/34/kylma/04-lammonvaihtimet/hoyrystimet/eco-1/60062112/
Vielä kertaluokkia suurempi arvopotentiaali olisi ilmailutekniikassa ja pakastusteknologiassa (vaikka muuten olenkin sitä mieltä, että tavoitetta on absoluuttisen mahdotonta saavuttaa edes osittain).
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Osui vastaan tutkimus aiheesta Ruotsista: https://www.diva-portal.org/smash/get/diva2:968954/FULLTEXT01.pdf "Novel defrost techniques on air source heat pumps". Kuulemma käytetyin ILP:en jäänpoistomenetelmä on käyttää lämpöpumppua väärinpäin ("the reversed cycle method") ja ilmeisesti kakkosena sähkövastuksen käyttö. Muita "Dual Hot Gas By-Pass" (jolla pitäisi saavutettaman 13 % parannus energiatehokkuuteen), "Advanced circuiting systems" (perustuu kolmen tai useamman lämmönvaihtimen käyttöön), vastavirtalämmönvaihtimen hyödyntäminen (88 % energiatehokkuus jäätävissä oloissa), ilman kuivaaminen ennen lämmönvaihtimelle tuomista, lamellien värisyttäminen ultraäänellä, lämpövaraston käyttö sulatukseen (tutkimuksen kokeiluosuuden aihe) sekä pinnoitteet, joilla pyritään estämään tai viivästyttämään jäänmuodostusta (yllättävä ongelma tuohon liittyen). Mainittiin siellä muutama muukin konsti, mutta jääköön itselleni vaikeammin ymmärrettävinä mainitsematta.
Tuo tutkimus tuli vastaan kun lähdin lähestymään aihetta lentokoneitten jäänpoiston ja jään muodostuksen ehkäisyn näkökulmasta (ihan teoriassa vain, että jos sitä samaa ainetta mitä siipiin ruiskutetaan, ruiskutettaisiin ulkoyksikön imuvirtaan ja sitten takaisin valuma-altaasta uudelle kierrokselle
).Tuota ultraäänen puuttumista olen joskus ihmetellyt - tosin en ole varma irroittaako se jäätä miten hyvin. Mutta miksei sitä käytetä IV-putkien nuohoamiseen? Sehän irroittaa todella tehokkaasti putkiston reunoista pölyä, tuota käytetään näissä teollisen tason pölynpoistojärjestelmissä nimittäin.
Vai lähteekö perusjamppojen putket irti kun sellaisella pamauttaa?
Vai lähteekö perusjamppojen putket irti kun sellaisella pamauttaa?
Jään muodostumista kylmälle pinnalle on varsin vaikea välttää, kun tarkoituksena on kerätä lämpöä virtauksesta. Virtaushan on pakosta kylmin aivan lämpöä keräävän pinnan lähellä ja kastepiste alittuu tuolla pahiten, jos yleensä alittuu (ja alittuuhan se, jos ilman suhteellinen kosteus on korkea, kuten se talvella hyvin usein on).
Lähinnä voisi ajatella hyvin liukkaaksi tehtyä lämmön keräyspintaa, jolta jäähileet voidaan poistaa mekaanisesti. Kysymys onkin siitä, miten paljon jatkuva pinnan nuohoaminen kuluttaa energiaa, vaikka jäähiput eivät olisi kovin lujasti kiinnikään. Jos höyrystin päällystetään potkurilentokoneen ohjaus- ja kantopintojen etureunojen tapaan jäätä rikkovalla muotoaan muuttavalla kalvolla, myös pinnan lämmönjohtavuus putoaa ratkaisevasti, mikä on lämpöpumpun höyrystimen kannalta paha juttu.
En oikein usko ilman kuivaamisratkaisuihinkaan, sillä vaikka nämä varmaankin saisi toimimaankin, lisäenergiaa kuluu kuivaamiseen niin paljon, että kokonaisuutena ottaen lämmön pumppauksen tuoma hyöty menetetään (ehkä vielä korkojen kera).
Lähinnä voisi ajatella hyvin liukkaaksi tehtyä lämmön keräyspintaa, jolta jäähileet voidaan poistaa mekaanisesti. Kysymys onkin siitä, miten paljon jatkuva pinnan nuohoaminen kuluttaa energiaa, vaikka jäähiput eivät olisi kovin lujasti kiinnikään. Jos höyrystin päällystetään potkurilentokoneen ohjaus- ja kantopintojen etureunojen tapaan jäätä rikkovalla muotoaan muuttavalla kalvolla, myös pinnan lämmönjohtavuus putoaa ratkaisevasti, mikä on lämpöpumpun höyrystimen kannalta paha juttu.
En oikein usko ilman kuivaamisratkaisuihinkaan, sillä vaikka nämä varmaankin saisi toimimaankin, lisäenergiaa kuluu kuivaamiseen niin paljon, että kokonaisuutena ottaen lämmön pumppauksen tuoma hyöty menetetään (ehkä vielä korkojen kera).
Seuraan etänä netin kautta sulamisvesien kertymistä tuolla 600km:n päässä Rovaniemellä olevan Fujitsu LZCAN09:n alle ja näyttää siltä, että tänä talvena jäätä on kertynyt vähemmän kuin edellisenä vuonna ja se johtuu siitä, että kelit ovat olleet nyt kylmemmät, jolloin kosteutta ei ole ilmassa niin paljoa:
Noita kuvia ennen mökillä tuli käytyä huoltohommissa viimeksi 1,5kk aikaisemmin joulukuun alkupuolella itsenäisyyspäivän aikoihin ja 2018 seurasin jäävuoren kertymistä 25.02.2018 asti, jolloin kävin poistamassa noin kuution verran jäätä pumpun alta (liitteenä valokuvia ennen ja jälkeen puhdistuksen). Fujitsu toimi hyvin koko ajan ja pohjalevyn reiistä oli auki vielä muutama, joten olisihan tuo vielä jonkin aikaa ilman murheita toiminut. Tänäkin vuonna seuraava huoltokäynti on todennäköisesti vasta helmikuun lopulla vko9.
Noita kuvia ennen mökillä tuli käytyä huoltohommissa viimeksi 1,5kk aikaisemmin joulukuun alkupuolella itsenäisyyspäivän aikoihin ja 2018 seurasin jäävuoren kertymistä 25.02.2018 asti, jolloin kävin poistamassa noin kuution verran jäätä pumpun alta (liitteenä valokuvia ennen ja jälkeen puhdistuksen). Fujitsu toimi hyvin koko ajan ja pohjalevyn reiistä oli auki vielä muutama, joten olisihan tuo vielä jonkin aikaa ilman murheita toiminut. Tänäkin vuonna seuraava huoltokäynti on todennäköisesti vasta helmikuun lopulla vko9.
Liitteet
Itse seurailen myös pumpun ulkoyksikköä kameralla, tuli mieleen, että kun noissa kuvissa näkyy tuota jäätä ilmeisesti ihan kennossa asti nii milloin voi olettaa, että jää alkaa rikkomaan kennoa? vai pystyykö sitä sanomaan? Omassa ulkoyksikössä myös kapea jääpuikko maahan asti tällä hetkellä, edestä katsottuna vasemmassa etureunassa.
Tuskin pystyy sanomaan, mutta paksun roikkuvan tai maahan ulottuvan jääpuikon riskinä on sen varaama suuri määrä kylmyyttä kovalla pakkasella, mikä saa kennon alaosan herkästi ja nopeasti uudelleen jäähän sulatuksen jälkeen. Tästä sitten puolestaan voi syntyä kennoa runnovia voimia.