Fukushiman tapausta on kuvattu paljonkin lehdissä, eikä muistaakseni syytä siihen, miksi jotkin yksiköt säilyivät ja jotkut tuhoutuivat, tarvitse hakea niinkään suunnittelu- ja konstruktioajankohdasta kuin ihan muusta. Ensinnäkin osa alueen yksiköistä taisi muutenkin olla seisokissa (joko huollon tai vuodenajan takia), eivätkä seisovat yksiköt ole kriittisesti riippuvia jälkijäähdytyksen toiminnasta.
Yksiköt 4, 5 ja 6 olivat seisokissa. Nelosen ongelmaksi tuli vanha polttoaine. Kutosen suunnittelussahan tuo vanha polttoaine sijaitsee eri paikassa. TEPCO:n suunnitelmissa ainakin oli siirtää nelosyksikön polttoainetta nyt kutosyksikköön odottamaan.
Unit 5 on hankalampi vertailukohta, koska siinä oli menossa jonkinlainen painetesti tapahtuneen aikana ja osa suojakuoresta oli sen takia poistettu ja reaktori oli ylitäytetty vedellä.
Mitä tulee näihin dokumentteihin, niin kaikki käsittelivät Unit 1-4:sta lähinnä, vitosesta ja kutosesta on saatu todella vähän tietoa. Vitosessa on ollut jotain ongelmia johtuen tuosta testistä, mutta kutosessa ei mitään kovin kriittistä lopulta tapahtunut (vaikka sielläkin jouduttiin vetämään uutta piuhaa).
Vitosen ja kutosen voimalinjathan pysyivät pystyssä ja ylhäällä, mutta vesi tuhosi reaktorirakennuksista nuo yhteydet eli sieltä ei saatu virtaa sen takia.
Toisekseen, varamoottorigeneraattorit oli ryhmitelty yksiköiden lähistölle ja tuhoutuneilla yksiköillä nämä sattuivat olemaan aivan rannassa "tavanomaisille tsunameille" mitoitetun suojavallin turvaamana. Laitosalueelle ei ollut tehty varavoimansiirtojärjestelyjä, joilla ylempänä olevien voimalaitosyksiköiden varamoottorigeneraattoreiden virtaa olisi voitu johtaa myös etäänpänä oleville yksiköille.
Oletan että ylempänä viittaat 5 ja 6 yksiköihin. Ero on yhden metrin luokkaa korkeudessa, eli ei nyt ihan valtavasti. Kummatkin sijaitsevat rannalla yhtälailla. Tsunami tuli käsittääkseni ensin 5 ja 6 yksiköihin, sillä ne ovat siinä suunnassa. Kummankin meriveden pumppaamot tuhoutuivat yhtälailla.
Kutoselle jäi kuitenkin eloon yksi diesel-generaattori, joka kykeni myös Unit 5:lle antamaan potkua.
{quote]Perusongelma oli siinä, että edes 2000-luvulla ei laitoksesta vastaavalle yhtiölle tullut mieleen parantaa katastrofivalmiutta.[/quote]
Niin, vaikka ongelma tunnistettiin jo itseasiassa rakennusvaiheessa. TEPCO päätti lopulta luottaa GE:n mielipiteeseen minne sijoittaa generaattorit (sinne alas) eikä ylemmäksi. Tämä lienee osaltaan niitä ongelmia kulttuureissa joissa luotetaan "ylempään". Samoin tuota ettei vetypamahdusta estetty typellä joka reaktorissa voitanee ihmetellä, sitä kuitenkin on suositeltu sekä Mark I:lle että Mark II:lle (jo vuosikymmeniä sitten).
Toki, kyllähän TEPCO ainakin ilmoittaa että he ovat osan jutuistaan muokanneet näihin Mark I reaktoreihin ja itseasiassa käsittelevät tässä jonkin verran Mark I vs Mark II tapahtumaa Fukushimaan peilaten:
http://www.tepco.co.jp/en/nu/fukushima-np/interim/images/111202_04-e.pdf
Mark II:n (eli Unit 6) olisi kuitenkin itse tuhoutumisestakin selvinnyt paremmin, sillä siinä on nimenomaan tätä nyt tapahtunutta ongelmaketjua yritetty ratkoa jotta pahimmankaan tapahtuessa ei lähtisi homma niin pahasti käsistä:
https://www.nrc.gov/docs/ML1232/ML12326A344.pdf
Ei sillä, kyllähän Mark II:sta on löydetty paljon parannettavaa (vuodelta 1990):
https://www.nrc.gov/docs/ML1018/ML101890887.pdf
Mark III ja vastaavat ovat toki kehittyneempiä ja osa taitaa sisältää vesitankkeja jotka toimivat pelkästään painovoiman kanssa. Rajoitutaan nyt kuitenkin alkuperäiseen kysymykseen 60- ja 70. EPR:n kehityksestä löytyy vielä paljonkin lisää jotka oli suunniteltu kuitenkin jo ennen Fukushimaa, eli hyvin vähän Fukushima on enää kerinnyt EPR:n kehitykseen vaikuttamaan Olkiluoto 3:n kohdalla. Olkiluotu 3:nhan piti valmistua jo ennen Fukushiman onnettomuutta.
