Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tila
Keskustelu on suljettu.
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
OL3:n sähköntuotannon aloittamiseen tarvittava polttoaine on nyt Olkiluodossa. Polttoaineen latausta varten tarvittavat 241 polttoainenippua ja neljä varanippua on tarkastettu sekä siirretty laitoksen sisätiloihin. Reaktoriin tarvitaan yhteensä noin 128 tonnia uraania.

http://www.tvo.fi/news/1956
 
  • Tykkää
Reactions: iro
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Tätä ei kukaan Olkiluodossa halunnut: OL3 myöhästyy taas, nyt vain ei tiedetä kuinka pitkäksi aika

TVO on ilmoittanut Nordpoolin sähköpörssille, että Olkiluoto 3:n kuumatestejä on jouduttu siirtämään eikä yhtiö pysty arvioimaan, alkaako ydinvoimalan kaupallinen käyttö toukokuussa 2019 vai ei.

https://www.talouselama.fi/uutiset/tata-ei-kukaan-olkiluodossa-halunnut-ol3-myohastyy-taas-nyt-vain-ei-tiedeta-kuinka-pitkaksi-aika/c2a8f617-f89f-3884-85aa-1faec2178ac8
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

TVO tyynnyttelee uutisointia: "Olkiluoto 3:n kaupallisen tuotannon on tarkoitus alkaa suunnitellusti"

Olkiluoto 3:n testaaminen on ollut käynnissä viime vuoden lopusta saakka. Sähköverkkoon on tarkoitus liittyä suunnitelmien mukaisesti tämän vuoden joulukuussa.

https://yle.fi/uutiset/3-10161523
 
T

tj86430

Vakionaama
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Olkiluodon käynnistymisellä lienee joku yhteys siihen, että nyt on ruvennut tulemaan oikealta ja vasemmalta päällisin puolin (ja viimeisen vuoden toteutumaan nähden) edullisia 24kk sähkösopimustarjouksia. Vaikuttaa ihan siltä, että kaikki odottavat sähkön halpenevan lähiaikoina. Pitäisiköhän tässä lyödä vetoa aikatauluviivästysten puolesta ottamalla tuollainen 24kk soppari?
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

Olkiluoto 3:n aikataulu viivästyy jälleen – sähköntuotanto alkaa neljä kuukautta aiottua myöhemmin

Olkiluoto 3:n testaamisessa on tullut viivästyksiä niin kuumakokeissa kuin käyttöönottotesteissä. Viimeisin ongelma oli putkistoissa ollut värinä.

https://yle.fi/uutiset/3-10252783
 
J

jiikoo

Vakionaama
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

janti sanoi:
Olkiluoto 3:n aikataulu viivästyy jälleen – sähköntuotanto alkaa neljä kuukautta aiottua myöhemmin

Olkiluoto 3:n testaamisessa on tullut viivästyksiä niin kuumakokeissa kuin käyttöönottotesteissä. Viimeisin ongelma oli putkistoissa ollut värinä.

https://yle.fi/uutiset/3-10252783
Klikkaa laajentaaksesi..

Tarjoaisikohan mikään kansainvälinen vedonlyöntitoimisto kertoimia ja vetoja sille alkaako Olkiluoto kolmonen jauhaa sähköä tuotantokäytössä syyskuussa 2019 vai ei?

:D
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

jiikoo sanoi:
Tarjoaisikohan mikään kansainvälinen vedonlyöntitoimisto kertoimia ja vetoja sille alkaako Olkiluoto kolmonen jauhaa sähköä tuotantokäytössä syyskuussa 2019 vai ei?

:D
Klikkaa laajentaaksesi..

Ei ala...

Teollisuuden Voimalta tuttu ilmoitus: Olkiluodon kolmosyksikkö viivästymässä taas
Olkiluodon kolmosreaktorin aikatauluun voi tulla uusi viivästys, ilmoittaa Teollisuuden Voima. Laitoksen toimittaja Areva-Siemens on ilmoittanut, että käyttöönottotestit eivät ole edenneet kesäkuussa kerrotun aikataulun mukaisesti. Uusi aikataulu on määrä toimittaa joulukuussa.

TVO ei tässä vaiheessa pysty arvioimaan, miten aikataulupäivitys vaikuttaa säännöllisen sähköntuotannon aloittamiseen. Kesäkuussa kerrottiin, että säännöllinen sähköntuotanto alkaisi syyskuussa ensi vuonna.

STT
https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Teollisuuden-Voimalta-tuttu-ilmoitus-Olkiluodon-kolmosyksikk%C3%B6-viiv%C3%A4stym%C3%A4ss%C3%A4-taas/1265196?pwbi=3233f7e3ebafb27a5a16bfa64b30c9c8
Klikkaa laajentaaksesi..
 
V

VesA

In Memoriam
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

https://www.power-technology.com/news/taishan-1-epr-connected-chinas-power-grid/

Kiinassa saivat sellaisen kiinni sähköverkkoon..
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

VesA sanoi:
https://www.power-technology.com/news/taishan-1-epr-connected-chinas-power-grid/

Kiinassa saivat sellaisen kiinni sähköverkkoon..
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuosta on kylläkin vielä pitkälti matkaa säännölliseen tai kaupalliseen sähköntuotantoon.
 
V

VesA

In Memoriam
Vs: Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa

kotte sanoi:
Tuosta on kylläkin vielä pitkälti matkaa säännölliseen tai kaupalliseen sähköntuotantoon.
Klikkaa laajentaaksesi..

Jossain oltiin sitä mieltä, että gridiin kytkemisen jälkeen kokeita tehdään ainakin puolisen vuotta ennenkuin yritetään kaupallista tuotantoa. Voi siellä olla jollain isolla pampulla insentiivi ja muhkeat bonarit saada se kaupalliseen käyttöön edes vähäksi aikaa vielä tänä vuonna.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Pieniä ongelmia on Fennovoimallakin

"Pääsuunnittelija JSC Atomproektin (AP) osalta turvallisuusasioiden tunnistaminen, seuranta ja käsittelyssä asiat kehittyvät STUKin mukaan hitaasti. Jopa vuonna 2015 tehdyn ensimmäisen tarkastuksen vaatimuksia on jäänyt edelleen auki. Myös vuoden 2016 tarkastuksesta on jäänyt auki viisi vaatimusta.
STUK huomauttaa, että joukossa on järjestelmäsuunnittelun ja rakentamislupa-aineiston tuottamisen kannalta keskeisiä vaatimuksia, joiden edellytetään olevan kunnossa suunnittelun ja dokumentaation laatimisen aikana eikä vasta jälkikäteen."

"Ylimmän johdon riittävästä sitoutumisesta ydinalan toimintamalleihin hankkeen avainorganisaatioissa ei ole näyttöä."

On se tietysti hyvä, että näistä asioista huolehditaan. Joskus vaan panee miettimään, kun atomivoimaloita on kuitenkin tehty maailmalla aika paljon, että kuinka siellä on asiat ratkaistu ja mistä se osaaminen on Suomeen tullut. Onnettomuuksiakin on ollut kaikkialla tasapuolisesti, joista ainakin tunnetuimmat Harrisburg/USA, Tshernobyl / Neuvostoliitto, Fukushima/Japani.
 
V

VesA

In Memoriam
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Pieniä ongelmia on Fennovoimallakin

"Pääsuunnittelija JSC Atomproektin (AP) osalta turvallisuusasioiden tunnistaminen, seuranta ja käsittelyssä asiat kehittyvät STUKin mukaan hitaasti. Jopa vuonna 2015 tehdyn ensimmäisen tarkastuksen vaatimuksia on jäänyt edelleen auki. Myös vuoden 2016 tarkastuksesta on jäänyt auki viisi vaatimusta.
STUK huomauttaa, että joukossa on järjestelmäsuunnittelun ja rakentamislupa-aineiston tuottamisen kannalta keskeisiä vaatimuksia, joiden edellytetään olevan kunnossa suunnittelun ja dokumentaation laatimisen aikana eikä vasta jälkikäteen."

"Ylimmän johdon riittävästä sitoutumisesta ydinalan toimintamalleihin hankkeen avainorganisaatioissa ei ole näyttöä."

On se tietysti hyvä, että näistä asioista huolehditaan. Joskus vaan panee miettimään, kun atomivoimaloita on kuitenkin tehty maailmalla aika paljon, että kuinka siellä on asiat ratkaistu ja mistä se osaaminen on Suomeen tullut. Onnettomuuksiakin on ollut kaikkialla tasapuolisesti, joista ainakin tunnetuimmat Harrisburg/USA, Tshernobyl / Neuvostoliitto, Fukushima/Japani.
Klikkaa laajentaaksesi..

Näitä Fennovoiman mallisia voimaloita on jo ryssitty pitkin maailmaa, STUKilla on kyllä mistä ammentaa ;-)
esmes
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/...intiassa/a58c673b-6087-3d97-94ef-1d7fd23950ff

Eihän vaikkapa Loviisassa ole koskaan ollut itämaan teknologiaa missään tärkeässä paikassa.. kyllä jo ne ovat pitkälti omaa suunnittelua.

Enkä ihmettele - olen tämän suunnan teknologiaa joutunut aikoinaan virittelemään käyttökuntoon- esmes sikäläiset säteilymittarit näyttivät aika lailla mitä sattuu vaikka kuinka oli kalibrointilappuja mukana.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Nyt ollaan ihan perimmäisten kysymysten ääressä. Ydinvoimaloihin liittyvät normit ovat aikojen kuluessa kohonneet sellaisiksi, että uuden laitoksen rakentamisesta on tullut ainakin ns. perinteisissä länsimaissa yleisesti ottaen taloudellinen katastrofi (jo paljon ennen kuin OL3 tilattiin).

Asia on sama myös ns. modulaaristen ydinlaitosten kohdalla, jollaisia on suunniteltu tehtävän sarjavalmisteena. Suunnitelman valmistuttua menisi ehkä 20 vuotta, jotta ns. tuote olisi hyväksyttävissä, eli puhutaan aikaisintaan 2050-luvusta, jos tuollaisia joskus olisi hankittavissa. Sitä ennen rahaa palaisi kymmeniä miljardeja (mitä summaa ei ainakin sijoitusmarkkinoilta ole saatavilla, eli veronmaksajien haltuun koko homma jossakin päin maailmaa).
 
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Jos noita vanhoja fukushiman tyyppisiä reaktoreita vähän katselee, niin niissä on kaikki junanvessa tyylistä suunnittelua. Jos junan vessassa sijoitat luukun avauskahvan väärälle puolelle lattiaa, niin voi olla ettei kakkaa pääsekkään tipauttamaan raiteille matkan aikana, näinhän japanilaisille oli tehty (generaattorit maakuoppaan rantsuun ja puolet liian matala valli rannalle kuin olisi vaadittu).

Siksi noita alkuperäisiä ei varmaan kehitetty pidemmälle, kun työ oli viety pitkälti loppuun turvajärjestelmien osalta.
 
B

burmanm

Vakionaama
Suunnittelija75 sanoi:
Siksi noita alkuperäisiä ei varmaan kehitetty pidemmälle, kun työ oli viety pitkälti loppuun turvajärjestelmien osalta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Fukushima on 60-luvun tekniikkaa, eihän olisi tarvinnut tulla kuin 70-luvulle ja Loviisan. Toisaalta, Olkiluoto 3 on PWR kuten Loviisa, eikä BWR kuten Olkiluoto 1 & 2.

Kaikkia on kehitetty reippaasti vielä tuonkin jälkeen. Onhan Fennovoimankin reaktori jatkokehitystä Loviisassa olevalle vastineelleen (VVER). Sekä Olkiluodon vanhempien että Loviisan reaktoreiden turvajärjestelmät ovat toki maailmanluokkaa vaikka eivät uusinta reaktorityyppiä ole.

Eli kyllä niitä perinteisempiäkin vaihtoehtoja toki olisi ollut, mutta toimittaja ei olisi ollut eurooppalainen.. se miten STUK käytännössä enää kykenee näitä valvomaan on toinen juttu, vai mennäänkö sillä olettamuksella että tarkka byrokratia hoitaa kaiken kuntoon.
 
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
Millähän tavalla 70 luvun reaktori on olennaisesti turvallisempi, kuin 60-luvun? Niissä on käytännössä idioottivarmat järjestelmät, mutta vesikierron säilyttämisen vuoksi täytyy olla yksinkertaisesti varavoimaa pumppua varten.

Suomessa puuttuu ne haihdutustornit, tuskin niihin liittyy mitään turvallisuuslisää kuitenkaan, taitaa olla kustannushyötyjä lähinnä.
 
V

VesA

In Memoriam
Vielä viime keväänä kiinalaisten voimala ( Taishan 1 ) oli aikalailla samassa vaiheessa kuin Olkiluoto 3, ehkä kuukautta edellä. Laittoivat sen kaupalliseen tuotantoon vähän ennen vuodenvaihdetta, lienee ollut deadline: Sivukaneettina jutussa oli voimalan edustajan kommentti että pitäis vielä ne Taishan 1 lupa-asiat hoitaa maaliin.

Nyt kiinalaiset on otettu apuun brittien vastaavien voimaloiden pystyttelyssä. Motivaattorina brittien voimaloista on osa, olikohan 30%, myyty kiiinalaisille.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Olen aika paljon viettänyt aikaa Ol 1, 2 ja 3 voimaloissa. Olen iloinen ettei OL3 käy vielä nyt, keskeneräisenä, mutta sekin aika koittaa että se käy.
 
B

burmanm

Vakionaama
Suunnittelija75 sanoi:
Millähän tavalla 70 luvun reaktori on olennaisesti turvallisempi, kuin 60-luvun? Niissä on käytännössä idioottivarmat järjestelmät, mutta vesikierron säilyttämisen vuoksi täytyy olla yksinkertaisesti varavoimaa pumppua varten.
Klikkaa laajentaaksesi..

Fukushiman tapauksessa Unit 6 on 70-luvun suunnittelulla (Mark II), muut 60-luvun. Unit 6:ssa on erilainen reaktorin vaippa, joka olisi saattanut auttaa paljonkin (jää jossiteltavaksi, koska Unit 6 ei ollut päällä tuolloin - mutta on muuten vahingoittumaton). Samoin kaikki Fukushima Daini reaktorit (samaa Mark II tyyppiä) selvisivät. Unit 6 oli ainoa, jossa jokin varajärjestelmä jäi toimimaan ja siinä lienee (spekulaatiota toki - Googlen hakutuloksista on vaikea löytää Fukushima hakusanoilla mitään specs/design enää) osaksi syynä erilainen sijainti varajärjestelmillä ja niiden toiminnallisuudella.

GE:n sisäisissä sukupolvissa toki Unit 1 = BWR3, Unit 2-5 = BWR4 ja Unit 6 = BWR5. Myös BWR4:n olisi voinut saada Mark II rakenteen sisään toki (Unit 5 rakentaminen aloitettiin vuosi ennen Unit 6:sta, en tiedä miksi siinä on vanhempi design).

Unit 1-5 Mark I:
https://nuclearstreet.com/nuclear-power-plants/w/nuclear_power_plants/mark-i-containment

Unit 6 Mark II:

https://nuclearstreet.com/nuclear-power-plants/w/nuclear_power_plants/mark-ii-containment

https://www.nrc.gov/docs/ML1214/ML12146A417.pdf

Sivu 14 = Mark I containment
Sivu 15 = Mark II containment

Siinä on jo aika paljon eroa 60 ja 70-luvun suunnittelussa.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Fukushiman tapausta on kuvattu paljonkin lehdissä, eikä muistaakseni syytä siihen, miksi jotkin yksiköt säilyivät ja jotkut tuhoutuivat, tarvitse hakea niinkään suunnittelu- ja konstruktioajankohdasta kuin ihan muusta. Ensinnäkin osa alueen yksiköistä taisi muutenkin olla seisokissa (joko huollon tai vuodenajan takia), eivätkä seisovat yksiköt ole kriittisesti riippuvia jälkijäähdytyksen toiminnasta. Toisekseen, varamoottorigeneraattorit oli ryhmitelty yksiköiden lähistölle ja tuhoutuneilla yksiköillä nämä sattuivat olemaan aivan rannassa "tavanomaisille tsunameille" mitoitetun suojavallin turvaamana. Laitosalueelle ei ollut tehty varavoimansiirtojärjestelyjä, joilla ylempänä olevien voimalaitosyksiköiden varamoottorigeneraattoreiden virtaa olisi voitu johtaa myös etäänpänä oleville yksiköille.

Perusongelma oli siinä, että edes 2000-luvulla ei laitoksesta vastaavalle yhtiölle tullut mieleen parantaa katastrofivalmiutta. Olisi riittänyt, että alueelle olisi rakennettu luotettava varasähkönsyöttöjärjestelmä ja asennettu lisää moottorigeneraattoreita varalle myös ylemmäs ja kauemmas rannasta sekä mietitty ennakolta, miten toimia kyseisen kaltaisen poikkeuksellisen luonnonmullistuksen oloissa. Uudemmat ydinvoimalaitokset ovat tyypillisesti vanhoja tehokkaampia ja sen takia totaalisen jäähdytysrikon seuraukset ovat potentiaalisesti vakavammat. Loviisan voimalaitoksen varapuhallinpatterit ja OL3:n sulasydänsieppari ovat tapahtuneiden ydinonnettomuuksien motivoimia vastauksia riskeihin, joita jäähdytyksen katkeaminen voi aiheuttaa.
 
B

burmanm

Vakionaama
kotte sanoi:
Fukushiman tapausta on kuvattu paljonkin lehdissä, eikä muistaakseni syytä siihen, miksi jotkin yksiköt säilyivät ja jotkut tuhoutuivat, tarvitse hakea niinkään suunnittelu- ja konstruktioajankohdasta kuin ihan muusta. Ensinnäkin osa alueen yksiköistä taisi muutenkin olla seisokissa (joko huollon tai vuodenajan takia), eivätkä seisovat yksiköt ole kriittisesti riippuvia jälkijäähdytyksen toiminnasta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Yksiköt 4, 5 ja 6 olivat seisokissa. Nelosen ongelmaksi tuli vanha polttoaine. Kutosen suunnittelussahan tuo vanha polttoaine sijaitsee eri paikassa. TEPCO:n suunnitelmissa ainakin oli siirtää nelosyksikön polttoainetta nyt kutosyksikköön odottamaan.

Unit 5 on hankalampi vertailukohta, koska siinä oli menossa jonkinlainen painetesti tapahtuneen aikana ja osa suojakuoresta oli sen takia poistettu ja reaktori oli ylitäytetty vedellä.

Mitä tulee näihin dokumentteihin, niin kaikki käsittelivät Unit 1-4:sta lähinnä, vitosesta ja kutosesta on saatu todella vähän tietoa. Vitosessa on ollut jotain ongelmia johtuen tuosta testistä, mutta kutosessa ei mitään kovin kriittistä lopulta tapahtunut (vaikka sielläkin jouduttiin vetämään uutta piuhaa).

Vitosen ja kutosen voimalinjathan pysyivät pystyssä ja ylhäällä, mutta vesi tuhosi reaktorirakennuksista nuo yhteydet eli sieltä ei saatu virtaa sen takia.

Toisekseen, varamoottorigeneraattorit oli ryhmitelty yksiköiden lähistölle ja tuhoutuneilla yksiköillä nämä sattuivat olemaan aivan rannassa "tavanomaisille tsunameille" mitoitetun suojavallin turvaamana. Laitosalueelle ei ollut tehty varavoimansiirtojärjestelyjä, joilla ylempänä olevien voimalaitosyksiköiden varamoottorigeneraattoreiden virtaa olisi voitu johtaa myös etäänpänä oleville yksiköille.
Klikkaa laajentaaksesi..

Oletan että ylempänä viittaat 5 ja 6 yksiköihin. Ero on yhden metrin luokkaa korkeudessa, eli ei nyt ihan valtavasti. Kummatkin sijaitsevat rannalla yhtälailla. Tsunami tuli käsittääkseni ensin 5 ja 6 yksiköihin, sillä ne ovat siinä suunnassa. Kummankin meriveden pumppaamot tuhoutuivat yhtälailla.

Kutoselle jäi kuitenkin eloon yksi diesel-generaattori, joka kykeni myös Unit 5:lle antamaan potkua.

{quote]Perusongelma oli siinä, että edes 2000-luvulla ei laitoksesta vastaavalle yhtiölle tullut mieleen parantaa katastrofivalmiutta.[/quote]

Niin, vaikka ongelma tunnistettiin jo itseasiassa rakennusvaiheessa. TEPCO päätti lopulta luottaa GE:n mielipiteeseen minne sijoittaa generaattorit (sinne alas) eikä ylemmäksi. Tämä lienee osaltaan niitä ongelmia kulttuureissa joissa luotetaan "ylempään". Samoin tuota ettei vetypamahdusta estetty typellä joka reaktorissa voitanee ihmetellä, sitä kuitenkin on suositeltu sekä Mark I:lle että Mark II:lle (jo vuosikymmeniä sitten).

Toki, kyllähän TEPCO ainakin ilmoittaa että he ovat osan jutuistaan muokanneet näihin Mark I reaktoreihin ja itseasiassa käsittelevät tässä jonkin verran Mark I vs Mark II tapahtumaa Fukushimaan peilaten:

http://www.tepco.co.jp/en/nu/fukushima-np/interim/images/111202_04-e.pdf

Mark II:n (eli Unit 6) olisi kuitenkin itse tuhoutumisestakin selvinnyt paremmin, sillä siinä on nimenomaan tätä nyt tapahtunutta ongelmaketjua yritetty ratkoa jotta pahimmankaan tapahtuessa ei lähtisi homma niin pahasti käsistä:

https://www.nrc.gov/docs/ML1232/ML12326A344.pdf

Ei sillä, kyllähän Mark II:sta on löydetty paljon parannettavaa (vuodelta 1990):

https://www.nrc.gov/docs/ML1018/ML101890887.pdf

Mark III ja vastaavat ovat toki kehittyneempiä ja osa taitaa sisältää vesitankkeja jotka toimivat pelkästään painovoiman kanssa. Rajoitutaan nyt kuitenkin alkuperäiseen kysymykseen 60- ja 70. EPR:n kehityksestä löytyy vielä paljonkin lisää jotka oli suunniteltu kuitenkin jo ennen Fukushimaa, eli hyvin vähän Fukushima on enää kerinnyt EPR:n kehitykseen vaikuttamaan Olkiluoto 3:n kohdalla. Olkiluotu 3:nhan piti valmistua jo ennen Fukushiman onnettomuutta.
 
S

Suunnittelija75

Aktiivinen jäsen
En usko, että mikään laitos selviytyy ilman generaattorien sähkötehoa. -60 luvulla ja 2020 luvulla on tälläistä rakennusinsinöörien idiotismia vastaan täysin sama suojaustaso. Kestäänkö akut 72 tuntia vai 12 tuntia ei auta, jos varageneraattoria varten tehty töpseli on meriveden seassa muine oheislaitteineen. Varmaan se kaivurikuskikin on naureskellut inssien generaattorikuoppia aikoinaan, japanissa ei todellakaan ala alaiset pokkuroimaan eli jos johtaja on pelle, projekti heijastaa täysin sitä ilman poikkeuksia.

Vähäisempiä päästöjä ja niiden arkuutta kohtaan on aivan varmasti lukuisia parannuksia, taikka kuinka monella eri tapaa epävarman tilanteen aikana laitetta voidaan ylläpitää (akkuja ymv.). Nämä laitokset voivat monella tapaa tuhoutua käyttökelvottomaksi ilman säteilypäästöä, vaikkapa tuollainen vetykaasu tai jokin muu kuorirakennuksessa, LVI urakoitsijan hitsipillistä vaikka posauttaa ympäröivän tekniikan kierrätysasemaa kohti.
 
B

burmanm

Vakionaama
Suunnittelija75 sanoi:
Nämä laitokset voivat monella tapaa tuhoutua käyttökelvottomaksi ilman säteilypäästöä, vaikkapa tuollainen vetykaasu tai jokin muu kuorirakennuksessa
Klikkaa laajentaaksesi..

Tosin tätä vetykaasua vastaan niihin on tehty parannuksia jälkikäteen, jotta se ei pääsisi sieltä posahtamaan (alipaineistus, typen käyttö, erilainen suojarakennus, ..).
 
B

burmanm

Vakionaama
Suunnittelija75 sanoi:
Kestäänkö akut 72 tuntia vai 12 tuntia ei auta, jos varageneraattoria varten tehty töpseli on meriveden seassa muine oheislaitteineen.
Klikkaa laajentaaksesi..

72h ja 12h välillä on valtava ero. Esim. Fukushima Dainiin rakennettiin uudet sähkönsyöttökaapelit jotta sinne saatiin varajärjestelmiin virtaa. Siinä on eroa onko sitä aikaa rakennetaa 12h vai 72h.

Mitä tulee korkeusjuttuihin, niin hauska yksityiskohta.. Daiichi sijaitsi alunperin 35m vedenpinnan yläpuolella, mutta siihen kaivettiin 25 metriä syvä kuoppa jotta se ei tärisisi niin paljon maanjäristyksen kohdalla.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Tuohon korkeuseroon liityy sellainen juttu, että jos jäähdytettävä kohde on korkealla, pumppaustyö kasvaa valtavasti tai jäähdytysvesi pitäisi laskea vesiturbiinin läpi, jotta paluuvirtauksen alamäki voitaisin hyödyntää.
 
pökö

pökö

Kaivo jäässä
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tuohon korkeuseroon liityy sellainen juttu, että jos jäähdytettävä kohde on korkealla, pumppaustyö kasvaa valtavasti tai jäähdytysvesi pitäisi laskea vesiturbiinin läpi, jotta paluuvirtauksen alamäki voitaisin hyödyntää.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onhan se jäähdytettävä kohde nytkin aika korkealla (OL- 1/2) ja merivesivaihtimet syvällä maan uumenissa.
 
J

jiikoo

Vakionaama
VesA sanoi:
Eihän vaikkapa Loviisassa ole koskaan ollut itämaan teknologiaa missään tärkeässä paikassa.. kyllä jo ne ovat pitkälti omaa suunnittelua.

Enkä ihmettele - olen tämän suunnan teknologiaa joutunut aikoinaan virittelemään käyttökuntoon- esmes sikäläiset säteilymittarit näyttivät aika lailla mitä sattuu vaikka kuinka oli kalibrointilappuja mukana.
Klikkaa laajentaaksesi..

En tiedä ovatko ne tarinat kaupungilegendaa, että kun niitä Neuvostoliiton aikaisia säteilymittareita ovat toimittajatkin testailleet Tšernobylin onnettomuusalueella, niin mittarin viisari näyttänyt samaa lukemaa vaikka herkkyyttä nappulasta olisi vääntänyt eri sata- ja kymmenkerroille.

Saa nähdä jääkö Olkiluoto kolmonen viimeiseksi Suomeen rakennettavaksi ydinvoimalaksi. Edellyttäen toki että se joskus valmistuu tuotantokäyttöön.
 
ejuvonen

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Mikä siellä Olkiluodossa värähtelee ? En ole huomannut mediassa.
Värähtely taitaa olla aika vakava, joka tarkoittaa laaja-alaisuutta.
Miksi STUK vaikenee ongelmasta ? Tarkoittaako se sitä, että yksikön teho täytyy puolittaa ?
Onko mittaustapa ollut 1 km, 2 km ja 3 km säteellä laitoksen keskustasta ?
 
K

kaihakki

Vakionaama
ejuvonen sanoi:
Mikä siellä Olkiluodossa värähtelee ? En ole huomannut mediassa.
Värähtely taitaa olla aika vakava, joka tarkoittaa laaja-alaisuutta.
Miksi STUK vaikenee ongelmasta ? Tarkoittaako se sitä, että yksikön teho täytyy puolittaa ?
Onko mittaustapa ollut 1 km, 2 km ja 3 km säteellä laitoksen keskustasta ?
Klikkaa laajentaaksesi..

https://ls24.fi/uutiset/sateilyturv...turvallisuusarvion-varahtely-vaivaa-reaktoria
Iltapäivällä saadaan uutta tietoa.

Ihmettelen kyllä suuresti insinöörinä, ettei tuota probleemaa saada ratkottua.
 
V

VesA

In Memoriam
ejuvonen sanoi:
Mikä siellä Olkiluodossa värähtelee ? En ole huomannut mediassa.
Värähtely taitaa olla aika vakava, joka tarkoittaa laaja-alaisuutta.
Miksi STUK vaikenee ongelmasta ? Tarkoittaako se sitä, että yksikön teho täytyy puolittaa ?
Onko mittaustapa ollut 1 km, 2 km ja 3 km säteellä laitoksen keskustasta ?
Klikkaa laajentaaksesi..

Siellä värähtelee yksi putkenpätkä enemmän kuin insinörtti on laskelmissaan luvannut - ja se pitää saada heilumaan vähemmän koska käyttöikä on laskettu sille pienemmälle tutinalle.
 
ejuvonen

ejuvonen

Aktiivinen jäsen
Epäjatkuvuuskohdat aiheuttaa gavitaatiota !
En minä huolissani ole ja uskon siellä olevan vähän fiksumpaa porukkaa kuin minä.
Tällaista joutavanpäiväistä spekulaatiota ?
Mutta täytyy ihmetellä, että se on myöhässä 10 v. Onko tässä odoteltu muiden samanlaisten laitosten valmistumista.
Minulla on Citroen C4, jossa PSA:n 1,6 HDi. Ei sen tekniikka ole vakuuttava ainakaan suuttimien kohdalla.
Jos ilmamassa-anturi on likainen, niin se aiheuttaa kaikkea kivaa.
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom