Ulkoyksikön (höyrystinkennon) sulatus vs. mekaaninen huurteenpoisto / Mechanical defrost of evaporator fins
- Keskustelun aloittaja Pöllö
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #3
Jos huurre poistuisi käytön aikana mekaanisesti, mikä pakottaisi pysäyttämään lämmöntuotannon?
- Keskustelun aloittaja
- #5
Tuossa ei ole mekaanista puhdistusta. Samanlaisia höyrystinpattereita käytetään LNG:n komprimoinnissa&kaasuunnuttamisessa.
Eli, olisiko hölmö ajatus raapia tuo kuura pois mekaanisesti jolloin lämmönsiirto tehostuisi?
Tuossa Ispinnessä ei tarvita erillistä mekaanista puhdistusta, vaan sen tekee höyrystimen muoto, jää jäätyessään ja laajentuessaan.
Pitäisi tietää se piste jolloin lisääntynyt jää/huurre muuttuukin eristeeksi. Lisäksi pitäisi tietää milloin kennossa on helposti irtoavaa huurretta ja milloin siinä on tiukasti kiinni olevaa jäätä.
Ei taida noissa pakkasvarastoissa ollaa mekaanisia kennon puhdistimia.
- Keskustelun aloittaja
- #7
dT kennon yli & ulkoilman T & puhaltimen kierrosluku ynnä aiemmin tallennetut suorituskykyarvot voisivat olla riittäviä laskentaparametrejä kertomaan, milloin mekaaninen puhdistus ei enää riitä. Vai mitä tuumaat?
- Keskustelun aloittaja
- #10
Totta, tuo ottoteho tietysti mukaan parametreihin.
- Keskustelun aloittaja
- #11
Kylmäaineen karkaaminen höyrystimen reijistä.
Heh, miksi siihen höyrystimeen pitäisi reikiä tehdä?
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Jos putkien lomaan & ympärille saisi vahvan reikälevyn, jossa reikiin mahtuisi hieman ilmaa tai jäätä väliin, niin silloin teräslevyn reunat eivät osuisi putkiin. Jonkinlainen "sähkötunkki" nostamaan ja laskemaan reikälevyä hitaasti, niin mennen tullen höyläisi kerroksen jäätä mennessään.
- Keskustelun aloittaja
- #15
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Totta kai sulatustarve vähenisi ja toimintakin tehostuisi. Eikös maailmalla ole jääveistoksiksi muuttuvia VILPejä. Täälläkin kuvia nähty.
Jään voisi poistaa mekaanisesti esim. tasopinnasta tai jättämällä yksinkertaisesti kesän sulatettavaksi. Tuo on vain suunnittelu ja mitoituskysymys mutta käytännön realiteetit taitavat puoltaa aika vahvasti sulatuskäytäntöä.
Jään voisi poistaa mekaanisesti esim. tasopinnasta tai jättämällä yksinkertaisesti kesän sulatettavaksi. Tuo on vain suunnittelu ja mitoituskysymys mutta käytännön realiteetit taitavat puoltaa aika vahvasti sulatuskäytäntöä.
- Keskustelun aloittaja
- #17
Kerran kiinnitin huomiota rullaportaissa, että yksi askelmien ura oli selkeästi puhtaampi kuin muut. Toiseen päätyyn siellä missä askelmat tulee ulos koneistosta, oli tarttunut joku hento lanka purkan avustuksella. Tämä lanka laahasi omalla painollaan liukuvia askelmia myöten aina samassa kohden. Ei se lanka paljoa puhdista kerrallaan, mutta kun se makaa siinä aina niin sillä alkaa olla vaikutusta.
Olisiko ihan mahdotonta, että jokin samanlainen toimisi tässä?
- Keskustelun aloittaja
- #18
- Keskustelun aloittaja
- #19
Olisiko jotain luonnosta paperille tms piirrettynä?
Taisin joskus aiemminkin mainita että ultraäänet voisivat olla yksi ratkaisu, tässä väitöskirjassa oli ainakin käsitelty aihetta:
http://www3.imperial.ac.uk/pls/portallive/docs/1/50549709.PDF
Tosin ilmeisesti jätskinvalmistukseen tai vastaavaan, jossa jäätä kertyy metalliputkiin sokerimömmön mukana. Joka tapauksessa, kyllä se ainakin näyttäisi onnistuvan - onko se kannattavaa lienee ihan toinen tarina. Jostain halpa iSpinne (tietysti näin nimettynä) ja kokeilemaan.
http://www3.imperial.ac.uk/pls/portallive/docs/1/50549709.PDF
Tosin ilmeisesti jätskinvalmistukseen tai vastaavaan, jossa jäätä kertyy metalliputkiin sokerimömmön mukana. Joka tapauksessa, kyllä se ainakin näyttäisi onnistuvan - onko se kannattavaa lienee ihan toinen tarina. Jostain halpa iSpinne (tietysti näin nimettynä) ja kokeilemaan.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Kas tässä yksinkertainen havainnollistus ajatuksestani. Lamelleja en muistanut ideasta kirjoittaessani, mutta toki aukoissa voisi olla lovet lamellien kohdalla. Paintilla turhan hankalaa tällainen piirtäminen, joten aika tavalla piti yksinkertaistaa ja jättää yksityiskohtia pois, mutta eiköhän tuosta saa selvää sen suhteen mitä mielessäni oli. Putkien pitäisi ehkä olla vaaka-asennossa, jottei irronnut jää kerry "skrapan" päälle. Ilmeisesti muut kuin suorat putkien osat pitäisi lämpöeristää ettei niihin kertyisi jäätä...
Liitteet
- Keskustelun aloittaja
- #24
- Keskustelun aloittaja
- #25
Kiitti. Jos muutat tota hieman, että huomioit lamellit niin miltäs sitten näyttäisi?
pökö
Kaivo jäässä
Tuo virtuaaliharrin skrapa on totaalisessa solmussa kun se hiemankin jumittaa yhden putken juuresta, muutenkaan teräs ja kupari ei ole parhaat kaverit noissa oloissa.
Eikä tuollaine ole edes toteutuskelpoinen missään ulkoyksikössä kun on ne lamellit.
Mekaaninen puhdistus vaatisi säännöllistä seurantaa ja huoltoa, ja jossain vaiheessa korjaustakin. Ei hyvä.
Eikä tuollaine ole edes toteutuskelpoinen missään ulkoyksikössä kun on ne lamellit.
Mekaaninen puhdistus vaatisi säännöllistä seurantaa ja huoltoa, ja jossain vaiheessa korjaustakin. Ei hyvä.
- Keskustelun aloittaja
- #27
Arveletko, että se ratkaisu jonka joku valmistaja joskus 80-luvulla on tullut ottaneeksi käyttöön tällaisessa pienessä markkina-alueessa hätäratkaisuna, on paras vielä tänään ja aina tulevaisuudessakin?
...eli ei voi löytyä parempaa ratkaisua koskaan?
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä arvelen kun katson ulkoyksikön kennoa, sitä ei voi mitenkään puhdistaa huurusta mekaanisesti.
Jos halutaan mekaanisestipuhdistettava kenno sen pitää olla kovasti erilainen ja siitä tulee kallis. Kannattaa ennemmin panostaa siihen että nykysysteemi toimii vain ja ainoastaan tarpeen vaatiessa.
- Keskustelun aloittaja
- #29
Ei sen ilmainen tarttekaan olla. Mietis esim rannikon olosuhteita, RH lähelle 100 suuren osan pakkaskaudesta kun tuulee mereltä päin. Investointi menee kuralle, kun kennot kuuraantuu nopeaan.
pökö
Kaivo jäässä
Jaa
Mutta jos ilpin hinta nousee vaikka 3x mekaanisen kennon takia niin se on kuralla pysyvästi.
Jaa, ei meillä ole mennyt vaikka rannikolla eletään.
Mutta jos ilpin hinta nousee vaikka 3x mekaanisen kennon takia niin se on kuralla pysyvästi.
- Keskustelun aloittaja
- #31
Onko RH- ja ulkoT-tuntisarjaa sekä pumpun ottotehon loggausta samalle aikavälille?
Itellä torppa ison vesistön äärellä ja RH about 100 iltaisin ja öisin syyspuolella enneko järvi jäätyy. Lisäksi tietenkin talven suojakelit.
pökö
Kaivo jäässä
Ei ole, mutta 13 vuotta ilp/vilp kokemus on.
- Keskustelun aloittaja
- #33
Onko miten reilu mitoitus ILP:ssä?
Itse asun linnuntietä noin 5-6 km meren rannasta etelässä ja täällä kyllä tämä talvi on ollut kosteudet lähes aina yli 90% ja ILP on sulatellut aika usein. Vaikka pakkasta olisi ollut -15...-10C niin silti kosteus aika korkealla ja sulatuksia tullut tiheään. Vasta nyt helmikuun lopussa ja maaliskuussa on alkanut kosteudet laskemaan niin että on päästy jopa 50-70% lukeemiin.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Juu, mielessä kävi kyllä, että jos skrapa olisi vähänkin vinossa ja välys nafti, niin jumeja tulisi. Mikäli lamelleille tekisi aiemmin mainitsemani lovet, niin tällöin skrapan jäykkyys kärsisi eikä se todennäköisesti olisi pitkäikäinen. Niinpä jos tuota lähtisin eteenpäin työstämään, niin tutkisin riittäisivätkö pelkät kupariputket: ohuempia putkia enemmän ja sopivasti aseteltuina mahdollisimman turbulentin ja tiiviin metalli-ilma-kontaktin muodostavasti. Jonkinlainen muovinen laakerikerros skrapan yhteydessä voisi auttaa pitämään skrapan irti putkista. Tuohon jää kyllä skrapan vaihdettavuusongelma, kun se pitäisi asentaa paikoilleen ennen putkien pujottelua...
Ehkä fiksumpaa olisi kehittää lamellien muotoilua, sovittelua putkiin ja pintamateriaaleja siten, että jää irtoaisi mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman pienellä sulattelulla tai sitten ihan vain jään laajenemisen käyttämiseen vipuvoimana, joka irrottaisi yhdessä painovoiman kanssa jään lamelleista/putkista.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Pelkien putkien tapauksessa siis reiät olisivat pyöreitä ja hieman suurempia kuin putken halkaisija. Lamellien tapauksessa vertaisin avaimenreikään, missä "avainta" vastaisi putki ja siihen liitetty lamelli. Mutta kuten edellä kirjoitin, niin eipä tuo taitaisi ainakaan tavanomaisesti muotoiltujen lamellien kanssa toimia, sillä skrapan jäykkyys kärsisi pitkulaisten reikien takia.
- Keskustelun aloittaja
- #37
Meneekös nuo lamellit teillä tukkoon koko syvyydeltä vai ainoastaan tuloreunasta?
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Mulla ei ole kerrostaloasukkina ole kokemusta ilmalämpöpumppujen ulkoyksiköistä (vain sisäyksiköistä käyttäjänä majoitusliikkeiden asukin näkökulmasta), mutta vastatkaapa te joilla on.
- Keskustelun aloittaja
- #39
Itellä kuuraantuu enimmäkseen tuloreunasta...sen harvan kerran kun kerkiää kuuraantua ennen seuraavaa sulatusta
Kyseessä siis sulatusvammainen LN50
Viimeksi muokattu:
Kyl väittäisin että kenno on kuurassa muutenkin kuin etureunastaan. Mun vilppi sulattaa kellon perässä 45 minuutin välein ja vaikka se toisinaan näyttää melko puhtaalta äkkinäisesti katsoen, vettä tulee kumminkin reilusti.
Ja toinen mielestäni virheellinen käsitys on se, että rannikolla hyötysuhde kärsii. Joo, tietysti sulatukseen menee energiaa ja jollakin teoreettisella +4 kelillä sopivasti tehoa optimoimalla voi välttää jäätymisen ja sikäli parantaa coppia, mutta noin isossa mittakaavassa reipas kosteus antaa energiaa tasan sen minkä sulatuksissa menettää. Jopa enemmän, kun itselläkin osa jäistä putoaa sulamatta. Eli rannikko ei ole mitenkään erilaisessa asemassa sisämaahan. Meillä on vettä vähän joka suunnassa melko lähellä ja kosteusolot on kyllä pahimmasta päästä varmastikin.
Energian tuotannon kokonaismäärästä sen sijaan menetetään sitä enemmän, mitä enemmän aikaa vietetään sulattaessa. Mutta se on taas rannikkoseudulla silloin mitoituskysymys, ei hyötysuhdekysymys.
Mekaaninen puhdistus voisi säästää sen sulatukseen menevän energian. Veikkaan että ongelmana on keksiä kenno, jossa on riittävästi pinta-alaa, mutta se sietäisi vielä mekaanisen puhdistuksen ja silti mahtuisi pihaan. Pelkät putket vaikuttaa aika kesyltä, kannattaa ehkä laskea paljonko sitä pinta-alaa noissa kennoissa on ja miettiä sitten montako metriä pelkkää putkea korvaisi sen.
Ja toinen mielestäni virheellinen käsitys on se, että rannikolla hyötysuhde kärsii. Joo, tietysti sulatukseen menee energiaa ja jollakin teoreettisella +4 kelillä sopivasti tehoa optimoimalla voi välttää jäätymisen ja sikäli parantaa coppia, mutta noin isossa mittakaavassa reipas kosteus antaa energiaa tasan sen minkä sulatuksissa menettää. Jopa enemmän, kun itselläkin osa jäistä putoaa sulamatta. Eli rannikko ei ole mitenkään erilaisessa asemassa sisämaahan. Meillä on vettä vähän joka suunnassa melko lähellä ja kosteusolot on kyllä pahimmasta päästä varmastikin.
Energian tuotannon kokonaismäärästä sen sijaan menetetään sitä enemmän, mitä enemmän aikaa vietetään sulattaessa. Mutta se on taas rannikkoseudulla silloin mitoituskysymys, ei hyötysuhdekysymys.
Mekaaninen puhdistus voisi säästää sen sulatukseen menevän energian. Veikkaan että ongelmana on keksiä kenno, jossa on riittävästi pinta-alaa, mutta se sietäisi vielä mekaanisen puhdistuksen ja silti mahtuisi pihaan. Pelkät putket vaikuttaa aika kesyltä, kannattaa ehkä laskea paljonko sitä pinta-alaa noissa kennoissa on ja miettiä sitten montako metriä pelkkää putkea korvaisi sen.