pökö
Kaivo jäässä
Ilp on 9-sarjan fujitsu ja vilp oli 9kW ulti.
Ulkoyksikön (höyrystinkennon) sulatus vs. mekaaninen huurteenpoisto / Mechanical defrost of evaporator fins
- Keskustelun aloittaja Pöllö
- Aloitettu
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minusta tuossa kannattaisi muistaa nuo pinta-alasuhteet. Lamelit varmaan 10 kertaistaa pinta-alan. Ilman lameleita tuo ei saa ilmasta mitään kiinni, vaikka minuutin väliin pellille kiillotettaisiin.
Jostakin hapen tai typen höyrystimestä voisi saada hyvän jäätä keräävän mallin jonka aurinko kerran kesässä sulattaisi. Projektina ehkä sopiva jollekin kylmäkallelle, täyteen vaikka propaania ja riittävän kauas talosta.
Jostakin hapen tai typen höyrystimestä voisi saada hyvän jäätä keräävän mallin jonka aurinko kerran kesässä sulattaisi. Projektina ehkä sopiva jollekin kylmäkallelle, täyteen vaikka propaania ja riittävän kauas talosta.
- Keskustelun aloittaja
- #43
Ei auta kuin testata.
Kenno tarttee lamellit, pelkillä putkilla tulisi turhan kallis ja iso höyrystin.
Jos sulatukset jäisi tarpeettomiksi ja lämmönsiirto tehostuisi, eikö silloin säästyisi sähköä + ehkä extrana säästyisi investointia pienemmän laitteiston myötä?
Kenno tarttee lamellit, pelkillä putkilla tulisi turhan kallis ja iso höyrystin.
Jos sulatukset jäisi tarpeettomiksi ja lämmönsiirto tehostuisi, eikö silloin säästyisi sähköä + ehkä extrana säästyisi investointia pienemmän laitteiston myötä?
Tää taitaa olla Niben kalliimpien mallien erikoisuus ja syy miksi ne on suunniteltu enemmän pohjolan oloihin. Ainakin F2120-16:n lamellit näyttivät aivan erilaisilta kuin mikään muu VILP mihin törmännyt. Ne oli sellaiset sahalaitaiset, eli eivät suoraan ylös/alaspäin.
Itsestäni ajatus jään poistamiseksi skrapaamalla tai muuten mekaanisesti tuntuu aivan utopistiselta. Ensimmäisellä kerralla kennossa on huurretta ja tuo irtoaa helposti, mutta joka kierroksella kiinteän jään paksuus kasvaa ja ennen pitkää suoranainen teräsjää tukkii kennon. Vaatii uskomattomia energiamääriä, jos meinaa saada jäätä pois mekaanisesti työstäen. Sanon tuon kokemuksesta, joka on tullut jään poistamisesta kulkutieltä jäähakulla ja muilla välineillä. Jo auton tuulilasin putsaaminen vaatii välillä aika lailla energiaa. Mikään päällystekään ei tunnu olennaisesti vähentävän jään pinttymistä.
Jos olis pakko turvautua mekaaniseen jäänpoistoon, niin sitten niin, että maalämpöpumpun ensipuolen litku johdetaan hyvin pitkään kannattimien varaan ripustettuun kumiputkeen, joka sitten kerää lämpöä ulkoilmasta. Putkeen pumpataan muutaman kymmenen minuutin välein lisää nestettä useamman kymmenen prosentin verran putken tilavuudesta. Jää sitten toivottavasti halkeaa, irtoaa ja tippuu pois potkurilentokoneen siipien ja korkeusvakaimen pneumaattisen jäänpoistojärjestelmän tyyliin.
Jos olis pakko turvautua mekaaniseen jäänpoistoon, niin sitten niin, että maalämpöpumpun ensipuolen litku johdetaan hyvin pitkään kannattimien varaan ripustettuun kumiputkeen, joka sitten kerää lämpöä ulkoilmasta. Putkeen pumpataan muutaman kymmenen minuutin välein lisää nestettä useamman kymmenen prosentin verran putken tilavuudesta. Jää sitten toivottavasti halkeaa, irtoaa ja tippuu pois potkurilentokoneen siipien ja korkeusvakaimen pneumaattisen jäänpoistojärjestelmän tyyliin.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Yritin tuon asennusmanuaalista (https://www.nibe.eu/assets/documents/21227/431357-1.pdf) hahmottaa lamellien muotoa siinä onnistumatta - näyttävät suorilta. Sen sijaan sivulla 11 on sulatus- ja kondenssivesien johtamiseen kuvattu viemärijärjestelmä, jollaisen olin itse(kin) ideoinut joskus. Joistain kommenteista olin ymmärtänyt ettei tuon pitäisi Suomessa toimia... Tsekattuani nyt muutaman ulkoyksikön sisuskalujen kuvia paremmin, niin eipä niihin mitään skrapoja helposti saa asennettua; sen verran tiheässä lamellit vaikuttavat olevan ja toisiinsa kytkettyjä, jotta kokonaisuus pysyy kunnolla kasassa.
Mitäs jos ulkoyksikön sijoittaisi talon pohjoispuolelle ja sitten tämän pohjoispuolelle kaarevan peilin, joka heijastaisi useamman neliön alalta talviaikaan auringonvaloa ulkoyksikköön sulattaen lämmöllään jäät heti kun aurinko vähänkin etelän suunnasta paistaa? Sopivaan kulmaan asennettuna peili ei kesällä turhaan lämmittäisi ulkoyksikköä. Tämä tosin melkeinpä edellyttäisi varaajaa tueksi ja lämmön pumppausta päiväaikaan yöksi.
Tästä erottaa Aasian ilmastointilaitteista tunkatut VILPit alunperin VILPiksi suunnitelluista - jäähdytyslaitteen ulkokenno kannattaa tehdä tiheäksi.
Ennenvanhaan pohjoismaisissa VILPeissä oli väljemmät kennot... saattaa olla tuo 2120 enää ainoa lämmitykseen alunperin suunniteltu.
En nyt löytänyt muuta kuvaa kuin eräästä vanhentuneesta eBay myynnistä:
https://www.ebay.de/itm/NIBE-F2120-...=true&nordt=true&rt=nc&_trksid=p2047675.l2557
ks. kolmas kuva. Jos katsot muita kuvia, niin kyllä sen muodon huomaa - se vaan tuossa isossa mittakaavassa hieman katoaa hahmotuskyvyn mukana.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minkäs näköisiä nuo Niben ihmekennot tosiaan ovat ? Setän lamelijako taitaa olla 2,5 mm ja evä lähinnä suoraksi luokiteltava. On tämäkin paljon harvempi kuin ILPeissä.
virtuaaliharri
Aktiivinen jäsen
Kiitoksia! Kyllä tuosta kuvasta ostviittaa saa: voin kuvitella, että muotoilu työntäisi jäätä pois kun sitä alkaa kertyä ja vielä sulatuksessa hieman lämpöä pukkaa prosessia nopeuttamaan.
Taitaa tuo CTC olla se toinen, jonka kenno on tehty lämmittämiseen... Paljonkos muuten on tuossa kennolla syvyyttä, montako putkiriviä? Veikkaan että harvuuden takia syvyyttä vastaavasti on reilusti, kuten Nibessäkin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Paksuutta en muista, vaikka kyllähän minä sen joskus ihan mittasinkin. 4 riviseltä se näyttää.
- Keskustelun aloittaja
- #54
Muuten, minkä kumman takia joissain laitteissa näkyy sinisiä kennoja niinkuin tässäkin?
Tuo on jonkinlainen pinnoite, jonka ainakin mainoksissa väitetään vähentävän alumiinin syöpymistä mm. meri-ilmastossa (jollaista ei Suomessa oikein ole edes meren rannalla, kun vesi on kovin vähäsuolaista).
- Keskustelun aloittaja
- #56
Mikähän tuo pintakäsittelymenetelmä mahtaisi olla?
Lakkaus = lämmönsiirron kannalta "eristemateriaali"
http://tchnoquest.blogspot.com/2017/04/hydrophilic-blue-fin-aluminium.html
- Keskustelun aloittaja
- #58
Lakkaus = lämmönsiirron kannalta "eristemateriaali"
http://tchnoquest.blogspot.com/2017/04/hydrophilic-blue-fin-aluminium.html
Lähtisiköhän jää helpommin irti pinnoitetusta lamellista?
Myös mekaanisen kulutuskestävyyden parantaminen vs alumiini olisi yksi asia ratkaistavaksi.
Viimeksi muokattu:
Vettä tuon on tarkoitus ainakin hylkiä.
- Keskustelun aloittaja
- #61
...ellei sitten kehittyisi joku puhdistusmenetelmä, joka tuottaisi kulumisrasitusta...
- Keskustelun aloittaja
- #62
- Keskustelun aloittaja
- #64
En hylkäisi koko ajatusta vielä...
Vähän työläs saada tuo LN50 kuuraan, mutta kyllä tosta idean jo saa.
Näyttäisi (ainakin tällä havaintokyvyllä), että kuuranmuodostuminen tapahtuu enimmäkseen tuloreunassa.
Otin nämä kuvat eri aikoihin, välillä piti käydä lämmittelemässä sisällä ja taas puhdistamaan lamelleja. Kaikkea se kehittely teettää
Vähän työläs saada tuo LN50 kuuraan, mutta kyllä tosta idean jo saa.
Näyttäisi (ainakin tällä havaintokyvyllä), että kuuranmuodostuminen tapahtuu enimmäkseen tuloreunassa.
Otin nämä kuvat eri aikoihin, välillä piti käydä lämmittelemässä sisällä ja taas puhdistamaan lamelleja. Kaikkea se kehittely teettää
Viimeksi muokattu:
Kannattaisi irrottaa tuo metallinen kuljetussuojaritilikkö. Tuo kerää joissan tilaanteissa jäätä ympärilleen.
- Keskustelun aloittaja
- #67
Kannattaisi irrottaa tuo metallinen kuljetussuojaritilikkö. Tuo kerää joissan tilaanteissa jäätä ympärilleen.
Tuo on siitä hyvä että hirvet ei mene lamelleihin
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Toivottavasti et masennu, mutta paitsi että hylkäisin ajatuksen, myös unohtaisin sen.
Lamellien rapsuttelu tuskin on koneen terveydelle hyvästä. Jos ne kärsivät mekaanisesti, lämmönsiirto tuskin paranee.
Osittainen ratkaisu ongelmaan olisi kennon tuntuva harventaminen. Se tekee siitä painavamman, suuremman ja kalliimman. Harvempi kenno ei keräisi niin ilmassa leijuvia pieniä jääkiteitä ja huurretta voisi kerätä enemmän niin että ilman kulku ei esty.
Tuo sulattelun ongelma ei minun mittausteni mukaan ole sen kertyneen jään sulattaminen vaan se koko sulatusprosessi kaikkine rituaaleineen, jossa tuhlaantuu aikaa, sähköä ja VILPin tapauksessa takasin käytettyä lämpöä. Sulattelun hyötysuhde on tukevasti jäätyneelläkin kennolla max 50 % kun ulkona ei ole pakkasta ja tyypillisemmin vain 10-20 % energiasta kuluu sen kertyneen jään sulattamiseen.
1) Pitkälle pääsisi jo sillä, että sulattaisi ihan oikeasti vain silloin kun on oikeasti tarve.
2) Sulatuksen valmistuminen pitäisi todeta jotenkin luotettavasti, jotta sitä ei jatketa enää, kun kenno on sula eikä toisaalta jätetä sulatusta kesken.
3) Operaatio pitäisi tehdä nopeasti, jotta jäisi aikaa lämmittämiseenkin
4) Seuraava askel olisi muotoilla höyrystimen kenno niin, että sitä jäätä ja kuuraa voi kertyä siihen oikein kunnolla, niin että se sulatuksen energia kuluisi edes suurimmaksi osaksi siihen jään sulattamiseen eikä harakoiden lämmittämiseen.
VILPistä nuo voi jotenkin mitata, mitä mikäkin vaihe vie ja tuottaa. Pannuhuoneen letkun päästä on helppo mitata sekä aika, energiat että lauhdevedet.
* Setän heikous on tuo kohta 1 (=pääsääntöisesti kellosulatus) ja ILPiin verrattuna vahvuus voisi olla nuo 3 ja 4 kohta. Parhaimmillaan 5 litraa olen siitä vettä saanut kertasulatuksella. Noita VILPejä on kyllä kerrotun mukaan nopeamminkin sulattavia mutta ILPien sulatusajat ovat jo pidempiä.
*Seinäruusuksi jääneen MHI:n ILPin ongelmat ovat kovalla pakkasella 1 ja 3. Pakkanen vie siitä jotenkin tolkun mutta lauhemmalla ihan ok lämmitti. Kerran varmaan sai vähän pakkastuulta niin piti käydä pelastamassa lämpimän veden kanssa.
- Keskustelun aloittaja
- #69
Näetkö muita heikkouksia kuin mekaanisen kestävyyden + hinnan?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kennon pinnan harjaaminen tuskin kauheasti auttaa, kun se tukkeutuu syvemmältä. Se voi auttaa hiukan, jos ilmassa on paljon lentävää lunta tai jääkidettä Omaan protoon oikeampi ratkaisu olisi vaikka yhdistää jokin VILPin tai ties mihin muuhun tarkoitukseen tehty harvempi kenno tai sitten massiivinen teollisuushöyrystin aurinko sulattaa periaatteella.
Ilpiä tai VILPiä voisi parantaa jollakin sopivalla sulatussuojalla. Vaikka sälekaihdin kuin ennen muinoin autoissa jäähdyttimen edessä koneen ilmanottoon, ehkä molemmin puolin ja niin kauas ettei se jää tartu siihen itseensä kiinni. Nämä sitten räpsähtäisi kiinni, kun on sulatuksen aika. Sitten miettisi, miten tunnistaa se sulatus tarve. Näin ne sulatukset onnistuisivat minimi energialla aina ja kaikissa olosuhteissa, eikä tarvitisi paistaa kaiken varalta kennoa kuumaksi.
ILPien pieni ongelma on tuo kaareva kenno. Jos seinustalla tuulee seinän suuntaisesti, se päädyssä oleva osa on alttiina tuulelle eikä sula. Ja kyllä se tuuli siinä aina ilmaa vaihtaa ja häiritsee sulatusta. Lämpötilaerotkin luovat virtausta.
Ilpiä tai VILPiä voisi parantaa jollakin sopivalla sulatussuojalla. Vaikka sälekaihdin kuin ennen muinoin autoissa jäähdyttimen edessä koneen ilmanottoon, ehkä molemmin puolin ja niin kauas ettei se jää tartu siihen itseensä kiinni. Nämä sitten räpsähtäisi kiinni, kun on sulatuksen aika. Sitten miettisi, miten tunnistaa se sulatus tarve. Näin ne sulatukset onnistuisivat minimi energialla aina ja kaikissa olosuhteissa, eikä tarvitisi paistaa kaiken varalta kennoa kuumaksi.
ILPien pieni ongelma on tuo kaareva kenno. Jos seinustalla tuulee seinän suuntaisesti, se päädyssä oleva osa on alttiina tuulelle eikä sula. Ja kyllä se tuuli siinä aina ilmaa vaihtaa ja häiritsee sulatusta. Lämpötilaerotkin luovat virtausta.
- Keskustelun aloittaja
- #71
Jos kennon sisuksiin kertyvää kuuraa saisi pois/vähennettyä kokeilemallani järjestelyllä, tulisiko mieleesi muuta heikkoutta?
- Keskustelun aloittaja
- #73
Arvioin tuota vielä tässä vaiheessa visuaalisesti eli tarkastelemalla kennojen valonläpäisevyyttä pumpun etupuolelta. Puhaltimen käydessä tämä onnistuu siipien lomasta. Asettelin valon heijastamaan talon seinään, jonka viereen pumppu on asennettu.
Niistä kohdin, joista kuura on poistettu, valo pääsee esteettömämmin lamellien läpi. Kuvan ottoon tuo valon määrä ei riitä minun välineillä.
Tieteellisempi tapa eli sulatusveden määrän mittaaminen/vertailu vaatii isomman operaation.
EDIT: ja niin, en ole ryhtynyt tuon sulatusvikaisen LN:n jaksonpituuksia tarkkailemaan. Niillä ei lie mitään painoarvoa.
- Keskustelun aloittaja
- #74
Niistä pinnoitteista vielä:
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/23364?show=full
Testataanpa nyt vaikka silarisuihketta alkuun
EDIT: fluoripitoiset kemikaalit näyttäisivät pärjäävän tuossa tutkimuksessa, Teflon-suihkeita seuraavaksi testiin. Ultra-Ever Dry® näyttäisi pärjänneen testatuista parhaiten, mutta on tyyristä ja värjäävää. Kts tämä: https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...na-keksinnolla-hurjia-mahdollisuuksia-6580914
EDIT: ja seuraavana aamuna näyttää tältä: tuo silarikin on jo melkoinen parannus paljaaseen alumiiniin nähden. Suhautin sitä tuohon yhteen ruutuun ja on valunut siitä alas. Ensinnäkin kuurautuminen on vähäisempää ja kuura irtoaa tosi paljon helpommin.
https://dspace.cc.tut.fi/dpub/handle/123456789/23364?show=full
Testataanpa nyt vaikka silarisuihketta alkuun
EDIT: fluoripitoiset kemikaalit näyttäisivät pärjäävän tuossa tutkimuksessa, Teflon-suihkeita seuraavaksi testiin. Ultra-Ever Dry® näyttäisi pärjänneen testatuista parhaiten, mutta on tyyristä ja värjäävää. Kts tämä: https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...na-keksinnolla-hurjia-mahdollisuuksia-6580914
EDIT: ja seuraavana aamuna näyttää tältä: tuo silarikin on jo melkoinen parannus paljaaseen alumiiniin nähden. Suhautin sitä tuohon yhteen ruutuun ja on valunut siitä alas. Ensinnäkin kuurautuminen on vähäisempää ja kuura irtoaa tosi paljon helpommin.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Toisaalta paljonko kyseinen ruutu menetti lämmönsiirtokykyään? Silikoni toimii kyllä tuossa myös eristeenä, jolloin ilmasta ei saada irtikään lämpöä. Eihän se jäädy jos se ei kykene jäähdyttämään.
Inframittari / lämpökamera..
- Keskustelun aloittaja
- #77
Hyvä pointti, selvitän.
- Keskustelun aloittaja
- #78
Ei meinaa saada kuuraan pitkälläkään vedolla nyt kun ilma on kuivaa, ehkä sitten aamulla. Liitän oheen kaksi IR-kuvaa silarilla käsitellyistä alueista, ainakaan näillä hoksottimilla tuosta ei erotu poikkeamaa pintalämpötilassa.
Kauempana, jossa testasin PTFE-suihketta yhteen ruutuun, voi aavistella jonkinlaista eroa pintalämpötilassa (siitä ei kuvaa tässä, koska sotkee kuitenkin).
Kauempana, jossa testasin PTFE-suihketta yhteen ruutuun, voi aavistella jonkinlaista eroa pintalämpötilassa (siitä ei kuvaa tässä, koska sotkee kuitenkin).
- Keskustelun aloittaja
- #80
Hyvä pointti, mutta mielestäni huomioitu.
Kuvia ottaessa ei ollut silminhavaittavaa kuurautumista lamellien pinnassa. Silari tummentaa alumiinin pintaa hieman ja näissä kuvissa saattaakin näyttää siltä kuin muualla olisi kuuraa mutta ainoastaan silarilla suihkuteltu kohta paljaana. Yhtä sulana oli kaikkialta kuvia ottaessa, sulatusvesiä ei tullut illalla nimeksikään.
Viimeksi muokattu: