Se sama putki pärisee myös Taishan1:ssä - joka on kaupallisessa tuotannossa näistä ensimmäisenä, mutta kiinalaiset antavat sen täristä. Suomalaiset ovat käyneet kai sitä siellä ihmettelemässäkin. Ja Flamanvillessä. Nyt siihen Olkiluodon putkeen kai ripustellaan jotain massaa jotta resonanssi siirtyy toiselle taajuudelle - ja sitten se on fiksattu.
Olkiluoto 3:n polttoaine on Olkiluodossa
- Viestiketjun aloittaja janti
- Aloituspäivämäärä
- Tila
Se sama putki pärisee myös Taishan1:ssä - joka on kaupallisessa tuotannossa näistä ensimmäisenä, mutta kiinalaiset antavat sen täristä. Suomalaiset ovat käyneet kai sitä siellä ihmettelemässäkin. Ja Flamanvillessä. Nyt siihen Olkiluodon putkeen kai ripustellaan jotain massaa jotta resonanssi siirtyy toiselle taajuudelle - ja sitten se on fiksattu.
Tässä lisää vaimentimista
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/964a521f-4ea8-39eb-89af-57a4ccae4c25?ref=ampparit:1af8
https://www.talouselama.fi/uutiset/te/964a521f-4ea8-39eb-89af-57a4ccae4c25?ref=ampparit:1af8
ejuvonen
Aktiivinen jäsen
Tarvitsee säädettävän massavaimentimen, ettei se putki repeä irti, mutta selvitettävää jää, koska on sen aiheuttaja selvitettävä.
Tulee mieleen Nokialla, ku ukot ihmetteli, miksi sähkögeneraattorista meni laakereita.
Generaattorin seistessä, laakerit kuluivat kuopalle, koska samassa rakennuksessa oli 2-tahti moottoreita. Vika korjattiin genun seistessä, ei sähkötuotanossa, laittamalla se pyörimään hitaasti.
70-luvulla väittivät auton moottoreiden kampiakselin runko-laakereiden kuluvan muotopuoleksi junakuljetuksessa esim Hki - Roi.
Syynä oli raideliitokset; klonk, klonk, klonk. Nythän rata on hitsattu yhtenäiseksi.
Tulee mieleen Nokialla, ku ukot ihmetteli, miksi sähkögeneraattorista meni laakereita.
Generaattorin seistessä, laakerit kuluivat kuopalle, koska samassa rakennuksessa oli 2-tahti moottoreita. Vika korjattiin genun seistessä, ei sähkötuotanossa, laittamalla se pyörimään hitaasti.
70-luvulla väittivät auton moottoreiden kampiakselin runko-laakereiden kuluvan muotopuoleksi junakuljetuksessa esim Hki - Roi.
Syynä oli raideliitokset; klonk, klonk, klonk. Nythän rata on hitsattu yhtenäiseksi.
Hienoa.... OL3:lle napsahti käyttölupa:
https://yle.fi/uutiset/3-10677704
Ihan jännä nähdä, miten tuo laitos lähtee pöhisemään. Melkoinen projekti ollut, jopa jonkinasteinen ihme että se näyttäisi valmistuvan.
https://yle.fi/uutiset/3-10677704
Ihan jännä nähdä, miten tuo laitos lähtee pöhisemään. Melkoinen projekti ollut, jopa jonkinasteinen ihme että se näyttäisi valmistuvan.
Olen nähnyt paperitehtaan sylintereille ihan vastaavaa pyörivää säilytystä, mutta selitys oli ihan toisenlainen: Pitkä tela menee ajan myötä ihan luokille, jos sitä pidetään aina samassa asennossa. Eikä heittoa tarvitse olla paljonkaan, niin tasapainotus heikkenee. Ja kun laite alkaa klonksua, ei ole mikään ihme, että laakeritkin kuluvat ennenaikaisesti, kun tela otetaan seisokin jälkeen käyttöön.
HYKSin varavoimalat - joita ei oltu pyöritelty - hajosivat mekaanisesti joskus takavuosina kun niitä sitten tarvittiin. Syyksi pantiin laakerimetallin painuminen, mutta on siellä voinut olla mitä vaan, tuskin niitä paljon analysoitiin - mutta sen jälkeen säännöllinen koekäyttö otettiin tavaksi.
ejuvonen
Aktiivinen jäsen
Tässä on juttua rakennusten runkomelusta.
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2468.pdf
Maapallo "hötkyy". Olemmehan sulan massan päällä eli kellumme ja "tärisemme".
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mitataan_maapallon_hotkymista
https://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2468.pdf
Maapallo "hötkyy". Olemmehan sulan massan päällä eli kellumme ja "tärisemme".
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mitataan_maapallon_hotkymista
https://yle.fi/uutiset/3-10731814
"Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy edelleen – TVO: "Luonnollisesti pettymys"
Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto on myöhästynyt lukuisia kertoja. Alun perin se piti ottaa käyttöön vuonna jo 2009.
Olkiluodon ydinvoimalaitos
10.4.2019 klo 13:02päivitetty 10.4.2019 klo 13:20
Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin käyttöönotto viivästyy edelleen.
Teollisuuden Voima kertoo, että laitosyksiköllä alkuvuonna tehdyn laajan huoltoseisokin työt eivät ole edenneet laitostoimittajan marraskuussa 2018 ilmoittaman aikataulun mukaisesti.
TVO:n saaman tiedon mukaan polttoainetta ei asenneta reaktoriin ainakaan ennen elokuun loppua.
TVO kertoo, että laitostoimittajan marraskuussa toimittaman aikataulun mukaan polttoaineen asennuksen oli suunniteltu alkavan kesäkuussa ja laitosyksikkö oli määrä liittää valtakunnan verkkoon lokakuussa. Säännöllinen sähköntuotanto oli suunniteltu aloitettavaksi tammikuussa 2020.
– Laitostoimittajan ilmoittama aikataulupäivitys tässä vaiheessa projektia on luonnollisesti pettymys, mutta keskeistä on, että käyttöönottotestit tehdään huolellisesti. Meille valmistuu moderni ja turvallinen laitos, jonka käyttöönoton viimeiset vaiheet tehdään yhteistyössä laitostoimittajan kanssa, projektin johtaja Jouni Silvennoinen TVO:lta sanoo tiedotteessa. ..."
"Olkiluoto 3:n käyttöönotto viivästyy edelleen – TVO: "Luonnollisesti pettymys"
Olkiluodon kolmosreaktorin käyttöönotto on myöhästynyt lukuisia kertoja. Alun perin se piti ottaa käyttöön vuonna jo 2009.
Olkiluodon ydinvoimalaitos
10.4.2019 klo 13:02päivitetty 10.4.2019 klo 13:20
Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktorin käyttöönotto viivästyy edelleen.
Teollisuuden Voima kertoo, että laitosyksiköllä alkuvuonna tehdyn laajan huoltoseisokin työt eivät ole edenneet laitostoimittajan marraskuussa 2018 ilmoittaman aikataulun mukaisesti.
TVO:n saaman tiedon mukaan polttoainetta ei asenneta reaktoriin ainakaan ennen elokuun loppua.
TVO kertoo, että laitostoimittajan marraskuussa toimittaman aikataulun mukaan polttoaineen asennuksen oli suunniteltu alkavan kesäkuussa ja laitosyksikkö oli määrä liittää valtakunnan verkkoon lokakuussa. Säännöllinen sähköntuotanto oli suunniteltu aloitettavaksi tammikuussa 2020.
– Laitostoimittajan ilmoittama aikataulupäivitys tässä vaiheessa projektia on luonnollisesti pettymys, mutta keskeistä on, että käyttöönottotestit tehdään huolellisesti. Meille valmistuu moderni ja turvallinen laitos, jonka käyttöönoton viimeiset vaiheet tehdään yhteistyössä laitostoimittajan kanssa, projektin johtaja Jouni Silvennoinen TVO:lta sanoo tiedotteessa. ..."
ejuvonen
Aktiivinen jäsen
Onko kukaan käyttänyt Dasaultin 3D mekaniikkan suunnitteluohjelmaa ?
Jos tämän laitoksen logiikka toimii samalla tavalla, niin sinne on palkattava ranskalaiset ukot ajamaan sitä !
Noita ranskan rally-sitikoita ei osaa muut ajaa ku ranskalaiset mösjööt ?
Se johtuu seuraavasta, jota me ei osata edes kuvitella, liitty ehkä balanssiin:
tumpelorallysport.blogspot.com
Muuten, jos Fortumin hiiligeneraattorit Saksassa suljetaan, niin edessä on uuden sukupolven pien-ydinvoimalat.
Niitä kannattais alkaa meidänkin alkaa ostaa tavaranvaihtoperiaatteella Venäjältä ja tehdä niistä Länsimaiselle standardille sopivat.
Venäläisillä on pienin ydinvoimalaitos sateliitteihin ja eikös Jenkit ostanut sen.
www.tekniikkatalous.fi
Jos tämän laitoksen logiikka toimii samalla tavalla, niin sinne on palkattava ranskalaiset ukot ajamaan sitä !
Noita ranskan rally-sitikoita ei osaa muut ajaa ku ranskalaiset mösjööt ?
Se johtuu seuraavasta, jota me ei osata edes kuvitella, liitty ehkä balanssiin:
Ranskalainen logiikka
Tallille mennessä mietin mitä rupeaisi seuraavaksi tekemään. Vaihtoehdoiksi tuli joko sähköhommien / kojelaudan viimeistely tai taka-akselin...
tumpelorallysport.blogspot.com
Niitä kannattais alkaa meidänkin alkaa ostaa tavaranvaihtoperiaatteella Venäjältä ja tehdä niistä Länsimaiselle standardille sopivat.
Venäläisillä on pienin ydinvoimalaitos sateliitteihin ja eikös Jenkit ostanut sen.
Pienet ydinvoimalat villitsevät jo suomalaiskuntia - vaatii 5 kilometrin suojavyöhykkeen ja 20 kilometrin varautumisalueen
Edulliset pienreaktorit kiinnostavat Fortumia ja kuntia
www.tekniikkatalous.fi
Tuskin tuollaisilla on kansainvälisillä markkinoilla mahdollisuuksia, elleivät ne kykene vastaamaan nopeasti vaihtelevaan sähköntarpeeseen. Käsittääkseni painevesireaktorit ja kaasujäähdytteiset ovat lähtökohdiltaan huonoja tarkoitukseen. Sukellusvenereaktoreissahan säätö onnistuu, kun niissä käytetään rikastetumpaa (ja siten mm. kalliimpaa) polttoainetta. Sulasuolaratkaisu sen sijaan luultavasti taipuisi tuohon paljon paremmin, mutta on puolestaan kehitysasteeltaan muita jäljessä. Muutenkin tuotteistettavaksi tarkoitettuihin ratkaisuihin uppovat muiden lisäksi omatkin rahat, ellei joku ole jo maksanut riittäviä oppirahoja, jolloin ostopäätöksenkin voisi tehdä pääosin faktapohjalta.
Harmittavan vähän kerrottu ratkaisusta:
Olkiluoto 3:n värinämysteerille loppu - Ratkaisevaa laitteistoa asennetaan nyt ydinvoimalaan
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...tteistoa-asennetaan-nyt-ydinvoimalaan-6765088
Olkiluoto 3:n värinämysteerille loppu - Ratkaisevaa laitteistoa asennetaan nyt ydinvoimalaan
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...tteistoa-asennetaan-nyt-ydinvoimalaan-6765088
Värinän vaimentamiseen käytetään bitumia ?
https://www.tvo.fi/news/2113
https://www.tvo.fi/news/2113
Värinä aiheutti turvallisuusongelman Olkiluoto 3:ssa – ratkaisu löytyi Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston avulla
Lappeenrannassa testattiin värinää vaimentavan järjestelmän turvallisuutta.
https://yle.fi/uutiset/3-10798244
Lappeenrannassa testattiin värinää vaimentavan järjestelmän turvallisuutta.
https://yle.fi/uutiset/3-10798244
Tarkoittaakohan tuo vain putkiston painon lisäämistä?
Tässä puhuttiin juurikin massavaimentimesta:
"Stuk arvioi siis nyt, että massavaimentimen asennus ratkaisee värähtelymysteriin. "Vaimennintyypin, joko viskoosi- tai massavaimentimen valinta voidaan tehdä käyttöluvan myöntämisen jälkeen", Stuk toteaa."
https://www.tekniikkatalous.fi/tekn...laitoksen-turvallisuudesta-vastaa-tvo-6759479
STUK taisi pelätä ennemminkin bitumin päätymistä jäähdytyskiertoon ja jäähdytyskierron heikkenemistä/estymistä tuon vuoksi.
"Onnettomuudessa vaimennin voi rikkoutua ja bitumi voi kulkeutua katkenneesta putkesta virtaavan veden mukana hätäjäähdytyskiertoon."
"Bitumin käyttö vaimenninnesteenä puhutti neuvottelukuntaa. STUK kertoi, että laitostoimittaja on valinnut bitumivaimentimen, koska se on teollisuudessa yleisesti käytetty ratkaisu, josta on paljon käyttökokemuksia. Mikäli bitumivaimentimien sijaan valitaankin joku muu menetelmä, pitäisi sille tehdä uudet kokeet ja osoittaa soveltuvuus. Juhani Hyvärinen täydensi asiantuntijana (LUT tekee AREVAlle edellä mainittuja selvityksiä), että valittu vaimenninratkaisu vaimentaa värähtelyä putken ympärillä kaikkiin suuntiin toisin kuin mekaaniset vaimennuskeinot. Teollisen värähtelynvaimennuksen lisäksi bitumia sisältäviä vaimentimia käytetään yleisesti maanjäristysalueilla rakennusten perustuksissa. Bitumia tulee OL3:n värähtelynvaimentimiin yhteensä noin 120 litraa."
Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle toimeksianto Olkiluoto 3:sta – testaa ydinreaktorille asennettavaa värähtelyn vaimennusjärjestelmää
Lappeenrannan teknillinen yliopisto on tehnyt Olkiluoto 3:a varten testausta aiemminkin.
yle.fi
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Osaisiko kukaan selventää, miten tuo bitumi tuossa sijaitsee ja miten ihmeessä se voi veteen joutua. Jotenkin kuvittelisin bitumin olevan putken ulkopuolella.
Mitenkähän tuo vaimennusratkaisu on todellakin ajateltu. Menee arvailun puolelle. Mutta jos tuon putken ympärille laitettaisiin paksumpi putki ja niiden väliin saataisiin tuo bitumi pysymään, niin voisi ehkä vaimentaa??. Paksumpi putki sitten olisi pultattu lattiaan, seiniin, jne. tukevasti kiinni.
No jos tuo sisäputki nyt murtuisin niin melkoinen hässäkkä syntyisi. Bitumit ja päälliputken riekaleet pitäisivät kunnon shown ja laitos pitäisi saada salamannopeasti ajettua alas.
Kas kun ei muualla maailmassa ole tätä ideaa vielä huomattu kokeilla.
No jos tuo sisäputki nyt murtuisin niin melkoinen hässäkkä syntyisi. Bitumit ja päälliputken riekaleet pitäisivät kunnon shown ja laitos pitäisi saada salamannopeasti ajettua alas.
Kas kun ei muualla maailmassa ole tätä ideaa vielä huomattu kokeilla.
Jos oikein olen ymmärtänyt niin värinä ei ole ollut tasolla mikä rikkoisi putken. Kyse on ollut siitä että se ylitti suunnitellut rajat, mitkä ovat toki kohde huomioiden rajuilla turvamarginaaleilla.
Tämä uusi vaimennus ei varmaankaan ole mikään massiivinen viritys. Tyhjätty varmaan lähiseuden biltemat ja motonetit itseliimautuvista bitumimatoista.
Tämä uusi vaimennus ei varmaankaan ole mikään massiivinen viritys. Tyhjätty varmaan lähiseuden biltemat ja motonetit itseliimautuvista bitumimatoista.
"Bitumia tulee OL3:n
värähtelynvaimentimiin yhteensä noin 120 litraa. Lisäksi keskusteltiin bitumin
yhteiskäyttäytymisestä villan kanssa ja bitumin kestävyydestä mm. ikääntymistä ja
säteilyä vastaan ja sen käyttäytymisestä vakavissa onnettomuuksissa (mahdollinen
haihtuminen tai höyrystyminen sekä niiden vaikutus esimerkiksi
vetyrekombinaattoreiden toimintaan). STUK on arvioinut valmistajan selvitykset esim.
palokuormista, rekombinaattoreiden myrkyttymisestä, vaikutuksesta korroosioon sekä
vaikutuksesta säteilyannoksiin (aktivoitumisen kautta), ja todennut vaikutukset niin
pieniksi, ettei bitumin käytölle näytä olevan estettä niiden vuoksi. Vaimenninbitumi
sisältää hyvin vähän haihtuvia ainesosia"
värähtelynvaimentimiin yhteensä noin 120 litraa. Lisäksi keskusteltiin bitumin
yhteiskäyttäytymisestä villan kanssa ja bitumin kestävyydestä mm. ikääntymistä ja
säteilyä vastaan ja sen käyttäytymisestä vakavissa onnettomuuksissa (mahdollinen
haihtuminen tai höyrystyminen sekä niiden vaikutus esimerkiksi
vetyrekombinaattoreiden toimintaan). STUK on arvioinut valmistajan selvitykset esim.
palokuormista, rekombinaattoreiden myrkyttymisestä, vaikutuksesta korroosioon sekä
vaikutuksesta säteilyannoksiin (aktivoitumisen kautta), ja todennut vaikutukset niin
pieniksi, ettei bitumin käytölle näytä olevan estettä niiden vuoksi. Vaimenninbitumi
sisältää hyvin vähän haihtuvia ainesosia"
Jossain noita vaimentimia selosteltiin aikoinaan. Idea lienee, että viskoosiin massaan upotetun putken värähtely vaimenee luonnostaan, eli tehdään sitten vaikka ulkoputkella allas, jossa itse putki pääsee värähtelemään ja tuhlaamaan energiansa ulkopuolella olevan vaimennusmassan lämmitämiseen.
Kaiketi tuo bitumin joutuminen pääkiertoon on varteenotettava mahdollisuus, jos pääkiertoputki halkeaa. LTU on varmaan jättänyt patenttihakemuksen, joten kaikkia yksityiskohtia ei ehkä ole saatavilla, mutta oli huomaavinani, että putken ja vaimennusmassan välissä ehkä olisi jonkinlaisia tiiviitä suodatinkerroksia, jolloin haljenneen putken pituussuuntaan syntynyt halkeama tai edes putken katkeaminen useasta kohdasta ei pysty ajamaan bitumia kiertoon, vaan se ruiskuaa veden mukana suojarakennukseen pääkierron valtavan paineen ajamana, kun ulkoputki pettää tai ainakin vuotaa voimakkaasti suojarakennukseen.
Kaiketi tuo bitumin joutuminen pääkiertoon on varteenotettava mahdollisuus, jos pääkiertoputki halkeaa. LTU on varmaan jättänyt patenttihakemuksen, joten kaikkia yksityiskohtia ei ehkä ole saatavilla, mutta oli huomaavinani, että putken ja vaimennusmassan välissä ehkä olisi jonkinlaisia tiiviitä suodatinkerroksia, jolloin haljenneen putken pituussuuntaan syntynyt halkeama tai edes putken katkeaminen useasta kohdasta ei pysty ajamaan bitumia kiertoon, vaan se ruiskuaa veden mukana suojarakennukseen pääkierron valtavan paineen ajamana, kun ulkoputki pettää tai ainakin vuotaa voimakkaasti suojarakennukseen.
Missäs lämpötilassa bitumi on nestemäistä?
Nesteitä ylipäätään käytetään monenlaiseen vaimennukseen esimerkiksi autojen puslissa(esim moottorin tulikumit) sekä esim koneen etupäässä olevassa hihnoja pyörittävässä värinänvaimentimessa. Esim diesel autossa tälläisen vaimentimen puuttuminen saattaisi katkaista kampiakselin. Noissa on täytteenä silikoniöljyä.
Tässä on selitettynä kuinka tuollainen toimii.
fluidampr.com
Nesteitä ylipäätään käytetään monenlaiseen vaimennukseen esimerkiksi autojen puslissa(esim moottorin tulikumit) sekä esim koneen etupäässä olevassa hihnoja pyörittävässä värinänvaimentimessa. Esim diesel autossa tälläisen vaimentimen puuttuminen saattaisi katkaista kampiakselin. Noissa on täytteenä silikoniöljyä.
Tässä on selitettynä kuinka tuollainen toimii.
How Fluidampr Works • Viscous Damper Technology
Discover how a Fluidampr works to controls torsional vibration and improve crankshaft durability, engine efficiency, plus performance.
fluidampr.com
Ettei kyse olosi kuitenkin tuosta viskoosivaimentimesta ja nestemäisestä bitumista?
"TVO ja laitostoimittaja tutkivat värähtelyjen hillintään kahta vaihtoehtoa.
Niin sanotussa viskoosivaimentimessa on testattu vaimenninnesteenä bitumia. Stuk on pitänyt kuitenkin epävarmana, onko se turvallinen valinta kaikissa olosuhteissa.
– Tähän liittyy vielä avoimia kysymyksiä, kuten se, miten onnettomuustilanteessa estetään varmasti bitumin pääsy hätäjäähdytyskiertoon, Tuomainen selvittää.
Bitumia käyttävää vaimenninta on tutkittu viime syksystä saakka sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa että Arevan koelaitteistolla Saksassa.
Tuomaisen mukaan viimeisimmät, pari viikkoa sitten tehtyjen kokeiden tulokset olivat "varsin lupaavia".
– Vielä emme voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko bitumin käyttö ok vai ei.
Toinen vaihtoehto on niin sanottu massavaimennin, jossa vastaavaa huolta onnettomuuskäyttäytymisestä ei ole. Massavaimenninta on testattu Kiinassa, ja vastaava vaimennin on suunniteilla myös Ranskan Flamanvillen EPR-laitokseen."
www.ts.fi
Nestemäisenä pysymisestä tuli mieleen että sivelinhän itsekin raksalla nestemäistä kylmäbitumia...
"TVO ja laitostoimittaja tutkivat värähtelyjen hillintään kahta vaihtoehtoa.
Niin sanotussa viskoosivaimentimessa on testattu vaimenninnesteenä bitumia. Stuk on pitänyt kuitenkin epävarmana, onko se turvallinen valinta kaikissa olosuhteissa.
– Tähän liittyy vielä avoimia kysymyksiä, kuten se, miten onnettomuustilanteessa estetään varmasti bitumin pääsy hätäjäähdytyskiertoon, Tuomainen selvittää.
Bitumia käyttävää vaimenninta on tutkittu viime syksystä saakka sekä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa että Arevan koelaitteistolla Saksassa.
Tuomaisen mukaan viimeisimmät, pari viikkoa sitten tehtyjen kokeiden tulokset olivat "varsin lupaavia".
– Vielä emme voi tehdä johtopäätöksiä siitä, onko bitumin käyttö ok vai ei.
Toinen vaihtoehto on niin sanottu massavaimennin, jossa vastaavaa huolta onnettomuuskäyttäytymisestä ei ole. Massavaimenninta on testattu Kiinassa, ja vastaava vaimennin on suunniteilla myös Ranskan Flamanvillen EPR-laitokseen."
Värähtelyihin löytyy vaimennuskeino: Stuk ei näe estettä OL3:n käyttöluvalle, mutta polttoaineen lataus vaatii oman luvan
Säteilyturvakeskus (Stuk) ei näe estettä käyttöluvan myöntämiseksi Olkiluoto 3 -ydinvoimayksikölle (OL3). Vuosi sitten havaitut ja viikonloppuna uudelleen uutisiin nousseet värähtelyongelmat eivät näin ollen estä luvan myöntämistä.
www.ts.fi
Nestemäisenä pysymisestä tuli mieleen että sivelinhän itsekin raksalla nestemäistä kylmäbitumia...
Viimeksi muokattu:
Eikö bitumi samoin kuin esim lasi ovat ylen aikaa nestemäisiä, lämpötilasta riippuen joko jäykempiä tai notkeampia.
Bitumin pääsystä onnettomuustilanteessa hätäjäähdytyskiertoon on täällä ollut itse keksittyjä skenaarioita.
Mahdolliseksi ongelmaksi on koettu se kun primääripiirin vuototapauksessa reaktorirakennuksen lattialle vuotanut vesi palautetaan puhdistettuna ja jäähdytettynä takaisin primääripiiriin. Jos samanaikaisesti on bitumitäytteinen taikinapytty vaurioitunut, tukkii vuotanut bitumi vuotoveden puhdistusjärjestelmän.
Kaiketi ainakin tuollaisessa 250 ... 300 celciusasteen lämpötilassa, millaista pääkierrossa on. Paineistimessa täytyy olla kymmenia asteita enemmänkin. Tuskinpa tuossa välisessä putkessa voi olla juuri viileämpää, koska yhteys pääkiertopiiriin on välitön, https://docplayer.fi/68411-Ydinvoimalaitosyksikko-olkiluoto-3.html.
Joo .. kuvista päätellen se putki on pitkä, metriä kohden ei tule valtavasti. Kyllä bitumi alkaa valua mäkeä alas jo Italian helteillä - ei se kovin korkeaa lämpöä taida tarvita.
Kylmäbitumi on nestemäistä ihan huonelämpötilassakin...
Luulisin että kyse on tälläisistä
http://www.teddington.se/wp-content/uploads/2017/03/VICODA-Product-Folder-UK-web.pdf
http://www.teddington.se/wp-content/uploads/2017/03/VICODA-Product-Folder-UK-web.pdf
OL3 aikatauluun taas lykkäystä, ei taida olla apua vielä ensitalvena.
https://yle.fi/uutiset/3-10839113
https://yle.fi/uutiset/3-10839113
Siis uuden aikataulun antaminen lykkääntyy.
”Laitostoimittajan piti alun perin täsmentää projektiaikataulua kesäkuussa, nyt päivitys siirtyy heinäkuuhun.”
Iskunvaimentimissa putkiston värähtely vaimenee, kun sen liike-energia muuttuu lämmöksi iskunvaimentimessa. Tulee vaan mieleen, että kuinkahan suurista energiamuunnoksista on kyse. Iskari toimii jatkuvasti ja primääriputken lämpötilakin on melko korkea. Iskareissa muodostuva lämpö pitää varmaan siirtää jollain konstilla ulos. Aika epäilyttävälle ratkaisulle vaikuttaa.
- Tila