Markkinatalousmekanismit ja korona

Se voi toisaalta olla myös hyvä asia, että joku muu kertoo jatkossa, miten valtiontaloutta tulee hoitaa. Persaukisella, pikavippaavalla sosialistivaltiolla ei niissä pöydissä sanavaltaa paljoa ole. Ks. Kreikan tie, josta me ollaan jo kovaa vauhtia edellä.
Kreikka on ollut takaisin lainamarkkinoilla jo pidemmän aikaa ja sirtaki irtoaa edelleen milloin tahansa.
 
En aikoinaan uskonut kun Bush nuorempaa ohjeistettiin, ettei velalla ole väliä.
(kyse siis valtion velasta)
Olen sittemmin siirtynyt toiselle kannalle, perusteena reaali- ja kasinotalouden suhde.

Otetaan esimerkiksi lapsen karkkiraha.
Aikuinen voi sen helposti moninkertaistaa ilman sen kummempia vaikutuksia omiin rahoihinsa.
Karkkirahoissa vaikutus on kuitenkin vähintään hampaita järisyttävä.

Väitän siis, että reaalitalous on lopulta karkkirahoja.
Eikä kasinotaloudella ole lopulta muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa kierrettä.

Vielä kun useampi ymmärtäisi muuttaa maalle ja istuttaa perunoita.
 
Norja? Monta esimerkkiä ei taida löytyä. Edit: näemmä Norjallakin on velkaa, tosin mitätön määrä verrattuna öljyrahaston arvoon.

Norja onkin sosialisoinut öljyvarannot. Jos öljykentät olisi vuokrattu/myyty yksityisille pilkkahintaan, olisi Norjan velkatilanne sama kuin muilla.
Jos Suomi sosialisoisi kaikki metsät, tilanne olisi valtion talouden kannalta hyvin erilainen kuin nyt.
Suomi jatkaa kaivoksien tuoton lahjoittamista monikansallisille kaivosyhtiöille. Yksityisen maanomistajan maille surutta tehdään kaivos nimellisellä korvauksella. Kukaan siis Suomessa ei saa kansallisomaisuuden tuottoa.
Suomessa on myös tapana myydä business ulos. Tämä on myös valtion ja kuntien tapa (sähkölaitokset). Ei ihme että lainarahalla mennään kun ulkoelävät ottaa mukavasti välistä. Vika ei ole ulkoelävissä vaan meissä Suomalaisissa.
 
Samaa olen tässä fundeerannut. Kun valtiot kirjoittaa velkakirjoja keskuspankille, se painaa vastaavan määrä seteleitä. Minne nämä painetut rahat lopulta ajautuvat. Valtiot, kunnat ja kotitaloudet ovat veloissa korvia myöten. En keksi siihen muuta selitystä, kun että ne lopulta päätyvät tuottavien firmojen omistajille. Näillä taas pankkitilit pullottaa ja lainaavat taas miinuskorolla rahat valtioille talteen. Tämä rahanpainantaprosessi ilmeisesti kiertää kehää ja jokaisella kierroksella lisää firmojen omistajien varallisuutta. Lopputuloksena on, että kansalaiset maksavat valtion ja kuntien velat. Näin jakaantuu kansa kahtia. Onko kellään tähän parempaa selitystä
 
Maailman pörssit on noin $90T, Shanghain osuus yli 5%.
Saudien Aramco on arviolta $2T.
Hyvinvoinnin laajentuminen on ottanut osansa.

Maailman rakennettu infra on arviolta $150T.
Jollain sekin on rahoitettu.
 
Juuri näinhän tilanne etenee. Kertyneet massiiviset rahavarat lainataan köyhemmille maille, jotka rakentavat omaa infraa ja muuta ja samalla tietysti velkaantuvat. Eli lopulta kaikki maiilman maat ovat jättimäisissä veloissa sijoittajille. Näin se sama painettu raha kulkee paikasta toiseen ja velkaannuttaa lopulta koko planeetan ja jotkut yliäveriäät omistavat lopulta koko pallon.

Lopulta kuitenkin raju inflaatio putsaa pelikentän. On kumma juttu, ettei inflaatio ole jo lähtenyt rajusti liikkeelle, vaikka rahaa on painettu paljon enemmän, kuin koko setelistön arvo on.
 
Inflaatio on seuraus rahan ulkoisen arvon muutoksesta.
Nyt kun kaikki painaa rahaa samaan tahtiin niin sitä ulkoista arvon muutosta ei ole.

Mitä taas pallon omistajiin tulee niin kiinalaisten ja intialaisten eläkerahastot puuttuu vielä kokonaan.

Avaruusturistien lekottelupaikatkin on vielä tasaamatta.
 
Jos kerran valtion velka on vain numeroita, eikä sitä tarvitse koskaan maksaa, niin Selittäkää tyhmälle:

1. Miksi jokaisella velalla on eräpäivä?
2. Jos yksityishenkilö ottaa lainaa, jotta saa edellisen lainansa maksettua, niin eikö se ole huonoa rahankäyttöä ja lopputuloksena luottotiedot menee. Sama ei koske valtioita, koska..?
3. Mihin tarvitsemme saastuttavaa terästeollisuutta, varustamoita, laivanrakennusliiketoimintaa jne yksityisen vientisektorin hapatuksia.
Ei muutakun kaikki vaan onnellisuustutkijoiksi valtiolle töihin, valtio ottaa sopivasti lainaa ja miljoona palkkaa jokaiselle. Samalla poistuu köyhyys, eriarvoisuus ja laiska ja tyhmä tienaa saman, mitä ahkera ja älykäs.
 

Liitetiedostot

  • 81BU1wksDAL._AC_SX355_.jpg
    81BU1wksDAL._AC_SX355_.jpg
    20,6 KB · Lukukerrat: 203
Kreikka on ollut takaisin lainamarkkinoilla jo pidemmän aikaa ja sirtaki irtoaa edelleen milloin tahansa.

Kreikka ei ole ollut vuosiin normaaleilla lainamarkkinoilla. Raha tulee eurostol. ei kun ekp:n setelipainokoneesta ettei liittovaltioprojektin keppihevosen, epäterveen valuutan julkisuuskuva vaarannu.
Ai niin ja olemmehan mekin Kreikan valtion velkojen maksajia osana projektia.
 
Jos kerran valtion velka on vain numeroita, eikä sitä tarvitse koskaan maksaa, niin Selittäkää tyhmälle:

1. Miksi jokaisella velalla on eräpäivä?
2. Jos yksityishenkilö ottaa lainaa, jotta saa edellisen lainansa maksettua, niin eikö se ole huonoa rahankäyttöä ja lopputuloksena luottotiedot menee. Sama ei koske valtioita, koska..?
3. Mihin tarvitsemme saastuttavaa terästeollisuutta, varustamoita, laivanrakennusliiketoimintaa jne yksityisen vientisektorin hapatuksia.
Ei muutakun kaikki vaan onnellisuustutkijoiksi valtiolle töihin, valtio ottaa sopivasti lainaa ja miljoona palkkaa jokaiselle. Samalla poistuu köyhyys, eriarvoisuus ja laiska ja tyhmä tienaa saman, mitä ahkera ja älykäs.
1. Eräpäivä kertoo, milloin pitää uusia laina.
2.Ei kun se on nykymittapuun mukaan juurikin oikeaa rahankäyttöä. Valtiota se ei koske, koska valtio voi verottaa kansalta rahat pois.
3. Teollisuutta tarvitaan, koska on porukkaa, jotka ei osaa nyhjästä tyhjästä ja joutuu töihin.
 
2. Raha on vaihdon väline, joku vaihtaa autoihin, toinen käsilaukkuihin, kolmas lainoihin.
Valtio ottaa uutta lainaa ja maksaa vanhaa jatkuvasti, se on kulu siinä kuin joku muukin.

3. Edistykseen.
Joskus aikoinaan yhteisöt oli melko omavaraisia ja ruokkivat kenet pystyivät.

Kun sama raha kiertää riittävän suuressa karusellissa niin palatessaan se tuntuu joltain aivan toiselta.

Pienellä valuutalla täytyy olla reaalivakuus.
Suuren valuutan arvon romahtamisen pelko estää sitä romahtamasta.

Miksi rahan määrä on nyt väärä, miksi se ei ollut sitä aiemmin?

Japanilla on huomattavasti enemmän velkaa kuin Kreikalla, miksi se ei ole ongelma?
 
^japanin velka ei ole ongelma koska se on käytännössä täysin maan sisäistä. Ovat siis velkaa toisilleen. Kreikka oli velkaa Saksan suurille pankeille ja ne piti pelastaa jottei saksa olisi romahtanut ja veinyt euron kautta koko euroopan mennessään.
Saksalaisten olisi kyllä mielestäni maksettava tuo takaisin mutta niin ei tule käymään.
 
^japanin velka ei ole ongelma koska se on käytännössä täysin maan sisäistä. Ovat siis velkaa toisilleen. Kreikka oli velkaa Saksan suurille pankeille ja ne piti pelastaa jottei saksa olisi romahtanut ja veinyt euron kautta koko euroopan mennessään.
Saksalaisten olisi kyllä mielestäni maksettava tuo takaisin mutta niin ei tule käymään.

Oikea pointti Japanista.

Kreikan velkaohjelmassa pelastettiin poliittiseksi projektiksi muuttunutta eurovaluuttaa. Muiden maiden kuten Suomen veronmaksajien maksettavaksi tulevilla lainoilla pelastettiin saksalaisten ja ranskalaisten pankkien omistajat luottotappioilta. Kumpikin maa olisi pystynyt halutessaan yksin saneeraamaan ja tukemaan holtittomasti maksukyvyttömälle maalle lainanneet pankkinsa. Euro ei olisi mennyt mukana vaan olisi tervehtynyt ja saatu hyvä esimerkki muille vastaaville maille. Sen sijaan sama peli jatkui, jatkuu edelleen ja EKP:n setelipainokoneen kiihdyttämänä.
Osa taloustieteilijöistäkin kytkee tämän liittovaltion pakkomuodostamiseen, koska kansalaiset eivät sitä halua.
Kreikka ei ole koskaan historiassa maksanut valtiollisia velkojaan pois.
 
Niin tai näin niin Suomi on tässä pelissä aika pähkinöitä, yksittäiset ihmiset erikseen.

Pankkijärjestelmän romahdus on vielä kokeilematta, ehkä ei kannatakaan.
Monasti unohtuu, että pankilla on hätätilassa oikeus irtisanoa kaikki lainat.
Kaikkien maksukyvyttömien vakuudet siis siirtyy pankin omistukseen.
Yritykset menee konkurssiin ja työpaikat katoaa tai vaihtoehtoisesti kaikki on pankin konkurssipesän vuokralaisia.

Uskoisin, että parempi on ottaa hieman lisää velkaa pidemmällä laina-ajalla.

Liittovaltio on hyvä,
jos se saa oikeuden potkia kyvyttömät paikallishallinnot hevon kuuseen.
 
Hah hah.. kyllä ihmiskunnan tyhmyys alkaa olemaan tasolla että vaikea on keksiä edes huumoria siitä.
Mutta hei, ei hätää. Tänään julkaistiin vasta hallituksen NELJÄS lisäbudjetti, tälle vuodelle. 18.8miljardia lisää velkaa.

Meikäläinen on ollut idiootti, toivonut ihmisten kuolevan, salaliittoteoreetikko jne, kun olen kyseenalaistanut tätä median luomaa koronapaniikkia.

"Nation of sheeps, ruled by wolves, owned by pigs"
 
Mutta hei, ei hätää. Tänään julkaistiin vasta hallituksen NELJÄS lisäbudjetti, tälle vuodelle. 18.8miljardia lisää velkaa.

Meikäläinen on ollut idiootti, toivonut ihmisten kuolevan, salaliittoteoreetikko jne, kun olen kyseenalaistanut tätä median luomaa koronapaniikkia.

"Nation of sheeps, ruled by wolves, owned by pigs"

Mut hei, ei se ole veropottia keryttävää kansalaista kohti kuin 9400eur, pikkuraha. Koronacase on haissut alusta asti, kuten jotkut foliohatut ovat jankanneet.

poistettu provosoiva kuva, jonka tekijäoikeudetkin epäselvät -Samppa
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Verotuskeskustelu siiretty tänne
 
Tuli tossa mieleen sellainenkin skenaario, että jos talous ei lähde ollenkaan nousuun ja että lähteekin laskuun. Italiassa on juurikin näin. Ihmisillä on talous kunnossa. On saatu kämppä maksettua ja lepäillään laakereilla. Suomessa voi olla saman tapainen ilmiö tulossa. Monilla perheillä on talous hyvässä kunnossa ja korona-aikana, kun ei olekaan päästy matkustamaan ja kuluttamaan, niin huomataan, että voikin alkaa lepäillä laakereillaan. Ja niin talous juuttuu paikalleen. Kasvavassa taloudessa ihmisillä on tavoitteita, joihin pyritään ja painetaan duunia. Syntyy positiivinen kierre ylöspäin. Kun nyt ihmiset joutuu koronan takia ilmeisesti pari vuotta olemaan kotona, niin ei tälläista nousua pääse syntymään. Tällä hetkellä autokauppa matelee, kotitalouksien säästöt ovat kovassa kasvussa, eli kulutus on hiipunut.
 
Valtion veloista puhuttaessa kannattaa muistaa että ne yleensä ovat kiinteällä korolla. Tämän takia valtio voi jaksottaa lainanottoa niin että matalan koron aikaan otetaan enemmän lainaa ja korkean koron aikaan vähemmän.

Finanssikriisin jälkeen on voimistettu vakavaraisuus-regulaatiota, jonka puitteissa rahoituslaitosten tulee suuri määrä sijoituksistaan suunnata vähäriskisiin kohteisiin, kuten niihin valtionlainoihin joille sitten muodostuu matalat korot.

Niin pitkään kun luottoluokittajat ovat tyytyväisiä niin samaa menoa voidaan jatkaa.
 
Etätyöt verolle?
Etätyöntekijät maksavat itse tai yhdessä työnantajan kanssa tietoliikennekustannuksensa. Työntekijä maksaa työtilakustannuksensa ja työantaja voi mahdollkisesti säästää näissä. Sen sijaan kaikki muu on yhteiskunnalle puhdasta säästöä, kun siirrytään etätöihin.

Voi olla, että etätyöpainotteisuudesta on pitkän päälle erilaista haittaakin, mutta sehän ei kuulu tähän asiaan ollenkaan ja on työnantajan ja työntekijän keskinäinen ongelma pääosin. Yhteiskunnan ehkä kannattaisi tässäkin miettiä, miten mahdollisia ongelmia voidaan torjua ja rahoitusta saisi yllin kyllin kertyneistä säätöistä.

Pankin ehdotus on kuin suoraan Hölmölästä. Samaahan ovat olleet kyseisen pankin sekoilut varsinaisella toimialallaan, eli yritysten ja muiden toimijoiden luototuksessa. Pankki lähinnä osaa historian perusteella tehdä suuria ja äärimmäisen riskialttiita sijoituksia epävarmoihin luototuskohteisiin ja huutaa sitten kansainvälistä valuuttarahastoa ja keskupankkeja avuksi, kun perusteettomat riskit realisoituvat ja uhkaavat kellistää koko maanosan talouden. Tuo mädännäisyys sitten heijastuu kaikkeen muuhunkin, missä terveet toimintamallit nostavat päätään ja uhkaavat pankin edesvastuutonta vipusijoitusliiketoimintaa muiden riskillä ja kustannuksella.
 
Duunissa huvikseen joskus fundeerattiin porukoissa autohuoltajille vähän vastaavaa verotusta. Eli tee-se-itse-miehille ylimääräinen vero, koska huoltavat autonsa itse. Logiikka menee niin, että nämä eivät maksa huollosta ja siten yhteiskunta ei saa kaikkea veroa, ym. maksua tältä osin. Ja lisäksi työttömyys kasvaa ja autohuoltamoita joudutaan lopettamaan.
 
Logiikka menee niin, että nämä eivät maksa huollosta ja siten yhteiskunta ei saa kaikkea veroa, ym. maksua tältä osin. Ja lisäksi työttömyys kasvaa ja autohuoltamoita joudutaan lopettamaan.
Logiikka ontuu siinä mielessä, että miksi taloudellisesti toimivien pitäisi kantaa osuuttaan suurempi osuus verotaakasta sen sijaan, että kaikille sälytettäisiin tasaisesti lisää veroja maksukyvyn mukaan. Talousteoriat lähteävät yleensä siitä, että hyödykkeiden tehokkaaseen ja säästävään käyttöön olisi syytä kannustaa ja verotuksen pitäisi olla joko neutraalia tai sitten rokottaa tuhlaavasta toimintamallista. Päinvastainen toimintamalli voi ilahduttaa Hölmälän talousteoreetikkoja (ja kateellisuuteen taipuvia suomalaisia), mutta ei liene järkevää maksaa moisesta "ilosta" tuottavuuden heikentymisenä tuhlaavaisuuteen kannustavan palkitsemisen kautta.
 
Tuossa etätyöverotusjutussa ihmetytti kahviloiden ja lounasravintoloiden niputtaminen joksikin yhteiskunnan palveluiksi. Eihän ne mitään infraa ole vaan yksityistä markkinaehtoista liiketoimintaa. Jos lounasravintola ei kannata, se pienenee tai loppuu, ei verorahoilla kuulu ylläpitää firmoja. Kekseliäämmät sitten keksii myydä palveluja vaikka siellä kotona oleville. Muutoskykyiset selviävät, vastarintaa tekevät eivät.

Sen sijaan etätyöläinen kuluttaa vähemmän ihan oikeata infraa, kuten tiestöä, mutta maksaa toisaalta kotinsa sähkölaskussa valojen ja laitteiden päälläpidon, veroineen.
 
Tuossa etätyöverotusjutussa ihmetytti kahviloiden ja lounasravintoloiden niputtaminen joksikin yhteiskunnan palveluiksi. Eihän ne mitään infraa ole vaan yksityistä markkinaehtoista liiketoimintaa. Jos lounasravintola ei kannata, se pienenee tai loppuu, ei verorahoilla kuulu ylläpitää firmoja.
EIhän tuossa ole pankin kannalta mitään eroa, eli pankki on myöntänyt noille lainoja ja jos konkurssi uhkaa, pankille tulee luottotappioita. Kun pankki ei voi suoraan pyytää noiden katetta veronmaksajien piikkiin, niin sitten toivotaan lisää verotuskohteita, jotta valtio voi lainata markkinoilta lisää rahaa lisäverotuksen tuomia tuloja jatkaakseen ja sitten puolestaan lisäluotottaa pankkia, jotta se voi jatkaa holtitonta luototustaan vakavaraisuuskriteereiden karahdettua kiville.
 
Yhteiskunnan ehkä kannattaisi tässäkin miettiä, miten mahdollisia ongelmia voidaan torjua ja rahoitusta saisi yllin kyllin kertyneistä säätöistä.
Ehkä ajoneuvoveron periminen kiinteänä vuosimaksuna kunnes auto romutetaan on jo ollutkin esillä? Polttoaineveroahan jo korotettiin. En kanna erityistä huolta etteikö näitä mietitä ja verot kyllä kerätään tavalla tai toisella.
 
Kulutus on kaiken a ja o. Hyvänä esimerkkinä on eräs supernuuka tuttavani, joka aikoinaan opiskeli yliopistossa. Sai kaikki opintotuet ja ihmetteli niiden runsautta. Hänelle jäi niistä vielä säästöönkin rahnaa. Muutenkin ihmetteli ihmisten poskettomia kulutustottumuksia.
Ei muuten mutta, jos yhteiskunnan porukka toimii supernuukasti, niin planeetta hyytyy.
 
Saksalaiset eivät ole innoissaan veroehdotuksista etätyöntekijöillä.

Etätöistä sen verran että toiselle se voi olla onnenpotku. Toiselle jotain muuta. Käsitys työpaikasta ja kodista voi hämärtyä. Osa haluaisi olla toimistolla mutta siihen ei ole mahdollisuutta.
 
Isokäsi Puolalle ja Unkarille!
Isokäsi kun eivät halua noudattaa oikeusvaltion periaatteita ja sen vuoksi eivät halua sitoa elvytyspakettia siihen? Rahahan heille kyllä kelpaisi, eli kyse ei ole siitä että vastustaisivat itse pakettia, vaan siihen kytkettyä velvollisuutta noudattaa yhteisiä sääntöjä (mikä on sinänsä ihan naurettavaa että ne ovat tuon paketin ehtona, niidenhän pitäisi olla koko unioniin kuulumisen ehtona).
 
EU pärjäisi aina vaan paremmin, kun muut jäsenmaat kuin Unkari ja Puola sopisivat keskenäisin sopimuksin, että unioni pidetään pyörimässä näiden rahoittamana. Rahaliikenne siis voisi jopa tyssätä täysin Puolan ja Unkarin sekä muun EU:n välillä. Mutta tuostahan olisi vain säästöä, kun nuo kumpikin kuluttavat yhteistä kassaa selvästi enemmän kuin sitä pönkittävät. Rahoittakoon toistaiseksi maksuosuudellaan EU:n rahoittamia kohteitaan sen verran, kun noista heidän säästyvistä maksuosuuksistaan riittää. Jos maa riitauttaa maksuosuutensa, kaiketi EU:kin voi riitauttaa avustusosuutensa sopimusrikkomusperusteella. Jos nuo kuitenkin maksavat osuutensa, niin asiat voinevat jatkua entisellään, mutta kaikessa uudessa nuo oikeusvaltiovaatimukset toteutuvat, sanoi Unkari tai Puola mitä hyvänsä.
 
Unkarilla ja Puolalla on kokemusta neuvostoliitosta, ei olla enää kaukana eurostoliitossa...maan kansalaiset on nämä päättäjät vaaleissa valineet. EU:n kansanäänestyksessä kannatin EU:ta mutta en nykyistä EU:ta. Vaikka Unkarin ja Puolan toimet on vähän kyseenalaisia niin hyvä että vähän jarruttavat liittovaltio kehitystä.
 
Unkarilla ja Puolalla on kokemusta neuvostoliitosta, ei olla enää kaukana eurostoliitossa...maan kansalaiset on nämä päättäjät vaaleissa valineet. EU:n kansanäänestyksessä kannatin EU:ta mutta en nykyistä EU:ta. Vaikka Unkarin ja Puolan toimet on vähän kyseenalaisia niin hyvä että vähän jarruttavat liittovaltio kehitystä.
Niin, Puolan ja Unkarin johtajat tosiaankin ovat perillä neuvostoajasta ja EU:n kritiikki kohdistuukin siihen, että herrat ovat soveltaneet oppejaan tapaan, millä oikeuslaitos tuomitsee, lehdistöä suitsitaan, jos kirjoittavat epäkohdista, toisinajattelijoita vainotaan jne. Nuo johtajat ovat kansallismielisiä ja konservatiivisia, mutta noissa kansalaisvapauksia ja oikeuslaitosta koskevissa kysymyksissä haetaan mallia ihan vanhasta neukkutyylistä.

EU:ssa toki on byrokratiaa ja kaikki koneiston suoltamat päätökset eivät välttämättä miellytä kaikkia ja etenkään kansallismielisiä. Onhan koko EU nimenomaan perustettu ajatukselle, että kansallismielisyyttä on pidettävä aisoissa länsimaisen oikeus- ja demokratiakäsityksen pohjalta niin, että Saksan ja Ranskan ja vaihtuvien liittolaisten kesken muutaman vuosikymmenen välein toistuneista pohjimmiltaan aivan turhista suursodista lopulta miljoonine uhreineen ja muine tuhoineen per kansakunta päästäisiin eroon. Tässä kaikkein tärkeimmässä kysymyksessä EU on toistaiseksi onnistunut varsin hyvin.
 
Takaisin
Ylös Bottom