Pohdintaa takan valinnasta uuteen taloon (NIBE F750)

V

Vesinokkaeläin

Tulokas
Kyselen ajatuksia pohdintoihimme liittyen takan valintaan. Rakennamme yksitasoisen okt:n Pirkanmaalle. Huoneistoala 158neliötä, tilavuus 634 kuutiota. Liki talon keskikohtaan sijoittuu varaava takka, jonka valinta on edessä lähiaikoina. Pohdimme asiaa taloudellisesta näkökulmasta, eli takan hinta vs. lämmönvarauskyky ja nämä suhteessa PIPL:n kulutukseen. Jos ottaa sen oletuksen, että polttopuut tippuvat taivaasta ilmaiseksi, niin kuinka laskea takkainvestoinnin järkevyyttä?

Jos takka A:n varauskyky on 28kwh
ja takka B:n 40kwh
ja takka C:n 55kwh

niin voinko laskea suoraan lämpöenergian "säästöhinnan" kaavalla takan kwh x polttokerrat x sähkön hinta?
Vai laskeeko isomman takan teho/tuotto/mikälie myös PILP:n kulutusta (ensisijaisesti kylmimmillä säillä) enemmän kuin tuon takan suoran oman lämmöntuoton?

Jos näin ei ole, niin isomman takan hinta ei vaikuta tekevän suurempaan takkaan investoinnista järkevää. (?)
 
Aika mahdoton laskea tämmöisiä. Se on selvää että F750 hyötyy takan poltosta, mutta paljonko... Jaa'a.

Varaava takka luovuttaa suhteellisen pienellä teholla lämpöä. Ehkä 1-2kw. Jos poistoilma lämpenee niin PILP sulatukset vähenee ainakin. Muuten takan lämpö pääosin jää toki huoneisiin.

Ostakaa sellainen takka mikä miellyttää, kunhan siihen tulee paloilman otto ulkoa. Tätä ei saa unohtaa.
 
Taitaa takan TMA olla luokkaa ikuinen tyyliin sauna jos sitä ei pidetä pääasiallisena lämmitysmuotona. Enemäkin toi on strteginen valinta, haluaako takkaa polttaa fiiliksen mukaan vai oikeasti lämmittää. Meillä oli 10v PILP ja takassa paloi pari mottia vuodessa klapia. Lisäksi oli ILP. Nyt kymmenen vuoden jälkeen meillä on vielä jokainen liiteri täynnä puuta ja MLP tultua taloon mietin mitä hittoa teen hamstratuille ilmaisille puille. Aikaisemmin en raaskinut poltaa kun maksavat niin paljon ja nyt oikein viitsi kun ei juurikaan hyödytä. Että tää on vähän miten asiaa miettii ja mikä on aika jänne ajatuksille. Paljon noilla takoilla on hintaeroa? PILP:n hyöty takasta on kanssa vähän urbaania legendaa... ihan samoin siitä takasta hyötyy kaikki LTO:t. Hyöty tulee silloin kun kompura ei enää jaksa, ihan riippumatta pumpun tyypistä.
 
Viimeksi muokattu:
Takka on vähä sellainen fiiliksen tuoja.
Harva on Mirkkua kellistänyt jääkarhumatolla punaviiniä juodessa ilmalämpöpumpun edessä, mutta moni sen on takkatulen loisteessa tehnyt.

Toinen on tietysti nämä tilanteet, joista aina varoitellaan monoblokki-vilpin ostajia, se 3viikon sähkökatkos joka iskee, kun ulkona on -20°C. Tällöin sillä takalla voi lämmittää kämppää, tehdä ruokaa ja sulattaa vettä.
 
Täytyi hieraista silmiä kahdesti, kun törmäsin valmistakkarivistöön. Hinnat oli jotain 3-5 tuhatta, takat perin kevyrakenteisia - omasta mielestäni lähinnä kaminoita.

Tiilet ja laasti ei paljon maksa vaikka valmispiipun pystyttäisi viereen tai päälle. Salaisena haaveena itsellänikin olisi saada aikaiseksi kunnollinen lämmitykseen soveltuva takka, kun piippukin jo olisi valmiina.
 
Kai sillä kohtalaisella uunilla saa vuodessa melko helposti sen 5000-10000 kwh tuotettua. Päälle tulee vielä se mukava puuha, josta ilmeisesti monikin pitää. Itsekin. Takaisinmaksuaika ei liene mahdottoman pitkä. Onhan niitä ihan muurareitakin ja muuraa sellaisen kun haluatte. Voi olla edullinenkin. Googlella löytynee. Järkeä siihen uuniin voi perustella huoltovarmuudellakin, mutta se olkoon jokaisen oma asia. Sellainen uuni mihin menee pitkä klapi vaakaan pelaa mukavasti ja vähenpää melkoisesti klapien kpl määrää:)
 
Kaverille tehtiin tiilestä 2 varaavaa uunia, toiseen oli piippu valmiina ja toiseen tuli joku shiedel-piippu tai vastaava.
Sanoi rahaa menneen kaikkinensa 6000e, muurarin osuutta ei kertonut.
 
Kiitos vastauksista. Torppaan tulee takka, jonka korvausilma ulkoa takan alle. Takan paikka on sellainen, että siihen mahtuu vaikka lähes minkä kokoinen. Ja toisaalta sellainen, että mietin näyttääkö pieni takka siinä paikalla hölmöltä. Rahareikiä toisaalta löytyy muutenkin, niin tasapainottelemme sen suhteen mikä on järkevää.

Takan paikka on keskellä noin 50 neliön melko korkeaa avointa tilaa. Huonekorkeus on tuolla vinolla osuudella korkeimmillaan noin 3,6m, eli kuutioita löytyy ok. Torppaan tulee nykyiset perustason eristeet (seinät 250mm, yläpohja 500mm, ikunat u=1,0 ja ei valtavia lasiseiniä tms.). F750 kaverina sam41, kuten talon koosta voinee päätellä.

Tuon halvimman takan massa on 1000kg, ja siitä sitten 1500kg ja 1800kg. Noiden kahden isomman hintaero oli pienehkö 700€, mutta isoin hyppäys oli tuosta pienimmästä seuraavaan, noin 2000€.

Talo tulee alueelle, jossa maakaapelointi on tehty. Siten pitkien katkosten riski on pieni, tai sellaiseksi sen ainakin arvelen.
 
Taitaa nuo ilmoitetut varauskyvyt olla sikäli fuulaa että ehkä varaa jos lämmität tulikuumaksi ja sitten jäähdytät kolme päivää jääkylmäksi. Mutta jos meinaa oikeasti lämmittää, niin tuohon kertavaraukseen ei pääse, koska sepä ei vielä yhdessä vuorokaudessa jäähdy kokonaan. Eli kun kerta päivääs lämmittää, ei käytössä ole tuollaista varauskykyä.

Meillä taitaa olla n. 1500kg:n takka ja yhtenä vuonna ihan päivittäin se pistettiin lämpimäksi,niin 6 heittomottia about sillä sai tuhottua talvessa. Ehkä 4000kWh siis vuodessa. Arviolta 30kW/h tuolla voi saada vuorokaudessa.
 
Lurkus sanoi:
Sellainen uuni mihin menee pitkä klapi vaakaan pelaa mukavasti ja vähenpää melkoisesti klapien kpl määrää:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tässäpä se ainut hyöty leivinuunista. Toki varaavaa massaa enemmän.

Nykyaikaisessa talossa tuon kun polttaa mansikaksi, sisällä on mukava ylilämpö... Eli rieska paistoa ei tarvi haaveilla :)
 
33 senttinen mahtuu vaakaan meillä takkaankin, pystyssä ei pitisi kyllä missään polttaa mitään. Mitään puolmetrisiä nyt ei sisällä tarvita.

vwg4 sanoi:
Nykyaikaisessa talossa tuon kun polttaa mansikaksi, sisällä on mukava ylilämpö... Eli rieska paistoa ei tarvi haaveilla :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Jep. Meillä on tuo takka 1500kg ja liesi/leivariyhdistelmä 1000kg. Kunnon pakkasilla molemmatkin voi pistää kuumaksi ilman pelkoa ylilämmöistä, lämmitysjärjestelmä kyllä säätyy pienemmälle. Mutta näillä tavanomaisilla nollakeleillä se tosiaan ei onnistu, koska lattioita ei viitsi täysin kylmäksikään päästää.

Eli ei sitä montaa kertaa vuodessa voi näillä leveyksillä käyttää... Viime talvena ei kertaakaan. Kympin pakkaset kun on, niin aletaan leivaria viritellä.
 
Ota mahdollisimman painava ja mielellään tiilestä tehty. Sellainen missä sydämen ja kuoren välissä on villat. Tällaisessa on mahdollisimman pitkä varausaika. Eli takka luovuttaa tasaisesti ja pitkään lämpöä. Kerta kysessä on uusi talo, niin et tarvitse 6kw jatkuvaa tehoa, vaan se 1-2kw lämpösäteily riittää normaalissa talvessa. Varausaika olisi hyvä olla min 50% ja 12h. Sillon se kykenee lämmittämään koko yön yli kun illalla polttaa ja seuraavan kerran aamulla. Tai vasta iltapäivällä. Yleensä tällaisen saa edullisimmin muurarilta. Jos seinät on vielä tekemättä ja tilaa löytyy, niin harkitsisin vielä palomuuria ja takkaa alaliitännällä. Hormiin sitten ylös pelti. Se palomuurikin varaa hyvin lämpöä ja varausmäärä tuplaantuu.

PILP:n kanssa takka on oikeasti lähes pakollinen. Mitä parempi takka, sitä enemmän pilp siitä hyötyy. Varsinkin jos on vähän kehittyneempi invertterimalli. Vaikkapa tuo F750. Se ei mene niin helpolla lepuutukselle kuin F470. Eli suomeksi pikkupakkasella se jatkaa tuloilman ja kiertoveden lämmitystä vaikka sisällä onkin jo lämmin. Samalla takka tuo pilp:lle hyvin poistoilmaan energiaa. Taikana on vain se hyvin varaava takka ja tasainen poltto. Pienellä tai kiertoilmatakalla tulee hetkessä kuuma ja sitten taas kylmä.
 
Takkamuurari tekemään tuo, siten saa riittävän massiivisen järkevään hintaan. Muu lämmitysjärjestelmä aiheuttaa sen että tuota takkaa käytetään eikä se ole pelkästään koriste, joten kannattaa vähän panostaakin.
 
Missä lämpötilassa F750 (tai mikä tahansa pumppu) antautuu ja tarvitaan lisälämpöä? Tosta vois haarukoida saatavan säästön lämpötilojen pysyvyykäyrän perusteella**. Ennen lisäenergian tarvetta säästyy 1/3 sähkönhinnasta eli kilolla puuta säästää reilun yhden 1 kWh jos kompuraa ei tarvita. Pinokuutiossa on n. 400 kg koivua eli n 1700 kWh. Pikku pakasilla poltetaan puuta 2000 kWh verran 90% hyötysuhteella ja siitä saadaan säästöä 700 kWh. Kovilla pakkasilla poltetaan kolmannes eli reilut 1000 kWh. Säästö on yhteensä noin 200 EUR * jos sähkön hinta on 12c/kWh. Jos on suorasähkölämmitys niin säästö on melkein tuplat 380 EUR. Tämä olisi teoreettinen maksimi ja häviöt ja ylilämpö syö hyötyä. Tämän lisäksi puunpoltto lisää todenäköisesti pumpun elinikää ja tällekin voi naputella jonkin arvion.


* Tilanne missä 1/3 puusta poltetaan niin kylmässä että kompuran teho ei riitä.
* Eteläsuomessa on kylmepää kuin -15C n. 10% pakkajaksosta (238h) eli Vantaalla säästöä 140EUR. Eli mitä pohjoisempana ollaan sitä suurempi säästö.
 
Viimeksi muokattu:
Huonosta tehottomasta takasta ei tule kuin paha mieli. Omalla takalla ei saa edes takkahuonetta kuumaksi pikkupakkasella.Mutta kyllähän siitä huolimatta se lämpö käyttöön menee.

Faijalla oli itse muurattu takka tiilestä ilman eristeitä ja massaa kivasti. Mitat oli jotain leveä 1,5m korkea 2,5m ja syvyyttä kai joku 80cm. Siinä sai polttaa joka päivä jopa 15kg
puita ja kämppä lämpes pelkästään sillä -5ast saakka. Talossa oli 2kerrosta ja 116m2.
 
Viimeksi muokattu:
Pasikookoo sanoi:
Huonosta tehottomasta takasta ei tule kuin paha mieli. Omalla takalla ei saa edes takkahuonetta kuumaksi pikkupakkasella.Mutta kyllähän siitä huolimatta se lämpö käyttöön menee.

Faijalla oli itse muurattu takka tiilestä ilman eristeitä ja massaa kivasti. Mitat oli jotain leveä 1,5m korkea 2,5m ja syvyyttä kai joku 80cm. Siinä sai polttaa joka päivä jopa 15kg
puita ja kämppä lämpes pelkästään sillä -5ast saakka. Talossa oli 2kerrosta ja 116m2.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä se sinun oma takka on?
 
Ryystäjä sanoi:
Mikä se sinun oma takka on?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jaa a se on jonkun muurarin tekemä semmoinen ikäänkuin nurkkatakka, joka on ikäänkuin kattoon asti, mutta jätetty tyhjäksi viimeinen 60-70cm tjsp,sitten siellä on ylhäällä pieni ritilä. Siinä saattaa olla vain yksi poskikanavakin. No joka tapauksessa sen kun vetäsee kuumaksi 55ast niin kolmantena päivänä se on vielä joistain kohdista 26ast.
Eli pihtaa lämpöä...
 
Meillä on Tiilerin pikku Lauri pääliittymällä, 1650 kg. Olen sitä nyt kolme talvea lämmittänyt ja mielestäni lämmitän sitä oikein. Siltikään ei sillä saa taloa pidettyä lämpimänä edes nollan yläpuolella. Mielestäni syy on liian hitaassa lämmönluovutuksessa.

Tiilerin sivut sanovat näin:
45 kWh
10,0 h:n kuluttua saavutettu huippulämpötila
29,0 h:n kuluttua 50% huippulämpötilasta
46,0 h:n kuluttua 25% huippulämpötilasta

Eli jos haluaa paljon " tehoa" ulos pitää polttaa joka päivä kohtalaisesti eli ehkä sen 6-8kg kun maksimimäärä päivässä on 12kg.

Jos 29h kuluttua poltosta on 50% maksimilämpötilasta niin sitten 24h kohdalla on vajaa 60%. Tämä tarkoittaa että lämpöä on luovutettu vuorokauden aikana 40% = 18 kWh. Keskiteho 750w. Toisen vuorokauden aikana keskiteho laskee. 46h kohdalla eli noin kahden Päivän kuluttua takassa on vielä 11 kWh lämpöä jäljellä.

Jos tuota polttaa joka päivä, ei kannata mitään 10kg satseja vedellä kun ei se pysty sitä sitomaan joka päivä.

Oma kokemus ainakin on että ei lämmitä kovin paljoa vaikka pitäisi. Kaikkea on kokeiltu ja puu on ollut kuivaa koivua. Talo 2007 valmistunut ja alakerrassa tilaa 80 neliötä, yläkerrassa 40. Takka alakerrassa ja tuntuma on että ei lämmitä paljoa, toimii lähinnä lisälämmönlähteenä. Eikä näytä näkyvän sähkönkulutuksessakaan käytti takkaa tai ei.
 
Varaavat takat eivät ole erityisen hyviä lämmittimiä, ellei massaa ole todella paljon ja ilman eristeitä.

Kiertoilmatakka lämmittää aivan eri tavalla, mutta sitten varaavaa massaa pitäisi olla esim. kivitalon muodossa

Se että takan lämmitys ei näy sähkölaskussa.... Takan lämpö pääosin nousee huoneessa ylös (ja ilmanvaihdon mukana pois) ja lattian lähellä lämpötila ei juuri nouse. Näin lattia luovuttaa lämpöä kuten ennenkin.

ILP aidolla takkatoiminnolla jeesaa.. eli lyö takkatilasta lattialämmöt pois ja pitää sen ILPllä sopivana. Kun takkaa lämmittää ILP lopettaa lämmityksen mutta puhallus jatkuu. Näin lämpö leviää paremmin huoneessa lattioita myöten, eikä karkaa heti ilmanvaihtoon.

Ainoa vaan että pikkupakkasilla kun testasin tätä F750 kanssa niin kulutukset NOUSI. Ei kannata ILP pyörittää niin kauan kun F750 jaksaa kompuralla vääntää.

Uusissa taloissa on omat juttunsa. Aika sama millä lämmittää niin varsinaiseen lämmitykseen ei paljon energiaa mene. Etelä-Suomessa siis. Eipä siis säästääkkään paljon voi.
 
Viimeksi muokattu:
Espejot sanoi:
Ei syy ole PILP vaan lämmönjakosyteemin joka ei reagoi ulkoisiin ja muuttuviin lämmityskuormiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Jeps... Lattialämmitys on monella tapaa aika kömpelö systeemi.

Sillä tavalla takasta jotain saa irti, että vetää sen verran loivalla käyrällä lämmitystä että tuvassa on vähän vilpoista kaiken aikaa.

Sitten takan lämmityksessä on järkeä.
 
Mikki sanoi:
Sillä tavalla takasta jotain saa irti, että vetää sen verran loivalla käyrällä lämmitystä että tuvassa on vähän vilpoista kaiken aikaa.

Sitten takan lämmityksessä on järkeä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Just noin mulla tavallaan oli ekat vuodet ja poltin päivittäin sen 5-6 mottia. Sitten kun sain toimeksi kotiautomaation ohjaaman kompensoinnin Oumanniin, niin nyt on niin että Oumannin käyrä käytännössä tipahtaa pari astetta normaalista, kun takan laittaa lämpimäksi. Tai kun aurinko alkaa paistaa jne. Ja jos uhkaa käydä toisinpäin (tuulinen jäätävä keli tms ja lämmittäjä on unessa), niin sitten käyrä nousee pari astetta.

Toimii erinomaisesti, ei ole kuuma eikä kylmä. Hysteresiä olen laittamut oisko 0,3 tavoitteesta molempiin suuntiin.

Maalis-huhtikuun kylmien öiden ja päivän kovan auringonpaisteen rajuun eroon tuo lämpötilaohjaus ei ehdi vastaamaan riittävän nopeasti, silloin on yöllä lämmityskäyrä niin paljon päivää korkeammalla. Asia ratkeaa mula helposti laittamalla pariksi kuukaudeksi kotiautomatiosta ajastin, joka aamutuimaan laittaa ennakoivasti lämpötilapudotuksen päälle, vaikkei talon lämpö ole vielä noussut. Eli ajastin jyrää lämpömittarin yli. Ja mulla on siinä kahden tuunin viive, että aina kun säätöä on ruuvattu joko käsin tai automaation toimesta, niin se pysyy kaksi tuntia vähintään, ei räpsy eestaas.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom