PILP sulatuksen energiankulutus (F750)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
M

Mikki

Hyperaktiivi
Olen tuossa tuuminut, että miten laskisi suurinpiirtein paljonko F750:n sulatus hukkaa energiaa.... Se tekee sulatuksen aika fiksusti, kun mittaa ilmavirtaa ja lopettaa sulatuksen heti kun kenno on sula ja ilma taas virtaa.

Tässä alla on aika tyypillinen sulatus. Kokonaiskesto 11 minuuttia kun kompura on sammuksissa. Ulkoilma 0C ja poistoilma 21C.
Neljän minuutin ajan jäteilma on ulkoilmaa lämpimämpi ja korkeimmillaan jäteilma käy +5C lämmössä.

Miten tästä voisi arvoida paljonko sulatus hukkaa energiaa? Vai hukkaako se tämmöisellä nollakelillä oikeastaan ollenkaan? Millainen jätelämpö on vaikka pyöriväkennoisella LTO:lla tämmöisen 0C ulkolämmön aikana? Nimittäin aika hyvin pelkkä kylmä kenno ottaa lämmön talteen sulatuksen aikana ihan passiivisesti.

1607714410083.png
 
Tuohan riippuu aivan katsontatavasta. Ajatellen "poistoilmasta kaikki poistettu lämpö on ilmaista", niin mitään hukkaa ei olekaan. Loppujen lopuksi sulatushan on kuitenkin vain faasimuunnoksen aiheuttamaa myöhäistettyä keruuta, jos sitä jäätymistä ei tapahtuisi, niin tuota energiaa ei siirtyisi. Nyt se vaan lopulta "maksetaan takaisin".

Järkevämpää siis laskea mielummin ajatuksella, "miten paljon hukataan teoreettista kapasiteettia". Tosin kun katson tuota sun käppyrää niin koko teoreettinen kapasiteetti ei muutenkaan ole käytössä, joten varsinaisesti mitään ei menetetty. Voit siirtyä siis seuraavaan ajattelumalliin "miten se haittaa COP-lukemia" ja pohtia onko sillä mitään merkitystä.

Mitä siis haluttiinkaan oikeasti tietää? Onko muka oikeasti 1:1 suhde ulkolämpötila:sisälämpötila se tärkeä? Mitä informaatiota se muka antaa? Talossa on kuitenkin muitakin energian lähteitä ja hukkia kuin ilmanvaihto.

Mun mielestä tuossa käppyrässä on näin pari mielenkiintoisempaakin ajatusta. Esim. kuinka kuiva tuo kenno on kun sulatus loppuu? Kestäisikö seuraavaan sulatukseen pidempään jos sulatus kestäisi pidempään kuin nyt? Vai valuuko vesi tarpeeksi hyvin pois siitä pinnalta ettei se välittömästi jäädy uudestaan?
 
Mikki sanoi:
Tässä alla on aika tyypillinen sulatus. Kokonaiskesto 11 minuuttia kun kompura on sammuksissa. Ulkoilma 0C ja poistoilma 21C.
Neljän minuutin ajan jäteilma on ulkoilmaa lämpimämpi ja korkeimmillaan jäteilma käy +5C lämmössä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuo on varsin mielenkiintoisen näköinen käyrä, kun jäteilman lämpö alkaa laskea uudelleen jo ennen kompressorin käynnistymistä. Kaiketi kenno sulaa hiukan epätasaisesti ja jostakin ensimmäiseksi sulaneesta kohdasta pääsee puhaltamaan ilmaa tavallaan ohitse ennen kuin kennon pääosa alkaa päästää kunnolla ilmaa lävitseen.

Väittäisin, ettei sulatusta oikeastaan voi hoitaa tehokkaammin, jos sulatus pohjautuu vain poistoilman hyödyntämiseen sulatuksessa. Sama on tilanne myös lto-laitteden osalta. Sen sijaan ainakin teorissa sulatus olisi mahdollista tehdä vähemmin häviön tekemällä se huomattavasti nopeammin käyttäen ulkoista tai valmiiksi puskuroitua (käytännössä aika viileää) lämpöenergiaa huomattavasti suuremmalla teholla, mihin poistoilmavirta pystyy. Toinen mahdollisuus olisi käyttää talteenottokennon vuorottelua, jolloin sulatettavasta kennosta ei päästetä lainkaan ilmaa ohitse sulatuksen aikana. Mistä sitten ulkoista lämpöenergiaa saisi sulatukseen riittävän edullisesti joko suoraan tai puskuroituna? Käytännössä vain joko lämpöpumpulla ulkoilmasta muutaman asteen lämpötilaan pumpaten tai sitten maasta tai vesistöstä ao. keruupiirillä (mitkä eivät sitten välttämättä ole kokonaisedullisia ratkaisuja).
 
Miksiköhän ei vaan käännetä kiertoa ja sulateta kuumakaasulla? Siinä ei kauaa nokka tuhise kun jää sulaa ja kenno on myös kuiva. Sitten vaan lennosta venttiili toiseen asentoon ja samoilla höyryillä lämmittämään.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom