Nibe F2120 sulatusvaikeudet ja ongelmat, onko niitä Suomessa todettu?

[kurre orava]

Ruotsin lämpöpumppufoorumin puolella on pistänyt jo jonkin aikaa silmään kourallinen ketjuja jossa on raportoitu ja osittain suorastaan raivottukin viimeisimmän ohjelmapäivityksen jälkeen ilmenneistä sulatusongelmista.

Herjaa tulee kuulemma virtauksen määrästä sulatuksen yhteydessä, toistuvista epäonnistuneita sulatuksia, turvasulatuksista jne.

Keskustelua on mm seuraavissa langoissa:

Nibe F2120- avfrostningsfel, var hittar jag meny 5.11.1.1 - Värmepumpar - Luft/vatten - Värmepumpsforum allt om värmepump och värmepumpar

Typiskt skånsk vinter, 0 grader och dimma. Isar igen min F2120 på nolltid och jag får fel (236) avfrostningsfel, flera ggr/dygn. Har kört denna

www.varmepumpsforum.com

Nibe 2120 Larm 228 avfrostning - Nibe - Värmepumpsforum allt om värmepump och värmepumpar

Hej! Nytt spännande larm på nya värmepumpen. Det är första gången den fick känna på minusgrader och då larmade den 228 avfrostning. Vad jag

www.varmepumpsforum.com

F2120 - skyddstopp - larm 326 - Nibe - Värmepumpsforum allt om värmepump och värmepumpar

Hej Har en nibe F2120 där vi har fått detta larm efter 400 h drift.. Larm : 326 Någon som vet hur man kvitterar då kompressorn är blockerad

www.varmepumpsforum.com

F2120+VVM320 larm försvann nytt larm istället - Nibe - Värmepumpsforum allt om värmepump och värmepumpar

Efter många år med ett irriterande informationsmeddelande så löstes det äntligen med en uppdatering(se tråd nedan). Men lyckan var kortvarig.

www.varmepumpsforum.com

Koitin varovaisesti tuolla päin kysellä onko millaiset mitoitukset putkistossa ym mutta siihen ei liiemmälti suvaittu vastata kiukuttelun lomassa. Ilmassa sinkoili väitteitä siitä että tämä ko päivitys on tulos liian monesta jäätyneestä lämmönvaihtimesta ym.

Onko täälläpäin joku noita ongelmia kokenut päivityksen jälkeen ja onko meilläpäin raportoitu yhtään jäätynyttä levaria Niben osalta? Toki noita laitteita on Ruotsissa varmaan moninkertaisesti Suomen oloihin nähden ja voihan olla että ongelmat realisoituvat vain hyvin pienelle osalle käytäjiä. Itse voisin kuvitella et mikäli putkiston mitoitus on esimerkiksi hiukan rajoilla ja ajan saatossa sit levylämmönvaihdinkin tukkeutuu hiukan niin yhdessä saattaa varmaan laskea tuon virtauksen niin alas että hälytys tuosta laukeaa.

Mutta jos tuo ongelma on softasta peräisin niin luulisi että joku olisi täälläkin sen kokenut?

Itsekin päivitin tuota softaa mutta en ole kyllä ainakaan vielä saanut yhden yhtä hälyä sulatuksiin liittyen.

 

[Hempuli]

Täällä päivitetty SMO40 versioon 9350R3 ja F2120-12 versioon 10609 8.11.2020 eikä ongelmia toistaiseksi.

 

[Hessu]

Pohjoisen asumuksessani käytössä myös tuo versio 10609 8.11.2020, eikä ongelmia.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Siis ihan varmistuksena, että levari on jäätynyt nimen omaan sulatuksen aikana eikä jotenkin muuten. Itse kiinnitin joskus huomiota semmoiseen, että Nibe käyttää kiertopumppua vain pienissä pätkissä jos ei ole tarvetta käydä. Tässä tulee mieleen teoreettinen mahdollisuus, jos siellä jokin höyrystyy ja lauhtuu pakkasella olevaan höyrystimeen niin voisiko olla potentiaalinen jäätymisen syy.

Tuossa katkokäynnissä on tietty etunsa ja ne tietysti liittyvät enemmän siihen varaajapään kerrostumisen ylläpitämiseen.

 

[kurre orava]

Siis ihan varmistuksena, että levari on jäätynyt nimen omaan sulatuksen aikana eikä jotenkin muuten. Itse kiinnitin joskus huomiota semmoiseen, että Nibe käyttää kiertopumppua vain pienissä pätkissä jos ei ole tarvetta käydä. Tässä tulee mieleen teoreettinen mahdollisuus, jos siellä jokin höyrystyy ja lauhtuu pakkasella olevaan höyrystimeen niin voisiko olla potentiaalinen jäätymisen syy.

Ruotsin lämpöpumppufoorumin keskustelut eivät tyypillisesti ole kovinkaan syvääluotaavia eivätkä nämäkään olleet sitä. Eivät ko kirjoittajat tienneet sen ovatko levarit hajonneet sulatusten tai lepojaksojen aikana mutta heidän oletuksensa oli että se olisi tapahtunut sulatusten aikana. Itselle tuli tosiaan tunne et oliskohan ne putkistot hiukan ahtaasti mitoitettuja ja monella tiukalla ysikympin mutkalla tehtyjä? Mutta myyrän kysymykselle ei tuollapäin korvaa lotkautettu joten kaipa heillä se puoli on sit kunnossa. Tai sitten ei.

Kovin kylmäksi tuo logiikka ei kuitenkaan päästä tuota levaria ennenkun kierrättää lämpimämpää vettä tuolta läpi ja lämmittää sitä sit uudelleen.

Täällä päivitetty SMO40 versioon 9350R3 ja F2120-12 versioon 10609 8.11.2020 eikä ongelmia toistaiseksi.

Pohjoisen asumuksessani käytössä myös tuo versio 10609 8.11.2020, eikä ongelmia.

Itsellänikin on tuo sama softa käytössä eikä yhden yhtä sulatukseen liittyvää hälytystä. Mutta ilmeisesti jo kirjoitusten perusteella noita ovat kokeneet jotkut joten jostain ne juontavat juurensa. Tuskin noissa päivityksissa sentään on maakohtaisia eroja, Niben pumpuissahan ilmoitetaan maa jossa se on käytössä eikä tuota saa enää jonkun ajan päästä muutettua?

 

[Hessu]

Kiinnostaisi tietää, minkälainen kytkentä noissa ongelmatapauksissa on. Itselläni lämmittää ainoastaan lattiapiirejä, eli menovesi LT on melko matala.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Jotenkin nousee mieleen ajatus, että ovat noita (lattialämmitksen) paluuvesikytkentäjä suoraan lattialämmityksen perässä. Voi olla kierrot vähän tuurissaan.

Setä ei ole kauhean orjallisesti suhtautunut noihin sulatuslämpöihin. Kun kiertopumput lähtevät käyntiin, sieltähän tulee jotain noin 23 asteista aluksi ja kattilasta pieni siivu ehkä 30 asteista pohjalta. On ihan nätisti sulatellut vaikka saa alle 25 °C sisään ja siinä parin kympin korvilla pukkaa takaisin. Käsittääkseni sen pitäisi tehdä "jotain" jos liian kylmällä joutuu sulattamaan. Vettähän tuo kyllä saa vaikka hur mycket.

 

[kurre orava]

Itseänikin aihe kiinnostaa ja kaikesta eniten syyt näihin oireisiin.

Meillä sekalämmitysjärjestelmä (patterit+lattiapiirit), kuvassa sulatus eilisestä, lämpötila menevälle vedelle putoaa johonin 26 asteen tienoille ja paluuvesi kylmimmillään johonkin 18 asteeseen.

http://e-logger.se/Images/G/7341608322119.png

Muoks: voi olla ettei tuo kuvan linkki toimi, koitin padilla kopioida käppyrät mutta kopioi näköjään vaan linkki.

 

[Hessu]

Tuo oma kohde, jossa on käytössä SMO40 ja modaamaton Nibe lämpöpumppu, lämmittää nimenomaan lattialämmitystä, ja lämpötilat ovat matalia. Ei ongelmia. Tosin omassa systeemissäni on pitkä lämpökanaali, ja hullunkierrolla varmistettu pumpulle riittävä kierto...

 

[Hessu]

Sulatuksessa dT on korkeintaan 3,5°C luokkaa...

 

[harla]

Minulla F2120 antoi tuon hälytyksen ohjelman vaihdon jälkeen. Tarkastin mutasihdin ja siellä oli tukos. Ongelmaa ei sen jälkeen. Päivityksen jälkeen virtaukset nousi huomattavasti. Luultavasti sihti meni tukkoon heti käyttöön oton alussa ja luulin että virtaukset pitää olla noin pienet.

 

[Espejot]

Millä perusteella häly tulee, lämpötila vai virtaus vai joku muu suure?

 

[MiVa]

Sihtien puhdistaminen on äärimmäisen tärkeää noissa 2120 koneissa. Ainakin asennuksen jälkeen seuraava vuosi kannattaa seurailla tilannetta.
Viime talvella ei ollut juurikaan murheita Niben monoblokin kanssa, mutta edellistalvella näitä sai käydä sulattamassa. Pääasiallinen syy aina tuo sihti. Ulkoyksikkö kestää yllättävän hyvin jäätymistä, eli muutamia kertoja yleensä kestää ennen kuin on tullut vaurioita. Tapauskohtaisia tietenkin ovat.

 

[zadah]

Sihtien puhdistaminen on äärimmäisen tärkeää noissa 2120 koneissa. Ainakin asennuksen jälkeen seuraava vuosi kannattaa seurailla tilannetta.
Viime talvella ei ollut juurikaan murheita Niben monoblokin kanssa, mutta edellistalvella näitä sai käydä sulattamassa. Pääasiallinen syy aina tuo sihti. Ulkoyksikkö kestää yllättävän hyvin jäätymistä, eli muutamia kertoja yleensä kestää ennen kuin on tullut vaurioita. Tapauskohtaisia tietenkin ovat.

Ei se oikein kestä jäätymistä kertaakaan. Levylämmönvaihtimen kylmäainepuoli painuu kasaan jäätymisen seurauksena. Näiden monoblockkien kanssa kannattaisi käyttää lämmönjakopuolella propyleeniglykolia 30% seoksena, niin voi kohtuu huoletta lämmitellä / sulatella laitteen käyttöiän loppuun.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Kai jään muodostus näkyy alhaisena paluulämpötilana. Voi se vielä olla tukvasti plussalla, mutta kuinka alas tuo paluu sitten oikein laskee?

 

[MiVa]

Ei se oikein kestä jäätymistä kertaakaan. Levylämmönvaihtimen kylmäainepuoli painuu kasaan jäätymisen seurauksena. Näiden monoblockkien kanssa kannattaisi käyttää lämmönjakopuolella propyleeniglykolia 30% seoksena, niin voi kohtuu huoletta lämmitellä / sulatella laitteen käyttöiän loppuun.

Sitä mieltä olen myös että glykolia olisi hyvä käyttää noissa.
Ei jäätyminen todellakaan paranna konetta, mutta tiedän vaan koneita jotka vielä ovat toimineet jäätymisten jälkeen, riippuu olosuhteista.
Nibeltä vastattiin että kestää "pienen" jäätymisen tuo siirrin, kun joskus kyseltiin voiko sitä enää käyttää, kun oli päässyt jäätymään.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Hankalia nuo glykolit lämmityksen kierroissa. Pieninkin patterin irrotus on oikein lillun lällyn homma.

Nyt kiinnostaisi tietää, miksi se jäätyy? Eihän sen nyt muutenkaan pitäisi vetää paineita niin alas lämpötila laskee pakkaselle. Toisekseen tuohon varmasti valmistajalla on tutkittu tieto kuinka alhaisella veden lämpötilalla sulatus vielä onnistuu ilman ongelmia.

Olikos näissä joku pikasulatus? Kuinka kauan sulatus kestää ?

 

[Espejot]

Ruotsin lämpöpumppufoorumin puolella on pistänyt jo jonkin aikaa silmään kourallinen ketjuja jossa on raportoitu ja osittain suorastaan raivottukin viimeisimmän ohjelmapäivityksen jälkeen ilmenneistä sulatusongelmista.

Aikoinani tutkailin Ruotsin lämpöpumppu foorumia niin jäätymisistä ei löytynyt juttua. Ei törmännyt myöskään muiden pumppujen osalta. Onko niitä nyt tullut herran vuonna 2020? Kaikki linkit on vuodelta 2020...

 

[pökö]

Aivan viimeisenä tekona, jos silloinkaan, laittaisin glykolia lämmönjakoverkkoon.

Siis tämä 2120-nibekö on jonkin päivityksen jälkeen jäätymisepidemian kourissa, vai miten?

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ainahan ohjelmiin voi tulla jokin virhe. Sen voi kuitenkin korjata kun vain tekee ennen kuin se ehtii rautaa rikkoa.

 

[Mikki]

Glykoli pitäisi kierrättää varmaan vain levylämmönvaihtimen läpi. Kahden pumpun systeemi toki lisää vikaherkkyyttä vähän.

Glykoli ei tarvitsisi olla edes kovin vahvaa. Se menee kuitenkin ensin hyväisesti sohjoksi ennenkuin oikeasti jäätyy ja josko sittenkään yhtä kiinteäksi kuin pelkkä vesi.

Outoa jos softavika moisen aiheuttaisi mutta ihan mahdollista tietty kun sulatusta yritetään optimoida.

 

[MiVa]

Hankalia nuo glykolit lämmityksen kierroissa. Pieninkin patterin irrotus on oikein lillun lällyn homma.

Nyt kiinnostaisi tietää, miksi se jäätyy? Eihän sen nyt muutenkaan pitäisi vetää paineita niin alas lämpötila laskee pakkaselle. Toisekseen tuohon varmasti valmistajalla on tutkittu tieto kuinka alhaisella veden lämpötilalla sulatus vielä onnistuu ilman ongelmia.

Olikos näissä joku pikasulatus? Kuinka kauan sulatus kestää ?

Jep, glykoli on aika vastenmielistä tavaraa. Eihän sitä voi vanhoihin järjestelmiin laittaa ellei halua valkoisia jälkiä lähes kaikkiin pellavakarveihin. Siirtimen kautta ja ulkopiiri glygolilla olis idiootti varma.

Alin paluulämpö koneelle taulukosta näyttää joku 21-22 astetta, mutta koneen pitäisi keskeyttää sulatus jos bt3 eli ulkoyksikön siirtimen paluuputken anturi näyttää 10 astetta tai alle. Softassa taitaa olla jotain häikkää jos vaan yrittää sulattaa vaikka ei energiaa sisältä siirry.
SMO käytössä ei näissä mitään virtausvahteja/mittareita, joten esim lataus kierron häiriintyessä (ilmaa, sihti tukkeessa/venttiili kiinni) ulkoyksikkö menee vaan hp hälyyn asti ennen kuin katkaisee. Sulatuksessa jos on vain yhden anturitiedon varassa, on varmaan mahdollista että yrittää vain väkisin jatkaa, jos käyttiksessä jotain häikkää.

 

[pökö]

Glykoli ei tarvitsisi olla edes kovin vahvaa. Se menee kuitenkin ensin hyväisesti sohjoksi ennenkuin oikeasti jäätyy ja josko sittenkään yhtä kiinteäksi kuin pelkkä vesi.

Ei se suomen pakkasissa umpijäähän mene. Minulla on aurinkokeräimissä sellainen monopropyleeniseos että hyhmääntyminen alkaa -15 asteessa ja sohjo pysyy samana ainakin -30 asteeseen, se on koitettu.

 

[pamppu]

Jotenskin vaan tuntuu että kaikissa näissä jutussa on taustalla asennus jota ei pitäisi tehdä. Siis esimerkiksi lattiakierto ilman että on joku rinnalla oleva varaaja, joka takaisi riittävän kierron sulatuksessa. Kun ei tommoinen yksinkertainen asia voi muuten mennä pieleen.. Tosiaan omassakin koneessa ei ole kitään virtausvahtia, mutta tuo 10 asteen raja on. Sulatuksessa kone jäähdyttää 10 asteen deltalla normivirtauksella, joten koneen pitää saada reilu määrä riiittävän lämmintä vettä, eikä virtaus siedä suurta heikkenemistä. Virtauksen puolittuminen olisi jo varallista. Tästä syystä näitä vehkeitä kannattaa vähän seurata. Lämpömittareista normitoiminnan aikana näkee jos kierto on heikentynyt (delta on suurentunut). Invertteri on tässä mielessä kinkkisempi, kun siinä ei mitään normituotantoa ole. Virtauksen mittaus on ihan ehdoton.

Ei se oikein kestä jäätymistä kertaakaan. Levylämmönvaihtimen kylmäainepuoli painuu kasaan jäätymisen seurauksena. Näiden monoblockkien kanssa kannattaisi käyttää lämmönjakopuolella propyleeniglykolia 30% seoksena, niin voi kohtuu huoletta lämmitellä / sulatella laitteen käyttöiän loppuun.

Monoblock/split ei tässä pelkästään mitään eroa tee, jos puhutaan sulauksen aiheuttamasta jäätymisestä, joka johtuu liian heikosta kierrosta. Myös splittejä on levarilla ja se ei tässä mitään auta vaikka levari olisi sisällä, jäätyy se levari splitissä aivan samalla tavalla,

Ainoa varma ratkaisu tässä kohtaa olisi split, jossa on levarin sijasta kuumakaasukierukka varaajassa, siinä oletettavasti aina olisi tarpeeksi energiaa, eikä minkään kierron puute voi estää toimintaa. Mutta käyttääkö juuri kukaan nykyään tällaisia?

 

[pökö]

Ainoa varma ratkaisu tässä kohtaa olisi split, jossa on levarin sijasta kuumakaasukierukka varaajassa, siinä oletettavasti aina olisi tarpeeksi energiaa, eikä minkään kierron puute voi estää toimintaa. Mutta käyttääkö juuri kukaan nykyään tällaisia?

Tuollainen oli aikoinaan ainakin 9kW ulti/Borö varaajassa. Fujitsulla on omanlaisensa ratkaisu minkä ei pitäisi jäätymän.

 

[MiVa]

Jotenskin vaan tuntuu että kaikissa näissä jutussa on taustalla asennus jota ei pitäisi tehdä. Siis esimerkiksi lattiakierto ilman että on joku rinnalla oleva varaaja, joka takaisi riittävän kierron sulatuksessa. Kun ei tommoinen yksinkertainen asia voi muuten mennä pieleen.. Tosiaan omassakin koneessa ei ole kitään virtausvahtia, mutta tuo 10 asteen raja on. Sulatuksessa kone jäähdyttää 10 asteen deltalla normivirtauksella, joten koneen pitää saada reilu määrä riiittävän lämmintä vettä, eikä virtaus siedä suurta heikkenemistä. Virtauksen puolittuminen olisi jo varallista. Tästä syystä näitä vehkeitä kannattaa vähän seurata. Lämpömittareista normitoiminnan aikana näkee jos kierto on heikentynyt (delta on suurentunut). Invertteri on tässä mielessä kinkkisempi, kun siinä ei mitään normituotantoa ole. Virtauksen mittaus on ihan ehdoton.


Ei varsinaisesti liity mihinkään päivityksiin, mutta mekin asennetaan lattialämmityskohteissa nämä 2120 nykyään alasunttauksen kanssa, että saadaan paluuvesi kuumemmaksi. Speksien mukainen miminilämpötila ei oikein tunnu riittävän sulatuksiin. Oma lukunsa vielä on jos ulkoyksikkö on sellaisessa paikassa johon tuuli osuu sopivasti, tällöin on laitettava sulata useammin toiminto vielä päälle.

 

[Espejot]

@MiVa Mikä on "ala sunttaus"

 

[jmaja]

Monoblock/split ei tässä pelkästään mitään eroa tee, jos puhutaan sulauksen aiheuttamasta jäätymisestä, joka johtuu liian heikosta kierrosta. Myös splittejä on levarilla ja se ei tässä mitään auta vaikka levari olisi sisällä, jäätyy se levari splitissä aivan samalla tavalla,

Ei kai se jäädy, jos ei aktiivisesti sitä jäädytä. Silloin tietysti jää sulattamatta. Monoblock jäätyy, jos ei tee mitään ja kiertoa ei ole tarpeeksi.

 

[jmaja]

@MiVa Mikä on "ala sunttaus"

Kaipa tuo viittaa siihen, että lattialämpö on shunttipiirin takana ja varaajaan pumpataan kuumempaa, jotta sulatus varmasti toimii.

 

[MiVa]

Kaipa tuo viittaa siihen, että lattialämpö on shunttipiirin takana ja varaajaan pumpataan kuumempaa, jotta sulatus varmasti toimii.

Juuri näin. Ammattislangia.

 

[kurre orava]

Aikoinani tutkailin Ruotsin lämpöpumppu foorumia niin jäätymisistä ei löytynyt juttua. Ei törmännyt myöskään muiden pumppujen osalta. Onko niitä nyt tullut herran vuonna 2020? Kaikki linkit on vuodelta 2020...

Ei ole omiin silmiinkaan tullut vastaan yhtään kertomusta monoblockien lämöönvaihtimen jäätymisestä tuolla(kaan) mutta kovasti noissa langoissa oltiin vakuuttuneita että tämä softamuutos on seuraus liian monesta jäätyneestä ja takuuna vaihdetusta lämmönvaihtimesta.

Noita pumppuja on toki Ruotsissa paljon Suomea enemmän mutta luulisi et mikäli tuo olisi Niben osalta noussut ongelmaksi takuutapausten määrältä niin olisi tuosta kuullut muutenkin.

Jotenskin vaan tuntuu että kaikissa näissä jutussa on taustalla asennus jota ei pitäisi tehdä. Siis esimerkiksi lattiakierto ilman että on joku rinnalla oleva varaaja, joka takaisi riittävän kierron sulatuksessa. Kun ei tommoinen yksinkertainen asia voi muuten mennä pieleen.. Tosiaan omassakin koneessa ei ole kitään virtausvahtia, mutta tuo 10 asteen raja on. Sulatuksessa kone jäähdyttää 10 asteen deltalla normivirtauksella, joten koneen pitää saada reilu määrä riiittävän lämmintä vettä, eikä virtaus siedä suurta heikkenemistä. Virtauksen puolittuminen olisi jo varallista. Tästä syystä näitä vehkeitä kannattaa vähän seurata. Lämpömittareista normitoiminnan aikana näkee jos kierto on heikentynyt (delta on suurentunut). Invertteri on tässä mielessä kinkkisempi, kun siinä ei mitään normituotantoa ole. Virtauksen mittaus on ihan ehdoton.



Monoblock/split ei tässä pelkästään mitään eroa tee, jos puhutaan sulauksen aiheuttamasta jäätymisestä, joka johtuu liian heikosta kierrosta. Myös splittejä on levarilla ja se ei tässä mitään auta vaikka levari olisi sisällä, jäätyy se levari splitissä aivan samalla tavalla,

Ainoa varma ratkaisu tässä kohtaa olisi split, jossa on levarin sijasta kuumakaasukierukka varaajassa, siinä oletettavasti aina olisi tarpeeksi energiaa, eikä minkään kierron puute voi estää toimintaa. Mutta käyttääkö juuri kukaan nykyään tällaisia?

Yritin tällaista kysymysta tuoda julki Ruotsin foorumilla, lähinnä kyselin putkiston mitoitusta ongelmalaitoksissa. Mutta aihe ei selkeästi ollut kiinnostava tai mieleinen koska kukaan ei tarttunut siihen. Mieluummin jatkettiin raivoamista tahallaan huononnetusta softasta.

Jos putkisto on oikein mitoitettu jne muuten asianmukainen niin eipä tuollaisessa järjestelmässä sit kovinkaan montaa vikakohdetta voi olla. Täytynee itsekin vilkaista onko tuohon linjassa olevaan magneettisuodattimeen kertynyt minkä verran tavaraa vajaassa vuodessa.

Itse olisin ehkä taipuvainen uskomaan että vanhaan / olemassa olevaan taloon tehdyt asnnukset jossa järjestelmässä on magnetiittia niin mikäli suodattimena on käytetty ainoastaan pumpun mukana tullut ”filterball” niin noissa tuo magnetiitti saattaa kyllä vuosien saatossa kerääntyä tuonne lämmönvaihtimeen jolloin virtaus luonnollisesti ajan saatossa heikkenee.

 

[Espejot]

Kaipa tuo viittaa siihen, että lattialämpö on shunttipiirin takana ja varaajaan pumpataan kuumempaa, jotta sulatus varmasti toimii.

Juuri näin. Ammattislangia.

Jäin ihmmettelemään "ala" etuliitettä että mitä sen oli tarkoitus kertoa kun kyseessä ventiilityyppi.

Mutta tästä päästäänkin siihen että ratkaiseeko ongelman suntti vai puskurivaraaja vai vaatiiko ratkaisu kummatkin. Toinen mielenkiintoinen näkökulma on kiertovesipumpun asetukset - miten F2120 pumput toimii sulatuksen yhteydessä jos kiertovesipumppu on automaatilla?

 

[jmaja]

Mutta tästä päästäänkin siihen että ratkaiseeko ongelman suntti vai puskurivaraaja vai vaatiiko ratkaisu kummatkin.

Ei kai shuntti voi mitään hyödyttää ilman varaajaa? Ei lisää lämpökapasiteettia eikä virtaamaa, sen sijaan saattaa haitata virtaamaa.

Onko siis niin, että monoblock on pakko asentaa puskurivaraajalla? MLP-asennuksissahan puskuria tarvitsee inverttereillä vain patterien naksunnan poistamiseen.

 

[pökö]

Onko vilpin vaatima iso virtaus ongelma suoraan lämpöverkkoon kytkettäessä vai onko lattian paluuvesi liian kylmää kun sulatetaan?

 

[MiVa]

Jäin ihmmettelemään "ala" etuliitettä että mitä sen oli tarkoitus kertoa kun kyseessä ventiilityyppi.

Mutta tästä päästäänkin siihen että ratkaiseeko ongelman suntti vai puskurivaraaja vai vaatiiko ratkaisu kummatkin. Toinen mielenkiintoinen näkökulma on kiertovesipumpun asetukset - miten F2120 pumput toimii sulatuksen yhteydessä jos kiertovesipumppu on automaatilla?

On vaan jäänyt puhekieleen tuo alasunttaus, koska ennen siirtymistäni lämpöpumppualalle aina puhuttiin "alasunttauksesta" kun esim öljykattilan suntin jälkeen vielä suntattiin lattialämmitykseen vesi. Näin ollen siis olis siis peräkkäin 3-tie venaa, josta pattereilla sopiva vesi ja sen jälkeen siitä linjasta "alasuntattiin" lattiaan sopiva vesi.

 

[MiVa]

Onko vilpin vaatima iso virtaus ongelma suoraan lämpöverkkoon kytkettäessä vai onko lattian paluuvesi liian kylmää kun sulatetaan?

Lattiasta tuleva paluuvesi nimenomaan ongelma.
Ainakaan 10 vuoteen ei olla ilman puskuria asennettu, ilman ainakaan jotain erittäin hyvää syytä, josta yleisin ja ilmeisin on tilanpuute.

 

[pökö]

Lattiasta tuleva paluuvesi nimenomaan ongelma.
Ainakaan 10 vuoteen ei olla ilman puskuria asennettu, ilman ainakaan jotain erittäin hyvää syytä, josta yleisin ja ilmeisin on tilanpuute.

Ei puskuri sitten muuta asiaa jos pelkällä ulkolämpökäyrällä talon lämpöä säädetään.
Paljonko puskuria pitää ylilämmittää jotta murhe poistuu?

 

[jmaja]

Lattiasta tuleva paluuvesi nimenomaan ongelma.

Miten lämpimäksi varaaja pitää sitten lämmittää, jotta sulatus toimii? Miten se näkyy COPissa?

 

[MiVa]

Ei puskuri sitten muuta asiaa jos pelkällä ulkolämpökäyrällä talon lämpöä säädetään.
Paljonko puskuria pitää ylilämmittää jotta murhe poistuu?

Miten lämpimäksi varaaja pitää sitten lämmittää, jotta sulatus toimii? Miten se näkyy COPissa?

Noin 8-10 astetta ajettu purkkiin kuumempaa mitä lämmitysverkkoon. Pienempikin nosto saattaa toki riittää.
Verkoston lämpötila tietenkin vaikuttaa, ja ongelmat tietenkin poistuu ajettaessa suoraan kuumempaa verkkoon, mutta tuppaa tuo sisälämpötila nousta liialliseksi usein.
Tuohon Coppiin en osaa sanoa vielä mitään kun ei ole mitään tarkkaa jälkiseurantaa, ja vasta tämä vuosi on laitettu tuo pumppuryhmä perään.

 

[pökö]

Tuohon Coppiin en osaa sanoa vielä mitään kun ei ole mitään tarkkaa jälkiseurantaa, ja vasta tämä vuosi on laitettu tuo pumppuryhmä perään.

Paljonko puskuri+suntti mahdollisine lisähilppeineen tekee lisähintaa jo muutenki kalliiseen koneeseen