Nibe F750 + SAM kytkentä

Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Täällä on joskus väläytelty puskurivaraajan liittämistä systeemiin liittyen SAM aiheuttamaa ilman humpaamiseen ja virtausten riittämättömyyteen. Nibe suosittelee/vaatii puskurivaraajaa vain jos lämmitystilavuus on liian pieni. Mutta itseäni hieman uihmetyttää että SAM:n lämmitys on suoraan rinnan lämmityspiirin kanssa. Jos nyt unohdetaan patterilämmitys niin pitäiskö puskurivaraaja pyhittää SAM:lle.... ratkaisisiko se humpaamisongelman.

F750 kytkentä.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Mitään havaittavaa ongelmaa asumiseen en ole nähnyt siitä parin asteen sisällä vaihtelevasta tuloilmasta.

Mutta kyllä puskurivaraaja sitä tasaisi että käännettäessä käyttövedelle ei menolämpö SAM tippuisi niin nopeasti.

UKV40 voisi olla jo ihan hyvä kooltaan. Yksi hyöty voisi olla myös ettei paluulämpö viilenisi myöskään niin nopeasti.

Se paluuveden viileys sekoittuu lattiapaluuseen ja kun kompura tekee käyttövettä, karkaa asteminuutlt sitä nopeammin mitä kylmempää vettä lähtee kiertoon. Niitä sitten kiritään kauheasti kiinni

Eli kyllä siitä voisi hyötyjä olla.
 
Viimeksi muokattu:
Mikki sanoi:
Se paluuveden viileys sekoittuu lattiapaluuseen ja kun kompura tekee käyttövettä, karkaa asteminuutlt sitä nopeammin mitä kylmempää vettä lähtee kiertoon. Niitä sitten kiritään kauheasti kiinni
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös tuo viittaa pikemminkin siihen että termarit ovat väärin säädettyjä talossa tai kierto on liian pienellä? Ei mulla ainakaan paluuvesi nopeasti jäähdy, vaikka sinne sekoitetaan kylmä paluuvesi lämmönvaihtimelta. Varsinkin jos SAM on kytketty aina paluuveteen niin pitäisihän sen pysyä kohtuu tasaisena.

Toisekseen, huomaako tuota oikeasti muualta kuin käppyrästä? Ei kai tuloilman parin asteen vaihteluita pitäisi huomata, kun sen pitäisi sekoittua muuhun ilmaan talossa. Ainoastaan jos se on pidemmän aikaa liian pienellä, niin voisi ajatella siitä tulevan jossain paikoissa vetoa, mutta tällöin ehkä jo lähtötilanne on ollut väärä. Mutta joku tunnin verran 19->17C tiputus nyt ei oikeasti pitäisi hirveästi tuntua sisällä.
 
Perusongelman tossa on että sinulla on lattialämmitysuunitelma. Todelisuudessa samassa piirissä on lisäksi IV:n lämmitys kaksitieventiilillä. Jos nyt unohtaa että kyseessä on PILP niin kytkisittekö IV:n jälkilämmityksen kysesellä tavalla? Kyseesähän on käytänössä patterin kaltainen laite joka on suunitelmien ulkopuolella kytketty samaan piiriin. Sitte toiseksi, tossa on jäätymisriski kun on kaksitieventiili.
 
Espejot sanoi:
Perusongelman tossa on että sinulla on lattialämmitysuunitelma. Todelisuudessa samassa piirissä on lisäksi IV:n lämmitys kaksitieventiilillä. Jos nyt unohtaa että kyseessä on PILP niin kytkisittekö IV:n jälkilämmityksen kysesellä tavalla? Kyseesähän on käytänössä patterin kaltainen laite joka on suunitelmien ulkopuolella kytketty samaan piiriin. Sitte toiseksi, tossa on jäätymisriski kun on kaksitieventiili.
Klikkaa laajentaaksesi...

En oo ihan varma kenellä on lattialämmityssuunnitelma, mutta joka tapauksessa. Tuossa kuvassahan on merkitty että tulopuolelta SAM ottaa lämpimän veden ja palauttaa sen paluupuolelle. Jos virtaus on kunnossa, niin eihän tuo ihmeemmin jäähdy - lattialämmityshän käy siltä puolelta hakemassa sitä lämpöä, ei se lattia niin nopeasti jäähdy. Virtaus on kuitenkin lattialämmitykselle suurempi kuin tuolle SAMille.

Samalla tavalla rinnan on tuo patteri myös F470 ja 410P vehkeissä, ihan samalla tavalla kytkettynäkin. Tuo rinnan kytkentähän varmistaa sen ettei tilavuus putoa liian pieneksi ja lämpötila pysyy suhteellisen tasaisena. En näe mistä se jäätymisriski tulisi?
 
burmanm sanoi:
En oo ihan varma kenellä on lattialämmityssuunnitelma, mutta joka tapauksessa. Tuossa kuvassahan on merkitty että tulopuolelta SAM ottaa lämpimän veden ja palauttaa sen paluupuolelle. Jos virtaus on kunnossa, niin eihän tuo ihmeemmin jäähdy - lattialämmityshän käy siltä puolelta hakemassa sitä lämpöä, ei se lattia niin nopeasti jäähdy. Virtaus on kuitenkin lattialämmitykselle suurempi kuin tuolle SAMille.

Samalla tavalla rinnan on tuo patteri myös F470 ja 410P vehkeissä, ihan samalla tavalla kytkettynäkin. Tuo rinnan kytkentähän varmistaa sen ettei tilavuus putoa liian pieneksi ja lämpötila pysyy suhteellisen tasaisena. En näe mistä se jäätymisriski tulisi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Ero on siinä että SAM on kaksiteiventiili. Ohjeissa satotaan että jäätymissuoja pitäisi lisätä.
 
Jäätymissuojahan on sähkökatkoja varten kun kierto lakkaa kokonaan.

Mutta onhan tää vähän turhan monimutkainen säädettävä. Helpompi olis ihan erillinen lto kone ilmanvaihtoon ja jokin muut lämmitysjärjestelmä. Pääsis eroon kompuran äänistäkin.
 
specialist sanoi:
Jäätymissuojahan on sähkökatkoja varten kun kierto lakkaa kokonaan.

Mutta onhan tää vähän turhan monimutkainen säädettävä. Helpompi olis ihan erillinen lto kone ilmanvaihtoon ja jokin muut lämmitysjärjestelmä. Pääsis eroon kompuran äänistäkin.
Klikkaa laajentaaksesi...

En ole kokenut tätä vaikeasti säädettäväksi. Mikäs siinä on erityisen vaikeaa kun yhdestä paneelista voi säätää ilmanvaihdon ja lämmityksen?

Ilman komoran ääntä puhutaan siis suorasta sähköstä tai VILPstä. Meinaatko ettei näissä ole säädettävää? No suora sähkö on helppo kyllä.

Sen saat tuosta F750 myös kun kiellät kompuran.
 
Mikki sanoi:
En ole kokenut tätä vaikeasti säädettäväksi. Mikäs siinä on erityisen vaikeaa kun yhdestä paneelista voi säätää ilmanvaihdon ja lämmityksen?

Ilman komoran ääntä puhutaan siis suorasta sähköstä tai VILPstä. Meinaatko ettei näissä ole säädettävää? No suora sähkö on helppo kyllä.

Sen saat tuosta F750 myös kun kiellät kompuran.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei nyt ihan puhuta samasta aiheesta.

Tarkoitin sitä kun esimerkiksi lämpökäyrää ja kiertonopeutta valitessa et pelkästään huomioi lämmitystä vaan pitäisi ottaa myös sen vaikutukset ilmanvaihtoon / tuloilman lämpöön. Kaikki vaikuttaa kaikkeen vrt. että on ihan erilliset järjestelmät jotka ei vaikuta toisiinsa tekee asioista siinä mielessä yksinkertaisempia ja antaa vapauksia asetuksien suhteen.

pökö sanoi:
Ei huomaa ellei venttiili ole ihan "niskassa kiinni"
Klikkaa laajentaaksesi...

Meillä on yksi nurkkamakuuhuone jossa venttiili on metrin päässä seinästä ja tästä kyllä öisin huomas sulatukset kun se tuloilman lämpötila laski pahimmillaan 4 astettakin ja ilma valu seinää pitkin niskaan. Venttiilin suuntauksen muutos hieman korjasi asiaa, ja tuloilman lämmön muutoksetkin tasaantu kun laittoi kiertovesipumpun täysille, periaatteessa tuntui että II-nopeus olis muuten riittänyt mutta tuo tuloilmapatteri tarvii virtausta ja se F750:n toinen kiertopumppuhan sammuu sulatuksen ajaksi.
 
Espejot sanoi:
Miten te kytkisitte puskurivaraaja F750 kylkeen?
Klikkaa laajentaaksesi...

Minä laittaisin sen kyllä ennen SAM patteria. Ihan siksi että se ON patteri lattialömmityksen rinnalla

Se puskurivaraaja antaisi SAMlle tavallaan varaavaa massaa mikä tekisi siitä lähemmin lattialämpöä vastaavan piirin.

Näissä on toki eroja miten asioita koetaan. Meillä kun on huonekorkeus kaikkialla 2,9m niin tuloilman muutaman asteen vaihtelut ei tunnu oikein.

Lisäksi kun vaihdoin Climecon Rinot tuloilmaan niin ne levittää ilman ihan eri lailla kuin se perinteinen "lautanen"
 
Mikki sanoi:
Minä laittaisin sen kyllä ennen SAM patteria. Ihan siksi että se ON patteri lattialömmityksen rinnalla

Se puskurivaraaja antaisi SAMlle tavallaan varaavaa massaa mikä tekisi siitä lähemmin lattialämpöä vastaavan piirin.

Näissä on toki eroja miten asioita koetaan. Meillä kun on huonekorkeus kaikkialla 2,9m niin tuloilman muutaman asteen vaihtelut ei tunnu oikein.

Lisäksi kun vaihdoin Climecon Rinot tuloilmaan niin ne levittää ilman ihan eri lailla kuin se perinteinen "lautanen"
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos sulla oli perus KTS siellä ensin niin nappasitko sen Fläktin kiinnityskehyksen pois ja Rinon kehys tilalle? Meillä on osa Fläktin kehyksistä leikelty ja liimattu kun eivät oikein mahtuneet kanavaan niin on sitten taas jumppaa repiä se sieltä irti ja koittaa saada Rinon kehys tilalle.
 
specialist sanoi:
Jos sulla oli perus KTS siellä ensin niin nappasitko sen Fläktin kiinnityskehyksen pois ja Rinon kehys tilalle? Meillä on osa Fläktin kehyksistä leikelty ja liimattu kun eivät oikein mahtuneet kanavaan niin on sitten taas jumppaa repiä se sieltä irti ja koittaa saada Rinon kehys tilalle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Juu, toki se kehys irti. Ei se meillä ollut kiinni kuin parilla ruuvilla.

En kanssa ymmärrä mikä ei mahtunut kanavaan kun juuri mikään maailmassa ei ole yhtä hyvin standardoitua kuin perus IV kanavien osat.

No rahtikontit on.
 
Saisiko kuvasta aihion muuttaa SAM:n kytkentää niin että toimisi vakaammin ilman että häiritsee lämmityspiiriä ja päinvastoin? Ongelma on että tehtaa paketissa kaksitie ventiili on eri paikassa SAM:n sisällä...
 
Viimeksi muokattu:
pökö sanoi:
Niin mikä fläktin kkt tai muu kehys ei mahtunut kanavaan?
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin ei oo kyse siitä että kehyksessä olis vikaa vaan ehkä siel on jäänyt joku kanava vajaaksi ja jatkettu sisäliittimellä tms. niinhän eihän sellaisen sisään enää kehys mee jos se on siinä heti hollilla. Suurimpaan osaan toki mahtui ihan hyvin.
 
Omat pohdinnat eivät liity otsikon laitteisiin, mutta liippaavat läheisesti aihepiiriä. Jos ei sovi ketjun sisältöön, voi viestin vaikka poistaa. Täältä löytyy kuitenkin "sopivaa" PILP-tietoa, sillä kyselen.

Ongelmana tuloilman lämmitys, kun käyttövettä tehdään - jos vastuksia ei ole laittanut kovilla pakkasilla käyttöön yrittää PILP jauhaa ikuisuuteen käyttövettä oikeaan lämpötilaan siinä onnistumatta. Käyttövettä tehdään vähän pienemmillä kierroksilla, eikä hyötysuhde ole varmaankaan yhtä hyvä kuin lämmityskiertoon pumpatessa.

Haasteen tuo käytössä olevan PILPin (CE50) vastusten käyttö tai niiden hankala säädettävyys. Tekniikan miehenä vastusten käyttöä olisi halua minimoida, mutta nyt se on vähän hankalaa (käsin asetusten muuttamista, kun ulkolämpötilat merkittävästi muuttuu).

Voisiko tuloilman lämmityspatterin paluuseen kytkeä pienen / edullisen lämminvesivaraajan tai kaksi sarjaan, joita voisi automaattisesti kytkeä toimintaan tietyissä ulkolämpötiloissa? Eli ei pelkkä puskuri vaan myös vastukset.

Toisaalta voisin lämmittää tuloilmaa sähköllä vaikka suoraankin, jos se vain olisi helposti järjestettävissä ja ohjattavissa käyttöveden teon hetkelle.
 
Onkohan väliä puskurin kytkemiseen että mennäänkö sinne alhaalta vai ylhäältä? Kunhan lähtee ristikkäiseltä kulmalta Samille ja lattialämmitykselle.
 
Lattialämmitys ei mielestäni niin kaipaa puskuria. Onhan siinä puskuria kerrakseen.

Että ehdottaisin että pistät sen vain SAM menoon ja jos on Niben puskurista kyse niin alhaalta lämmin sisään ja ylhäältä SAMlle.

Rapsaa laitoit miten vain että muuttuuko käytös. Vai onko uudesta asennuksesta kyse kokonaan?
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom